Uuno Karttunen

suomalainen historioitsija

Uuno Karttunen (26. heinäkuuta 1874 Kitee15. toukokuuta 1959 Outokumpu) oli suomalainen lyseon rehtori ja historiantutkija.[1][2]

Virittäjän perustajat vuonna 1894: Aukusti Niemi, Uuno Karttunen, Vihtori Alava, Kustaa Karjalainen, E. A. Tunkelo ja Juho Vennola.

Uuno Karttusen vanhemmat olivat Kiteen kappalainen, varapastori Karl Karttunen (1830–1893) ja Eva Maria Telén. Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion lyseosta 1892 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1897 sekä filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1906. Opiskeluaikanaan Karttunen teki tutkimusmatkan Viroon, jossa hän harjoitti arkistotutkimuksia Tallinnassa ja Tartossa vuonna 1899, ja Tanskaan, jossa hän seurasi opetusta muutamissa kansanopistoissa vuonna 1906. Vuonna 1929 Karttunen suoritti arkistotutkimuksia Tukholmassa. [1][2][3]

Karttunen toimi Itä-Karjalan Kansanopiston johtajana 1906–1908, Oulun lyseon suomenkielen ja historian lehtorina 1908–1909 sekä Sortavalan lyseossa lehtorina 1909–1940 ja rehtorina 1927–1940 ja 1942–1944. Karttunen oli välirauhan aikana Kuopion lyseon lehtorina 1940–1941 ja sodan jälkeen hän toimi Seinäjoen lyseon rehtorina 1944–1945 ja Kiteen keskikoulun opettajana 1946–1948.[1][2]

Karttunen julkaisi kansanrunoutta käsitelleitä teoksia. Virossa tekemiensä tutkimusten tuloksena hän julkaisi teoksen "Kalevipoegin kokoonpano". Hän kirjoitti Virittäjä- ja Valvoja-aikakauslehtiin ja oli yksi Tietosanakirjan avustajista. Karttunen oli 1915–1919 Sortavalan kaupunginvaltuuston jäsenenä.[1]

Uuno Karttunen oli naimisissa vuodesta 1909 Eva Emilia Wecksellin kanssa.[2] Uuno Karttusen sisaruksia olivat historiantutkija, toimittaja ja diplomaatti Liisi Karttunen ja lehtori, historiantutkija Kaarlo Karttunen.

Teoksia

muokkaa
  • Kaarle Aksel Gottlundin runonkeräykset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1898.
  • Kalevipoegin kokoonpano, väitöskirja. Helsinki 1905.
  • Telénin suku: Rovasti Uno Wilhelm Telénin sadannen syntymäpäivän johdosta kokoeli U. K. Tekijä, Joensuu 1907.
  • Itä-Karjalan vaiheet, nuorisolle kertonut Uuno Karttunen. WSOY 1912.
  • Kiteen seurakunta: Muistojulkaisu seurakunnan 300-vuotiseen juhlaan, toimittanut U. Karttunen. Kiteen seurakunta, Sortavala 1931.
  • Karjalan kirja, toimittanut Iivo Härkönen; avustava toimikunta Uuno Karttunen, Joh. Kujola, Ilmari Manninen. 2. kok. uud. painos WSOY 1932.
  • Sortavalan kaupungin historia. Sortavalan kaupunki 1932.
  • Vanhan runon mailta, kirjoittajat Uuno Karttunen ym. Raja-Karjalan säätiön julkaisuja 2. WSOY 1935.
  • Kiteen osuusmeijeri 1906–1946. Kiteen osuusmeijeri, Joensuu 1946.
  • Kiteen osuustoimintaa: Muistojulkaisu, toimittajat Uuno Karttunen, Akseli Brander. Joensuu 1949.
  • Kiteen seurakunnan historia (1630–1808), kirjoittajat Uuno Karttunen, Eeva Karttunen. Kiteen seurakunta, Joensuu 1951.

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b c d 60-vuotias. Fil. tri Uuno Karttunen, Helsingin Sanomat, 26.07.1934, nro 197, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 22.07.2024
  2. a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Uuno Karttunen
  3. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Karl Karttunen