Oulun Lyseon lukio

lukio Oulussa
(Ohjattu sivulta Oulun lyseo)

Oulun Lyseon lukio on yksi kymmenestä Oulun kaupungin ylläpitämästä päivälukiosta.[1]

Oulun Lyseon lukio
Oulun Lyseo
Oulun Lyseon päärakennus
Oulun Lyseon päärakennus
Sijainti I kaupunginosa, Oulu
Koordinaatit 65°00.9′N, 025°28.3′E
Tyyppi lukio
Perustettu 1874
Rehtori Mika Aalto
Verkkosivut
Vuosina 2021–2023 lyseo toimii entisessä Oulun ammattikorkeakoulun kiinteistössä, yhdessä Merikosken lukion kanssa.

Oulun Lyseon lukiossa on kansallisen lukio-ohjelman ohella toiminut vuodesta 1992 alkaen myös kansainvälinen linja, jossa noudatetaan International Baccalaureate -järjestön lukio-ohjelmaa (IB Diploma Programme). Lyseon IB-linjalla on kansainvälisiä urheilijanuoria palveleva sivutoimipiste Sotkamossa (Sotkamon urheilulukion tiloissa).

Vuodesta 2018 alkaen Oulun Lyseon lukion yhteydessä toimii myös Tyrnävällä sijaitseva August Sahlsten -lukio, jossa opiskelijat suorittavat opintonsa muun muassa etäopetuksen avulla sekä suorittamalla itsenäisiä tehtäviä. [2]

Vuonna 2018 Oulun Lyseon lukion kansallisella linjalla oli 175 aloituspaikkaa ja sisään pääsi peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvolla 8,67. Lisäksi IB-linjalle hyväksyttiin peruskoulutodistusten ja valintakokeiden perusteella 50 uutta opiskelijaa. August Sahlstenin lukioon puolestaan valittiin 30 opiskelijaa vähimmäiskeskiarvolla 7,67.[3] [4]

Historia

muokkaa

Oulun lyseon nimellä tunnettu 8-vuotinen oppikoulu aloitti toimintansa yksityiskouluna syksyllä 1874, sen perustajia ja ensimmäinen rehtori oli Wilhelm Lindstedt. Se oli Pohjois-Suomen ensimmäinen suomenkielinen yliopistoon johtava koulu. Ruotsinkielisiä oppikouluja oli Oulussa ollut jo 1600-luvulta lähtien. Koulun nimi oli tuolloin Oulun suomalainen yksityislyseo, mutta siitä käytettiin myös nimityksiä Oulun suomalainen lyseo, Oulun suomalainen klassillinen lyseo ja Oulun ensimmäinen suomalainen lyseo. Alkuajat olivat taloudellisesti raskaita, kunnes 1880-luvulla koulu pääsi valtionavun piiriin ja yksityislyseo muuttui 1883–1890 asteittain valtionlyseoksi. Vuodesta 1924 koulun nimenä oli Oulun lyseo. Vuosina 1971–1974 käytössä oli nimi Pokkitörmän yhteislyseo, kunnes 1974 peruskoulu-uudistuksen yhteydessä koulu siirtyi valtiolta Oulun kaupungin omistukseen ja samalla siitä tuli lukiokoulu, Oulun Lyseon lukio. Viisi alinta luokkaa (ns. keskikoululuokat) siirrettiin peruskouluun.

Rakennus

muokkaa

Nykyisen, uusklassista tyyliä edustavan rakennuksen suunnitteli Carl Ludvig Engel alun perin Oulun triviaalikoulun, ja sen seuraajan Oulun ruotsalaisen klassisen lukion käyttöön, ja se valmistui vuonna 1831. Koulua laajennettiin vuonna 1875 arkkitehtien Axel Hampus Dalströmin ja Florentin Granholmin suunnitelmien mukaan. Suomalainen klassinen lyseo muutti rakennukseen Svendelinin talosta, vaihtaen paikkaa Oulun ruotsalaisen lyseon kanssa. Juhlasalin käsittävän laajennuksen suunnitteli arkkitehti W. A. Tötterström (1899). Voimistelusalirakennuksen Kajaaninkadun puolella suunnitteli arkkitehti Theodor Granstedt vuonna 1907, ja sitä laajennettiin vuonna 1919. Linnankadun varren lisärakennus on vuodelta 1934 ja sen on suunnitellut arkkitehti Yrjö Sadeniemi.

Rehtorit[5]

muokkaa

Tunnettuja oppilaita

muokkaa
 
Koulun seinään on kiinnitetty muistolaatat kolmelle Suomen presidentille, jotka ovat olleet lyseon oppilaana.

Lähteet

muokkaa
  1. Lukiot - Koulutus ja opiskelu - Oulun kaupunki www.ouka.fi. Viitattu 30.11.2017.
  2. Oulun Lyseon lukio: August Sahlsten -lukio | Oulun Lyseon lukio eduouka.sharepoint.com. Viitattu 30.6.2018.
  3. Oulun lukioiden kes­kiar­vo­ra­jat julki – Kastellin lukioon vaadittiin parhaimmat paperit | Kaleva kaleva.fi. Viitattu 30.6.2018.
  4. Uudet opiskelijat: tervetuloa! New students: Welcome! | Oulun Lyseon lukio lyseo.edu.ouka.fi. Viitattu 30.6.2018.
  5. Oulun Lyseo (Historia/Rehtorit) 22.11.2023. Oulun kaupunki. Viitattu 15.12.2023.
  6. Turunen, Martti: Rössypottu maistuu kenraali Kolille. Forum24, 31.3.2009, nro 25, s. 9.
  7. Ernest Lawson (Ernest Lawson on tv:stä tuttu esiintyjä ja luokanopettaja, mutta alkujaan hän haaveili lakimiehen urasta) Yle. 12.1.2022. Yle. Viitattu 15.12.2023.

Aiheesta muualla

muokkaa