Avaa päävalikko

Yrjö Ahmavaara

suomalainen tutkija

Yrjö Ahmavaara (oik. Arvi Yrjö Aulin-Ahmavaara, vuoteen 1979 Ahmavaara, käytti ulkomailla julkaistuissa teoksissaan myös nimeä Arvid Aulin; 7. elokuuta 1929 Oulu7. elokuuta 2015 Helsinki[1]) oli suomalainen monialainen tutkija. Hän toimi teoreettisen fysiikan professorina Turun yliopistossa vuosina 1963–1967, psykologian vierailevana professorina Ohion yliopistossa Yhdysvalloissa vuosina 1966–1967, matematiikan ja yhteiskuntatieteiden metodologian professorina Tampereen yliopistossa vuosina 1971–1992 ja Suomen Akatemian tutkijaprofessorina vuosina 1971–1974.[2][3] Ahmavaara oli Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1979.[4]

Yrjö Ahmavaara
Arvid Aulin
Yrjö Ahmavaara vuonna 1981.
Yrjö Ahmavaara vuonna 1981.
Henkilötiedot
Koko nimi Arvid Aulin
Syntynyt 7. elokuuta 1929
Oulu
Kuollut 7. elokuuta 2015 (86 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Koulutus ja ura
Instituutti Nordisk Institut før Teoretisk Fysik (Nordita), Turun yliopisto, Tampereen yliopisto
Tutkimusalue luonnontieteet, psykologia, yhteiskunta- ja taloustieteet
Palkinnot Suomalainen Tiedeakatemia, jäsen

Ahmavaara teki väitöskirjansa vuonna 1954 psykometriikasta. Myöhemmin erityisesti hänen kybernetiikkaa käsitelleet teoksensa herättivät Suomessa kiinnostusta.[1] Hän kirjoitti myös yhdessä Tatu Vanhasen kanssa aiheesta teoksen Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin.[5]

Yrjö Ahmavaara kuului Ahmavaaran sivistyssukuun. Hänen isänsä oli kansanedustaja ja ministeri Arvi Ahmavaara ja isoisänsä valtiopäivämies ja kansanedustaja Pekka Ahmavaara. Rovaniemen kauppalanjohtaja ja suomentaja Eero Ahmavaara oli hänen veljensä, ja ammattiyhdistysjohtaja Pekka Ahmavaara on hänen veljenpoikansa.

TeoksiaMuokkaa

  • Henkisten kykyjemme rakenne nykyaikaisen lahjakkuustutkimuksen valossa. Porvoo: WSOY, 1957.
  • Johdatus faktorianalyysiin. Porvoo: WSOY, 1958. (yhdessä Toivo Vahervuon kanssa)
  • Yhteiskuntatieteen kyberneettinen metodologia: Positivismin kritiikki. Forumkirjasto 28 (2. lisätty painos: Yhteiskuntatieteen kyberneettinen metodologia ja metodologisen positivismin kritiikki, 1970. Lisätystä osiosta myös eripainos Metodologisen positivismin kritiikki, 1970). Helsinki: Tammi, 1969.
  • Informaatio: Tutkimus tiedotuksen logiikasta. 2., täydennetty painos (1. painos 1969). Helsinki: Weilin + Göös, 1969.
  • Joukkotiedotus yhteiskunnassa: johdatus joukkotiedotuskasvatukseen. Forumkirjasto. Kuvitus: Anita Ahmavaara. 2. painos 1972, 3. painos 1974. Helsinki: Tammi, 1972. ISBN 951-30-1067-8. (yhdessä Sirkka Minkkisen, Kaarle Nordenstrengin, Max Randin & Margaretha Starckin kanssa)
  • The cybernetic theory of development: mathematical models for A-re-evaluation of the isought proble (1974)
  • The cybernetic theory of development: Mathematical models for a re-evaluation of the is-ought problem. Helsinki: Tammi, 1974. ISBN 951-30-2002-9. (englanniksi)
  • Informaatio: Informatiivisen joukkotiedotuksen loogiset perusteet. 3. uudistettu painos. Helsinki: Weilin + Göös, 1975. ISBN 951-0-14679-X.
  • Yhteiskuntakybernetiikka. Helsinki: Weilin + Göös, 1976. ISBN 951-35-1430-7.
  • Kybernetiikka tutkimusalueena. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran julkaisu A 2. Turku: Tulevaisuuden tutkimuksen seura, 1981. ISBN 951-95696-1-8.
  • Esseitä tästä ajasta. Porvoo: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14679-X.
  • Casual and stochastic Element in Business Cycles (1996)
  • The Origins of Economic Growth (1997)
  • The Impact of Science on Economic Growth and Its Cycles (1998)
  • Hyvinvointivaltion tabut: Nykykulttuurimme kritiikki. 2. lisätty painos. Helsinki: Yliopistopaino, 1998. ISBN 951-570-420-0.
  • Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin. Jyväskylä: Atena, 2001. ISBN 951-796-236-3. (yhdessä Tatu Vanhasen kanssa)

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Lehtinen, Lasse: ”Yrjö Ahmavaara”, Luonnekuvia. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-25663-3.
  • Mäki-Kulmala, Heikki: Anti-Ahmavaara: Yrjö Ahmavaara yhteiskuntatieteen mullistajana. Tampere: Tampere University Press, 1998. ISBN 951-44-4419-1.

LähteetMuokkaa

  1. a b Lehtinen, Lasse: Yrjö Ahmavaara 1929–2015: Poikkitieteellinen professori protestoi (Muistokirjoitus.) 28.8.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.8.2015.
  2. Kuka kukin on 1994, s. 70–71. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12833-7.
  3. Suomalaisen tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2007 Suomalainen tiedeakatemia. Viitattu 8.12.2008.
  4. http://www.acadsci.fi/jasenet/varsinaiset_jasenet.htm
  5. Haapala, Olli: Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin.[vanhentunut linkki] Helsingin Sanomat 31.3.2001.

Aiheesta muuallaMuokkaa