Antti Jauho
Antti Arvid Jauho (12. kesäkuuta 1883 Kemin maalaiskunta[1] – 2. toukokuuta 1936 Oulu[2]) oli suomalainen rehtori ja kunnallispoliitikko, joka toimi muun muassa Oulun kaupunginvaltuuston jäsenenä ja puheenjohtajana. Jauho menehtyi sydänhalvaukseen 52-vuotiaana.[3]
Antti Jauhon vanhemmat olivat herastuomari Petter Aleksander Jauho ja Matilda Kristiina Siitonen ja puoliso vuodesta 1922 Sylvi Matilda Pajari.[1] Akateemikko Pekka Jauho oli heidän poikansa.[4]
Antti Jauho siirtyi Tornion alkeiskoulusta Oulun lyseoon, josta hän tuli ylioppilaaksi 1903 ja valmistui filosofian kandidaatiksi huhtikuussa 1907. Hän toimi matematiikan ja luonnonopin opettajana Oulun suomalaisessa yhteiskoulussa 1907–1912, useassa eri oppilaitoksessa Oulussa vuosien 1913 ja 1916 välillä, kuten Oulun suomalaisessa realilyseossa, Oulun suomalaisessa jatko-opistossa, Oulun maanviljelys- ja teollisuusjaostoisessa lyseossa ja Oulun teollisuuskoulussa, Viipurin lyseossa 1912–1915 ja Oulun lyseossa vuodesta 1916, jossa hän toimi rehtorina vuodesta 1925 kuolemaansa asti. Rehtori Jauho toimi kouluhallituksen määräyksestä suomenkielisten oppikoulujen ja seminaarien tarkastajana syksyllä 1931 ja 1932.[3]
Oulun kunnalliselämässä hän vaikutti eri tavoin, valtuuston jäsenenä vuodesta 1919 ja puheenjohtajana vuodesta 1926, samoin kuin useiden eri lautakuntien ja työryhmien jäsenenä tai puheenjohtajana. Jauho toimi muun muassa Kemin kaupungin hallinnon valvojana valtioneuvoston määräyksestä. Jauho valittiin 1935 Suomen Kaupunkiliiton hallitukseen. Hän oli ollut myös Päivärinteen parantolan rakennustoimikunnan, Päivärinteen parantolan johtokunnan sekä Oulun seudun piirimielisairaalan johtokunnan jäseninä. Jauho kuului Oulun Korkeakouluseuran hallitukseen ja johtokuntaan puheenjohtajana. Lisäksi hän oli Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton hallituksen ja työvaliokunnan jäsen. Jauho toimi 1934 Kansallis-Osake-Pankin Oulun konttorin valvojana. Jauho on myös ollut Kirjapaino-Osakeyhtiö Kalevan johtokunnassa.[3] Jauho julkaisi 1932 oppikirjat Keskikoulun algebran oppikirja ja Lukioluokkain algebran oppikirja: pitempi kurssi Heikki Karjalaisen ja Aaro Markkasen kanssa. Aiemmin Nuorsuomalaiseen Puolueeseen kuulunut Jauho siirtyi sittemmin Kansalliseen Edistyspuolueeseen. Puolueen valitsemana presidentin valitsijamiehenä Jauho toimi vuonna 1925.[1][2]
Antti Jauho oli mukana perustamassa Oulun Rotaryklubia yhdessä Harry Backbergin, Kurt Björkmanin, Paavo Halosen, E. W. Helanderin, Rolf Klärichin, V. Lehdon, K.J. Mattasin, V. Nevanlinnan, Jussi Oksasen, Artturi Orelman, Lauri Paavolan, Heikki Rautiaisen, Gustaf Strandbergin, Gordon Svanljungin, Fredrik Wallinin, Björn Weckmanin, Herman Åströmin kanssa 5.5.1934. Antti Jauho valittiin klubin ensimmäiseksi presidentiksi 1934–1935. [5]
Suomen sisällissodassa Jauho oli osana Oulun II vapaaehtoisen rintamakomennuskunnan mukana vääpelinä ja hänelle suotiin Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki sekä suojeluskuntain hopeinen ansioristi.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Aikalaiskirja 1934, s. 261-262 (Viitattu 24.11.2018)
- ↑ a b Rehtori Antti Jauho kuollut. Helsingin Sanomat, 4.5.1936, s. 2.
- ↑ a b c d Antti Jauho. (Kuolinilmoitus) Kaleva, 5.5.1936. Kirjapaino-Osakeyhtiö Kaleva.
- ↑ Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1978, s. 295 (Viitattu 24.11.2018)
- ↑ Klubin historiaa 30.6.2022. Oulun Rotaryklubi. Viitattu 16.3.2024.