Aaro Markkanen
Aaro Markkanen (2. syyskuuta 1875 Kuopio[1] – 12. elokuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen lyseon lehtori ja rehtori. [2][3]
Aaro Markkasen vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Matti Markkanen ja Kaisa Stiina Voutilainen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1896 Kuopion lyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi vuonna 1900.[2][3]
Markkanen oli opettajana Kuopion yhteiskoulussa 1900–1904 ja sen jälkeen matematiikan ja fysiikan vanhempana lehtorina Joensuun lyseossa 1904–1921 ja Viipurin suomalaisessa lyseossa vuodesta 1921 alkaen. Hän oli Joensuun lyseon vararehtorina 1909–1920 ja rehtorina 1920–1921 sekä Viipurin lyseon rehtorina vuodesta 1923 alkaen. Markkanen oli myös kansakoulun tarkastajana Joensuussa 1907–1910. Hän kirjoitti useita matematiikan oppikirjoja. [2][3]
Suomen sisällissodan aikana Markkanen toimi Joensuun kaupungin komendanttina. [4]
Aaro Markkanen oli naimisissa vuodesta 1904 Anna Valeria Borghild Tawastin kanssa.[3]
Teoksia muokkaa
- Tasotrigonometria: lyhyt oppimäärä lukioluokkain reaaliosastoja varten. Kirja, Helsinki 1915, 2. painos Kirja, Helsinki 1926, 3. painos Kirja, Helsinki 1929, 4. painos WSOY 1933, 5. painos WSOY 1936, 6. painos WSOY 1941, 7. painos WSOY 1946
- Lukioluokkain algebran oppikirja: lyhempi kurssi. Kirja, Helsinki 1927, 2. painos Kirja, Helsinki 1931
- Keskikoulun algebran oppikirja; tekijät Antti Jauho, Heikki Karjalainen, Aaro Markkanen. WSOY 1932, 2. painos 1933, 3. painos 1936, 4. painos 1940, 6. painos 1944, 7. painos 1950
- Lukioluokkain algebran oppikirja: pitempi kurssi; tekijät Antti Jauho, Heikki Karjalainen, Aaro Markkanen. WSOY 1932, 2. painos 1936, 3. painos 1943, 4. painos 1945
Suomennoksia muokkaa
- Theodor Schwartze : Sähkötekniikka; suom. Aaro Markkanen ja A. J. Englund. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 110. Helsinki 1905
Lähteet muokkaa
- ↑ Laatokka-lehden uutisen mukaan Markkanen oli syntynyt Tuusniemellä 2. lokakuuta.
- ↑ a b c Rehtori Aaro Markkanen, Laatokka, 15.08.1940, nro 91, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
- ↑ Kostea ilta johti yhteen sisällissodan suurimmista joukkoteloituksista rintaman takana Joensuussa – 99 vangin kohtalo selvisi vasta 70 vuotta myöhemmin, Yle uutiset 13.4.2018