Joensuun lyseo

Joensuun lyseo on toiseksi vanhin suomenkielinen oppikoulu heti Jyväskylän lyseon jälkeen. Suomen kouluolot järjestettiin vuonna 1843 annetulla kymnaasi- ja koulujärjestyksellä, ja se oli peruste saada koulukysymyksiin ratkaisu myös 1848 perustetussa Joensuussa.

Joensuun lyseon rakennus toimii nyt taidemuseona.

Historia

Vajaaluokkainen lyseo 1865–1889

Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä 1865, ja se aloitt toimintansa 1. syyskuuta niin sanottuna yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka.

Koulut irrotettiin 1887 tuomiokapitulien hallinnosta ja perustettiin Koulutoimen ylihallitus ohjaamaan ja valvomaan koulujen toimintaa. Vuonna 1872 valmistui uusi koulujärjestys, jonka mukaisesti yläalkeiskoulu Joensuussakin muutettiin 1874 neliluokkaiseksi lyseoksi, opetuskielenä edelleen suomi.

1883 annettiin uusi alkeisoppilaitoksia koskeva asetus, jonka perustella Joensuun neliluokkainen lyseo vaihtoi jälleen nimensä alkeiskouluksi, jossa edelleen oli neljä luokkaa ja lähes samanlainen oppiainejako kuin aiemminkin.

Täysluokkainen lyseo 1889–1974

Vuosina 1871–1885 tehtiin useita yrityksiä laventaa koulumuoto täydelliseksi lyseoksi. Vihdoin ehdotukset menivät läpi, ja valtiopäivien päätös vahvistettiin senaatin ehdotuksesta 1887, ja laajentuminen määrättiin aloitettavaksi syksyllä 1889 luokittain.

Täysiluokkaisena lyseona pienin muutoksin Joensuun lyseo toimi aina vuoteen 1974 saakka, jolloin Joensuussa siirryttiin peruskoulujärjestelmään. Koulun nimi vaihtui 1974 Joensuun Keskustan lukioksi, mutta jo vuonna 1980 Joensuun lyseon lukioksi. Lyseo toimii nyt Koulukadun toisella puolella, entisen Joensuun tyttölyseon rakennuksessa.

Lyseon oppilasmäärä oli korkeimmillaan vuonna 1962, jolloin siellä oli liki 900 oppilasta. Oppilasmäärä laski vähitellen, ja viimeisenä toimintavuotena 1974 se oli 714.

Rakennukset

Entinen voimistelusali, jonka yläkerrassa oli käsityöluokka. Nykyisin rakennuksessa toimii Taidekeskus Ahjo. Rakennus on vuodelta 1911.

Lyseon vanha piharakennus, joka toimi mm. lyseon vessana ja liiterinä, sijaitsee Koulukadun puolella.

Yleisalkeiskoulu toimi aluksi 1865 kaupungin luutnantti Schlåterilta vuokraamissa rakennuksissa. Vuonna 1877 näihin tiloihin tuli kansakoulu ja yläalkeiskoulu siirtyi ensin kauppias A. Vataselta vuokrattuun rakennukseen Kauppakadulle ja sitten 1880 A. Svärdin omistamaan rakennukseen Kauppakadun ja Suvantokadun kulmaukseen.

Uusi muutto tapahtui jo 1886 Kirkkokadun ja Malmikadun kulmaukseen raatimies J. Nousiaisen rakennukseen, minkä lisäksi 1891 vuokrattiin lisätilaa konttoristi Hallilta Torikadun ja Kalastajankadun kulmasta.

Kaupunki lahjoitti koululle vuonna 1889 oman tontin, ja kolme vuotta myöhemmin päästiin rakentamaan arkkitehti Theodor Deckerin piirtämää koulurakennusta, joka otettiin käyttöön elokuun alusta vuonna 1894.

Koulua laajennettiin useita kertoja seuraavien vuosikymmenien kuluessa, mutta ei koskaan niin paljoa, että se olisi riittänyt hyvin koulun ja lisääntyneen oppilasjoukon tarpeisiin. Nykyisin rakennus ei ole enää koulukäytössä, vaan siinä sijaitsee Joensuun taidemuseo.

Syksyllä 2006 rakennus sai takaisin alkuperäisen keltaisen värin.

Vahtimestarin asunto valmistui Koski- ja Koulukadun kulmaan 1936.

Rehtorit

• Alexander Fredrik Alander (v.a.) 1865–1866, varapastori
• Alexander Ferdinand Ékerblom 1866–1872, lääninrovasti
• Johan Magnus Alopaeus 1873–1878, fil.maist.
• Daniel Axel Walle 1873–1903, fil.maist.
• Knut Leopold Cannelin 1904–1908, fil.tri
• Karl Albert Wegelius 1908–1920, fil.maist., näytelmäkirjailija
• Aaro Markkanen 1920–1921, fil.kand.
• Kaarle Henrik Mikael Virtamo 1921–1930, fil.maist.
• Johannes (Ivan) Laine (Popoff) 1930–1933, fil.maist.
• Aulis Viljo Antero Könönen 1933–1949, kaupunkineuvos, fil.maist.
• Aulis Olavi Waldemar Koivusalo 1949–1963, opetusneuvos, fil.maist.
• Elli Kahila (Finne) 1962–1968, fil.maist.
• Aulis Pekka Tynkkynen 1968–1974, fil.kand.

Matrikkelit

Joensuun lyseosta on ilmestynyt kolme matrikkelia:

• Joensuun lyseo 1865-1925. Joensuu 1927.
• Joensuun lyseo 1865-1965. Joensuu 1965.
• Joensuun lyseo 1865-1990 : 125-vuotisjuhlajulkaisu/julkaisija Joensuun lyseon entisten oppilaiden yhdistys r.y.; toimittaja: Marja Simola Joensuu 1990.

Vuonna 2015 ilmestyi juhlakirja, jossa oppilasluettelo 1974-2015:

• Alina Kuusisto: Sivistystä sydämellä – Joensuun lyseon lukio 150 vuotta. Kirjokansi Joensuu 2015.

Tunnettuja oppilaita ja opettajia

Ambrosius, metropoliitta Johan Arajuuri, kenraalimajuri Eino J. Aro, kauppaneuvos Kaj Chydenius, säveltäjä Antero Eloharju, kirjailija Yrjö Eronen, kunnanjohtaja Aaro Hakkarainen, näytelmäkirjailija Yrjö Hakulinen, jääkiekkoilija Kaarlo Hartiala, kansleri Tapani Harviainen, professori Juho Heiskanen, kenraalimajuri Antti Leopold Hintikka, päätoimittaja, kirjailija Ahti Hirvonen, pankinjohtaja Arvi Hurskainen, professori Lassi Hurskainen, jalkapalloilija, Youtube-tähti Jorma Huuhtanen, Kelan pääjohtaja Eino J. Härkönen, kuvataiteilija Veikko Jalava, kuvanveistäjä (opettaja) Jaakko Julkunen, valokuvaaja Yrjö Juuti, päätoimittaja Antero Jyränki, professori Kalervo Järvelin, professori Veikko Jääskeläinen, professori Uolevi Kianto, kirjailija Seppo Kimanen, sellotaiteilija Ilmari Kivinen, pakinoitsija Tiitus Oiva Koivisto, vara-amiraali Vesa-Pekka Koljonen, päätoimittaja Aku Korhonen, näyttelijä Tapio Korjus, manageri

Paavo Kortekangas, piispa (opettaja) Mikael Krogerus, HO:n presidentti Antti Kukkonen, ministeri Immo Kuutsa, hiihtovalmentaja Terho A. Könönen, historioitsija, säveltäjä Markku Lahtela, kirjailija Kaarle Sanfrid Laurila, taidehistorian professori (opettaja) Urpo Leppänen, poliitikko, ministeri Martti Lindqvist, teologi Kaarlo Linkola, Helsingin yliopiston rehtori W. M. Linnaniemi, eläintieteen professori Teemu Luoto, kuvanveistäjä (opettaja) Veijo Martikainen, arkkitehti, professori Karl-Erik Michelsen, professori Jouni Mömmö, rockmuusikko Lasse Naukkarinen, elokuvaohjaaja Nils Neovius, KKO:n presidentti Jaakko Nousiainen, valtio-opin professori Onni Okkonen, taidehistorioitsija, akateemikko Tapio Parviainen, yrittäjä, teollisuus- ja talousneuvos Antti Pennanen, kenraaliluutnantti Aarne Pietarinen, kenraalimajuri Matti Piipponen, korkeimman oikeuden presidentti Kauko Pirinen, teologi, professori Jouko Puhakka, kirjailija Pekka Puustinen, päätoimittaja Tapani Raittila, taidemaalari Iivo Riikonen, maanviljelysneuvos Olavi Rimpiläinen, piispa (opettaja) Jorma Rotko, toimittaja ja kirjailija

Enok Rytkönen, lasten kuvakirjojen tekijä Sippo Ryynänen, prikaatikenraali Kauko Räsänen, kenraaliluutnantti Seppo Räisänen, kenraalimajuri Seppo Sairanen, pankkiiri Jaakko Salonoja, radiotoimittaja Heikki Savolainen, olympiavoittaja Jori Savolainen, teatteriohjaaja Martti Silvennoinen, toimittaja Seppo Sirkka, valokuvaaja Eino Sormunen, piispa Lauri Suomalainen, kirjailija Seppo Tanskanen, kenraalimajuri Esa Tarvainen, kenraaliluutnantti Olavi Tarvainen, teologi Erkki Timonen, eräkirjailija Reijo Tirronen, runoilija Eero Tuomisto, päätoimittaja Aimo Turunen, professori Harri Turunen, kuvanveistäjä Pekka Turunen, valokuvaaja Varma Kosto Turunen, kansanedustaja Eino R. Wartiovaara, metsänhoitaja, kirjailija, saarnamies Sakari Virkki, muusikko , Finn Trion jäsen Kalle Väisälä, matemaatikko Vilho Väisälä, fyysikko Yrjö Väisälä, fyysikko, tähtitieteilijä Annamari Vänskä, tutkija, kuraattori, tietokirjailija Auvo Väänänen, jääkiekkoilija

Katso myös

• Joensuun lyseon lukio
• Joensuun tyttölyseo

Aiheesta muualla

• Pekka Ripatti: Joensuun lyseo – upseerikoulu. Kirjassa Elämää entisajan Joensuussa, toim. Pasi Tuunainen 1998
• Koulukadun varrella. Joensuun lyseon lukion 125-vuotisjuhlakirja. Joensuu 1990.
• Joensuun lyseon sankarivainajat 1939-1944, 1955, 154
• K.A. Wegelius: Joensuun lyseon nuoret sankarit. Joensuu 1920

|}