Kustaa Karjalainen

Kustaa Fredrik Karjalainen (21. elokuuta 1871 Kajaani – 5. syyskuuta 1919 Loviisa) oli suomen sukukieliin perehtynyt tutkija ja tutkimusmatkailija.

Kustaa Karjalainen 1900-luvun alussa.

Henkilöhistoria

Karjalaisen vanhemmat olivat sahatyömies Adolf Karjalainen ja Eva Gustava Kontio. Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion suomalaisesta lyseosta vuonna 1892 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1897 ja lisensiaatin tutkinnon vuonna 1905. Suomen kielen opettajana Helsingin teollisuuskoulussa Karjalainen toimi vuosina 1896–1898, Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisen laitoksen amanuenssina vuodesta 1904 lähtien ja suomalais-ugrilaisen kielitieteen dosenttina vuodesta 1905 lähtien. Hän oli myös virkaa tekevä suomen kielen lehtori vuosina 1905–1913 sekä virkaa tekevä suomen kielen ja kirjallisuuden professori vuosina 1908, 1910, 1913, 1914 ja 1917.

Karjalainen teki tutkimusmatkoja Vienan Karjalaan vuonna 1894, Tverin Karjalaan 1895, Rukajärvelle 1897, ostjakkien eli hantien luo Siperiaan Tobolskin ja Tomskin seudulle vuosina 1898–1902 sekä Unkariin vuonna 1906. Suomalais-Ugrilaisen Seuran kirjavarainhoitajana Karjalainen toimi vuosina 1897–1898 ja sihteerinä 1906–1919.^lähde?

Karjalainen oli naimisissa vuodesta 1904 Elsa Maria Cleven (s. 1878, professori Zacharias Cleven tytär) kanssa.

Teoksia

• Ostjakkeja oppimassa 1899–1902
• Zur ostjakischen Lautgeschichte I: über den Vokalismus der ersten Silbe, väitöskirja. 1904
• Wie Ego im. ostjakischen die verwandten benennt 1913
• Beiträge zur Geschichte der finnischugrischen dentalen nasale 1914
• Jugralaisten uskonto 1918
• Siperian matkoilta, 100 kirjettä morsiamelle (julkaissut K. Krohn) 1921
• Ostjakisches Wörterbuch, toimittanut Y. H. Toivonen. 1948

Lähteet

• Kuka kukin oli (Wikiaineisto).
• Korhonen, Mikko – Suhonen, Seppo – Virtaranta, Pertti: Sata vuotta suomen sukua tutkimassa: 100-vuotias Suomalais-Ugrilainen Seura, s. 95–111. Weilin+Göös, 1983. ISBN 951-35-2977-0.