Hannu Ahonen
Hannu Esa Ahonen, vuoteen 1946 Valtasaari (18. huhtikuuta 1942 Kuusamo – 4. maaliskuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen Rajavartiolaitoksen kenraaliluutnantti.
Hannu Esa Ahonen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. huhtikuuta 1942 Kuusamo |
Kuollut | 4. maaliskuuta 2004 (61 vuotta) Helsinki |
Sotilashenkilö | |
Palvelusmaa(t) | Suomi |
Palvelusvuodet | 1960–2004 |
Sotilasarvo | kenraaliluutnantti |
Ahosen vanhemmat olivat kapteeni Yrjö Kauko Valtasaari ja farmaseutti Vieno Mirjami Niskala ja ottoisä vuodesta 1946 eversti Georg Ahonen. Hänen ensimmäinen puolisonsa (1964–1985) oli Toini Tellervo Talvinko ja toinen vuodesta 1987 Kaija Kyllikki Kanervo. Ahonen tuli ylioppilaaksi 1960 ja valmistui Kadettikoulusta 1963 ja Sotakorkeakoulusta 1977.[1]
Ahonen aloitti palveluksensa rajatehtävissä varusmiehenä Lapin rajavartiostossa 1960 ja teki sen jälkeen uransa Rajavartiolaitoksen joukkoyksiköissä, Rajakoulussa ja esikunnissa. Lapin rajavartiostossa hän toimi koulutusupseerina 1963–1964 ja esikunnan rajatoimiston päällikkönä 1977–1978, Rajakoulun koulutusupseerina 1965–1968, Ilomantsin rajakomppanian varapäällikkönä 1968–1969, Pohjois-Karjalan rajavartioston esikunnan rajatoimiston toimistoupseerina ja päällikkönä 1969–1975, apulaiskomentajana 1978–1982 ja Rajavartiolaitoksen esikunnan rajatoimiston päällikkönä 1982–1985.[1] Kainuun rajavartioston komentajana Ahonen toimi 1986–1989 ja sen jälkeen Rajavartiolaitoksen esikunnassa apulaispäällikkönä 1.6.1989–31.12.1997 sekä päällikkönä 1.1.1998–4.3.2004.
Ahonen ylennettiin vänrikiksi 1961, luutnantiksi 1963, yliluutnantiksi 1966, kapteeniksi 1969, majuriksi 1976, everstiluutnantiksi 1982, everstiksi 1987, kenraalimajuriksi 1989 ja kenraaliluutnantiksi 1998.[1]
Lähteet
muokkaa- Kenraaliluutnantti Hannu Ahonen, Turun Sanomat 5.3.2004 (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c Irja Hämäläinen, Risto Rantala, Hannakatri Hollmén (toim.): Kuka kukin on. Who's who in Finland. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1994, s. 30. (Ahonen, Hannu) Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12833-7