Avaa päävalikko
Viljo Kämäräinen (vas.) ja Urho Tallgren vuonna 1915.

Viljo Johan Kämäräinen (30. toukokuuta 18925. syyskuuta 1945)[1] oli suomalainen kestävyysjuoksija, joka juoksi 25 000 metrin maailmanennätyksen vuonna 1915.[2] Sulkavalta[3] kotoisin ollut Kämäräinen edusti aluksi Viipurin Reipasta,[4] kunnes muutti Helsinkiin 1913, edustaen sen jälkeen Helsingin Kisa-Veikkoja ja vuodesta 1915 lähtien Helsingin Jyryä.[5] Varsinaiselta ammatiltaan hän oli kirjaltaja.[6]

UraMuokkaa

Vuonna 1912 Kämäräinen saavutti SM-pronssia 10 000 metrin (5×2 000m) viestinjuoksussa Viipurin Reippaan joukkueessa[7] ja samana vuonna hän kuului myös seuran joukkueeseen, joka voitti Pietarissa St. Petersburger Amaterur-Sportvereinin järjestämän maastojuoksun joukkuekilpailun.[8] Kesäkuussa 1913 Kämäräinen voitti Riiassa järjestetyn 5 000 metrin kilpailun[9] ja osallistui myöhemmin syksyllä Suomen edustajana Kööpenhaminassa järjestettylle kansainväliselle maratonille.[10] Vuoden 1915 maastojuoksun SM-kilpailuissa Kämäräinen sijoittui kolmanneksi ja voitti joukkuekilpailun Helsingin Jyryn joukkueessa yhdessä Tiivo Lahman ja A. Böökin kanssa.[11]

Vuonna 1915 Kämäräinen juoksi tuolloin yleisen 25 000 metrin maailmanennätyksen, joka oli ensimmäinen Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n perustamisen jälkeen noteerattu 25 000 metrin maailmanennätys. Hän juoksi 31. heinäkuuta Helsingissä Eläintarhan kentällä ajan 1.27.11,1 alittaen Iso-Britannian George Crosslandin vuonna 1894 juokseman epävirallisen amatöörien ME-tuloksen 10,9 sekunnilla. Ennätys kesti ainoastaan puolitoista kuukautta, kunnes Tatu Kolehmainen alitti sen 37,5 sekunnilla Viipurissa 12. syyskuuta. Kämäräinen sijoittui kilpailussa toiseksi, mutta hävisi Kolehmaiselle lähes puolitoista minuuttia. 26. syyskuuta 1915 Kämäräinen sijoittui kolmanneksi Oulunkylän raviradalla järjestetyssä kahden tunnin juoksussa, jonka yhteydessä Albin Stenroos teki uuden 30 000 metrin maailmanennätyksen.[12]

LähteetMuokkaa

  1. Viljo Kämäräinen Tilastopajan tietokannassa (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu)
  2. Nieminen, Mikko: Uusi kirja: Kuinka Joensuussa juostiin maailmanennätys vv. 1937 & 1939 25.5.2016. Yleisurheilu. Viitattu 29.9.2017.
  3. Minkä mitäkin. Kuinka monta urheiluseuratonta pitäjää on Suomessa?. Suomen Urheilulehti, 15.10.1914, nro 3, s. 13. Kansalliskirjasto Viitattu 13.10.2017.
  4. Vapaaurheilu. Suomen Urheilulehti, 15.5.1912, nro 16, s. 6. Kansalliskirjasto Viitattu 29.9.2017.
  5. Vapaaurheilu. Helsingin piirin murtomaajuoksukilpailut. Suomen Urheilulehti, 8.5.1913, nro 24, s. 11. Kansalliskirjasto Viitattu 29.9.2017.
  6. Ammattikuntain keskiset urheilukilpailut Helsingissä 19–20.7.19. Työväen Urheilulehti, 31.7.1919, nro 9, s. 10. Kansalliskirjasto Viitattu 29.9.2017.
  7. Suomen viestinjuoksumestaruudesta. Suomen Urheilulehti, 1.8.1912, nro 27, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 29.9.2017.
  8. Kansainväliset murtomaajuoksukilpailut. Suomen Urheilulehti, 10.10.1912, nro 2, s. 11. Kansalliskirjasto Viitattu 29.9.2017.
  9. Suomalaisia urheilijoita Riigassa kilpailemassa. Suomen Urheilulehti, 5.6.1913, nro 28, s. 10. Kansalliskirjasto Viitattu 29.9.2017.
  10. Muistelmia kilpailumatkoilta. Työväen Urheilulehti, 30.5.1920, nro 10, s. 7. Kansalliskirjasto Viitattu 29.9.2017.
  11. Historiaa eli Jyryn yleisen sarjan ME- ja SE-tilastot sekä SM-mitalistit 1908 alkaen Helsingin Jyry. Viitattu 29.9.2017.
  12. Hymans, Richard; Matrahazi, Imre (toim.): Progression of IAAF World Records 2015 Edition, s. 105, 107. Monaco: International Amateur Athletics Federation, 2015. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)