Ratasoutu
Ratasoutu eli aiemmin kutsuttu olympiasoutu tai olympialuokkien soutu on perinteikäs soutu-urheilun muoto. Ratasoutu on olympialaji, ja soutu onkin ollut mukana kesäolympialaisissa lähes niiden alusta lähtien. Ratasoudun rinnalle uudeksi olympialajiksi on tullut rannikkosoutu. Ratasoutua harrastetaan yli 100 maassa ja kaikissa maanosissa.[1]
Erilaiset soutuluokat ja veneet
muokkaaRatasoutu venettä voi soutaa veneluokasta riippuen yksi, kaksi, neljä tai kahdeksan soutajaa. Airovaihtoehtoja on kaksi. Pariairosoudussa (sculling) kullakin soutajalla on kaksi noin 2.9 metrin mittaista airoa, yhden airon soudussa (sweep rowing tai rowing) taas yksi noin 3.75 metrin pituinen airo joko veneen oikealla tai vasemmalla laidalla. Ratasoudun veneet ovat hyvin kevytrakenteisia. Pääasiallinen kilpailumatka on 2 000 metriä.[1]
Ratasoudussa kilpaillaan Suomen mestaruuksista 2 000 metrin matkalla ja 500 metrin sprinteillä.
Nykyiset miesten luokat ovat yksikkö 1x, pariairokaksikko 2x "eli kaksi soutajaa ja molemmissa käsissä airo", perämiehetön kaksikko 2- "kaksi soutajaa ja vain yksi airo soutajaa kohden kädessä", pariaironelonen 4x, perämiehetön nelonen 4- ja kahdeksikko (8+) sekä kevyt pariairokaksikko (LM2x), jossa soutajien keskipaino on tasan tai alle 70 kilogrammaa.
Nykyiset naisten luokat ovat yksikkö 1x, pariairokaksikko 2x, perämiehetön kaksikko 2-, pariaironelonen 4x, perämiehetön nelonen 4- ja kahdeksikko (8+) sekä kevyt pariairokaksikko (LW2x), jossa soutajien keskipaino on tasan tai alle 57 kilogrammaa.
Myös perämiehellisessä kaksikossa (2+), kevyessä perämiehettömässä nelikossa (LM4-) ja perämiehellisessä nelikossa (4+) on ennen kilpailtu olympialaisissa, mutta nämä luokat on poistettu olympiaohjelmasta. MM-kilpailujen ohjelmassa on myös miesten ja naisten kevyt yksikkö (LM1x ja LW1x).
Olympialuokat ratasoudussa
muokkaa- Miesten yksikkö (M1x)
- Naisten yksikkö (W1x)
- Miesten perämiehetön kaksikko (M2-)
- Naisten perämiehetön kaksikko (W2-)
- Miesten pariairokaksikko (M2x)
- Naisten pariairokaksikko (W2x)
- Miesten perämiehetön nelonen (M4-)
- Naisten perämiehetön nelonen (W4-)
- Miesten pariaironelonen (M4x)
- Naisten pariaironelonen (W4x)
- Miesten kahdeksikko (M8+)
- Naisten kahdeksikko (W8+)
Ei-olympialuokat ratasoudussa
muokkaa- Miesten kevyt yksikkö (LM1x)
- Naisten kevyt yksikkö (LW1x)
- Miesten kevyt pariairokaksikko (LM2x)
- Naisten kevyt pariairokaksikko (LW2x)
- Miesten kevyt pariaironelonen (LM4x)
- Naisten kevyt pariaironelonen (LW4x)
- Miesten perämiehellinen kaksikko (M2+)
Kansainvälinen soututoiminta
muokkaaSoudussa kilpaillaan kesäolympialaisissa joka neljäs vuosi. Ratasoudussa järjestetään vuosittain maailmanmestaruuskilpailut aikuisille (lukuun ottamatta olympiavuosia, jolloin MM-lähtöinä soudetaan vain olympialaisten ulkopuolelle jäävät veneluokat), alle 23-vuotiaille ja alle 18-vuotiaille. EM-kilpailut sen sijaan soudetaan joka vuosi.[1]
Soutu on ollut olympialaisten ohjelmassa 1900 Pariisin kesäolympialaisista lähtien. Eräs merkittävimmistä yksittäisistä ratasoutuveneellä käytävistä soutukilpailuista on Cambridge–Oxford-soutukilpailu Thamesjoella.
Suomen soututoiminta
muokkaa- Pääartikkeli: Soutu ja suomalaiset
Suomessa ratasoutua voi harrastaa kilpailu- ja harrastemielessä noin 10 seurassa eri puolilla maata. Kotimaassa järjestetään vuosittain Suomen-mestaruuskilpailuiden lisäksi useita kansallisia kilpailutapahtumia. Suomen menestynein soutaja on Pertti Karppinen. Hän voitti olympiakultaa yksikkösoudussa vuosina 1976, 1980 ja 1984. Tuoreimmat soudun arvokisamitalistit ovat pariairokaksikkoa soutaneet Minna Nieminen ja Sanna Stén, jotka saavuttivat olympiahopeaa Pekingistä 2008[2]. Suomessa on järjestetty soudun maailmanmestaruuskilpailut vuonna 1995 Tampereella Kaukajärven soutustadionilla. Vanhin edelleen järjestettävä suomalainen soutukilpailu on Turussa pidettävä Aurasoutu, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1927.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Olympiasoutu – Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry melontajasoutuliitto.fi. Viitattu 13.11.2023.
- ↑ Olympiasoutu – Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry melontajasoutuliitto.fi. Viitattu 13.11.2023.