Tämä artikkeli kertoo soutuvälineestä. Kenraali ja kansanedustaja A. F. Airosta on oma artikkelinsa.

Airo on pitkävartinen väline, jota käytetään soutamiseen. Airot tukeutuvat veneeseen tukipisteinä toimivissa hankaimissa siten, että soutaja katsoo soutaessaan veneensä perää kohti. Airon osat ovat lapa, varsi ja pyyry.

Perinteisiä puisia airoja nojallaan aitaa vasten.
Croker-merkkiset kilpasoutuairot.

Tavallisesti soutuveneessä on soutajaa kohti yksi airopari, toisin sanoen yksi airo veneen kummallakin laidalla. Suuremmissa laivoissa - kaleereissa, uiskoissa ym. - on ollut erikseen soutajat kummankin puolen airoille tai jopa useampia soutajia kutakin airoa kohti, jotka pisimmillään saattoivat olla yli 12-metrisiä.[lähde? ] Airojen ja lavan koko vaihtelee veneen ja soutajan tarpeiden mukaan. Iso soutaja tai vene vaatii isommat airot.

Suomen kielen sana airo on lainattu ammoin germaanisista kielistä. Sanalla on vastine kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä, ja samaa alkuperää on myös esimerkiksi ruotsin åra.[1]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 34. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä liikenteeseen ja liikennevälineisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.