Viro olympialaisissa
Viro osallistui olympialaisiin omalla joukkueellaan ensimmäisen kerran Antwerpenin 1920 kesäolympialaisissa. Vuosina 1908–1912 virolaisurheilijat edustivat Venäjän keisarikuntaa ja vuosina 1952–1988 Neuvostoliittoa. Viro palasi itsenäisenä maana olympialaisiin Albertvillen 1992 talvikisoissa. Ensimmäisen kultamitalinsa se sai jo Antwerpenissa 1920. Viron pääkaupungissa Tallinnassa järjestettiin Moskovan 1980 kesäolympialaisten purjehduskilpailut.[1][2]
Viro olympialaisissa | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
|
||||||
Maakoodi | EST | |||||
Kotisivu |
www |
|||||
Maan olympiamitalit | ||||||
|
||||||
Kesäolympialaiset |
||||||
Talviolympialaiset |
Viron ensimmäinen olympiavoittaja oli painonnostaja Alfred Neuland, joka voitti kevyen sarjan kultaa Antwerpenin 1920 kisoissa. Eniten mitaleja Viro on saanut kesäolympialaisten kilpailulajeissa painista. Se on menestynyt painissa sekä kreikkalais-roomalaisessa painissa, että vapaapainissa. Maan menestynein urheilija kesäolympialaisissa on kaksi painin olympiavoittoa saavuttanut Kristjan Palusalu.[1][2][3] Myös pyöräilijä Erika Salumäe on voittanut kaksi kultamitalia, mutta niistä ensimmäisen hän sai Soulin 1988 kesäolympialaisissa edustaessaan Neuvostoliittoa.[4][5] Viron kaikki talviolympiamitalit ovat tulleet maastohiihdosta. Maastohiihdossa kaksinkertaisia olympiavoittajia ovat Andrus Veerpalu ja Kristina Šmigun.[2][3]
Neulandin, Veerpalun, Šmigunin, Palusalun ja Salumäen lisäksi olympiakultaa ovat Viron edustajina voittaneet painijat Eduard Pütsep Pariisissa 1924, Osvald Käpp ja Voldemar Väli Amsterdamissa 1928, kymmenottelija Erki Nool Sydneyssä 2000, sekä kiekonheittäjä Gerd Kanter Pekingissä 2008.[2][3]
Salumäen lisäksi Neuvostoliittoa edustaessaan olympiakultaa voittaneita virolaisia ovat painija Johannes Kotkas Helsingissä 1952, pikaluistelija Ants Antson Innsbruckissa 1964, miekkailija Svetlana Tširkova Méxicossa 1968 ja Münchenissä 1972, korkeushyppääjä Jüri Tarmak ja painonnostaja Jaan Talts Münchenissä 1972, pyöräilijä Aavo Pikkuus Montréalissa 1976, kolmiloikkaaja Jaak Uudmäe, uimari Ivar Stukolkin, vesipalloilija Mait Riisman ja lentopalloilija Viljar Loor Moskovassa 1980 ja koripalloilija Tiit Sokk Soulissa 1988.lähde?
Mitalit lajeittain
muokkaaTalviolympialaisetmuokkaa
Lähteet:[15] |
Mitalit olympialaisittain
muokkaaKesäolympialaisetmuokkaa
Lähteet:[16][17][18][19][20][21][22][23][24][25][26][27][28] |
Talviolympialaisetmuokkaa
|
Olympiamitalistit
muokkaaKesäolympialaiset
muokkaaTalviolympialaiset
muokkaaMitali | Nimi | Vuosi | Laji | Tapahtuma |
---|---|---|---|---|
Kultaa | Andrus Veerpalu | 2002 Salt Lake City | Maastohiihto | Miesten 15 km |
Hopeaa | Andrus Veerpalu | 2002 Salt Lake City | Maastohiihto | Miesten 50 km |
Pronssia | Jaak Mae | 2002 Salt Lake City | Maastohiihto | Miesten 15 km |
Kultaa | Andrus Veerpalu | 2006 Torino | Maastohiihto | Miesten 15 km |
Kultaa | Kristina Šmigun-Vähi | 2006 Torino | Maastohiihto | Naisten 15 km takaa-ajo |
Kultaa | Kristina Šmigun-Vähi | 2006 Torino | Maastohiihto | Naisten 10 km |
Hopeaa | Kristina Šmigun-Vähi | 2010 Vancouver | Maastohiihto | Naisten 10 km |
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Estonia at the Olympics topendsports.com. Viitattu 14.10.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Estonia Sports Reference. Arkistoitu 29.7.2016. Viitattu 14.10.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e List of Estonian Medalists in the Olympic Games olympiandatabase.com. Viitattu 14.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Erika Salumäe Sports Reference. Arkistoitu 4.12.2016. Viitattu 14.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Olympiavoittaja joutui myymään mitalinsa yle.fi. 4.11.2013. Viitattu 14.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Olympic Analytics – Medals by Countries – Judo olympanalyt.com. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Olympic Analytics – Medals by Countries – Fencing olympanalyt.com. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Olympic Analytics – Medals by Countries – Boxing olympanalyt.com. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Olympic Analytics – Medals by Countries – Wrestling Freestyle olympanalyt.com. Viitattu 23.11.2023. (englanniksi)
Olympic Analytics – Medals by Countries – Wrestling Greco-Roman olympanalyt.com. Viitattu 23.11.2023. (englanniksi) - ↑ Olympic Analytics – Medals by Countries – Weightlifting olympanalyt.com. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Olympic Analytics – Medals by Countries – Sailing olympanalyt.com. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Cycling Sports Reference. Viitattu 15.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Olympic Analytics – Medals by Countries – Rowing olympanalyt.com. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Olympic Analytics olympanalyt.com. Viitattu 5.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Cross Country Skiing Sports Reference. Viitattu 5.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Antwerp 1920 olympic.it. Viitattu 17.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Paris 1924 olympic.it. Viitattu 17.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Amsterdam 1928 olympic.it. Viitattu 17.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Los Angeles 1932 olympic.it. Viitattu 17.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Berlin 1936 olympic.it. Viitattu 6.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Barcelona 1992 olympic.it. Viitattu 23.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Atlanta 1996 olympic.it. Viitattu 24.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Sydney 2000 olympic.it. Viitattu 24.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Athens 2004 olympic.it. Viitattu 24.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Beijing 2008 olympic.it. Viitattu 24.1.2016. (englanniksi)
- ↑ London 2012 Olympedia. Viitattu 11.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Olympic Medal Count Rio 2016. Viitattu 22.8.2016. (englanniksi)
- ↑ Kansainvälinen olympiakomitea
- ↑ St. Moritz 1928 olympic.it. Viitattu 19.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Garmisch-Partenkirchen 1936 olympic.it. Viitattu 19.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Albertville 1992 olympic.it. Viitattu 24.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Lillehammer 1994 olympic.it. Viitattu 23.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Nagano 1998 olympic.it. Viitattu 24.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Salt Lake City 2002 olympic.it. Viitattu 24.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Turin 2006 olympic.it. Viitattu 24.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Vancouver 2010 olympic.it. Viitattu 24.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Sochi 2014 olympic.it. Viitattu 24.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Medal Standings pyeongchang2018.com. Viitattu 26.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Kansainvälinen olympiakomitea