Wikipedia

Kilpapurjehdus

purjehtimista kilpaa purjeveneillä, -jollilla tai -laudoilla
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
 Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Luetteloita voisi siistiä.

Kilpapurjehdus on purjehtimista kilpaa purjeveneillä, -jollilla tai -laudoilla.

Platu 25 -kilpaveneitä Suomen Urheiluveneliiton purjehduskilpailussa syyskuussa 2006.
Sonderklasse Saksasta, Kiel 2007.

Kilpaa voi purjehtia monella eri tavalla muutaman tunnin ratapurjehduksista ja pari päivää kestävistä avomerikilpailuista aina haasteellisiin maailmanympäripurjehduksiin, joko yksin tai osana miehistöä. Kilpapurjevene voi vaihdella parin metrin mittaisesta jollasta tai kymmenmetrisestä köliveneestä aina lähes sadan metrin mittaisiin purjelaivoihin. Kilpailut voidaan järjestää joko yksityyppiluokkana, jolloin veneet ovat identtisiä tai tasoitussääntöjen avulla erilaisten veneiden kesken. Purjehduskilpailut käydään joko ratapurjehduskilpailuna (yleensä vastatuuli-myötätuuli-radalla) tai ns. avomerikilpailuina, joissa purjehditaan pitkiäkin matkoja paikasta toiseen. Purjehduskilpailuissa noudatetaan pääsääntöisesti aina Kansainvälisen Purjehtijaliiton (ISAF) kilpapurjehdussääntöjä.

Viime aikoina suosiotaan ovat kasvattaneet Match racet eli parikilpailut, jossa kaksi venekuntaa kilpailee vastakkain. Muissa ratapurjehduskilpailuissa on useita osallistujia samanaikaisesti radalla. Parikilpailu etenee cup-tyyppisesti, jossa siis vain kaksi venekuntaa kilpailee toisiaan vastaan, voittajan jatkaessa ja häviäjän pudotessa jatkosta.

Kilpapurjehduksen kattojärjestö Suomessa on Suomen Purjehdus ja Veneily, joka on perustettu vuonna 2011. Olympiakisojen ohjelmaan purjehdus otettiin vuonna 1900.

Purjehduskilpailut muokkaa

Maailman suurimpiin purjehduskilpailuihin osallistuu tuhansia purjeveneitä ja yli kymmenentuhatta kilpapurjehtijaa[1].

Kansainvälisesti tunnettuja purjehduskilpailuja muokkaa

Suomalainen kilpapurjehdus muokkaa

Suomen suurimmat regatat ja purjehduskilpailut kokoavat yhteen monia veneluokkia. Parhaimmillaan osallistuvien veneiden määrä on noussut useisiin satoihin.

Suomalaisia avomeri- ja matkapurjehduskilpailuja muokkaa

Regatat, monipäiväiset ratapurjehduskilpailut muokkaa

Viikkokilpailut muokkaa

Useat suomalaiset pursiseurat järjestävät niin kutsuttuja tiistai- tai keskiviikkokilpailuja jolloin kilpapurjehduksesta kiinnostuneilla on mahdollista tutustua lajiin ja muilla purjehtijoilla harjoittaa kilpapurjehdustaitoja. Yleensä viikkokilpailut ovat luonteeltaan rentoja, mutta toisaalla järjestetään vakavampia viikkokilpailuja ja viikkokilpailusarjoja, joissa parhaat palkitaan kauden päätteeksi.

Kilpapurjeveneet muokkaa

Kilpaa voi purjehtia periaatteessa kaikilla veneillä. Kilpailtaessa purjeveneet jaetaan kolmeen pääluokkaan:

 
Safran, 60-jalkainen IMOCA

Konstruktioluokat muokkaa

Konstruktioluokissa kilpapurjeveneet on suunniteltu sovittujen, kullekin luokalle ominaisten sääntöjen mukaan. Tällaisia sääntöjä kutsutaan luokkasäännöiksi. Konstruktioluokissa nopein vene voittaa, eikä tulosten laskemiseen käytetä tasoituslukuja. Luokkasääntö laskee veneen tiettyjen mittojen perusteella veneelle mittaluvun. Tällaisia mittoja voivat olla esimerkiksi veneen äärimitat, purjepinta-ala tai paino. Usein myös veneiden rakenne on säädelty. Luokan rakennemääräyksissa esitetään sallitut materiaalit, rakennetavat ja materiaalipaksuudet sekä esimerkiksi rakenteiden vähimmäispainot pinta-alayksikköä kohden. Yksityyppiluokkaan verrattuna säännöt mahdollistavat veneiden kehittämisen sovituissa puitteissa, joten veneiden suunnittelu on myös osa kilpailua. Konstruktioluokat toimivat monien teknisten keksintöjen "testikenttänä". Merkittävä osa viimeisimmistä purjehduskeksinnöistä on nähty ensimmäistä kertaa tunnetuissa konstruktioluokissa.

Konstruktioluokkia on lukuisia, ja tunnetuimpia niistä ovat Mini Transat 650, IMOCA 60, America's Cup. Myös uusien konstruktioluokkien suosio kasvaa (esimerkiksi Transpac 52).

Yleisimmät konstruktioluokat muokkaa

  • IOR tonniluokat
  • ILC 25, ILC 30, ILC 40
  • Classe Mini
  • Whitbread 60
  • Open 60, Class40, Class30, Open 30
  • ORMA
  • ORC level classes: GP26, GP33, GP42
  • IACC
  • TP52
  • VOR 70
  • International Moth, kevytvene
 
8mR-vene Sagitta FIN-2. Suunnittelija: Charles Nicholson. Rakennusvuosi: 1929. Omistaja: Timo Saalasti. Kilpailee edelleen aktiivisesti Suomessa

Klassiset konstruktioluokat ovat kuuluisia ja edelleen hyvin suosittuja kilpaluokkia. Suomessa on maan kokoon nähden erittäin suuret ja aktiivisesti kilpailevat klassikkoluokat. Maailmanlaajuisesti tunnetuimpia ja Suomessa suurimpia klassisia konstruktioluokkia ovat kansainväliset R-mittasäänön mukaiset metriluokat: 6mR (kuutoset), 8mR (kahdeksikot, kasit) ja 12mR (kaksitoistametriset), sekä niiden lähisukulaiset 5m (viitoset) ja 5.5m (viisviitoset). Rungon muodoltaan näitä muistuttavat etenkin Ruotsissa suositut, ja Suomessakin kasvussa olvat saaristoristeilijät eli neliömetriluokat sekä suomalaiset erikoisluokat A ja C. Metriluokat olivat ennen myös olympialuokkia. "Kasit" purjehtivat viimeisen kerran 1936 ja "kuutoset" purjehtivat Helsingin olympialaisissa vuonna 1952. Kutosluokka korvattiin kehittyneemmällä viisviitosella, mikä olikin sitten viimeinen olympialaisten konstruktioluokka. Kaksitoistametrisillä purjehdittiin Olympialaisissa vuosina 1908, 1912 ja 1920. America's Cup-kilpailuissa kaksitoistametrisillä kilpailtiin toisen maailmansodan jälkeen aina vuoteen 1987. Metriluokkien numero ei viittaa veneen pituuteen vaan mittasäännön tuottamaan mittalukuun, joka esimerkiksi kasilla on siis 8, vaikka kasi on noin 15 m:n pituinen ja 12 mR on noin 23 metriä pitkä.

Suomessa toimivia konstruktioveneluokkia ja luokkaliittoja muokkaa

Tasoitusluokat muokkaa

Tasoitusluokissa voi toisiaan vastaan purjehtia periaatteessa mitkä tahansa purjeveneet vaikkakin niihin käytännössä osallistuu vain retki- ja matkapurehdukseen rakennettuja köliveneitä. Yksittäiselle veneelle tai veneluokalle määritetään tasoituskerroin, minkä avulla tasoitetaan veneiden ero, yleensä kilpailun jälkeen tapahtuvan lopullisen purjehdusajan laskemisen avulla. Erilaisia tasoituskertoimia on useita, joista yleisimmät Suomessa ovat LYS, IMS ja ORC sekä multi-2000. Tasoitussäännön sisällä veneet jaetaa usein ryhmiin esimerkiksi IMS1, IMS2 ja IMS3 jolloin keskenään kilpailevat veneet ovat edes jotakuinkin toisiaan vastaavia.

Muita tasoitusääntöjä:

Yksityyppiluokat muokkaa

 
Hai -veneitä kilparadalla. Hai on eräs vanhimmista suomalaisista yksityyppiluokista.

Yksityyppiluokalla tarkoitetaan, että kaikki veneet ovat täsmälleen samanlaisia. Veneiden materiaalit, mitat, purjeet ja sallitut säädöt yms ovat ko. luokan säännöillä tarkasti määritelty ja rajoitettu. Samanlaisilla veneillä purjehdittaessa yksityyppikilpailut korostavat venevauhtia, veneenkäsittelytaitoa, taktista osaamista.

Suomen Purjehdus ja Veneilyn alaisuudessa on virallisia yksityyppiluokkia noin 30 [8].

Suomessa toimivia yksityyppiluokkia ja luokkaliittoja muokkaa

Optimistijolla on tavanomaisin lasten ja nuorten purjehduskoulutuksessa käytetty jolla, mutta myös suosittu kilpapurjehdusluokka.

Olympialajit muokkaa

Olympiakisoissa nykyään kilpailtavia purjehdusluokkia ovat:

Kilpapurjehtijoita muokkaa

Suomalaisia kilpapurjehtijoita muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kilpapurjehdus&oldid=22130126”