Saaristoristeilijä

purjevenetyyppi

Saaristoristeilijä on klassinen purjevene, joka on rakennettu perustuen Svenska Seglarförbundetin vuonna 1908 vahvistamaan saaristoristeilijäsääntöön. Säännön oli tarkoitus täydentää R-mittasääntöä, jota monet purjehtijat eivät pitäneet sopivaksi Pohjoismaiden saaristo-olosuhteisiin [1]. Kaksi saaristoristeilijöiden kokoluokkaa eli SK 30 ja SK 40 valittiin vuoden 1920 Antwerpenin kesäolympialaisiin. Alun perin saaristoristeilijät purjehtivat miltei poikkeuksetta Itämerellä, mutta tänään saaristoristeilijät ovat levinneet erityisesti Keski-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, jossa venettä arvostetaan kauneutensa ja nopeutensa vuoksi. Erityisesti Saksassa SK 30 -veneet ovat kasvaneet suureksi luokaksi ja moni alun perin ruotsalaisvene purjehtii tänään Saksan Itämeren rannikolla. Suomen runsaasta kolmestakymmenestä saaristoristeilijästä suurimmat ovat 75 neliömetrisiä. Ruotsissa purjehtii useita 95 neliömetrisiä ja jopa pari 150 neliömetristä, josta tunnetuin on yli kahdenkymmenen metrin pituinen Beatrice Aurore. Suomessa oli kesällä 2010 yhteensä 33 saaristoristeilijää. Näistä noin kolmasosa löytyy HSS-pursiseuran klassikkolaiturilta. Ennen toista maailmansotaa seura oli yksi Pohjoismaiden menestyineimpiä 22 neliömetristen kilpapurjehdusseuroja. Suomessa on rakennettu kaiken kaikkiaan noin 1000 saaristoristeilijää 1900-luvun alkupuoliskolla. Suomessa rakennetuista veneistä on tähän päivään säilynyt arvioiden n. 30 kappaletta. Yksi näistä on Gustaf Estlanderin suunnittelema, Helsingissä rakennettu Colibri VI (SK 22) vuodelta 1922, joka kuuluu Suomen merimuseon kokoelmaan ja on esillä Merikeskus Vellamossa.

Vigilant, Uffa Foxin kuuluisa 1930 suunnittelema 22m2-saaristoristeilijä.
30m2 Saaristoristeilijä.
150m2 ”Singoalla”, Gustaf Estlanderin mestariteos vuodelta 1920, purjehtii Kanholmsfjärdenillä elokuussa 1922 juuri ennen tuhoutumistaan tulipalossa.

Kapea ja matala uniikki pursiMuokkaa

Saaristoristeilijäsääntö antaa suuria vapauksia veneentekijälle ja jokainen vene on siksi uniikki. Veneen luokka määräytyy pääsääntöisesti purjepinta-alan mukaan, lisäksi luokissa on muutamia vähimmäismittoja. Saaristoristeilijöitä on pienistä 15 neliömetrin veneistä aina 150 neliömetrisiin saakka. Suurin osa veneistä on pitkiä, kapeita ja matalilla vapaalaidoilla varustettuja sekä erittäin korkeatakilaisia. Veneet rakennettiin alun perin puusta kuten mahongista tai tiikistä. Nykyään saaristoristeilijöitä valmistetaan myös lujitemuovista. Luokka on ollut erityisen suosittu Ruotsissa mutta myös Suomessa ovat pienemmät luokat kuten 22 neliömetriset olleet hyvin edustettuja. Ruotsissa suosittu Mälarkryssare on saaristoristeilijälle läheistä sukua ja tätä jopa vielä kapeampi. Saaristoristeilijät ovat tunnettuja nopeasta vauhdistaan kevyessä tuulessa.

Saaristoristeilijät jotka ovat tai ovat olleet SuomessaMuokkaa

Alfsol SK 30
Bambi SK 40
Briolette SK 22
Colibri VI SK 22
Ell-Ess SK 22
Fragancia SK 22
Gun SK 75
Gun SK 55
Göi SK 22
Hobby SK 22
Ila SK 75
Inga-Lill SK 15
Inga-Lill SK 22
Inga-Lill XXI SK 22
Ingrid SK 40
Lorelei SK 30
Mayflower SK 55
Mimosa 30 val
Roxmary SK 22
Sensaja SK 22
Singhoala SK 150
Sirkka SK 22
Slaghöken SK 30
Solveign SK 22
Star 15 val
Suzanne 15 val
Swing SK 30
Tesla SK 55
Tosca SK 40
Trumph SK 75
Ulla-Britt SK 22
Ursula SK 55
Valkyrian SK 40
Vision SK 30


Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saaristoristeilijä.