Avaa päävalikko

Olympialaiset

Suuret kansainväliset urheilukilpailut
(Ohjattu sivulta Olympiakisat)
Tämä artikkeli käsittelee nykyaikaisia olympialaisia. Antiikin olympialaisista katso Olympian kisat.
Olympialippu, jossa viisi rengasta. Renkaat suunniteltiin vuonna 1913 ja käytettiin ensi kerran Antwerpenin kisoissa vuonna 1920.

Olympialaiset ovat suuret kansainväliset ja monilajiset urheilukilpailut. Ne järjestetään kahden vuoden välein niin, että kesäolympialaiset ja talviolympialaiset vuorottelevat. Olympiakisat keskittyvät yhden kaupungin ympärille ja niiden pitopaikan määrää Kansainvälinen olympiakomitea.

HistoriaMuokkaa

Nykyaikaiset olympialaiset perustuvat antiikin aikana Olympiassa Kreikassa järjestettyjen Olympian kisojen perintöön. Kreikassa järjestettiin 1800-luvulla myös neljät Zappaan olympialaiset, joita pidetään nykyaikaisten olympialaisten edeltäjinä samoin kuin englantilaisia Wenlockin olympialaisia kisoja.

Nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin ensimmäisen kerran Ateenassa vuonna 1896. Ensimmäisistä kisoista asti jokaisissa olympialaisissa ovat olleet mukana vain miekkailu, pyöräily, uinti, voimistelu ja yleisurheilu (soutu olisi listalla ellei lajia olisi peruutettu huonon sään vuoksi vuonna 1896).

Vuodesta 1924 alkaen kisat on jaettu erillisiin kesä- ja talviolympialaisiin ja vuoteen 1992 saakka kesä- ja talvikisat järjestettiin samana vuonna. Tämän jälkeen rytmiä muutettiin siten, että seuraavat talvikisat olivat 1994 ja siitä lähtien neljän vuoden välein.[1]

Vuosina 1912–1948 järjestettiin olympiakisojen yhteydessä myös olympiakisojen taidekilpailuja, ja senkin jälkeen on taidetapahtumia toisinaan järjestetty kisojen ohessa.

OsallistumisoikeusMuokkaa

Nykyaikaisiin olympialaisiin saivat alun perin osallistua vain amatöörit eli kilpailijat, jotka harjoittavat urheilua ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua. Avery Brundagen puheenjohtajakauden jälkeen 1970-luvulta lähtien Kansainvälinen olympiakomitea alkoi suhtautua ammattilaisurheilijoihin entistä suopeammin kasvattaakseen olympialaisten taloudellista tuottoa.[2] Vuonna 1988 ammattilaisurheilijat saivat muutamaa lajia lukuun ottamatta täyden osanotto-oikeuden olympialaisiin[3].

Vuonna 1960 otettiin olympialaisten useimpiin lajeihin käyttöön karsintaraja, joka urheilijan tulee saavuttaa halutessaan osallistua kisoihin. Yleisurheilussa ja uinnissa on käytössä karsintarajat. Muissa lajeissa kisapaikat jaetaan karsintakilpailujen tai ranking-listojen perusteella. Jokaisella Kansainvälisen olympiakomitean jäsenmaalla on silti oikeus lähettää olympialaisiin yksi urheilija (kesäolympialaisiin yksi yleisurheilija ja yksi uintiurheilija), vaikka urheilija ei olisikaan selvittänyt karsintarajoja.

Luettelo olympiakisoistaMuokkaa

KesäolympialaisetMuokkaa

 
Kesäolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat. Vihreä = valtio on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia, Sininen = valtio on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia, Musta ympyrä = kaupunki on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia, Oranssi ympyrä = kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia (Los Angeles, Lontoo, Tokio, Ateena ja Pariisi). Tulevat kesäolympialaiset kursivoituna (2020).
Pääartikkeli: Kesäolympialaiset

TalviolympialaisetMuokkaa

 
Talviolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat. Vihreä = valtio on isännöinyt yksiä talviolympialaisia, Sininen = valtio on isännöinyt kaksia tai useampia talviolympialaisia, Musta ympyrä = kaupunki on isännöinyt yksiä talviolympialaisia, Oranssi ympyrä = kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia talviolympialaisia (Innsbruck, Sankt Moritz).
Pääartikkeli: Talviolympialaiset

Luettelo olympiakisojen hakijakaupungeistaMuokkaa

KesäolympialaisetMuokkaa

Kisat Vuosi Isäntäkohde Muut hakijat Ei-ehdokas

hakijakaupungit

KOK:n istunto Viite
I 1896 Ateena   Kreikka ainoa hakija Pariisi
(1894)
1.  Ranska [4]
II 1900 Pariisi   Ranska [4]
III 1904 Chicago   Yhdysvallat alkuperäinen hakija Pariisi
(1901)
4.  Ranska [4][5]
St. Louis kisojen siirto
IV 1908 Rooma   Italia alkuperäinen hakija   Berliini
  Milano
Lontoo
(1904)
6.  Britannia [4][6][7]
Lontoo   Britannia kisojen siirto
V 1912 Tukholma   Ruotsi ainoa hakija Berliini
(1909)
10.  Saksa [4]
VI 1916 Berliini
  Saksa peruutettiin   Aleksandria
  Amsterdam
  Bryssel
  Budapest
  Cleveland
Tukholma
(1912)
14.  Ruotsi [4]
VII 1920 Antwerpen   Belgia   Amsterdam
  Atlanta
  Budapest
  Cleveland
  Havanna
  Lyon
  Philadelphia
Lausanne
(1919)
17.  Sveitsi [4]
VIII 1924 Pariisi   Ranska   Amsterdam
  Barcelona
  Los Angeles
  Praha
  Rooma
Lausanne
(1921)
19.  Sveitsi [4]
IX 1928 Amsterdam   Alankomaat   Los Angeles [4]
X 1932 Los Angeles   Yhdysvallat ainoa hakija Rooma
(1923)
21.  Italia [4]
XI 1936 Berliini   Saksa   Aleksandria
  Barcelona
  Budapest
  Buenos Aires
  Köln
  Dublin
  Frankfurt
  Helsinki
  Lausanne
  Nürnberg
  Rio de Janeiro
  Rooma
Lausanne
(1931)
30.  Sveitsi [4]
XII 1940 Tokio   Japani alkuperäinen hakija (kisojen siirto) ainoa hakija Berliini
(1936)
35.  Saksa [4][8]
Helsinki peruutettiin
XIII 1944 Lontoo
  Britannia peruutettiin   Ateena
  Budapest
  Detroit
  Helsinki
  Lausanne
  Montreal
  Rooma
Lontoo
(1939)
38.  Britannia [4]
XIV 1948 Lontoo   Britannia   Baltimore
  Lausanne
  Los Angeles
  Minneapolis
  Philadelphia
Lausanne
(1946)
39.  Sveitsi [4]
XV 1952 Helsinki   Suomi   Amsterdam
  Chicago
  Detroit
  Los Angeles
  Minneapolis
  Philadelphia
Tukholma
(1947)
40.  Ruotsi [4]
XVI 1956 Melbourne
  Australia   Buenos Aires
  Chicago
  Detroit
  Los Angeles
  México
  Minneapolis
  Philadelphia
  San Francisco
Rooma
(1949)
43.  Italia [9][4]
Tukholma
(ratsastuskisat)
  Ruotsi
XVII 1960 Rooma   Italia   Bryssel
  Budapest
  Detroit
  Lausanne
  México
  Tokio
Pariisi
(1955)
50.  Ranska [4]
XVIII 1964 Tokio   Japani   Bryssel
  Detroit
  Wien
München
(1959)
55.  Saksa [4]
XIX 1968 México   Meksiko   Buenos Aires
  Detroit
  Lyon
Baden-Baden
(1963)
60.  Saksa [4]
XX 1972 München   Saksa   Detroit
  Madrid
  Montreal
Rooma
(1966)
64.  Italia [4]
XXI 1976 Montreal   Kanada   Los Angeles
  Moskova
Amsterdam
(1970)
69.  Alankomaat [4]
XXII 1980 Moskova   Neuvostoliitto   Los Angeles Wien
(1974)
75.  Itävalta [4]
XXIII 1984 Los Angeles   Yhdysvallat ainoa hakija Ateena
(1978)
80.  Kreikka [4]
XXIV 1988 Seoul   Etelä-Korea   Nagoya Baden-Baden
(1981)
84.  Saksa [4]
XXV 1992 Barcelona   Espanja   Amsterdam
  Belgrad
  Birmingham
  Brisbane
  Pariisi
Lausanne
(1986)
91.  Sveitsi [4]
XXVI 1996 Atlanta   Yhdysvallat   Ateena
  Belgrad
  Manchester
  Melbourne
  Toronto
Tokio
(1990)
96.  Japani [4]
XXVII 2000 Sydney   Australia   Milano
  Brasília
  Taškent
  Beijing
  Berliini
  Istanbul
  Manchester
Monte Carlo
(1993)
101.  Monaco [4]
XXVIII 2004 Ateena   Kreikka   Istanbul
  Lille
  Rio de Janeiro
  Pietari
  San Juan
  Seville
  Buenos Aires
  Kapkaupunki
  Rooma
  Tukholma
Lausanne
(1997)
106.  Sveitsi [4]
XXIX 2008 Beijing   Kiina   Bangkok
  Kairo
  Havanna
  Kuala Lumpur
  Seville
  Istanbul
  Osaka
  Pariisi
  Toronto
Moskova
(2001)
112.  Venäjä [4]
XXX 2012 Lontoo   Britannia   Havanna
  Istanbul
  Leipzig
  Rio de Janeiro
  Madrid
  Moskova
  New York City
  Pariisi
Singapore
(2005)
117.  Singapore [4]
XXXI 2016 Rio de Janeiro   Brasilia   Baku
  Doha
  Praha
  Dubai
  Chicago
  Madrid
  Tokio
Kööpenhamina
(2009)
121.  Tanska [4]
XXXII 2020 Tokio   Japani   Rome
  Baku
  Doha
  Istanbul
  Madrid
Buenos Aires
(2013)
125.  Argentiina [4]
XXXIII 2024 Pariisi   Ranska   Hampuri
  Rooma
  Budapest
  Boston
 Los Angeles Lima
(2017)
131.  Peru [10][11]
XXXIV 2028 Los Angeles   Yhdysvallat ainoa hakija [12]

TalviolympialaisetMuokkaa

Kisat Vuosi Isäntäkohde Muut hakijat Ei-ehdokas hakijakaupungit KOK:n istunto Viite
I 1924 Chamonix   Ranska ainoa hakija Lausanne
(1921)
19.  Sveitsi [4]
II 1928 St. Moritz   Sveitsi   Davos
  Engelberg
Lissabon
(1926)
24.  Portugali [4]
III 1932 Lake Placid   Yhdysvallat   Bear Mountain
  Denver
  Duluth
  Minneapolis
  Montreal
  Oslo
  Yosemiten laakso
Lausanne
(1929)
27.  Sveitsi [4]
IV 1936 Garmisch-Partenkirchen   Saksa   Montreal
  St. Moritz
Wien
(1933)
31.  Itävalta [4]
1940 Sapporo   Japani peruutettiin ainoa hakija Varsova
(1937)
36.  Puola [4]
St. Moritz   Sveitsi peruutettiin
Garmisch-Partenkirchen   Saksa peruutettiin
1944 Cortina d'Ampezzo   Italia   Montreal
  Oslo
Lontoo
(1939)
38.  Britannia [4]
V 1948 St. Moritz   Sveitsi   Lake Placid Lausanne
(1946)
39.  Sveitsi [4]
VI 1952 Oslo   Norja   Cortina d'Ampezzo
  Lake Placid
Tukholma
(1947)
40.  Ruotsi [4]
VII 1956 Cortina d'Ampezzo   Italia   Colorado Springs
  Lake Placid
  Montreal
Rooma
(1949)
43.  Italia [4]
VIII 1960 Squaw Valley   Yhdysvallat   Garmisch-Partenkirchen
  Innsbruck
  St. Moritz
Pariisi
(1955)
50.  Ranska [4]
IX 1964 Innsbruck   Itävalta   Calgary
  Lahti
München
(1959)
55.  Saksa [4]
X 1968 Grenoble   Ranska   Calgary
  Lahti
  Lake Placid
  Oslo
  Sapporo
Innsbruck
(1964)
61.  Itävalta [4]
XI 1972 Sapporo   Japani   Banff
  Lahti
  Salt Lake City
Rooma
(1966)
64.  Italia [4]
XII 1976 Denver   Yhdysvallat alkuperäinen hakija   Sion
  Tampere
  Vancouver
Amsterdam
(1970)
69.  Alankomaat [4][13][14]
Innsbruck   Itävalta kisojen siirto
XIII 1980 Lake Placid   Yhdysvallat   Vancouver Wien
(1974)
75.  Itävalta [4]
XIV 1984 Sarajevo   Jugoslavia   Göteborg
  Sapporo
Ateena
(1978)
80.  Kreikka [4]
XV 1988 Calgary   Kanada   Cortina d'Ampezzo
  Falun
Baden-Baden
(1981)
84.  Saksa [4]
XVI 1992 Albertville   Ranska   Anchorage
  Berchtesgaden
  Cortina d'Ampezzo
  Falun
  Lillehammer
  Sofia
Lausanne
(1986)
91.  Sveitsi [4]
XVII 1994 Lillehammer   Norja   Anchorage
  Östersund
  Sofia
Seoul
(1988)
94.  Etelä-Korea [4]
XVIII 1998 Nagano   Japani   Ao.a
  Jaca
  Östersund
  Salt Lake City
Birmingham
(1991)
97.  Britannia [4]
XIX 2002 Salt Lake City   Yhdysvallat   Graz
  Jaca
  Poprad
  Sotši
  Tarvisio
  Östersund
  Quebec
  Sion
Budapest
(1995)
104.  Unkari [4]
XX 2006 Torino   Italia   Helsinki
  Klagenfurt
  Poprad
  Zakopane
  Sion Seoul
(1999)
109.  Etelä-Korea [4]
XXI 2010 Vancouver   Kanada   Bern
  Andorra la Vella
  Harbin
  Jaca
  Sarajevo
  Pyeongchang
  Salzburg
Praha
(2003)
115.  Tšekki [4]
XXII 2014 Sotši   Venäjä   Almaty
  Borjomi
  Jaca
  Sofia
  Pyeongchang
  Salzburg
Guatemala
(2007)
119.  Guatemala [4]
XXIII 2018 Pyeongchang   Etelä-Korea   Annecy
  München
Durban
(2011)
123.  Etelä-Afrikka [4]
XXIV 2022 Beijing   Kiina   Oslo
  Krakova
  Lviv
  Tukholma
  Almaty Kuala Lumpur
(2015)
128.  Malesia [4]
XXV 2026 Milano-Cortina d'Ampezzo   Italia   Calgary
  Erzurum
  Sapporo
  Graz
  Sion
  Tukholma-Åre Lausanne
(2019)
134.  Sveitsi [4]

OlympiaboikotitMuokkaa

Useat maat boikotoivat kesäolympiakisoja vuosina 1956, 1976, 1980 ja 1984. Vuoden 1956 boikotti liittyi Unkarin kansannousuun ja Suezin kriisiin, vuoden 1976 boikotti liittyi Etelä-Afrikan rotusortoon, vuoden 1980 boikotti Neuvostoliiton Afganistanin sotaan ja vuoden 1984 boikotti oli vastatoimi vuoden 1980 boikotille. Näitä vuosia ennenkin olympiakisoissa oli koettu pienempiä boikotteja.

OlympiasymbolitMuokkaa

OlympiarenkaatMuokkaa

Olympiatunnuksen muodostavat viisi toisiinsa yhdistyvää rengasta, joiden esikuva löydettiin vanhasta alttarista Olympian raunioilta. Olympiarenkaat ovat maailman tunnetuin tuotemerkki. Tunnuksen suunnitteli nykyaikaisten olympialaisten isä Pierre de Coubertin. Aluksi renkaat olivat ketjuna viisi rengasta peräkkäin, kun nykyään ne ovat kahdessa kerroksessa. Kansainvälisen Olympiakomitean mukaan olympiarenkaat kuvastavat viittä maailman maanosaa, jotka olympian henki yhdistää (renkaat yhdessä toisiinsa), sekä urheilijoita, jotka eri puolilta maailmaa kokoontuvat yhteen olympialaisten ajaksi.

Renkaiden symboliikasta on ollut myös muita tulkintoja:

  • Renkaat kuvaavat sitä, että antiikin aikaan kisat kestivät viisi päivää.
  • Renkaat kuvaavat antiikin olympialaisten tärkeintä ja arvostetuinta lajia, viisiottelua.
  • Renkaat kuvaavat de Coubertinin käsitystä siitä, että urheilu kehittää viittä elämän aluetta (oma-aloitteisuutta, sitkeyttä ja peräänantamattomuutta, tehokkuutta, täydellisyyden tavoittelua ja vaaran halveksuntaa).

Olympialipun kuusi eri väriä (renkaiden värit+pohjana valkoinen) edustavat maailman kansoja, sillä vähintään yksi lipun väreistä löytyy kaikkien maailman valtioiden lipuista.

OlympiatuliMuokkaa

Koska nykyaikaiset olympiakisat jatkavat antiikin olympiakisojen perinnettä, olympiatuli sytytetään ennen kisoja auringonsäteistä Olympian lehdossa Kreikassa, josta se kuljetetaan kisapaikalle. Ensimmäinen soihtuviesti Olympiasta olympialaisten isäntäkaupunkiin järjestettiin Berliinin olympialaisten yhteydessä 1936.

OlympiamottoMuokkaa

Olympialaisten tunnus on Citius, altius, fortius, joka tarkoittaa nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin.

OlympiamitalitMuokkaa

 
Palkintojenjakotilaisuus vuoden 2008 kesäolympialaisissa

Olympiakisojen lajien kolme parasta saavat mitalin: ensimmäinen kultaisen, toinen hopeisen ja kolmas pronssisen. Kahdeksan parasta saavat kunniakirjan.[15] Jokainen olympialaisiin osallistuva urheilija saa muistomitalin.

Olympiamitali on halkaisijaltaan vähintään 6 senttimetriä ja paksuudeltaan vähintään 3 millimetriä[15]. Kultamitalin kultapitoisuus oli vuoden 2012 kesäolympiakisoissa 1,36 % eli 6 grammaa. Mitalista 93 % oli hopeaa ja 6 % kuparia. Olympialaisten kultamitalin kultapitoisuus on vähentynyt kisa kisalta, ja vielä vuosien 1904, 1908 ja 1912 olympiakisoissa mitali oli täyskultaa, tosin nykyistä pienempi.[16] Kultamitaleita jaettiin ensimmäisen kerran vuoden 1904 kesäolympiakisoissa; edellisissä kisoissa voittajat olivat saaneet kullatun pronssiplakaatin[15].

OlympiahymniMuokkaa

Nykyisin käytössä oleva alkuperäinen Ateenan olympialaisiin 1896 tehty olympiahymni on kreikkalaisten Spyrídon Samáraksen säveltämä ja Kostís Palamáksen sanoittama.

OlympiamaskottiMuokkaa

Vuodesta 1968 alkaen on useimpia olympiakisoja varten suunniteltu oma maskotti, yleensä eläin- tai ihmishahmo. Maskotti on yleensä ollut sellainen, että se on jollain tavalla liittynyt kyseiseen maahan missä kisat pidetään, esim. Venäjällä Miska-karhu tai Kanadassa Amik-majava.[17]

Ensimmäinen maskotti nähtiin Grenoblen talvikisoissa vuonna 1968, missä Schuss-niminen yksijalkainen hiihtäjähahmo esiintyi kuvissa ja leluissa. Virallisen kisamaskotin tittelin sai kuitenkin vasta Münchenin vuoden 1972 kesäkisojen maskotti Waldi.

OlympiavalaMuokkaa

Olympiavala on olympialaisten avajaisissa lausuttava juhlallinen ja rituaalinen lupaus, jonka yksi urheilija lausuu kaikkien urheilijoiden ja yksi tuomari kaikkien tuomarien puolesta.

MitalitilastojaMuokkaa

Menestyneimmät urheilijatMuokkaa

Urheilija Laji Kisat Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
  Michael Phelps uinti 2004–2016 23 3 2 28
  Larysa Latynina voimistelu 1956–1964 9 5 4 18
  Paavo Nurmi yleisurheilu 1920–1928 9 3 0 12
  Mark Spitz uinti 1968–1972 9 1 1 11
  Carl Lewis yleisurheilu 1984–1996 9 1 0 10
  Marit Bjørgen maastohiihto 2002–2018 8 4 3 15
  Ole Einar Bjørndalen ampumahiihto 1998–2014 8 4 1 13
  Bjørn Dæhlie maastohiihto 1992–1998 8 4 0 12
  Birgit Fischer melonta 1980–2004 8 4 0 12
  Sawao Katō voimistelu 1968–1976 8 3 1 12
  Jennifer Thompson uinti 1992–2004 8 3 1 12
  Matt Biondi uinti 1984–1992 8 2 1 11
  Ray Ewry* yleisurheilu 1900–1908 8 (10) 0 0 8 (10)
  Usain Bolt yleisurheilu 2008–2016 8 0 0 8

* Ray Ewryn mitalien määrä riippuu siitä, lasketaanko vuoden 1906 kesäolympialaisten (välikisat) mitaleja mukaan.

Eniten mitaleita saavuttaneet urheilijatMuokkaa

Urheilija Laji Kisat Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
  Michael Phelps uinti 2004–2016 23 3 2 28
  Larisa Latynina voimistelu 1956–1964 9 5 4 18
  Marit Bjørgen maastohiihto 2002–2018 8 4 3 15
  Nikolai Andrianov voimistelu 1972–1980 7 5 3 15
  Ole Einar Bjørndalen ampumahiihto 1998–2014 8 4 1 13
  Boris Šahlin voimistelu 1956–1964 7 4 2 13
  Edoardo Mangiarotti miekkailu 1936–1960 6 5 2 13
  Takashi Ono voimistelu 1952–1964 5 4 4 13
  Paavo Nurmi yleisurheilu 1920–1928 9 3 0 12
  Birgit Fischer melonta 1980–2004 8 4 0 12
  Bjørn Dæhlie maastohiihto 1992–1998 8 4 0 12
  Sawao Katō voimistelu 1968–1976 8 3 1 12
  Jennifer Thompson uinti 1992–2004 8 3 1 12
  Ryan Lochte uinti 2004–2016 6 3 3 12
  Dara Torres uinti 1984–2008 4 4 4 12
  Aleksei Nemov voimistelu 1996–2000 4 2 6 12

Eniten kultamitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijatMuokkaa

Urheilija Laji Vuosi Kulta
  Michael Phelps uinti 2008 8
  Mark Spitz uinti 1972 7
  Kristin Otto uinti 1988 6
  Vitali Štšerbo voimistelu 1992 6
  Michael Phelps uinti 2004 6
  Anton Heida voimistelu 1904 5
  Willis Lee ammunta 1920 5
  Nedo Nadi miekkailu 1920 5
  Paavo Nurmi yleisurheilu 1924 5
  Eric Heiden pikaluistelu 1980 5
  Matt Biondi uinti 1988 5
  Michael Phelps uinti 2016 5

Kultamitali useimmissa peräkkäisissä kisoissaMuokkaa

Urheilija Laji Vuodet Kisat (lkm)
  Aladár Gerevich miekkailu 1932–1960 6
  Steve Redgrave soutu 1984–2000 5
  Pál Kovács miekkailu 1936–1960 5

Gerevichin ja Kovácsin saavutukset tekee ainutlaatuisiksi se, että heiltä jäivät väliin kahdet kisat toisen maailmansodan takia.

Eniten mitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijatMuokkaa

Urheilija Laji Kisat Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
  Michael Phelps uinti 2008 8 0 0 8
  Michael Phelps uinti 2004 6 0 2 8
  Aleksandr Ditjatin voimistelu 1980 3 4 1 8

Muita mitalisaavutuksiaMuokkaa

Voittanut mitalin sekä kesä- että talviolympialaisissaMuokkaa

Mitalit kesä- ja talvilajissaMuokkaa
Mitalit talvilajissaMuokkaa
  • Gillis Grafström, Ruotsi, kultaa taitoluistelussa 1920, 1924, 1928 ja hopeaa 1932. Taitoluistelu oli kesäkisojen ohjelmassa 1920, sen jälkeen talvikisoissa. Grafström oli myös ensimmäinen joka voitti sekä kesä- että talvikisoissa kultaa, tai ylipäätänsä mitalin sillä pariluistelu jossa Ludovika ja Walter Jakobsson ottivat 1924 hopeaa oli seuraavana päivänä miesten luistelun jälkeen.
  • Ludovika Jakobsson ja Walter Jakobsson, Suomi, taitoluistelu, 1920 taitoluistelu oli kesäkisoissa, 1924 talvikisoissa.
  • Yhdysvaltalaiset jääkiekkoilijat Herbert Drury ja Frank Synott, hopealla Antwerpenissa 1920 ja Chamonix’ssa 1924

Muita kesäolympialaisten ennätyksiäMuokkaa

Eniten kesäolympiakisojaMuokkaa

Miehet:

Naiset:

Eniten vuosia kultamitalien välilläMuokkaa

Miehet:

Naiset:

Vanhimmat kultamitalistitMuokkaa

Miehet:

Naiset:

  • 54 v 8 kk 1 pv Sybil Newall, Iso-Britannia, jousiammunta, 1908

Nuorimmat kultamitalistitMuokkaa

Miehet:

  • Korkeintaan 12-vuotias tuntematon ranskalaispoika hollantilaisten perämiehenä, kaksikkosoutu, 1900[20]
  • 13 v 9 kk 9 pv Klaus Zerta, GER, soutu, 1960

Naiset:

Vanhimmat tunnetut osallistujatMuokkaa

Miehet:

Naiset:

Nuorimmat tunnetut osallistujatMuokkaa

Miehet:

Naiset:

MuitaMuokkaa

  • Kaikkien aikojen ensimmäinen olympiavoittaja oli Ateenan kisoissa 1896 kolmiloikan voittanut James B. Connolly.[21]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • David Wallechinsky: The Complete Book of the Olympics

ViitteetMuokkaa

  1. Olympic Games International Olympic Committee ® IOC 2008. Viitattu 1.12.2008.
  2. Greene, Bob: What changed the Olympics forever 23.7.2012. CNN. Viitattu 9.12.2012.
  3. Amateurism 7.12.1999. USA Today. Viitattu 9.12.2012.
  4. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg INTERNATIONAL OLYMPIC COMMITTEE VOTE HISTORY OLYMPIC and SOCCER LOGOs and MASCOTs. Viitattu 16.11.2019.
  5. Stead, W. T. (1901). The Americanization of the World. Horace Markley, 341. 
  6. Hämäläinen, Karo: Ateenasta Ateenaan, s. 56–61. Tammi, 2004. ISBN 951-31-2937-3.
  7. 1908 London Summer Games SPorts-Reference. Viitattu 4.3.2016. (englanniksi)
  8. Sandra Collins. The 1940 Tokyo Games: The Missing Olympics: Japan, the Asian Olympics and the Olympic Movement. p. 51
  9. Melbourne - Stockholm 1956 International Olympic Committee. Arkistoitu 19 May 2007. Viitattu 10.4.2007.
  10. Parkkinen, Jaakko: Budapest jäämässä ulos olympiahausta – enää kaksi kaupunkia jäljellä 23.2.2017. Yle. Viitattu 6.3.2017.
  11. Ennakkotiedot pitivät paikkansa – KOK jakoi kerralla kahdet olympiakisaisännyydet yle.fi. 13.9.2017. Viitattu 12.10.2017.
  12. Ennakkotiedot pitivät paikkansa – KOK jakoi kerralla kahdet olympiakisaisännyydet yle.fi. 13.9.2017. Viitattu 12.10.2017.
  13. Past Olympic host city election results GamesBids. Arkistoitu 17 March 2011. Viitattu 17 March 2011.
  14. Colorado only state ever to turn down Olympics Rocky Mountain News. 12 October 1999. Arkistoitu 1 June 2009. Viitattu 16 March 2011.
  15. a b c Report 268 (s. 30) 31.1.2002. KOK. Viitattu 10.8.2012.
  16. Melonyce McAfee: Why Olympians bite their medals 10.8.2012. CNN.com. Viitattu 10.8.2012.
  17. Olympiamaskotit 5.8.2016. Yle.
  18. Ratsastajaveteraani ennätykseen: kymmenennet olympialaiset hs.fi. 4.8.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.8.2012.
  19. [1]
  20. Rowing - About London2012. Viitattu 10.8.2012.
  21. http://www.colby.edu/colby.mag/issues/85n2/spec1.html

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Lasse Erola: Omituiset olympialaiset

Aiheesta muuallaMuokkaa