Clas Thunberg
Arnóld Clas Robert Thunberg (5. huhtikuuta 1893 Helsinki – 28. huhtikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen pikaluistelija ja olympiavoittaja. Yhdessä norjalaisen Ivar Ballangrudin kanssa hän hallitsi pikaluistelua 1920- ja 1930-luvuilla. Thunbergin uran huippukausi oli samoihin aikoihin Paavo Nurmen kanssa ja hän ylsi talvilajissa samaan kuin Nurmi kesällä. Tästä syystä Thunbergia on kutsuttu nimellä ”jääkenttien Nurmi”.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Clas Thunberg 1924 | |||
Maa: Suomi | |||
Miesten pikaluistelu | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Chamonix 1924 | 1 500 m | |
Kultaa | Chamonix 1924 | 5 000 m | |
Kultaa | Chamonix 1924 | yleiskilpailu | |
Kultaa | St. Moritz 1928 | 500 m | |
Kultaa | St. Moritz 1928 | 1 500 m | |
Hopeaa | Chamonix 1924 | 10 000 m | |
Pronssia | Chamonix 1924 | 500 m | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Tukholma 1923 | yhteispisteet | |
Kultaa | Oslo 1925 | yhteispisteet | |
Kultaa | Davos 1928 | yhteispisteet | |
Kultaa | Oslo 1929 | yhteispisteet | |
Kultaa | Helsinki 1931 | yhteispisteet | |
Hopeaa | Tampere 1927 | yhteispisteet | |
Pronssia | Kristiania 1922 | yhteispisteet | |
EM-kilpailut | |||
Kultaa | Helsinki 1922 | yhteispisteet | |
Kultaa | Oslo 1928 | yhteispisteet | |
Kultaa | Tukholma 1931 | yhteispisteet | |
Kultaa | Davos 1932 | yhteispisteet | |
Hopeaa | Hamar 1923 | yhteispisteet | |
Hopeaa | Kristiania 1924 | yhteispisteet | |
Hopeaa | Tukholma 1927 | yhteispisteet | |
Hopeaa | Davos 1929 | yhteispisteet |
Thunberg on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä olympiaurheilijoista, sillä pikaluistelussa hän voitti kaksissa talviolympialaisissa yhteensä viisi kultamitalia. Seuraavan kerran samaan pystyi Eric Heiden vuonna 1980.
Urheilu-ura
muokkaaThunberg voitti ensimmäisen matkavoittonsa SM-kisoissa 1915, joissa hän oli nopein 500 metrin matkalla ajalla 46,4. Seuraavana vuonna hän teki ensimmäisen Suomen-ennätyksensä. 1 500 metrillä syntynyt aika 2.26,7 rikkoi Väinö Wickströmin ja Arvo Tuomaisen nimissä olleen kotimaan ratojen Suomen-ennätyksen 0,6 sekunnilla. Julius Skutnabb rikkoi ennätyksen seuraavana vuonna. Vuonna 1920 Thunberg oli PM-kisoissa nopein 500 metrillä (aika 46,4) sekä 1 500 metrillä (2.37,6), mutta mestaruus meni ruotsalaiselle Eric Blomgrenille. Saman vuoden SM-kisoissa Thunberg oli niin ikään nopein 500 ja 1 500 metrillä, mikä riitti myös yleismestaruuteen. Matkavoitot tulivat ajoilla 48,1 ja 2.34,8.[1]
Henkilökohtaiset ennätykset
muokkaa- 500 m: 42,6, 13. tammikuuta 1931, Sankt Moritz
- 1 000 m: 1.27,4, 4. maaliskuuta 1931, Oslo
- 1 500 m: 2.18,1, 11. helmikuuta 1930, Davos
- 3 000 m: 5.00,6, 21. helmikuuta 1933, Davos
- 5 000 m: 8.32,6, 4. helmikuuta 1928, Davos
- 10 000 m: 17.34,8, 5. helmikuuta 1928, Davos
Uran päättyminen
muokkaaTammikuussa 1932 Thunberg oli jo voittanut Davosissa käydyissä EM-kisoissa 500, 1 500 ja 5 000 metriä, ja ollut 10 000 metrillä lopulta viides, voittaen yhteispisteillä Euroopan mestaruuden ylivoimaisesti.
Suurelle yleisölle huippukunnossa ollut Thunberg ilmoitti olympiakisoista poisjäännin syyksi amerikkalaisten kilpailuissa käyttämän yhteislähdön. ”Minun olisi opeteltava kokonaan uusi urheilumuoto. Se ei ole enää luistelua. Se on juoksua.” kommentoi hän Uudessa Suomessa 1. tammikuuta.
Marraskuussa 2005 julkaistusta kirjasta Viestinviejät. Tositarinoita talviolympiakisoista[2] käy Urheiluarkiston tutkijan Ossi Viidan kirjoittamasta osuudesta ilmi, että todellinen syy Thunbergin poisjääntiin oli kilpailukielto. Thunberg oli vaatinut Suomen luistinliitolta 3 500 markkaa valmennuskorvausten ja matkarahojen lisäksi perheensä toimeentuloa varten olympiakisojen ajaksi, mutta liitto ei ollut suostunut pyyntöön, vaan antoi saman vuoden huhtikuuhun kestäneen kilpailukiellon. Asian todellista laitaa ei tuolloin paljastettu yleisölle.
Saavutuksia
muokkaa- viisi olympiakultaa: Chamonix 1924 (1 500 metriä, 5 000 metriä ja yhteistulos), St. Moritz 1928 (500 m ja 1 500 m)
- olympiahopeaa Chamonix 1924 (10 000 m, voittaja Julius Skutnabb)
- olympiapronssia Chamonix 1924 (500 m)
- maailmanmestari 1923, 1925, 1928, 1929 ja 1931 (yleisluistelu)
- MM-hopeaa 1927 ja MM-pronssia 1922 (yleisluistelu)
- Euroopan mestari 1922, 1928, 1931 ja 1932 (yleisluistelu)
- EM-hopeaa 1923, 1924, 1927 ja 1929 (yleisluistelu)
- neljä maailmanennätystä
Lähteet
muokkaa- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 209, 217–218. Otava, 1970.
- ↑ useita: Viestinviejät. Tositarinoita talviolympiakisoista. Suomen urheilumuseosäätiö, 2005. ISBN 9529907540.
Kirjallisuutta
muokkaa- Jää on sulanut. Clas Thunberg. Toim. Poppe Berg (1964)
Aiheesta muualla
muokkaa- Yle Elävä arkisto: Chamonix´sta Sankt Moritziin
- Yle Elävä arkisto: Clas Thunberg kilpailee vuonna 1927
- Heikki Klemola: Thunberg, Clas (1893–1973) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
1924: Charles Jewtraw | 1928: Bernt Evensen / Clas Thunberg | 1932: Jack Shea | 1936: Ivar Ballangrud | 1948: Finn Helgesen | 1952: Kenneth Henry | 1956: Jevgeni Grišin | 1960: Jevgeni Grišin | 1964: Terry McDermott | 1968: Erhard Keller | 1972: Erhard Keller | 1976: Jevgeni Kulikov | 1980: Eric Heiden | 1984: Sergei Fokitšev | 1988: Uwe-Jens Mey | 1992: Uwe-Jens Mey | 1994: Aleksandr Golubev | 1998: Hiroyasu Shimizu | 2002: Casey FitzRandolph | 2006: Joey Cheek | 2010: Mo Tae-bum | 2014: Michel Mulder | 2018: Håvard Holmefjord Lorentzen | 2022: Gao Tingyu |
1924: Clas Thunberg | 1928: Clas Thunberg | 1932: Jack Shea | 1936: Charles Mathiesen | 1948: Sverre Farstad | 1952: Hjalmar Andersen | 1956: Jevgeni Grišin / Juri Mihailov | 1960: Roald Aas / Jevgeni Grišin | 1964: Ants Antson | 1968: Kees Verkerk | 1972: Ard Schenk | 1976: Jan Egil Storholt | 1980: Eric Heiden | 1984: Gaétan Boucher | 1988: André Hoffmann | 1992: Johann Olav Koss | 1994: Johann Olav Koss | 1998: Ådne Søndrål | 2002: Derek Parra | 2006: Enrico Fabris | 2010: Mark Tuitert | 2014: Zbigniew Bródka | 2018: Kjeld Nuis | 2022: Kjeld Nuis |
1924: Clas Thunberg | 1928: Ivar Ballangrud | 1932: Irving Jaffee | 1936: Ivar Ballangrud | 1948: Reidar Liaklev | 1952: Hjalmar Andersen | 1956: Boris Šilkov | 1960: Viktor Kositškin | 1964: Knut Johannesen | 1968: Fred Anton Maier | 1972: Ard Schenk | 1976: Sten Stensen | 1980: Eric Heiden | 1984: Tomas Gustafson | 1988: Tomas Gustafson | 1992: Geir Karlstad | 1994: Johann Olav Koss | 1998: Gianni Romme | 2002: Jochem Uytdehaage | 2006: Chad Hedrick | 2010: Sven Kramer | 2014: Sven Kramer | 2018: Sven Kramer | 2022: Nils van der Poel |