Hjalmar Andersen

norjalainen pikaluistelija

Hjalmar Johan ”Hjallis” Andersen (12. maaliskuuta 1923 Rødøy27. maaliskuuta 2013 Oslo) oli norjalainen pikaluistelija, joka voitti Oslon talviolympialaisista 1952 kolme kultamitalia. Hän voitti lisäksi kolme maailman- ja Euroopan-mestaruutta. Hän piti 10 000 metrin maailmanennätystä hallussaan 11 vuoden ajan.

Mitalit
Andersen vuoden 1950 tienoilla.
Andersen vuoden 1950 tienoilla.
Maa:  Norja
Miesten pikaluistelu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Oslo 1952 1 500 metriä
Kultaa Kultaa Oslo 1952 5 000 metriä
Kultaa Kultaa Oslo 1952 10 000 metriä
Yleisluistelun MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Eskiltuna 1950 yhteispisteet
Kultaa Kultaa Davos 1951 yhteispisteet
Kultaa Kultaa Hamar 1952 yhteispisteet
Yleisluistelun EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Helsinki 1950 yhteispisteet
Kultaa Kultaa Oslo 1951 yhteispisteet
Kultaa Kultaa Östersund 1952 yhteispisteet
Hopeaa Hopeaa Davos 1949 yhteispisteet
Hopeaa Hopeaa Davos 1954 yhteispisteet

Elämä ja urheilu-ura

muokkaa

”Hjallis” Andersen syntyi Rødøyn kunnassa Nordlandin rannikolla. Hän eli lapsuusvuotensa Trondheimin Lademoenissa työläisten alueella, jossa urheilu ja yhdessäolo olivat olennainen osa ihmisten elämää.[1]

Kansainvälisen debyyttinsä Andersen teki Sankt Moritzin olympiakisoissa 1948. Hän voitti karsintakilpailun 1 500 metrille, mutta ei silti tullut valituksi Norjan kisajoukkueeseen kyseiselle matkalle. 10 000 metrin joukkueeseen hänet valittiin, mutta jää oli niin surkeassa kunnossa ettei hän koskaan luistellut maaliin saakka.[2]

Andersen oli 1950-luvun alussa kiistatta maailman paras luistelija. Vuosien 1950–1952 aikana hän voitti kolme yleisluistelun maailmanmestaruutta, kolme Euroopan mestaruutta ja kolme olympiakultaa Oslosta 1952 (1 500, 5 000 ja 10 000 metrillä)[3]. 5 000 metrillä hän voitti 11 sekunnin erolla seuraavaan[4], ja 10 000 metrillä eroa syntyi lähes 25 sekuntia[5].

 
Andersen vuonna 2010.

Olympiakisojen jälkeen Andersen lopetti luistelun mutta palasi radoille vuonna 1954 ja voitti 5 000 ja 10 000 metrin matkat EM-kisoissa Sveitsin Davosissa sijoittuen lopputuloksissa toiseksi[6]. Yhteensä Andersen voitti Euroopan-mestaruuskilpailuista kolme kulta- ja kaksi hopeamitalia.[7][8] Cortina d'Ampezzon 1956 olympialaisissa hän sijoittui kuudennelle sijalle 10 000 metrillä[5].

Uransa aikana Andersen teki neljä maailmanennätystä. Hän on 10 000 metrin maailmanennätystilastossa ensimmäinen 17 minuutin alittaja, joskin unkarilainen Kornél Pajor alitti rajan samoissa vuoden 1949 EM-kilpailuissa ennen Andersenia pääsemättä ennätystilastoon[9][10].

Andersen oli 1950-luvulla myös kansallisen tason kilpapyöräilijä.lähde?

Andersen kuoli oslolaisessa Ullevålin sairaalassa 27. maaliskuuta 2013 90 vuoden iässä. Hänet oli viety sairaalaan kotona tapahtuneen kaatumisen vuoksi.[11] Andersenin mukaan lempinimensä sai Hjallis Harkimo.

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. http://snl.no/.nbl_biografi/Hjalmar_Andersen/utdypning
  2. http://www.sports-reference.com/olympics/athletes/an/hjalmar-andersen-1.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Wallechinsky, s. 109, 113, 120
  4. Wallechinsky, s. 113
  5. a b Wallechinsky, s. 120
  6. Hakalax, Jari: Mitä tapahtui urheilussa 1954 (1.–10.2.) Suomen Urheilutietäjät ry.. Viitattu 27.8.2010.
  7. http://www.speedskatingstats.com/index.php?file=skater&code=1923031201
  8. http://www.isu.html.infostradasports.com/cache/TheASP.asp@PageID%3D103037&SportID%3D103&Personid%3D95288&TaalCode%3D2&StyleID%3D0&Cache%3D2.html?283565
  9. Hakalax, Jari: Mitä tapahtui alkuvuonna 1949. Urheilutietäjän joulu, 1998, s. 36. Suomen Urheilutietäjät.
  10. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 208. Otava, 1970.
  11. Hjalmar Andersen er død VG Nett. 27.3.2013. Viitattu 27.3.2013. (norjaksi)


Edeltäjä:
  Kornél Pajor
Miesten 5 000 metrin maailmanennätyksen haltija
13. tammikuuta 195123. tammikuuta 1952
Seuraaja:
  Nikolai Mamonov
Edeltäjä:
  Charles Mathiesen
Miesten 10 000 metrin maailmanennätyksen haltija
6. helmikuuta 194927. helmikuuta 1960
Seuraaja:
  Kjell Bäckman