Hjalmar Andersen
Hjalmar Johan ”Hjallis” Andersen (12. maaliskuuta 1923 Rødøy – 27. maaliskuuta 2013 Oslo) oli norjalainen pikaluistelija, joka voitti Oslon talviolympialaisista 1952 kolme kultamitalia. Hän voitti lisäksi kolme maailman- ja Euroopan mestaruutta. 10 000 metrin maailmanennätystä hän piti hallussaan 12 vuoden ajan ja oli ensimmäinen kyseisellä matkalla 17 minuutin rajan alittanut luistelija.
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Andersen vuoden 1950 tienoilla. | |||
Maa:  Norja
| |||
| Miesten pikaluistelu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Oslo 1952 | 1 500 metriä | |
| Kultaa |
Oslo 1952 | 5 000 metriä | |
| Kultaa |
Oslo 1952 | 10 000 metriä | |
| Yleisluistelun MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Eskiltuna 1950 | yhteispisteet | |
| Kultaa |
Davos 1951 | yhteispisteet | |
| Kultaa |
Hamar 1952 | yhteispisteet | |
| Yleisluistelun EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Helsinki 1950 | yhteispisteet | |
| Kultaa |
Oslo 1951 | yhteispisteet | |
| Kultaa |
Östersund 1952 | yhteispisteet | |
 Hopeaa |
Davos 1949 | yhteispisteet | |
| Hopeaa |
Davos 1954 | yhteispisteet | |
Elämä ja urheilu-ura
muokkaa”Hjallis” Andersen syntyi Rødøyn kunnassa Nordlandin rannikolla. Hän eli lapsuusvuotensa Trondheimin Lademoenissa työläisten alueella, jossa urheilu ja yhdessäolo olivat olennainen osa ihmisten elämää.[1]
Kansainvälisen debyyttinsä Andersen teki Sankt Moritzin olympiakisoissa 1948. Hän voitti karsintakilpailun 1 500 metrille, mutta ei silti tullut valituksi Norjan kisajoukkueeseen kyseiselle matkalle. 10 000 metrin joukkueeseen hänet valittiin, mutta jää oli niin surkeassa kunnossa ettei hän koskaan luistellut maaliin saakka.[2]
Andersen oli 1950-luvun alussa kiistatta maailman paras luistelija. Vuosien 1950–1952 aikana hän voitti kolme yleisluistelun maailmanmestaruutta, kolme Euroopan mestaruutta ja kolme olympiakultaa Oslosta 1952 (1 500, 5 000 ja 10 000 metrillä)[3]. 5 000 metrillä hän voitti 11 sekunnin erolla seuraavaan[4], ja 10 000 metrillä eroa syntyi lähes 25 sekuntia[5].
Olympiakisojen jälkeen Andersen lopetti luistelun mutta palasi radoille vuonna 1954 ja voitti 5 000 ja 10 000 metrin matkat EM-kisoissa Sveitsin Davosissa sijoittuen lopputuloksissa toiseksi[6]. Yhteensä Andersen voitti Euroopan-mestaruuskilpailuista kolme kulta- ja kaksi hopeamitalia.[7][8] Cortina d'Ampezzon 1956 olympialaisissa hän sijoittui kuudennelle sijalle 10 000 metrillä[5].
Uransa aikana Andersen teki neljä maailmanennätystä. 10 000 metrin ennätys 16.57,4 vuodelta 1949 oli kautta aikain ensimmäinen 17 minuutin alitus[9].
Andersen oli 1950-luvulla myös kansallisen tason kilpapyöräilijä.lähde?
Andersen kuoli oslolaisessa Ullevålin sairaalassa 27. maaliskuuta 2013 90 vuoden iässä. Hänet oli viety sairaalaan kotona tapahtuneen kaatumisen vuoksi.[10] Andersenin mukaan lempinimensä sai Hjallis Harkimo.
Lähteet
muokkaa- Hjalmar Andersen Bio, Stats and Results (Arkistoitu – Internet Archive) Olympics at Sports-Reference.com (englanniksi)
- Wallechinsky, David: The Complete Book of the Winter Olympics, 2002 Edition. Aurum Press, 2001. ISBN 1-85410-807-7
Viitteet
muokkaa
- ↑ http://snl.no/.nbl_biografi/Hjalmar_Andersen/utdypning
- ↑ http://www.sports-reference.com/olympics/athletes/an/hjalmar-andersen-1.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Wallechinsky, s. 109, 113, 120
- ↑ Wallechinsky, s. 113
- ↑ a b Wallechinsky, s. 120
- ↑ Hakalax, Jari: Mitä tapahtui urheilussa 1954 (1.–10.2.) Suomen Urheilutietäjät ry.. Viitattu 27.8.2010.
- ↑ http://www.speedskatingstats.com/index.php?file=skater&code=1923031201
- ↑ http://www.isu.html.infostradasports.com/cache/TheASP.asp@PageID%3D103037&SportID%3D103&Personid%3D95288&TaalCode%3D2&StyleID%3D0&Cache%3D2.html?283565
- ↑ http://www.isu.html.infostradasports.com/cache/TheASP.asp@PageID%3D103150&SportID%3D103&RecordtypeID%3D10&EventID%3D6&GenderID%3D1&TaalCode%3D2&StyleID%3D0&Cache%3D2.html?202526
- ↑ Hjalmar Andersen er død VG Nett. 27.3.2013. Viitattu 27.3.2013. (norjaksi)
|
1924: Clas Thunberg | 1928: Clas Thunberg | 1932: Jack Shea | 1936: Charles Mathiesen | 1948: Sverre Farstad | 1952: Hjalmar Andersen | 1956: Jevgeni Grišin / Juri Mihailov | 1960: Roald Aas / Jevgeni Grišin | 1964: Ants Antson | 1968: Kees Verkerk | 1972: Ard Schenk | 1976: Jan Egil Storholt | 1980: Eric Heiden | 1984: Gaétan Boucher | 1988: André Hoffmann | 1992: Johann Olav Koss | 1994: Johann Olav Koss | 1998: Ådne Søndrål | 2002: Derek Parra | 2006: Enrico Fabris | 2010: Mark Tuitert | 2014: Zbigniew Bródka | 2018: Kjeld Nuis | 2022: Kjeld Nuis |
|
1924: Clas Thunberg | 1928: Ivar Ballangrud | 1932: Irving Jaffee | 1936: Ivar Ballangrud | 1948: Reidar Liaklev | 1952: Hjalmar Andersen | 1956: Boris Šilkov | 1960: Viktor Kositškin | 1964: Knut Johannesen | 1968: Fred Anton Maier | 1972: Ard Schenk | 1976: Sten Stensen | 1980: Eric Heiden | 1984: Tomas Gustafson | 1988: Tomas Gustafson | 1992: Geir Karlstad | 1994: Johann Olav Koss | 1998: Gianni Romme | 2002: Jochem Uytdehaage | 2006: Chad Hedrick | 2010: Sven Kramer | 2014: Sven Kramer | 2018: Sven Kramer | 2022: Nils van der Poel |
|
1924: Julius Skutnabb | 1932: Irving Jaffee | 1936: Ivar Ballangrud | 1948: Åke Seyffarth | 1952: Hjalmar Andersen | 1956: Sigge Ericsson | 1960: Knut Johannesen | 1964: Jonny Nilsson | 1968: Johnny Höglin | 1972: Ard Schenk | 1976: Piet Kleine | 1980: Eric Heiden | 1984: Igor Malkov | 1988: Tomas Gustafson | 1992: Bart Veldkamp | 1994: Johann Olav Koss | 1998: Gianni Romme | 2002: Jochem Uytdehaage | 2006: Bob de Jong | 2010: Lee Seung-hoon | 2014: Jorrit Bergsma | 2018: Ted-Jan Bloemen | 2022: Nils van der Poel |