Jonny Nilsson
Jonny Nilsson (9. helmikuuta 1943 Filipstad – 22. kesäkuuta 2022 Hindås)[1] oli ruotsalainen pikaluistelun olympiavoittaja ja maailmanmestari, joka oli lajissaan maailman huippuja 1960-luvun puolivälissä.[2]
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Jonny Nilsson Innsbruckin vuoden 1964 olympialaisissa. | |||
Maa:  Ruotsi
| |||
| Miesten pikaluistelu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Innsbruck 1964 | 10 000 metriä | |
| Yleisluistelun MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Karuizawa 1963 | yhteispisteet | |
 Pronssia |
Göteborg 1966 | yhteispisteet | |
Nilsson sijoittui 19-vuotiaana vuonna 1962 MM-kilpailujen yhteispisteissä kymmenenneksi oltuaan 10 000 metrillä nopein. EM-kilpailuissa hän sijoittui 15:nneksi. Vuonna 1963 hän voitti Karuizawassa maailmanmestaruuden tehtyään uuden maailmanennätyksen 5 000 metrillä (7.34,3), 10 000 metrillä (15.33,0) ja yhteispisteissä (178,440). Saman vuoden EM-kilpailuissa hän sijoittui seitsemänneksi. Vuoden 1963 saavutusten perusteella Jonny Nilsson sai Svenska Dagbladetin kultamitalin. Samoin hänet valittiin vuoden 1964 Pohjolan parhaaksi urheilijaksi. Menestysvuodestaan Nilsson kirjoitti kirjan Sikta mot stjärnorna.[2] Asevelvollisuuden aikana hän voitti sotilasviisiottelun vuonna 1964.
Innsbruckin olympialaisissa 1964 Nilsson voitti 10 000 metrillä kultaa 15,9 sekunnin erolla hopeamitalisti Fred Anton Maieriin ja sijoittui 5 000 metrillä kuudenneksi. Vuoden 1964 MM-kilpailuissa hän keskeytti sairastumisen vuoksi ja EM-kilpailuissa sijoittui kymmenenneksi. Vuonna 1965 hän oli MM-kisoissa neljäs ja EM-kisoissa yhdestoista. Vuonna 1966 hän saavutti MM-pronssia ja sijoittui EM-kisoissa neljänneksi.[2] Grenoblen olympialaisissa 1968 Nilsson sijoittui 5 000 metrillä seitsemänneksi ja 10 000 metrillä kuudenneksi.[3] Olympiavuoden 1968 jälkeen hän päättikin uransa.
Uransa loppuvaiheessa Nilssonilla oli sen ajan kuuluisana henkilönä mahdollisuus saada oma TV-ohjelma ”Jonnys Hörnä”, jota hän teki vuosina 1966–1968. Vuonna 1970 pikaluistelijat muodostivat oman ammattilaissarjansa, joka oli käynnissä vuosina 1972–1974 kaatuen kuitenkin taloudellisiin ongelmiin. Jonny Nilsson oli mukana kyseisen ammattilaisliiton järjestelyissä.[4]
Vuonna 2009 pidetyssä Euroopan parlamentin vaaleissa Jonny Nilsson oli kristillisdemokraattien ehdokkaana. [5] Hän oli kristillisdemokraattien ehdokkaana myös vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa. Kummassakaan vaalissa hänen ei onnistunut päästä läpi.
Henkilökohtaiset ennätykset muokkaa
Tunnustukset muokkaa
- Oscar Mathisen -palkinto vuonna 1962
- Svenska Dagbladetin kultamitali 1963
Lähteet muokkaa
- Arponen, Antti O.; Hannus, Matti; Honkavaara, Aarne; Leinonen, Kimmo; Mäki-Kuutti, Tarmo; Raatikainen, Voitto; & Raevuori, Antero: Talviurheilun tähdet, s. 535–536. WSOY, 1986. ISBN 951-0-13095-8.
- Jonny Nilsson Olympedia. Viitattu 22.6.2022. (englanniksi)
- Jonny Nilsson: 50-års minne - resan till Moskva seniorbloggen.se. Arkistoitu 22.2.2015. Viitattu 22.2.2015. (ruotsiksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Jonny Nilsson - Sveriges Olympiska Kommitté sok.se. Viitattu 22.6.2022. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f g h Arponen, ym., s. 535–536
- ↑ Olympedia
- ↑ Med distans till OS-guldet seniorbloggen.se. Arkistoitu 22.2.2015. Viitattu 22.2.2015. (ruotsiksi)
- ↑ Valsedel till Europaparlamentsvalet (Arkistoitu – Internet Archive)
|
1924: Julius Skutnabb | 1932: Irving Jaffee | 1936: Ivar Ballangrud | 1948: Åke Seyffarth | 1952: Hjalmar Andersen | 1956: Sigge Ericsson | 1960: Knut Johannesen | 1964: Jonny Nilsson | 1968: Johnny Höglin | 1972: Ard Schenk | 1976: Piet Kleine | 1980: Eric Heiden | 1984: Igor Malkov | 1988: Tomas Gustafson | 1992: Bart Veldkamp | 1994: Johann Olav Koss | 1998: Gianni Romme | 2002: Jochem Uytdehaage | 2006: Bob de Jong | 2010: Lee Seung-hoon | 2014: Jorrit Bergsma | 2018: Ted-Jan Bloemen | 2022: Nils van der Poel |