Kantoninkiina

Kantoninkiina (perint.: 粵語; yksink.: 粤语; Jyutping: Jyut6 jyu5; pinyin: Yuèyǔ, kirjaimellisesti ”Yue-kieli”) on siniittinen kieli, jota puhutaan enimmäkseen kaakkoisessa Manner-Kiinassa, Hongkongissa, Macaossa, kiinalaisten vähemmistöjen keskuudessa Kaakkois-Aasiassa ja monien kantoninperäisten ulkokiinalaisten keskuudessa.[1] Kielen nimi tulee Kantonista, joka on Guangdongin maakunnan pääkaupunki.

Kantoninkiina
Sinisellä väritetty alue on kantoninkiinaa puhuva alue Kiinassa.
Sinisellä väritetty alue on kantoninkiinaa puhuva alue Kiinassa.
Oma nimi 粵語 / 粤语 [jyt² jy¹³]
Muu nimi kantoni
Tiedot
Alue  Kiina
 Hongkong
 Macao
Puhujia noin 75 miljoonaa
Kirjaimisto kiinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta sinotiibetiläiset kielet
Kieliryhmä siniittiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-2 yue
ISO 639-3 yue
Puhuttua kantoninkiinaa

Hongkongin ja Macaon peruslakien mukaan toinen virallinen kieli on "kiina".[2][3] Vaikka asiaa ei tätä enempää tarkenneta, kantoninkiina on de facto virallinen kieli molemmilla erityishallintoalueilla.[4][5]

Eri alueilla puhutaan erilaisia kantonin murteita. Merkittävin on Kantonin murre, jota tarkoitetaan useimmiten kantoninkiinasta puhuttaessa. Kantonin murre on lingua franca sekä Guangdongin maakunnassa että ulkomaalaisessa kantonilaisessa ympäristössä, ja sitä puhuu 70 miljoonaa ihmistä. Murretta puhutaan myös Hongkongissa, joka on Etelä-Kiinan alueen taloudellinen ja kulttuurinen pääkaupunki. Kantonin murteen lisäksi Taishanin murre, yksi sei yap- eli siyi (四邑) -murteista, pysyy elinvoimaisena. Muut kantonin murteet ovat kuolleet tai kuolemassa.

Yhteensä kantoninkiinaa puhuu maailmassa noin 75 miljoonaa ihmistä,[6] joista noin 60 miljoonaa asuu Guangdongin maakunnassa, Hongkongissa tai Macaossa.[7] Popularisoitunut kantoninkielinen media (huomattavimpina Hongkongin elokuvat, televisiosarjat ja cantopop), eristäytyneisyys ja kantoninkiinankielisten merkittävä asema talouselämässä lupailevat kielelle omaa elämäänsä. Useimmat wuxia-elokuvat Guangdongista on alun perin kuvattu kantoninkiinaksi ja sen jälkeen dubattu mandariinikiinaan, englantiin tai molempiin. Kantoninkiina on merkittävä kieli länsimaissa ja Kaakkois-Aasiassa asuvien kiinalaisten keskuudessa, sillä 1950-luvulle saakka suurin osa kiinalaisista maahanmuuttajista oli nimenomaan kantoninkielisiä.[8]

TaustaaMuokkaa

Suurin siniittinen kieli on mandariinikiina, ja joskus kantoninkiina ja lähes kaikki muut siniittiset kielet lasketaan sen murteiksi. Tämä johtunee kahdesta seikasta:

  1. Kielen ja murteen ero on pääosin poliittinen päätös, ja näiden kielten puhujilla ei ole itsenäistä valtiota.
  2. Kirjoitusjärjestelmä on pitkälti sama kuin mandariinikiinassa, ja koska merkit osoittavat merkityksen eivätkä juurikaan lausumista, näiden kielten puhujat ymmärtävät jotenkuten toistensa kirjoitusta. Esimerkiksi kantonin ja mandariinin lausuminen poikkeaa kuitenkin toisistaan niin paljon, ettei toisen kielen puhuja ymmärrä juuri sanaakaan toisen puheesta; läheisyysaste lienee pikemmin luokkaa englanti-venäjä kuin vaikkapa ruotsi-norja.lähde? Tosin kielioppi on melko samantapainen, vaikka sekin poikkeaa jonkin verran kielten/murteiden välillä. Kantoninkiinassassa on jonkin verran omaa sanastoa, jota ei voida kirjoittaa ”yleiskiinalaisin” merkein. Näille sanoille on kantonissa omat kirjoitusmerkkinsä, mutta virallisessa tekstissä niiden käyttöä pyritään usein välttämään. Kantoninkiinassa on myös säilynyt monia sellaisia sanontoja, jotka mandariinikiinassa ovat hävinneet normaalista kielenkäytöstä.

Koska kantoninkiinan puhujat ovat olleet enemmän tekemisissä eurooppalaisten kielten puhujien kanssa, kantoninkiina sisältää selvästi enemmän lainasanoja kuin mandariinikiina. Muutamia lainasanoja on kantonin kautta kulkeutunut mandariinikiinaan saakka.

Kantoninkiina on vanhakantaisempaa verrattuna muihin suuriin siniittisiin kieliin, sillä kantoninkiinassa sanaloppuiset klusiilit ovat säilyneet sekä tooneja on edelleen kuusi. Mandariinikiinassa tooneja on vähemmän ja kaikki vanhasta kiinasta peräisin olevat sanaloppuiset klusiilit eivät ole säilyneet.[8][5]

ÄänteetMuokkaa

AlukkeetMuokkaa

Alukkeet ovat tavujen alkukonsonantteja. Seuraavassa taulukossa esitetään kantoninkiinan alukkeet foneettisin merkein.

Labiaali Koronaali Sibilantti Palataali Velaari Labiovelaari Glottaali
Aspiroimaton klusiili p t ts   k (ʔ)
Aspiroitu klusiili tsʰ   kʷʰ  
Nasaali m n     ŋ    
Frikatiivi f   s       h
Approksimantti   l   j   w  

Alukkeista /n/ ääntyy usein [l], ja [ŋ] jää usein ääntämättä.[9] Koronaalien artikulaatiopaikka vaihtelee dentaalisen ja alveolaarisen välillä; klusiilit /t tʰ/ ovat yleensä dentaalisia, kun taas affrikaatat ja sibilantit /ts tsʰ s/ ovat alveolaarisia, ja ennen suppeita etuvokaaleja /iː yː/ palatalisoituneita.[10] Affrikaatat /ts tsʰ/ saattavat palatalisoitua myös ennen vokaaleja /œː ɵ/.[11]

LopukkeetMuokkaa

Lopukkeet päättävät tavun. Kantoninkiinan tapauksessa ne koostuvat vokaalista ja mahdollisesta loppukonsonantista.

/aː/ /ɐ/ /ɛː/ /e/ /ɔː/ /o/ /œː/ /ɵ/ /iː/ /uː/ /yː/
Ø   ɛː   ɔː   œː  
-i / -y aːi ɐi   ei ɔːy     ɵy   uːy  
-u aːu ɐu ɛːu¹     ou     iːu    
-m aːm ɐm ɛːm¹           iːm    
-n aːn ɐn ɛːn¹   ɔːn     ɵn iːn uːn yːn
aːŋ ɐŋ ɛːŋ ɔːŋ œːŋ        
-p aːp ɐp ɛːp¹           iːp    
-t aːt ɐt ɛːt¹   ɔːt   œːt¹ ɵt iːt uːt yːt
-k aːk ɐk ɛːk ek ɔːk ok œːk        

Yksinään tavun muodostavat syllabiset nasaalit /m̩ ŋ̩/. Lopukkeet /ɛːu ɛːm ɛːn ɛːp ɛːt œːt/ esiintyvät vain arkisessa puheessa.[11] Ne puuttuvat joistakin latinisointijärjestelmistä.

ToonitMuokkaa

Kantoninkiina on tonaalinen kieli. Tooneja on Hongkongin ja Macaon murteessa kuusi ja Kantonin murteessa seitsemän; korkea tasainen ja korkea nouseva tooni ovat Hongkongissa ja Macaossa langenneet yhteen. Perinteisesti ja diakronisesti pidäkkeisten eli klusiileihin /p t k/ loppuvien tavujen kolmea mahdollista toonia pidetään omina tooneinaan; synkronisesti ne ovat käytännössä kuitenkin samoja kuin avointen tavujen tasaiset toonit.[11]

Tavun tyyppi Avoimet tavut Pidäkkeiset tavut
Nimi pimeä tasainen
(陰平)
pimeä nouseva
(陰上)
pimeä lähtevä
(陰去)
kirkas tasainen
(陽平)
kirkas nouseva
(陽上)
kirkas lähtevä
(陽去)
ylempi pimeä tuleva
(上陰入)
alempi pimeä tuleva
(下陰入)
kirkas tuleva
(陽入)
Kuvaus korkea tasainen,
korkea laskeva
keskeltä nouseva keskinen tasainen matala laskeva,
hyvin matala tasainen
matala laskeva matala tasainen korkea tasainen keskinen tasainen matala tasainen
Numero 1 2 3 4 5 6 7 (tai 1) 8 (tai 3) 9 (tai 6)
Esimerkki 詩, 思
IPA-toonimerkki siː˥, siː˥˧ siː˧˥ siː˧ siː˨˩, siː˩ siː˩˧ siː˨ sek˥ sɛːk˧ sek˨
IPA-toonitarke síː, sîː sǐː sīː si̖ː, sı̏ː si̗ː sìː sék sɛ̄ːk sèk
Yalen toonitarke , si sìh síh sih sīk sek sihk

KirjoitusjärjestelmäMuokkaa

Kantoninkiinaa kirjoitetaan kiinalaisella kirjoituksella, perinteisillä merkeillä, paitsi Manner-Kiinassa, jossa sitä kirjoitetaan yksinkertaistetuilla merkeillä. Katoninkiinalainen kirjallisuus sai alkunsa 1600-luvulla.[12][13]

LatinisointiMuokkaa

Kantoninkiinalle on useita latinisointitapoja latinalaisille aakkosille. Niistä yleisimmin tavattavia ovat nykyään Yalen latinisointi, Hongkongin opetusviraston hyväksymä kantoninkiinan pinyin ja Hongkongin kielitieteellisen seuran kehittämä Jyutping.[14][13] Suurin osa kantoninkiinan puhujista ei ole kuitenkaan perillä yhdestäkään säännönmukaisesta latinisointimenetelmästä, koska ne eivät kuulu opetusohjelmaan Hongkongissa tai Guangdongissa.

SanastoMuokkaa

Lukusanat 1–10 kantoninkiinaksi (Hongkongin murre):[15]

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
jat1 ji6 saam1 sei3 ng5 luk6 cat1 baat3 gau2 sap6

LähteetMuokkaa

  1. What Is the Difference Between Mandarin and Cantonese? ThoughtCo. Viitattu 12.2.2022. (englanniksi)
  2. Basic Law 2021. Constitutional and Mainland Affairs Bureau. Viitattu 12.2.2022. (englanniksi)
  3. Lei Básica da Região Administrativa Especial de Macau da República Popular da China Impresa Oficial. 1999. Viitattu 12.2.2022. (portugaliksi)
  4. Fears for the future of Cantonese in Hong Kong as Beijing pushes Mandarin ABC News. 12.6.2021. Viitattu 12.2.2022. (englanniksi)
  5. a b Cantonese Language - Structure, Writing & Alphabet - MustGo MustGo.com. Viitattu 12.2.2022. (englanniksi)
  6. Cantonese Accredited Language Services. Viitattu 2.7.2018. (englanniksi)
  7. Sonmez, Felicia: China Is Forcing Its Biggest Cantonese-Speaking Region To Speak Mandarin 25.8.2014. Business Insider. Viitattu 2.7.2018. (englanniksi)
  8. a b Cantonese language | Britannica www.britannica.com. Viitattu 12.2.2022. (englanniksi)
  9. Virginia Yip, Stephen Matthews: Basic Cantonese: A Grammar and Workbook. Routledge, 2001. ISBN 978-0415193849. Teoksen verkkoversio (viitattu 20. marraskuuta 2021). (englanniksi)
  10. Lee Wai-Sum, Eric Zee: Articulatory characteristics of the coronal stop, affricate, and fricative in Cantonese. Journal of Chinese Linguistics, 2010, 38. vsk, nro 2, s. 336–372. JSTOR 23754137. Artikkelin verkkoversio Viitattu 20. marraskuuta 2021. (englanniksi)
  11. a b c Robert S. Bauer, Paul K. Benedict: Modern Cantonese Phonology. Walter de Gruyter, 1997. ISBN 978-3-11-014893-0. Teoksen verkkoversio (viitattu 20. marraskuuta 2021). (englanniksi)
  12. ScriptSource - Chinese, Yue scriptsource.org. Viitattu 12.2.2022.
  13. a b Cantonese language omniglot.com. Viitattu 12.2.2022.
  14. Hong Kong educators should embrace the system that's crucial for teaching Cantonese to non-Chinese 13.2.2021. Hong Kong Free Press. Viitattu 12.2.2022. (englanniksi)
  15. The Sound of the Hongkong Cantonese language (Numbers, Phrases & Story) 16.8.2020. ILoveLanguages!. Viitattu 12.2.2022. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kantoninkiina.
Kantoninkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja

Kantoninkiinan sanakirjoja tai tietokantoja puhutusta kantonistaMuokkaa

MuitaMuokkaa