Guangdong
Guangdong (yksink.: 广东; perint.: 廣東; pinyin: Guǎngdōng; Jyutping: Gwong2 dung1) on Kiinan maakunta. Sitä kutsutaan joskus myös Kantonin maakunnaksi sen pääkaupungin Kantonin mukaan. Kiinalainen lyhennenimi Yue (粤) on Guangdongissa aikoinaan eläneen etnisen ryhmän nimi. Vanha suomalainen latinalaistus on Kuangtung.[7]
| Guangdong 广东省 Guǎngdōng shěng |
|
|---|---|
 |
|
 Guangdongin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla. |
|
|
Koordinaatit: 23,4 P, 113,5 I |
|
| Valtio |
 Kiina |
| Prefektuuritaso | 21 yksikköä |
| Piirikuntataso | 121 yksikköä |
| Hallinto | |
| – hallinnon tyyppi | maakunta |
| – hallinnollinen keskus | Kanton |
| – suurin kaupunki | Kanton |
| – Puoluesihteeri | Hu Chunhua |
| – Kuvernööri | Zhu Xiaodan |
| Pinta-ala ([1]) | 197 100 km² (12.) |
| Väkiluku (2013) ([1]) | 106 440 000 (1.) |
| – väestötiheys | 540[1] as./km² |
| Kielet | kiina |
| BKT (2013) |
6 216,4 mrd. CNY[2] (eli 9,9 % Kiinan BKT:stä) |
| – asukasta kohti | 58 540 CNY, noin 7 013 EUR[3][4] (140 % Kiinan keskiarvosta)[5] |
| HDI (2010[6]) | 0,730 |
| Symbolit | |
| – Kansallinen kirjaintunnus[7] | GD |
| Lyhenteet | |
| – rekisterikilven tunnus | 粵 |
| – ISO 3166 | CN-44 |
| www.gd.gov.cn | |
Guangdongista ja sen naapurista Guangxista käytetään yhteisnimeä ’kaksi Guangia’ (kiin.: 兩廣; pinyin: liǎng guǎng).
Maantiede
muokkaaGuangdongilla on 4 300 kilometriä Etelä-Kiinan meren rantaviivaa. Maakunnan lounaispäässä on Leizhou-niemimaa, jossa sijaitsee toimimattomia tulivuoria. Helmijoen suisto on kolmen joen kohtauspaikka: Bei Jiang, Dong Jiang ja Xi Jiang. Jokisuistossa sijaitsee satoja pieniä saaria. Vuoristot, joita yhdessä nimitetään Eteläiseksi vuorijonoksi (南岭), erottavat maakunnan maan pohjoisosista. Maakunnan korkein kohta on noin 1 600 metriä merenpinnasta.
Guangdongin naapurit ovat Fujian koillisessa, Jiangxi ja Hunan pohjoisessa, Guangxi lännessä ja Hongkong ja Macao etelässä. Hainanin maakunta on saari lähellä Leizhoun niemimaata.
Historia
muokkaaQin Shi Huangdi perusti vuonna 214 Nanhai-alueen (南海郡), jonka pääkaupunki oli Pan-alue (番禺) (nykyinen Guangzhou). Han-dynastian aikana siitä tehtiin Jiao-prefektuuri (交州). Tang-dynastia puolestaan teki siitä ja Guangxista Lingnan-piirin (嶺南道).
Guangdong nimettiin Song-dynastian aikana vuonna 971 uudelleen Guangnandong-alueeksi (廣南東路). Yuan-dynastian aikana alue kuului Jiangxihin. Nykyisen nimensä maakunta sai Qing-dynastian aikana vuonna 997. Tuolloin Guangdong ja sen länsipuolelle jäävä Guangxi erotettiin toisistaan. Maakuntanimi on yhdistelmä sanoista guǎng ’laaja, suunnaton’ ja dōng ’itä’. Guangdong merkitsee siis ’itäiset laajuudet, suuret itäiset alueet’.[7]
Guangdongissa vuonna 1279 käyty Yamenin taistelu päätti Song-dynastian. Eurooppalaiset saapuivat Kiinaan 1500-luvulla, ja heidän toimintansa keskittyi varsinkin alkuaikoina Guangdongin maakuntaan. Portugalilaiset perustivat sinne Macaon siirtokunnan, ja myöhemmin britit oopiumisotien seurauksena Hongkongin.
Kun Kiinasta lähti suuri joukko työläisiä ulkomaille, varsinkin 1800-luvulla rakentamaan rautateitä Pohjois-Amerikkaan, suurin osa heistä oli peräisin Guangdongista, minkä vuoksi ulkomaisten kiinalaiskaupunkien väestö onkin ollut pitkälti guangdongilaisia.lähde?
Aloittaessaan 1920-luvulla valtaannousuaan Guomindang-puolue otti lähtöpaikakseen Guangdongin ja perusti sinne useampaan otteeseen separatistihallituksen.
1980-luvulla irrotettiin Hainan Guangdongista omaksi maakunnakseen.
Talousuudistusten alettua Guangdongin talous on kasvanut erittäin nopeasti, osittain vieressä olevan Hongkongin ansiosta.
Vuonna 2003 liikkeelle lähtenyt SARS-epidemia sai ilmeisesti alkunsa Guangdongista.
Talous
muokkaa.JPG)
Guangdongin talous oli retuperällä Kansantasavallan perustamisen jälkeen ennen Deng Xiaopingin aloittamia talousuudistuksia 1978. Talouspolitiikka ajoi tuolloin teollisuuskehitystä sisämaan maakunnissa, ja Maon alueellisen omavaraisuuden politiikka teki Guangdongin rannikkoasemasta merkityksettömän.
Kun talous sitten avautui, maakunnan talous muuttui nopeasti,selvennä koska sieltä oli pääsy valtamerelle, Hongkong oli aivan vieressä ja ulkomailla asuvilla kiinalaisilla oli historiallinen yhteys maakuntaan. Lisäksi maakunta hyötyi pienestä veroprosentista aiempien talousvaikeuksiensa vuoksi, kunnes verojärjestelmää uudistettiin 1990-luvulla.
Nykyään Guangdong on Kiinan rikkain maakunta. Siellä on kolme erityistalousaluetta: Shenzhen, Shantou ja Zhuhai. Maakunta tuottaa noin kolmanneksen Kiinan viennistä ja siellä on paljon siirtotyöläisiä.[8] Vaikka tehtaiden työoloissa ja -ehdoissa on todettu edistysaskelia, selvitysten mukaan parantamisen varaa on vielä paljon. Epäkohtia on todettu esimerkiksi työntekijöiden järjestäytymisoikeuksissa, työturvallisuudessa sekä palkkatasossa.[8]
Vuonna 2013 Guangdongin maakunnan osuus Kiinan bruttokansantuotteesta oli 9,9 prosenttia (6 216,4 miljardia yuania eli noin 744,7 miljardia euroa). Suuri BKT-osuus tarkoittaa, että taloudellisesti Guangdong on Kiinan merkittävin maakuntatason alueyksikkö.[2] Kutakin maakunnan asukasta kohden kansantuotetta kertyi 58 540 yuania eli 7 013 euroa. [3][4] Taso on 140 prosenttia Kiinan keskiarvosta.[5]
Väestö
muokkaaMaakunnan väestö koostuu pääosin han-kiinalaista. Maakunnan pohjoisosassa on pieni yao-vähemmistö, joiden lisäksi maakunnassa asuu miaoja, litä ja zhuangeja.
Vaikka virallinen kieli on mandariinikiina, maakunnan yleisimmin puhuttu kieli on kantoninkiina. Lisäksi siellä puhutaan minnan-kiinaa ja hakka-kiinaa. Koska kouluissa opetetaan mandariinia, suurin osa väestöstä osaa sitäkin sujuvasti.
Koska Guangdongin talous on menestynyt viime aikoina hyvin, siellä on nykyisin paljon ”kelluvaa väestöä” pohjoisemmista maakunnista. Suuren väestötiheytensä ja eläinten läheisyydessä asumisen vuoksi Guangdongista on lähtenyt useita hengitysteiden sairauksia, kuten SARS.lähde?
Hallinto
muokkaa
Guangdong on jaettu 19 prefektuuritasoiseen kaupunkiin ja kahteen suoraan maakunnan hallinnon alaiseen kaupunkiin (Kanton ja Shenzhen).[9] Nämä jakautuvat edelleen piirikuntiin, kaupunkipiireihin ja piirikuntatasoisiin kaupunkeihin. Guangdongin prefektuuritason yksiköt ovat (numerointi kuten oheisessa kuvassa):
Koulutus
muokkaa
Guangdongissa on ainakin kuusi kansallista yliopistoa ja kymmeniä maakunnallisia yliopistoja tai korkeakouluja. Kansallisia yliopistoja ovat Sun Yat-sen -yliopisto (on kuulunut maansa kärkikymmenikköön), Etelä-Kiinan tekninen yliopisto, Jinan yliopisto, Etelä-Kiinan maatalousyliopisto, Guangdongin ulkomaanopintojen yliopisto ja Guangzhoun kiinalaisen lääketieteen yliopisto.
Kulttuuri
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c China Guangdong (Julkaisijan mukaan aineistolähteenä Kiinan tilastokeskus: Kiinan väestönlaskennat 1.7.1982, 1.7.1990, 1.11.2000 ja 1.11.2010 sekä arvio väkiluvusta 31.12.2013) citypopulation.de. Viitattu 10.4.2015. (englanniksi)
- ↑ a b 3-14 Gross Regional Product and Indices (Kiinan eri maakuntien alueellinen BKT vuosina 2009–2013, vuoden 2013 arvo) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 10.4.2015. (englanniksi)
- ↑ a b 3-15 Per Capita Gross Regional Product and Indices (Kiinan eri maakuntien alueellinen BKT vuosina 2009–2013 per capita, vuoden 2013 arvo.) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 10.4.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Euro exchange rates CNY. Chinese yuan renminbi (CNY) (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 1 CNY = 0,1198 EUR) Kurssimuunnos euroiksi käyttäen vuoden lopun kurssia 31.12.2013. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 10.4.2015. (englanniksi)
- ↑ a b 3-1 Gross Domestic product (Sarakkeiden Gross National Income ja Per Capita GDP (yuan) arvot vuodelle 2013. Huomautus. Statistical Yearbook 2014 -teoksen taulukkojen välillä vaikuttaisi olevan keskinäistä ristiriitaa. Tämän taulukon ilmoittama Kiinan arvioitu BKT 2013 poikkeaa alueellisten BKT:den summasta (taulukko 3-14), alueiden BKT:den summa antaa 11,3 % korkeamman BKT:n kokonaisarvon Kiinalle.) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 10.4.2015. (englanniksi)
- ↑ China National Human Development Report 2013 (pdf) (Table 1 Human Development Index, 2010 (sivu 126/200)) ISBN 978-7-5001-3754-2. 7/2013. Peking: undp.org. Arkistoitu 11.6.2014. Viitattu 11.4.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. (s. 186 Guangdong) Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6
- ↑ a b Hikistä hommaa – Clas Ohlsonin, Bilteman, Fiskarsin ja muiden kodintarvikeyritysten vastuullisuus Kiinassa. (pdf) 25.6.2012. Finnwatch ry.
- ↑ Guangdong Political Map Editable Maps. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 24.11.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Virallinen sivusto Guangdongin maakunta. (kiinaksi)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Guangdong Wikimedia Commonsissa
