Pohjois-Mariaanit
Pohjois-Mariaanit (engl. Commonwealth of the Northern Mariana Islands, tšamorroksi Sankattan Siha Na Islas Mariånas) on 15 saaresta koostuva Yhdysvaltain territorio pohjoisella Tyynellä valtamerellä. Se sijaitsee Havaijin ja Filippiinien välillä, matka Havaijille on kolminkertainen matkaan Filippiineille verrattuna.
Pohjois-Mariaanit Northern Mariana Islands Sankattan Siha Na Islas Mariånas |
|
---|---|
Lippu |
Vaakuna |
Sijainti |
|
Valtio | Yhdysvallat |
Hallinto | |
– hallinnon tyyppi | territorio |
– hallinnollinen keskus | Capitol Hill, Saipan |
– Presidentti | Joe Biden |
– Kuvernööri | Ralph Torres |
Pinta-ala | 477 km² |
Väkiluku (2014) | 51 483[1] |
– väestötiheys | 168 as./km² |
Kielet | englanti, tšamorro, karoliini |
BKT (2020) | 858 milj. $ |
– asukasta kohti | 17 302 $ |
Lyhenteet | |
– ISO 3166 | MP |
www.gov.mp |
Pohjois-Mariaanit on yksi viidestä Yhdysvaltain asutusta saarialueesta; muut saarialueet ovat Guam, Yhdysvaltain Neitsytsaaret, Amerikan Samoa ja Puerto Rico, joista viimeksi mainitulla on myös Commonwealth-titteliä nimessään, millä ei tosin ole mitään vaikutusta esim. alueen lakeihin.[2]
Maantiede
muokkaaPohjois-Mariaanit koostuu 14 saaresta tai saariryhmästä, joista merkittävimmät ovat Saipan, Rota ja Tinian. Suurin osa väestöstä asuu Saipanilla.[3] Zealandia Bankin asema saarena on kyseenalainen, koska saaren huipusta merenpinnan yläpuolella on vain metri, ja vain laskuveden aikana.[4]
Saarilla vallitsee trooppinen meri-ilmasto, jota lauhduttavat koillistuulet. Vuodenaikojen lämpötilavaihtelu on pientä, sadekausi kestää heinäkuusta lokakuuhun ja silloin saarilla on usein taifuuneita.
Osalla saarista on aktiivisia tulivuoria, joista korkein sijaitsee Agrihanilla ja on saariston korkein kohta, 965 metriä. Saarilla on kolme päällystettyä ja kolme päällystämätöntä lentokenttää, yksi helikopterikenttä ja yli 350 kilometriä maantietä. Parhaat satamat ovat Saipanilla ja Tinianilla.
Saaret
muokkaaSaipan, Tinian ja Rota ovat omia kuntiaan. Lisäksi Aguijania hallitaan osana Tinianin kuntaa. Muut saaret muodostavat yhdessä pohjoisten saarten kunnan.
Guam kuuluu maantieteellisesti samaan saariryhmään Pohjois-Mariaanien kanssa, mutta poliittisesti se on erotettu omaksi territoriokseen.[5]
Historia
muokkaaEnsimmäiset asukkaat saapuivat saarille Filippiineiltä 1500–1400 -lukujen eaa. aikoihin. Myöhemmin saarille saapui uusi muuttoaalto Karoliineilta.[3]
Portugalilaisen (tosin Espanjan lipun alla purjehtineen) Fernão de Magalhãesin löytäessä Pohjois-Mariaanit ensimmäisenä eurooppalaisena vuonna 1521 saaria asutti tšamorrokansa. Vielä 1500-luvun alkupuoliskolla Espanja lähetti saarille katolisia lähetyssaarnaajia. Eräs heistä, Padre Diego Luis de San Vitores, antoi saarille nimen Islas de las Marianas Espanjan kuninkaan Filip IV:n lesken Maria Annan mukaan.
Espanjan–Yhdysvaltain sodan vuoksi Espanja ja Saksan tekivät sopimuksen, jolla Espanja myi Saksalle Mariaanit, Karoliinien saariston ja Palaun vuonna 1899. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Japanista tuli saariston hallitsija Kansainliiton mandaatilla. Toisessa maailmansodassa Yhdysvallat valtasi saaret japanilaisilta ja sai sodan jälkeen YK:n mandaatin saarten hallintaan. Yhdysvallat käytti saaria pääosin sotilaallisiin tarkoituksiin.
Vuonna 1978 Yhdysvallat teki Pohjois-Mariaanien kanssa sopimuksen poliittisesta unionista, jossa Pohjois-Mariaanit saivat kuvernöörijohtoisen itsehallinnon.
Politiikka
muokkaaPohjois-Mariaanit ovat poliittisessa unionissa Yhdysvaltain kanssa. Sillä on merkittävä päätösvalta sisäisissä asioissaan, ulkopolitiikasta ja puolustuksesta vastaa Yhdysvallat. Saarilla on edustajansa myös Yhdysvaltain edustajainhuoneessa, mutta tällä ei ole siellä äänioikeutta.[6] Vuodesta 2009 lähtien edustajana on toiminut Gregorio Sablan.[7]
Territorio on poliittiselta statukseltaan järjestetty ja maahan sulauttamaton. Sillä on siis Yhdysvaltain kongressin säätämän lain nojalla oikeus autonomiaan, mutta Yhdysvallat voi kongressin päätöksellä tunnustaa maan itsenäisyyden tai siirtää suvereniteetin toiselle valtiolle, koska territorio on maahan sulauttamaton.[8][9][10]
Toimeenpanovalta saarten itsehallinnossa on kuvernöörillä ja varakuvernöörillä, jotka molemmat palvelevat neljän vuoden kaudet. Lainsäädäntävalta kuuluu kaksikamariselle parlamentille, jonka osat ovat yhdeksänjäseninen senaatti ja 18-jäseninen edustajainhuone. Edustajainhuoneen jäsenistä 16 valitaan Saipanilta, yksi Rotalta ja yhteensä yksi Tinianilta ja Aguijanilta. Saarilla on myös oma oikeuslaitos, joka vastaa sen sisäisistä ongelmista elleivät ne koske Yhdysvaltain liittovaltion lakeja, jolloin saarten korkeimman oikeuden päätöksistä voi valittaa Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen.
Pohjois-Mariaanit liittyi vuonna 1983 Tyynenmeren yhteisön jäseneksi.[8]
Talous
muokkaaPohjois-Mariaanien tärkein luonnonvara on kalastus. Noin viidesosa pinta-alasta on viljelykelpoista, kymmenesosa on pysyvää laidunmaata. Suurin osa Tinianin saaresta on varattu Yhdysvaltain sotilaskäyttöön. Merkittävin elinkeino on matkailu, se työllistää puolet työvoimasta. Merkittävin vientituote on tekstiilit. Yhdysvaltain taloudellinen tuki on saarille erittäin tärkeää.
Pohjois-Mariaanit on Yhdysvaltojen kansallisen vähimmäispalkkalainsäädännön ulkopuolella.[11]
Territorion virallinen valuutta on Yhdysvaltain dollari. Vuonna 2020 territorion BKT oli kokonaisuudessaan 858 000 000 dollaria ja asukasta kohden oli 17 302 dollaria.[12]
Väestö
muokkaaSuurimmat väestöryhmät ovat tšamorrot, karoliinit ja muut mikronesialaiset. Lisäksi merkittäviä ryhmiä ovat valkoihoiset, japanilaiset, kiinalaiset ja korealaiset. Merkittävin uskonto on kristinusko, erityisesti katolisuus, mutta myös muitakin uskontoja harjoitetaan.[5] Vuonna 2010 territorion asukkaista 10 % oli uskonnoltaan buddhalaisia.[13]
Saarilla syntyvät henkilöt ovat syntyperäisiä Yhdysvaltain kansalaisia, mutta koska alue on territorio, sen asukkaat eivät saa äänestää Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.[3]
Tärkeimmät kielet ovat englanti, tšamorro ja karoliini.[3] Kouluissa noudatetaan amerikkalaista järjestelmää ja opetuskieli on pääsääntöisesti englanti.[10]
Lähteet
muokkaa- ↑ Northern Marina Islands The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ Wells, Sarah & Davis, Charles R.: What states are commonwealths? Here are the 4 in the US, plus other commonwealth territories Business Insider. 24.2.2023. Viitattu 19.1.2024. (englanti)
- ↑ a b c d Northern Mariana Islands profile BBC News. 15.2.2012. Viitattu 19.1.2024. (englanti)
- ↑ Zealandia Bank U.S. Geological Survey. 2024. Viitattu 19.1.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Northern Mariana Islands | US Territory, Pacific Ocean Encyclopædia Britannica. 18.1.2024. Viitattu 19.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Member FAQ 2: What are Delegates and the Resident Commissioner? Yhdysvaltain edustajainhuone. Viitattu 17.1.2018.
- ↑ Full Biography Congressman Gregorio Kilili Camacho Sablan. 2022. Arkistoitu 20.12.2022. Viitattu 20.12.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Northern Mariana Islands The Pacific Community. 2024. Viitattu 19.1.2024. (englanniksi)
- ↑ What are US Territories? Asia Matters for America. Viitattu 19.1.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Northern Mariana Islands (Commonwealth of the) American Association of Collegiate Registrars and Admissions Officers. 2024. Viitattu 19.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Puerto Rico hurt most by the federal minimum wage Washington Examiner. 9.7.2015. Viitattu 8.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Northern Mariana Islands World Bank Open Data. 2024. Viitattu 25.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Northern Mariana Islands Pew Research Center. Arkistoitu 2019. Viitattu 17.1.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjois-Mariaanit Wikimedia Commonsissa