Ukrainan perustuslaki
Ukrainan perustuslaki (ukr. конституція України, konstytutsija Ukrajiny) on Ukrainan tasavallan korkein laki.[1]
Historia muokkaa
Ensimmäinen perustuslain kaltainen dokumentti nykyisen Ukrainan alueella otettiin käyttöön 16. huhtikuuta 1710. Sen allekirjoittivat hetmani Pylyp Orlyk ja tämän alaisuudessa palvelleet Zaporižžjan kasakat. Siinä määriteltiin mm. ortodoksisuus alueen viralliseksi uskonnoksi, mutta kasakat olivat kuitenkin itsenäisiä Moskovan patriarkaatista. Tästä dokumentista käytetään joko nimeä Benderin perustuslaki tai Pylyp Orlykin perustuslaki.[2][3]
Ukrainan nykyisen perustuslain hyväksyi Verh’ovna Rada 28. kesäkuuta 1996. Parlamentin 450 edustajasta 315 äänesti perustuslain hyväksymisen puolesta, ja se astui voimaan samana päivänä.[4][5]
Perustuslain päivää vietetään Ukrainassa 28. kesäkuuta. Päivän viettäminen perustuu perustuslain 161. artiklaan.[5][6]
Nykyisen perustuslain sisältö muokkaa
Perustuslaissa on 15 kappaletta:[7]
- Yleiset periaatteet
- Ihmis- ja kansalaisoikeudet sekä vapaudet ja vevollisuudet
- Vaalit ja kansanäänestykset
- Verh’ovna Rada
- Ukrainan presidentti
- Hallituksen ministerit ja muut toimeenpanevan vallan käyttäjät
- Syyttäjänvirasto
- Oikeuslaitos
- Valtion rajat
- Krimin autonominen tasavalta
- Paikallishallinto
- Perustuslakituomioistuin
- Perustuslain muuttaminen
- Loppusäädökset
- Siirtymäsäädökset
Muutoksia muokkaa
Perustuslakiin on sen historian aikana tehty käytännössä kaksi muutosta, joista ensimmäinen on tosin säädetty, kumottu ja säädetty sitten uudelleen.
Imperatiivimandaatti muokkaa
Imperatiivimandaatti (ukr. iмперативний мандат, imperatyvnyi mandat) tarkoittaa sitä, että kansanedustajien tulee kuulua siihen parlamenttiryhmään, jota hän on valituksi tullessaan edustanut, tai hän menettää paikkansa.[8] Aloite tästä tehtiin joulukuussa 2004.
Perustuslakituomioistuin kumosi imperatiivimandaatin lokakuussa 2010, koska katsoi sen olevan perustuslain vastainen.[9]
Helmikuussa 2014 parlamentti palautti imperatiivimandaatin 386 kansanedustajan tuella. Samassa yhteydessä osa presidentin vallasta siirrettiin hallitukselle ja parlamentille.[10]
Vuoden 2019 lisäys muokkaa
Helmikuussa 2019 parlamentti hyväksyi perustuslain muutoksen, jonka nojalla Ukrainan strategisiksi tavoitteiksi asetettiin sekä EU:n että Naton jäsenyys.[11]
Aiheesta muualla muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ CONSTITUTION OF UKRAINE Council of Europe. 2024. Viitattu 16.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Bendery, Constitution of Encyclopedia of Ukraine. 2024. Viitattu 16.3.2024. (englanniksi)
- ↑ The Constitution of Pylyp Orlyk Ukrainian Research Institute at Harvard University. 3.9.2021. Viitattu 16.3.2024. (englanniksi)
- ↑ June 28 - Constitution Day of Ukraine Embassy of Ukraine to the Republic of Cyprus. 27.6.2015. Viitattu 16.3.2024. (englanniksi)
- ↑ a b В Україні відзначають День Конституції: що необхідно знати про основний закон держави, або коротка історія правотворення Суспільне. 27.6.2023. Viitattu 16.3.2024. (ukrainaksi)
- ↑ The Constitution of Ukraine: the history and significance of the main law of the country visitukraine.today. Viitattu 16.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Конституція України Офіс Президента України. 1996. Viitattu 16.3.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Besters-Dilger, Juliane: Ukraine on Its Way to Europe: Interim Results of the Orange Revolution, s. 38. Peter Lang, 2009. ISBN 978-3-631-58889-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.3.2024). (englanniksi)
- ↑ Update: Return to 1996 Constitution strengthens president, raises legal questions - Oct. 01, 2010 Kyiv Post. 1.10.2010. Viitattu 16.3.2024.
- ↑ Ukrainian parliament reinstates 2004 Constitution Interfax-Ukraine. Viitattu 16.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Ukraine's parliament backs changes to Constitution confirming Ukraine's path toward EU, NATO unian.info. 7.2.2019. Viitattu 16.3.2024. (englanniksi)