Wikipedia

Gazan sota 2023–

aseellinen konflikti
(Ohjattu sivulta Gazan sota 2023)
 Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita.

Arabien–Israelin konfliktin tuorein sotilasoperaatio alkoi palestiinalaisen terroristijärjestö Hamasin tehtyä terrori-iskun Gazan kaistalta Israelin puolelle 7. lokakuuta 2023. Hyökkäyksessä sai surmansa 1 139 ihmistä ja 240 otettiin panttivangeiksi.[30][31] Seuraavana päivänä Israeliin julistettiin sotatila.[32] Israel aloitti vuorokauden sisällä vastaiskut ilmavoimillaan[33] ja eteni 27. lokakuuta maavoimillaan Gazaan.[34][35]

Gazan sota 2023
Osa Israelin–Palestiinan konfliktia
Konfliktin tilanne. Punaisella Gazan kaista ja keltaisella Israelissa evakuoidut alueet. Punaisella katkoviivalla palestiinalaishyökkääjän hallitsemat alueet laajimmillaan ja sinisellä katkoviivalla Israelin evakuoitavaksi määrämä alue Gazan kaistalla.
Konfliktin tilanne. Punaisella Gazan kaista ja keltaisella Israelissa evakuoidut alueet. Punaisella katkoviivalla palestiinalaishyökkääjän hallitsemat alueet laajimmillaan ja sinisellä katkoviivalla Israelin evakuoitavaksi määrämä alue Gazan kaistalla.
Päivämäärä:

7. lokakuuta 2023 –[1]

Paikka:

Israel
Gazan kaista
Muut alueet
Länsiranta[2]
Israelin ja Libanonin raja[3]
Syyria[4]
Irak
Punainenmeri[5]

Lopputulos:

meneillään

Osapuolet

 Israel
Mossad[10]

Komentajat

Hamas Isma’il Haniyya
Hamas Muhammad Deif
Hamas Yahya Sinwar[11]

Israel Benjamin Netanjahu
Israel Yoav Gallant
Israel Herzi Halevi

Vahvuudet

noin 30 000[12]–40 000[13] Hamasin ja sen liitolaisten taistelijoita Gazan alueella.

  • 20 000–25 000 Hamasin Qassamin prikaatit[14]
  • Hamasin hyökkäys Israeliin: 1 000[15]– 3 000[16]

Israelin puolustusvoimat

  • Koko Israel: (Kaikki eivät ole Gazan tai sen ympäröimällä alueella)
    • 170 000 Aktiivipalveluksessa[12]
    • 360 000 Mobilisoitu reserviläistä palvelukseen[12]
  • Gazan ympärillä:
    • 31 jo olevaa pataljoonaa
    • 4 mobilisoitavaa divisioonaa[17]
      • Yhden Israelilaisen divisioonan koko 10 000–20 000 sotilasta.[18]
Tappiot

Muut kuin sotilaat
Gaza
34 626 kuollut[19][c]
70 457 haavoittunut[19]
Länsiranta
Ainakin 300 kuollut[25][d]
Sotilaat
Hamasin sotilaita Israelin mukaan
12 000 taistelijaa kuollut[26]
Muut joukot
4 kuollut (Hizbollah)[27]

Siviilit
Ainakin 1 300 kuollutta siviiliä1[28]
Taistelijat
Ainakin 582 kuollutta sotilasta ja 58 Israelin poliisinvoimien poliisia[29]

1 Koska palestiinalaisjoukot hyökkäsivät pitkälti valikoimatta uhrejaan, siviiliuhrien joukossa on paljon muita kuin israelilaisia.

7. marraskuuta mennessä Israelin viranomaisten mukaan Hamasin tekemissä iskuissa oli kuollut yli 1 400 israelilaista.[36] Hamasin kontrolloiman Gazan terveysministeriön mukaan kuolleiden gazalaisten määrä oli 24. huhtikuuta 2024 mennessä 34 626.[37][e][f] Lähes koko Gazan infrastruktuuri on romahtanut hyökkäyksessä, eikä alueella ei ole ruokaa ja puhdasta vettä eikä toimivaa jäte- tai terveydenhuoltoa. Lähes koko Gazan 2,3-miljoonaisen väestön on arvioitu olevan alueen sisäisinä pakolaisina.[40][41]

29. joulukuuta Etelä-Afrikka nosti Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisessä tuomioistuimessa kanteen Israelin toiminnasta Gazassa. Etelä-Afrikan mukaan Israelin toimet palestiinalaisia vastaan ovat luonteeltaan kansanmurhanomaisia[42] ja YK:n kansanmurhan kieltävän yleissopimuksen vastaisia.[43] 26. tammikuuta Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälinen tuomioistuin määräsi Israelin ryhtymään toimenpiteisiin estääkseen kansanmurhaan rinnastuvat teot, kun se sotii Hamasin taistelijoita vastaan Gazan kaistalla. Tuomioistuin määräsi Israelin pidättäytymään kaikista toimista, jotka voisivat kuulua kansanmurhakonvention piiriin, varmistamaan, etteivät sen joukot syyllisty kansanmurhaan rinnastettaviin tekoihin Gazassa ja estämään ja rankaisemaan julkisia kehotuksia kansanmurhaan palestiinalaisia vastaan. Lisäksi Israelin tulee parantaa humanitaarista tilannetta Gazan siviiliväestön keskuudessa. Tuomioistuin ei kuitenkaan vaatinut välitöntä tulitaukoa Gazassa.[44]

Tausta muokkaa

Israelin perustaminen muokkaa

Pääartikkeli: Israelin itsenäisyyssota, Palestiinan pakolaisuus

Vuonna 1917 Yhdistynyt kuningaskunta antoi tukensa juutalaisen valtion perustamiselle Palestiinaan.[45] Ensimmäisen maailmansodan päätteeksi Gaza siirrettiin Osmanien valtakunnalta Brittien hallitsemaksi Palestiinan mandaattialueeksi. Ennen mandaatin loppua YK:n yleiskokous hyväksyi marraskuussa 1947 suunnitelman Palestiinan jakamisesta arabien ja juutalaisten kesken. Brittien mandaatti alueella päättyi 15. toukokuuta 1948 ja samana päivänä alkoi arabien ja Israelin sota. Egyptin armeija siirtyi Gazaan ja syksyn 1948 taisteluiden jälkeen vain nykyinen noin 40 km pitkä ja 6–8 km leveä Gazan alue jäi Egyptin armeijan haltuun. Sen rajat määrättiin Egyptin ja Israelin aselepo­sopimuksessa 24. helmikuuta 1949. Gazan kaista oli Egyptin sotilashallinnossa 1949–1956 ja 1957–1967. Alueella asui suuri määrä Palestiinan pakolaisia äärimmäisessä köyhyydessä leireillä. Israel ei antanut heidän palata koteihinsa tai antanut korvausta menetetystä omaisuudesta. Pakolaiset elivät pääasiassa UNRWA:n avulla. Monet nuoremmista pakolaisista ryhtyivät fedayeen-sisseiksi, jotka toimivat Israelia vastaan.[46]

Hyökkäykset olivat suuri syy Suezin kriisiin 1956, kun Israel miehitti Gazan. Israeli miehitti alueen uudelleen kuuden päivän sodassa kesäkuussa 1967 ja jäi miehittämään aluetta. Vuonna 1987 syntyi intifada-liike vastustamaan Israelin miehitystä. Vuonna 1994 Israel alkoi vetäytyi Gazasta luovuttaen sen Palestiinalaishallinnolle Oslon sopimusten mukaisesti.[47] Vuonna 2003 Israelin pääministeri Ariel Sharon ilmoitti Israelin joukkojen ja kolonialistien vetäytyvän Gazan alueelta ja syyskuuta 2005 Israel luovutti alueen kokonaisuudessaan Palestiinalaishallinnolle.[48]

Hamasin nousu valtaan muokkaa

Hamas perustettiin vuonna 1987 ensimmäisen intifadan myötä. Hamasin juuret ovat muslimiveljeskunnan palestiinalaishaarassa.[49] Hamas on hallinnut Gazan kaistaa vuoden 2006 vaalien jälkeen.[50] Hamas aloitti hyökkäykset siviili- ja sotilaskohteisiin vuonna 1989, mikä sai Israelin pidättämään useita Hamasin johtajia mukaan lukien sen perustajan Ahmed Yassinin.[51] Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat nimenneet Hamasin terroristijärjestöksi sen aseellisen siiven tekemien iskujen vuoksi.[52]

Iranin ja Libanonin rajalla on käyty paljon yhteydenottoja Hizbollahin ja Israelin välillä kauan ennen vuoden 2023 sotaa. Sodan näkemyksiin vaikuttaa myös paljon Iran, joka tukee sekä Hamasia että Hizbollahia. Heidän yhteisenä tavoitteenaan on tuhota Israel.[53] Hizbollahin johtajan mukaan kaikenlaiset toimenpiteet olisivat mahdollisia, jos Israelin toimet sodassa tai Libanonia vastaan näin edellyttävät.[54]

Sodan kulku muokkaa

Sota alkoi 7. lokakuuta 2023 Hamasin hyökäyksellä Israeliin.[55] Ajankohta oli juutalainen lepopäivä ja Simhat Tora -juhla, ja sitä edeltävänä päivänä tuli täyteen 50 vuotta jom kippur -sodan alkamisesta.[56][57] Hamas kutsui hyökkäystään ”operaatio al-Aqsan tulvaksi” (tai ”al-Aqsan myrskyksi”) (arab. عملية طوفان الأقصى‎).[58] Israel varoitti sodan alussa ”pitkästä ja vaikeasta sodasta”.[59]

Israel hyökkäsi Gazaan vaivihkaa eikä voimakkaalla ja laajalla ensi-iskulla. Everstiluutnantti Juha Mäkelän ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Juha Kukkolan mukaan syy on Gazan suuri koko, joten sinne ei voi hyökätä saavuttamalla tuloksia Hamasia vastaan pitkien matkojen päästä.[60]

Ensimmäiset viikot muokkaa

 
Palestiinalaishyökkääjien hallitsemat alueet laajimmillaan.
 
Autoja Al-Ahli Arab -sairaalan iskun jälkeen, joka tappoi yli 500 ihmistä. Sairaala oli iskun aikaan täynnä haavoittuneita suojaa etsiviä palestiinalaisia.[61]
 
Hamasin rakettihyökkäyksen tuhoja Rishon LeZionissa 7. lokakuuta.

Sota alkoi noin kello 6.30 aamulla[62] Hamasin taistelijat hyökkäsivät Gazan kaistan rajan yli. Järjestö ampui tuhansia ohjuksia Israeliin.[63] Hamas teki tarkoituksella terrori-iskun israelilaissiviilejä vastaan. Se oli pahin vuosikymmeniin. Hamasin terroristien siviileille tekemä väkivalta oli suunnitelemallista ja erittäin raakaa. Hamasin militantit murhasivat, silpoivat ja kiduttivat joukoittain israelilaissiviilejä. Terroristit tekivät kaiken ikäisille naisille seksuaalista väkivaltaa ennen kuolemaa. Yli tuhat israelilaista kuoli iskussa, joiden lisäksi joitakin muiden maiden kansalaisia.[64][65][66][67][68][69] [70][71] Hamas myös otti lukuisia panttivankeja.[72] Israel vastasi tähän katkaisemalla Gazasta sähköt,[73] aloittamalla taistelut Hamasia vastaan ja pommittamalla Gazaa.[74][75] Israel totesi olevansa sodassa.[55] Hamas yritti iskeä myös mereltä Israelin rannikolle.[74] Israel aloitti siviilien evakuoinnit Gazan raja-alueelta.[76]

Sderotin kaupungissa käytiin katutaisteluita. Israelin armeija kutsui myös reserviläisiä palvelukseen. Israelin tiedustelupalvelut saivat kritiikkiä epäonnistumisestaan sodan ennustamisessa.[77] Sodan ensimmäinen päivä oli verisin Israelissa sitten vuoden 1973 jom kippur -sodan.[56]

Toinen päivä alkoi uutisilla Hizbollahin tulituksesta Pohjois-Israeliin.[8] Yle kertoi 8. lokakuuta, että Israel suunnittelee maahyökkäystä Gazaan. Samana päivänä raportoitiin taisteluita Hamasin ja Israelin välillä Ofakimissa, Sderotissa, Yad Mordechaissa, Kfar Azassa, Be’erissä, Yatedissa ja Kissufimissa.[78] Israelin hallituksen turvallisuuskabinetti julisti virallisen sotatilan 8. lokakuuta.[32]

Taisteluiden kolmantena päivänä Israel ilmoitti saartavansa Gazan täysin, ettei sinne saada sähköä, polttoainetta tai ruokaa. Israel katkaisi myös veden viennin. YK vaati Israelia avaamaan humanitaarisia käytäviä saarretulle alueelle.[79]

Aamulla 13. lokakuuta Israel käski noin 1,1 miljoonaa ihmistä siirtymään pois pohjois-Gazasta, sillä Israel aikoo tehdä siellä suuria sotilasoperaatioita. YK vaati Israelia perumaan käskynsä, ja Hamas kehotti palestiinalaisia kapinoimaan käskyä vastaan jäämällä alueelle.[80] Shayetet 13 -erikoisjoukkojen yksikkö valtasi takaisin Hamasin miehittämän Suban tukikohdan ja vapautti 250 panttivankia. Tulitaistelussa kuoli yli 60 Hamasin taistelijaa ja 26 otettiin vangeiksi.[81]

17. lokakuuta Ahli Arab -sairaalassa tapahtui satoja ihmisiä tappanut räjähdys, josta israelilaiset ja palestiinalaiset syyttivät toisiaan.[82] Yhdistyneet kansakunnat tuomitsi laajasti sairaalaiskun ja ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk vaati tekijöitä vastuuseen.[83] Palestiinalaishallinnon puheenjohtaja Mahmud Abbas julisti kolmen päivän suruajan sairaalaiskun takia.[84] Myöhemmin sanottiin, että iskun olisi aiheuttanut väärin laukaistu raketti.[85] Raketti hajosi ilmassa, ja osa siitä putosi sairaalan päälle aiheuttaen räjähdyksen.[86]

Israel teki iskuja Hamasille tärkeisiin kohteisiin Gazassa ja Syyriassa ennen sen maahyökkäyksen aloittamista. Iskujen kohteita olivat muun muassa asevarastot ja laukaisualustat.[87]

25. lokakuuta sota oli vaatinut enemmän kuolonuhreja kuin Ukrainan sota sen ensi viikkoina.[88] Kolme päivää myöhemmin Israelin armeija kertoi tappaneensa Hamasin ilma- ja lennokki-iskujen komentajan Asem Abu Rakabaan.[89]

Israel saartoi Gazan kaupungin ja katkaisi Gazan kaistan marraskuussa. Laajan sulun vuoksi esimerkiksi journalistit eivät päässeet alueelle.[90] Samoihin aikoihin viranomaiset kertoivat Israelin harkitsevan sopimusta Hamasin kanssa kaikkien siviilipanttivankien vapauttamisesta.[91] 16. marraskuuta Human Rights Watch kertoi Gazan menettävän netti- ja puhelinyhteydet pian, mikäli alueelle ei saada lisää polttoainetta nopeasti.[92]

Marraskuussa Haaretz-lehden mukaan Israel pommitti tai raivasi maan tasalle Gazassa jokaista rakennusta, mitä se epäili räjähdevarastoksi tai tunnelin sisäänkäynniksi.[93]

Helsingin Sanomat uutisoi joulukuussa Israelin asevoimien pumppaavan merivettä Hamasin rakennuttamiin tunneleihin. Operaation sanottiin kestävän viikkoja.[94]

Maahyökkäys Gazaan muokkaa

Yhteydet Gazaan katkesivat lähes kokonaan 27. lokakuuta. Seuraavana päivänä Israel kertoi siirtyneensä yöllä operaation toiseen vaiheeseen. Ilmaiskut ja tykistötuli Gazaan jatkuivat rajuina, ja Israel aloitti Pohjois-Gazaan suuntautuvan maahyökkäyksen panssariajoneuvoilla ja jalkaväellä. Israel ei kuitenkaan täsmentänyt, oliko kyseessä täysimittaisen maahyökkäyksen aloitus. Jo edellisinä öinä Israel oli siirtynyt maata pitkin Gazaan, mutta vetäytynyt lopulta.[95][96] Selvä merkki maahyökkäyksestä oli se, että Israelin joukot eivät enää myöhemmin vetäytyneet Gazan alueelta ja heidän tavoitteenaan oli laajentaa hyökkäystä asteittain.[97] Maahyökkäyksen piti alkaa alun perin jo lokakuun puolenvälin tienoilla, mutta New York Timesin mukaan se viivästyi ainakin osittain sääolosuhteiden vuoksi.[98] Palestiinalaismedioiden mukaan yhteydet Gazaan olivat palautuneet asteittain parin päivän jälkeen hyökkäyksen alkamisesta.[99]

Marraskuun 2023 puolivälissä Israelin armeija piiritti Gazan suurimman Al-Shifa-sairaalan väittäen sen olevan Hamasin komentokeskus.[100] Viikon päästä tästä Israelin armeija piiritti Indonesia-sairaalan. Shifan valtauksen jälkeen sairaala oli viimeinen, joka hoiti potilaita pohjois-Gazassa. Potilaita evakuoitiin busseilla Nasser-sairaalaan Khan Younisiin Gazan kaistan eteläosassa.[101]

Israel tuhosi systemaattisesti Gazan korkeammat oppilaitokset ja yliopistot. Ensimmäisenä tuhottiin Gazan islamilainen yliopisto ja Al-Azhar-yliopisto. Israa-yliopisto Gazan kaupungin etelälaidalla räjäytettiin 17. tammikuuta 2024. Seuraavana päivänä räjäytettiin Palestiinan yliopisto. Euro-Med Human Rights Monitorin mukana myös 94 yliopistojen professoria oli tapettu.[102][103]

Aselepo muokkaa

Gazassa alkoi perjantaina 24. marraskuuta neljän päivän pituiseksi tarkoitettu tulitauko.[104] Osana tulitaukosopimusta molempien osapuolten pitää palauttaa useita kymmeniä panttivankeja.[105] Israelin hallitukselle oli hyvin vaikeaa myöntyä tulitaukoon, sillä hallituksessa istuvat äärioikeistolaiset puolueet olivat aiemmin vastustaneet kaikki sopimuksia Israelin ja Hamasin välillä.[106] Molemmat osapuolet palauttivat panttivangit muutamaa ongelmaa lukuun ottamatta.[107] Aselevoksi edenneen tulitauon myötä Gazaan pääsivät avustusrekat vielä samana päivänä.[108] Rekoissa kuljetettiin välttämättömiä elintarvikkeita, lääkkeitä sekä polttoainetta Gazaan.[109] Israelin mukaan Hamasin ampuma raketti rikkoi aselevon joulukuun alussa.[110] Suomen Lähi-idän instituutin säätiön tutkija Antti Tarvinaisen mukaan aselevon aikana ei saavutettu läheskään kaikkia tarvittavia toimenpiteitä.[111] Pari päivää aselevon loppumisen jälkeen Israel oli tehnyt Gazaan yli 400 iskua, joista yksi tehtiin Nuseiratin pakolaisleirille. Iskussa kuoli ainakin 13 ihmistä.[112]

Toisesta tulitauosta äänestettiin YK:n yleiskokouksessa myöhemmin joulukuussa. Ylivoimaisesti suurin osa maista kannatti päätöslauselmaa, jossa vaadittiin välitöntä tulitaukoa Gazaan. Israelin ulkoministeri Eli Cohen ei anna tämän vaikuttaa sodan kulkuun, vaan Israel jatkaa sotaa kaikesta huolimatta.[113]

Hyökkäys etelä-Gazaan muokkaa

Israel aloitti uudelleen intensiivisen Gazan pommituksen joulukuun alussa tulitauon umpeuduttua.[114]

Tammikuun lopussa 2024 Israelin asevoimat piiritti Khan Yunisin.[115]

Rafahin kaupungin maahyökkäys muokkaa

Gazan alueella sijaitsevaan Rafahin kaupunkiin on paennut helmikuun loppuun mennessä yli 1,5 miljoonaa ihmistä. Israelin mukaan se aloittaa maahyökkäyksen alueelle viimeistään 10. maaliskuuta, jos Hamas ei täytä sen vaatimuksia.[116] Pääministeri Netanjahu on määrännyt armeijan viranomaisia laatimaan suunnitelman, jotta kaupunki saadaan evakuoitua.[117] Israel teki iskun kaupunkiin jo aiemmin helmikuussa, jolloin kuoli 67 ihmistä.[118] Iskut osuivat 14 eri taloon ja kolmeen moskeijaan alueen eteläosassa.[119]

Rinnakkaistapahtumat muokkaa

Länsiranta muokkaa

Marraskuun alussa sodan pelättiin leviävän myös Länsirannalle.[120] Länsirannalla oli pidätetty noin 7 800 ihmistä 8. joulukuuta mennessä Israelin viranomaisten pidättämänä. Tyypillisesti syynä on ollut kivien heittäminen israelilaisia joukkoja päin mielenosoituksissa.[121] Joidenkin palestiinalaisten mukaan Länsirannalla on vallinnut oma sotansa.[122]

Länsirannalla oli lisääntynyt poliittinen väkivalta merkittävästi jo lähes vuotta ennen sodan alkua.[123]

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International mukaan Israelin armeija on teloittanut ihmisiä laittomasti Länsirannalla. [124]

Israelin ja Libanonin raja muokkaa

Israelin tankit alkoivat liikkua Libanonin rajalla varsinaisen sodan seuraavana päivänä. Tällöin spekuloitiin sodan laajenemisesta myös sieltä kautta Hizbollahin ja Israelin ottaessa yhteen.[125] Sodan alussa Libanonin rajalta ammuttiin miehitetylle Kfar Shubanin aluelle joitain kymmeniä raketteja.[126] Israel vastasi raketteihin tykistötulella.[127][128] Libanonin valtion tiedotusvälineiden mukaan Israelin tykistötulen seurauksena kolme ihmistä loukkaantui.[129] Täten yhteenotot alkoivat, mutta 23. lokakuuta tutkija Susanne Dahlgrenin mukaan sekä Israel että Hizbollah haluavat välttää täysimittaista sotaa, jolla voisi olla massiiviset seuraukset Lähi-idälle.[130] Israelin puolustusministeri on vakuuttanut tuhoavansa myös Libanonin, jos heidän välilleen syttyy sota.[131]

Syyria muokkaa

Israel ja Syyria ampuivat toisiaan sodan alkuaikoina sen jälkeen, kun Israel oli ilmoittanut Syyrian tulittaneen Israelin pohjoisosia kranaatinheittimillä.[132] Syrian Observatory for Human Rights -järjestön perustaja Rami Adbel Rahman kertoi Israelin hyökänneen ilmasta Aleppon lentokentälle 15. lokakuuta. Hyökkäyksessä haavoittui viisi ihmistä, mutta Rahman ei kommentoinut olivatko he kaikki siviilejä. Syyrian puolustusministerin mukaan lentokenttä jouduttiin poistamaan käytöstä iskun jälkeen sen kokemien vauroiden vuoksi.[133] Israel oli iskenyt lentokentälle myös muutamaa päivää aiemmin, jolloin se poistettiin käytöstä. Uusi isku tapahtui hetki kentän uudelleen avaamisen jälkeen.[134] Viikko lentokenttäiskun jälkeen Israel kertoi kiihdyttävänsä Gazan iskujen ohessa myös Syyriaan kohdistuvia iskujaan.[135] Israelin omia yhteisöjä Libanonin lähellä evakuoitiin nopeasti Israelin iskujen seurauksena.[136] Hetki tämän jälkeen Israel iski Aleppon lentokentälle kaksi kertaa. Iskuissa kuoli yhteensä kahdeksan ihmistä.[137] Israelin iskut aiheuttivat toistuvasti lentojen keskeytymisiä sekä Damaskoksen että Aleppon lentokentillä.[138]

Marraskuun alkupuolella Yhdysvallat iski pelottelumielessä ilmaiskun Syyriassa sijainneeseen asevarastoon.[139] 9. marraskuuta Israel ja Yhdysvallat ilmoittivat tappaneensa erillisiskuissa 12 Iranin tukemaa taistelijaa Syyriassa.[140]

 
Iranin konsulaatti Damaskoksessa Syyriassa ilmaiskun jälkeen.

Iranin osuus sotaan muokkaa

Pääartikkeli: Iranin ilmaiskut Israeliin 2024
 
Hamasin terroristien tuhoama rakennus Be’erin kibbutsissa.

Iranin mahdollista osallistumista sotaan kunnolla on spekuloitu ja Israelin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Tzachi Hanegbi kertoi Yhdysvaltojen liittyvän konfliktiin, jos Iran ja Hizbollah hyökkäävät Israeliin.[141] Huhtikuun puolenvälin spekuloitiin Iranin tekevän hyökkäyksen Israeliin sen liikuteltaessa esimerkiksi lennokkeja ja risteilyohjuksia maan rajojen sisäpuolella.[142]

Iran iski Israeliin 13.–14. huhtikuuta risteilyohjuksilla ja lennokeilla sekä ballistisilla ohjuksilla.[143] Suurin osa ammuttiin Iranista, ja osa Irakista ja Jemenistä.[144] Hyökkäyksen uskottiin olevan ensimmäinen suora hyökkäys Israelia kohtaan omilta alueiltaan.[145] Iranin mukaan iskut olivat vastaus Israelin 1. huhtikuuta Syysian pääkaupunkiin Damaskokseen tehdyille iskulle, jossa kuoli korkeita iranilaisia komentajia.[146] Israel väitti ampuneensa suuren osan ohjuksista alas ennen niiden saapumista maan rajojen sisäpuolelle.[147] Israelin puolustusministeriöllä ei ollut tiedossa yhtään haavoittunutta seuraavana päivänä iskusta. Kuitenkin Magen David Adom eli Punainen Daavidintähti kertoi hoitaneensa 31:tä ihmistä.[148] Israel sulki ilmatilansa, ja lisäksi Flightradar24-palvelun mukaan samoin toimivat Jordania, Irak ja Libanon.[149]

Irak ja Syyria muokkaa

Iranin tukemat ryhmittymät alkoivat 17. tai 18. lokakuuta 2023 lähtien pommittaa Yhdysvaltain tukikohtia ja miehitysjoukkoja Irakissa ja Syyriassa.[150]

18. lokakuuta 2023 drooni-isku Yhdysvaltain miehitysjoukkojen Al-Tanfin tukikohtaan Homsissa haavoitti pariakymmentä sotilasta.[151]

Jemen muokkaa

Jemenin huthikapinalliset valtasivat Punaisellamerellä Israelia kohti kulkevia aluksia marraskuussa 2023, jotta ne voisivat tukea Hamasia sodassa.[152] Israel kertoi ryhtyvänsä toimenpiteisiin laivahyökkäysten loppumiseksi joulukuussa, jos kansainvälinen yhteisö ei siihen puuttuisi.[153]

Yhdysvallat ja Britannia aloittivat 11. tammikuuta 2024 ilmaiskut huthien kohteisiin Jemenissä.[154] Iskuja on tehty muun muassa ilmapuolustus- ja tutkajärjestelmiin.[155]

Ruotsi lähetti helmi-maaliskuun vaihteessa 2024 Punaisellemerelle sotilaita avuksi turvaamaan laivaliikennettä. Maaliskuussa myös Suomen kerrottiin suunnittelevan samankaltaisia toimenpiteitä.[156]

Ensimmäiset kuolonuhrit huthien hyökkäyksissä tuli 7. maaliskuuta, kun eräässä hyökkäyksessä kuoli kolme ihmistä.[157]

Osapuolten vahvuudet ja tavoitteet muokkaa

Israel muokkaa

Puolustusvoimat muokkaa

Pääartikkeli: Israelin puolustusvoimat

Israelin puolustusvoimat perustettiin vuonna 1948 kaksi viikkoa Israelin valtion perustamisen jälkeen.[158] Israel on joutunut historiansa aikana panostamaan suuria summia puolustusvoimiinsa sen sotaisan historian myötä.[159] Israelin puolustusvoimat saa vuosittain noin 3,8 miljardia dollaria sotilaallista tukea Yhdysvalloilta.[160] Israelin vuosittainen puolustusbudjetti onkin yli 20 miljardia euroa.[159] Yhdysvalloilta saamillaan tuilla Israel on hankkinut muun muuassa hävittäjiä, joista jokainen maksaa noin 100 miljoonaa dollaria.[161] Lokakuussa Israel otti käyttöön uuden tarkkuusasejärjestelmän "Iron Sting" Gazan sodassa. Järjestelmän valmistajan mukaan uusi ase vähentää siviiliuhreja.[162]

Yhdysvallat siirsi suuren määrän aseistusta Israelille. Wall Street Journalin mukaan Yhdysvallat oli joulukuun alkuun 2023 mennessä rahdannut Israeliin 15 000 lentopommia, mihin kuului 900 kg:n bunkkeripommeja ja 57 000 tykistön 155 mm:n kranaattia.[163] Lisäksi ulkoministeri Antony Blinken lähetti Israelille hätävaltuuksiin 14 000 panssarivaunun tykin kranaattia.[164]

Joulukuun alussa Israel oli pudottanut Gazaan yli 22 000 yhdysvaltalaista lentopommia.[165]

Tavoitteet muokkaa

Päätavoitteenaan Israel yrittää kaataa Hamasin vallasta.[166] Lisäksi Israel yrittää tuhota Hamasin sotilaalliset valmiudet toteuttaa tulevaisuudessa muita sotilaallisia toimia.[167] Israel haluaa saada myös kaikki panttivangit tuotua Gazan alueelta turvaan kotimaahansa.[168] Israelin sotilastiedustelun entisen johtajan Amos Yadlin mukaan Israelin päämäärä sodassa ei ole tappaa jokaista Hamasin taistelijaa, ja se olisi käytännössä mahdotonta.[169]

Pääministeri Netanyahu on ilmoittanut että Israel pitää Gazan hallussaan senkin jälkeen kun Hamas on tuhottu.[170] Israelin valtiovarainministeri Bezalel Smotrichin mukaan Gaza miehitetään uudelleen ja sotilasmiehityksen lisäksi sinne pitäisi asuttaa israelilaisia kolonialisteja. Smotrichin mukaan Gazan kaistan yli kahta miljoonaa asukasta tulisi rohkaista muuttamaan toisiin maihin ja tavoitteena on pienentää alueen väestö alle kymmenesosaan nykyisestä, eli 100 000–200 000 ihmiseen.[171] Likud ja opposition Yesh Atid -puolueiden kansanedustajat ovat ehdottaneet, että Gazan 1,2 miljoonaa pakolaista siirrettäisiin Euroopan maihin.[172]

Jerusalemin asioiden ministeri Amichai Eliyahun mukaan ydinpommin pudottaminen Gazaan on yksi vaihtoehto ja asukkaat siirtää "Irlantiin tai ajaa aavikolle."[173] Pääministeri Benjamin Netanyahu erotti Eliyahun.[174]

Hamas muokkaa

Hamas on rakentanut laadukkaan ja monipuolisen armeijan sen vuosien aikana. Se on hankkinut aseita erityisesti Lähi-idästä, mutta myös esimerkiksi Kiinasta.[175] Iranin johto on yli neljän vuosikymmenen ajan sitoutunut Israelin tuhoamiseen, ja siksi Iran ei peittele vahvaa tukeaan Hamasia kohtaan ja tarjoaa sille aseita, rahoitusta ja koulutusta.[176][177][178] Hamasin armeijalla on noin 20 000 taistelijaa, omaa asetuotantoa, ulkomaista rahoitusta sekä kattava tunneliverkosto.[14]

Hamas on vannonut tuhoavansa Israelin ja korvaavan sen islamilaisella valtiolla.[178]

Reaktiot ja kilpailu narratiiveista muokkaa

Israelin sisällä muokkaa

Israelin vanhin päivälehti Haaretz kirjoitti pääkirjoituksessaan sunnuntaina 8. lokakuuta, sodan toisena päivänä, että maan pääministeri Benjamin Netanjahu on vastuussa iskusta. Samalla se syytti Netanjahua palestiinalaisten olemassaolon ja oikeuksien täydellisestä sivuuttamisesta.[179] Kun Hamas hyökkäsi Israeliin, protestiryhmä Kaplan Force -ryhmä keskeytti heidän mielenosoituksensa ja keskittyivät tukemaan Israelin puolustusvoimia.[180] Jotkin rakennustyömaat Israelissa karkottivat arabialaiset työntekijät ja suostuivat ottamaan töihin vain juutalaisia ja ulkomaalaisia.[181] Israelin puolustusministerin mukaan sota tulee kestämään kauemmin kuin useita kuukausia.[182][183]

Suomessa muokkaa

Ulkoministeriö suositteli välttämään tarpeetonta matkustamista Israeliin ja kaikkea matkustamista joillekin alueille sekä ilmoitti päivittävänsä virallisen matkustustiedotteen pian.[184] Ulkoministeri Elina Valtonen, presidentti Sauli Niinistö ja monet muut tuomitsivat Hamasin hyökkäyksen.[63][185][186] Suomen ulkopoliittisen johdon mukaan Israelilla on oikeus puolustaa itseään sotalakien sallimissa rajoissa.[187]

8. lokakuuta Elina Valtonen kommentoi, että Venäjä voisi hyötyä Hamasin hyökkäyksestä Israeliin. ”Maailmassa on osapuolia, jotka hyötyvät tällaisesta sekasorrosta ja tästä tilanteesta, ehkä myös siitä, että katse kohdistuu nyt taas myös Lähi-itään. Seuraamme tilannetta ja arvioimme asioita vasta, kun on konkreettista näyttöä”, Valtonen kommentoi spekulaatioita Venäjän roolista.[188]

Kymmenet taidealan naiset kirjoittivat kirjeen Sauli Niinistölle, Petteri Orpolle, Elina Valtoselle ja Antti Häkkäselle, jossa he ottavat kantaa varsinkin Israelissa kuolleiden lasten määrään. Kirjeessä vaaditaan välittömästi tulitaukoa ja humanitaarista apua Gazan alueelle.[189] 17. marraskuuta yli 1 800 Suomessa asuvaa taiteilijaa oli allekirjoittanut lausunnon, jossa Suomen valtiota vaadittiin tuomitsemaan Israelin valtio sen toteuttamista sotatoimista Gazassa.[190] Myös joukko suomalaisdiplomaatteja ilmaisi marraskuussa ulkoministeri Elina Valtoselle tyytymättömyyttään Suomen Lähi-idän politiikkaan. Tuolloin 79 ulkoministeriön työntekijää esitti Valtoselle kirjeitse, että Suomen tulisi vaatia Gazaan humanitaarista tulitaukoa ja tuomita Israelin suhteeton voimankäyttö sekä todennäköiset kansainvälisen oikeuden loukkaukset Gazan alueella. Virkakunnasta ministerille joukolla toimitettu kirje oli suomalaisittain äärimmäisen poikkeuksellinen.[191]

Presidenttiehdokas Sari Essayah aloitti Helsingissä presidentinvaalikampanjansa lokakuussa, jossa se ilmoitti laajasti tukensa Israelin sotatoimille Hamasia vastaan. Hänen mukaansa molempien osapuolten siviileille tulee saada humanitaarista apua.[192] Myöhemmin joulukuussa hän kertoi, että Israelilla on oikeus puolustaa itseään ja kansalaistensa turvallisuutta. Hänen mielestään Hamas on gazalaisten suurin uhka.[193]

Suomen ulkoministeriön tiedossa oli alun perin 12 suomalaista, jotka olivat jumissa Gazan alueella. Marraskuun alussa kuusi heistä pääsi Egyptin puolelle turvaan. Ulkoministeriön mukaan kaikkien suomalaisten saamisella pois Gazan alueelta on hyvin korkeat velvoitteet pienten lapsien takia. Gazassa voi olla enemmän suomalaisia, jotka eivät ole ulkoministeriön tiedossa.[194]

Sotaa kommentoineet tutkijat kertovat joutuneensa verkossa systemaattisen häirinnän kohteeksi ja Helsingin yliopiston johdolle ja sen tutkijoille saapui vaatimuksia julkisiin kannanottoihin jomman kumman sodan osapuolen toimien tuomitsemiseksi.[195]

Presidenttiehdokas Li Andersson vetosi länsimaihin presidentinvaalikampanjassa Helsingissä. Hänen mukaansa länsimaat eivät ole tehneet tarpeeksi toimenpiteitä Gazan suhteen.[196]

Muiden valtioiden reaktiot muokkaa

Aasia muokkaa

Iranin hengellisen johtajan Ali Khamenein neuvonantaja Yahya Rahim onnitteli palestiinalaistaistelijoita. Iranin valtiontelevisiossa näytettiin, kun parlamentin jäsenet nousivat seisomaan ja huusivat: ”Kuolema Israelille!”[197] Presidentti Ebrahim Raisi puolestaan sanoi Iranin kannattavan palestiinalaisten ”oikeutta itsepuolustukseen”, kutsui Israelia vaaraksi koko alueelle ja totesi, että ”Israelin sionistihallinto ja sen tukijat ovat vastuussa alueen valtioiden turvallisuuden vaarantamisesta”.[198] Iran tuomitsi Israelin toteuttamat Gazan vastapommitukset.[199] Iran varoitti Israelia "pitkäkantavilla seurauksilla", mikäli tämä ei lopeta taisteluita.[200][201] Monien tutkijoiden mukaan eskaloitumisriski on todellinen ja Israel otti suuren riskin maahyökkäyksellään Gazaan.[202] Marraskuussa Iran vaati tulitaukoa Gazaan Saudi-Arabian kanssa.[203] Lisäksi he tuomitsivat Israelin pommitukset, mutta kieltäytyivät antamasta Israelille taloudellisia tai poliittisia ongelmia rangaistukseksi.[204]

Irak varoitti Yhdysvaltoja puuttumasta Gazan sotaan tai Yhdysvalloista tulisi sodan seuraava kohde.[205]

Nepalin pääministeri Pushpa Kamal Dahal tuomitsi Hamasin hyökkäyksen.[206] Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Bahrain ja Kiina tuomitsivat Hamasin kohdistamat iskut ja sieppaukset israelilaisiin siviileihin.[207] Kiinan johtaja Xi Jinping vaati lokakuussa välittömästi tulitaukoa Gazan sotaan. Kiinan ulkoministeri Wang Yi taas on vaatinut nopeasti kansainvälisesti järjestettävää rauhankonferenssia sodan ratkaisemiseksi ja Kiina lähetti Lähi-itään diplomaatti Zhai Junin sovittelemaan sotaa.[208]

Qatarin pääministeri Abdul Aziz Al Thani oli järkyttynyt siiviileihin kohdistuvista surmaamisista, jonka lisäksi hän kritisoi muiden valtioiden reaktioita ”häpeällisiksi”.[209] Saudi-Arabian prinssi Turki bin Faisal Al Saud tuomitsi julkisesti sekä Hamasin että Israelin hyökkäykset siviileihin.[210]

Yhdysvallat muokkaa

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden lupasi Israelille kaiken mahdollisen avun ja korosti, että Israelilla on oikeus puolustaa itseään ja kansaansa.[211] Yhdysvallat on kertonut estävänsä Gazan sodan laajenemisen alueelliseksi konfliktiksi kaikin mahdollisin keinoin.[212] Yhdysvallat lähetti Israelin tueksi itäiselle Välimerelle lentotukialus USS Gerald R. Fordin johtaman laivaston, johon kuuluu lentotukialuksen lisäksi risteilijöitä ja hävittäjiä.[213] Yhdysvallat tuomitsi hyökkäyksen ja Biden vertasi iskua Syyskuun 11. päivän terroritekoihin. Biden vieraili myöhemmin Lähi-idässä Gazan sairaalan pommitusten jälkeen. Hän oli suunnitellut tapaavansa Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun Tel Avivissa ja myöhemmin arabijohtajia Jordaniassa.[214] Biden muuttui nopeasti ensimmäistä puhettaan kriittisemmäksi Israelia kohtaan loka-marraskuun vaihteessa.[215] Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken kritisoi laajalti siviileihin kohdistuvia iskuja.[216][217] Blinken matkusti marraskuun alussa Ammanissa Jordaniassa, jossa hän tapasi Qatarin pääministeri Mohammed bin Abdulrahman bin Jessim Al-Thanin. Blinken tapasi Ammanissa myös Jordanian viranomaisia ja ulkoministereitä monistä Lähi-idän maista sekä Egyptistä.[218] Yhdysvallat ilmoitti vastustavansa ajatusta Gazan pitkäaikaisesta miehittämisestä marraskuussa.[219] Israel suostui Yhdysvaltain pyytämiin päivittäisiin tulitaukoihin 9. marraskuuta, eli se pitää päivittäin neljän tunnin pituisen tulitauon mahdollistaakseen siviilien pakenemisen alueelta.[220] Eläköitynyt Ukrainan sotaa laajasti kommentoinut yhdysvaltalainen kenraaliluutnantti Ben Hodgesin mukaan Venäjä ja Iran olivat syylliset Hamasin hyökkäykseen Israeliin lokakuussa 2023.[221] Marraskuussa muun muassa Biden kyseenalaisti palestiinalaisten kertomat uhriluvut.[222] Biden on kehottanut Israelia olemaan varovaisempi siviilejä kohtaan.[223] Biden kommentoi joulukuussa Israelin umpimähkäisiä pommituksia Gazassa. Israelin pommituksista lähes puolet onkin ohjaamattomia, joka aiheuttaa suuremman uhan siviileille.[224]

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2024 ehdokkaana oleva Donald Trump ilmaisi tukensa Israelin sotatoimille Gazassa maaliskuussa.[225]

Eurooppa muokkaa

Ranskan presidentti Emmanuel Macron toivoi Gazan humanitaarisen avun konferenssissa marraskuussa suojelua Israelilta siviilejä kohtaan.[226] Juutalaisvastaiset teot yleistyivät Ranskassa muutama viikko sodan jälkeen. Kansallinen liittouma -puolueen jäsen Marine Le Pen sai paljon arvostelua kertoesssaan aikeistaan osallistua juutalaisia puolustavaan mielenosoitukseen.[227]

Walesin prinssi William julkaisi helmikuussa kuninkaallisille poikkeuksellisen kannanoton, jossa hän toivoi sodan loppuvan mahdollisimman pian. Hän korosti humanitaarisen tuen ja panttivankien vapauttamisen tärkeyttä.[228]

Paavi Franciscus puhui joulukuussa 2023 voimakkaasti sotaa ja aseita vastaan. Hän otti esille myös Gazan tilanteen, ja hän vetosi erityisesti siviiliuhreihin.[229]

Kansainväliset järjestöt muokkaa

Yhdistyneet kansakunnat muokkaa

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk totesi, että hyökkäyksellä on hirvittävä vaikutus israelilaisiin siviileihin eivätkä siviilit saisi koskaan olla hyökkäyksen kohteena. YK:n Lähi-idän rauhanprosessin erityiskoordinaattori Tor Wennesland piti tilannetta vaarallisena ja vetosi kaikkiin osapuoliin.[197] Ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa New Yorkissa johtanut Craig Mokhiber jätti tehtävänsä ja syytti YK:ta kyvyttömyydestä estää kansanmurha Gazassa.[230][231] UNRWA:n johtaja Philippe Lazzarini kuvaili Gazan tilannetta ”ennennäkemättömäksi katastrofiksi”.[232] Yhdistyneet kansakunnat kertoi marraskuussa yli sadan palestiinalaispakolaisten järjestön työntekijän kuolleen sodan alusta lähtien.[233]

Tulitauon päätöslauselma muokkaa

Yhdistyneet kansakunnat järjesti lokakuun lopulla tulitaukoa vaativat päätöslauselman, jossa muun muuassa Suomi ei äänestänyt. Ulkoministeri Elina Valtonen ja pääministeri Petteri Orpo puolustivat Suomen näkemystä epäselvillä perusteilla ja sillä, että päätöslauselmassa ei tuomittu Hamasia ja sen tekemiä tekoja.[234] Suomen lisäksi esimerkiksi Yhdysvallat ei äänestänyt tulitauon puolesta, sillä sen mukaan tulitauko vain hyödyttäisi Hamasia valmistautumaan uuteen, tehokkaampaan hyökkäykseen Israelia vastaan.[235] Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen mukaan monien valtioiden päätökseen vaikutti riittämättömät sanamuodot ymmärryksestä Israelia kohtaan päätöslauselmassa.[236] Lopulta tulitauon puolesta äänesti 120 maata.[237]

Euroopan unioni muokkaa

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tuomitsi Hamasin toimet ja kutsui niitä terrorismiksi sen halveksittavimmassa muodossaan. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimiva Josep Borrell ilmoitti siviilien käyttämisen panttivankeina olevan kaikkien lakien räikeä rikkomus ja tekevänsä kaikkensa edistääkseen heidän vapauttamistaan.[197] Euroopan unioni kieltäytyi antamasta uusia pakotteita Hamasille marraskuussa, vaikka Yhdysvallat ja Israel ovat näin painostaneet. Samoihin aikoihin monet Euroopan maat ilmaisivat kritiikkinsä Israelia kohtaan.[238]

Muut muokkaa

Afrikan unionin komission johtaja Moussa Faki kommentoi, että Israelin ja Palestiinan välisen jatkuvan jännitteen pääsyy on palestiinalaisten perusoikeuksien kieltäminen. Hän vetosi molempia osapuolia lopettamaan sotilastoimet ja palaamaan ehdoitta neuvottelupöytään.[197]

Naisasialiitto Unionin mukaan Suomen tulee vaatia välitöntä tulitaukoa Gazaan. Lisäksi muut järjestöt, kuten UN Women ja Unicef vetosivat tulitauon puolesta vahvasti.[239]

Kansainväliset yritykset muokkaa

Lentoyhtiö Lufthansa keskeytti lennot Israelin suurimmalle lentokentälle Ben Gurioniin useiden muiden lentoyhtiöiden tapaan. Se aloittaa lennot uudelleen 8. tammikuuta 2024.[240]

Japanilainen Itochu-yhtiö ilmoitti lopettavansa yhteistyön israelilaisen Elbit Systemsin kanssa helmikuussa 2024.[241]

Yliopistot muokkaa

Neljä norjalaista yliopistoa ilmoitti lopettavansa yhteistyön israelilaisten yliopistojen kanssa helmikuussa 2024.[242]

Yksittäisten ihmisten arvioita ja näkemyksiä sodasta muokkaa

Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola varoitti, että ”Maaoperaatio tarkoittaa väistämättä paljonkin israelilaisia uhreja. Taistelu Gazassa on kaupunkisotaa, jossa Israelin aseellisen ylivoiman merkitys heikkenee”. Samalla levottomuudet laajenevat Länsirannalla, jossa asuu palestiinalaisia. Tämän Hizbollahin hyökkäyksen myötä uhkaa nyt monen rintaman sota. Jos Gazan hyökkäys koituu Israelille veriseksi, se voi luoda lisäpainetta Hizbollahille luoda uusi rintama.[243] Suomen rauhanliiton Laura Lodenius kertoi haastattelussa Svenska Ylelle, että Hamasin hyökkäys voi koitua kalliiksi palestiinalaisille. Palestiinalaisten alueet ovat riippuvaisia muun muassa sähkön ja ruuan tuonnista Israelista. Moni palestiinalainenkin työskentelee Israelissa, mihin Israel voi vaikuttaa. Kärsimys riippuu siitä, miten hyvin Hamas on valmistautunut tähän.[244] Tutkija Timo R. Stewart kertoi Helsingin Sanomille, että Hizbollahin mukaantulo sotaan Israelia vastaan olisi riskialtis päätös, ja että ”Hizbollah näyttää lähettäneen Israelille viestin, että he seuraavat tilannetta ja ovat valmiita toimimaan tilanteen niin vaatiessa. Arvioisin, että Hizbollahin kynnys osallistua konfliktiin on kuitenkin vielä aika korkea.” Täten Hizbollahin tulitus rajan yli voisi olla enemmän varoitus kuin isompi sotaan liittyminen.[245]

Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija Timo Stewart kertoi, että Hamasin vuoden 2023 kaltaisen hyökkäyksen ei pitäisi olla mahdollista.[246]

»Tämä hyökkäys on ollut niin hyvin suunniteltu ja laaja, ettei sellaista ole ennen nähty. Mikään aiemmista iskuista ei ole ollut lähelläkään tällaista tappavuutta.»

Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori ja majuri Juha Kukkola pitää mielenkiintoisena erilaisia skenaarioita Gazan kohtalosta sodan jälkeen. Hän näkee, että Israel ei halua jäädä pysyvästi ottamaan valtaa alueesta. Länsirantaa Israel ottaa haltuunsa huomattavasti tehokkaammin.[247]

Lähi-idän professori Hannu Juusolan mukaan Israelin mahdollisuudet Hamasin tuhoamiseen ovat rajalliset sen käyttämien rajoitettujen maaoperaatioden taktiikan myötä.[248]

Eräs kokenut suomalainen rauhanneuvottelujen ammattilainen kertoi Iltalehdelle, että aselepoon tullaan tuskin pääsemään Gazan alueella. Hänen mukaansa Hamasin hyökkäyksessä on ollut kyse terroriteosta ja jokaisen tahon tulisi tuomita se.[249]

Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen everstiluutnantti Juha Mäkelä kertoi sekä Israelin että Hamasin toimintatavoissa olevan vakavia ongelmia. He käyttävät muu muuassa etelässä sijaitsevia siviilikohteita tukikohtina, jotenka aselepo ei vaikuttanut osapuolten toimintatapoihin.[250]

Aseapu muokkaa

Alankomaat on vienyt Israeliin F-35-hävittäjien osia. Useat kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat haastaneet Alankomaiden valtion oikeuteen osien viennistä.[251] Muun muuassa Yhdysvallat on myöntänyt useiden miljardien arvoista sotilasapupakettia Israelille.[252] Yhdysvaltain tukipaketit ovat herättäneet kiivasta keskustelua maassa, sillä presidentti Joe Biden tarvitsee aseapupaketteja allekirjoittakseen hyväkysynnän Yhdysvaltain kongressissa ja edustajainhuoneessa sekä senaatissa.[253]

Mielenosoitukset muokkaa

Suomessa muokkaa

Suomessa järjestettiin lokakuussa 2023 useita mielenosoituksia, joissa tuettiin palestiinalaisia ja vastustettiin Israelin mahdollisia vastatoimia hyökkäykselle.[254][255][256] Marraskuussa poliisi kertoi ottaneensa kiinni 13 palestiinalaisia tukenutta mielenosoittajaa Helsingin yliopistolla.[257] Samassa kuussa Palestiinan puolesta osoitti mieltään noin 500 ihmistä Tampereella.[258]

Muualla maailmassa muokkaa

2023 muokkaa

Sadattuhannet ihmiset ympäri maailmaa vaativat lokakuun lopulla sotatoimien välitöntä lopettamista.[259]

Yle uutisoi marraskuun alussa, kuinka kansainväliset suuryritykset McDonald’s ja Starbucks joutuivat palestiinalaismyönteisten mielenosoittajien kohteiksi. Mielenosoittajien mukaan McDonald’s jakoi ilmaisia aterioita israelilaissotilaille. Pikaruokayhtiö yritti selittää sekaannusta ravintoloiden toiminnalla franchise-periaatteella, joten yksittäisten yrittäjien tekemät myyntikampanjat eivät ole osallisena koko ketjuun.[260] Lisäksi marraskuun alussa kymmenistä tuhansista ihmisistä koostuva joukko vaati sekä Yhdysvalloissa että Euroopan eri maissa Israelin Gazaan kohdistuvien pommitusten lopettamista.[261]

Yhdysvaltain yliopistoissa on tapahtunut Gazan sodan alkamisen jälkeen monia yhteenottoja ja mielenosoituksia eri opiskelijoiden välillä. Lisäksi yhteenottoihin on osallistunut satoja tiedekuntien jäseniä.[262]

Yhdysvalloissa New Yorkin Manhattanilla tapahtui marraskuussa suuria mielenosoituksia sodan laajenemisen pelossa.[263]

Lontoossa järjestettiin marraskuussa satojen tuhansien ihmisten palestiinalaismyönteisiä mielenosoituksia. Paikallisen poliisin mukaan mielenosoittajia oli noin 300 000, mutta järjestäjien mukaan lukumäärä olisi ollut jopa 800 000. Lontoon poliisi kertoi pidättäneensä alueelta 126 protestoijaa, kun poliiseja oli loukkaantunut yhdeksän.[264]

Ilmastoaktivisti Greta Thunberg on osoittanut tukensa palestiinalaisille Amsterdamissa. Thunbergin lausunnot suivaannuttivat saksalaisia ilmastoaktivisteja. Eräs heistä muun muuassa ryntäsi lavalle ja kaappasi Thunbergin mikrofonin.[265][266]

2024 muokkaa

Sadattuhannet ihmiset osoittivat tammikuussa 2024 mieltään sodasta eri puolilla maailmaa, kun sen alkamisesta oli kulunut 100 päivää.[267] Helmikuussa tuhannet ihmiset eri puolilla maailmaa osoittivat mieltään sodasta, kun Israel kertoi jatkavansa hyökkäystä Rafahin kaupunkiin. Mielenosoituksia järjestettiin muun muassa Pariisi, Istanbul ja Madrid.[268]

Antisemitismi ja islam-vastaisuus muokkaa

Sekä antisemitismin että islam-vastaisuuden on raportoitu lisääntyneen maailmalla.[269][270] Euroopassa juutalaiset koululaiset ovat kohdanneet kiusaamista koulussa, Berliinissä pommitettiin synagogaa ja Venäjän lentokentällä mielenosoittajat yrittivät etsiä Israelista matkustavia käsiin. Monet juutalaiset pitävät Palestiinaa tukevissa mielenosoituksissa käytettyä lausetta ”Joelta merelle, Palestiina tulee olemaan vapaa” juutalaisvastaisena ja Israelin tuhoamista vaativana.[271][269] Council on American-Islamic Relationsin raportin mukaan islamofobinen ja palestiinalaisvastainen retoriikka on kasvanut suuresti Yhdysvalloissa sodan alkamisen jälkeen. Sen mukaan myös muslimi- ja palestiinalaisyhteisöihin on kohdistettu iskuja ja uhkauksia.[270]

Media muokkaa

Sensuuri muokkaa

Instagramin väitettiin sulkeneen erään palestiinalaismyönteisen Instagram-tilin lokakuussa. Lisäksi käyttäjät ovat raportoineet, että heidän Gazaan liittyneet päivityksensä ovat saaneet huomattavasti vähemmän näyttökertoja. Instagramin omistava Meta kiisti kaikki väitteet sensuurista.[272]

Propaganda muokkaa

Sosiaalisessa mediassa alkoi levitä nopeasti harhaanjohtavaa tietoa Gazan sodasta.[273] Marraskuun alussa median tiedustelupalvelu Cyabra oli nähnyt verkossa vähintään 40 000 bottia tai selvästi valheellista ja vahingoittavaa tietoa jakavaa käyttäjää sodan alkamisesta lähtien.[274] Hamas oli käyttänyt nopeasti sodan jälkeen Twitterin premium-tilejä propagandavideoiden levittämiseen.[275] Joidenkin sosiaalisessa mediassa levitettyjen kuvien väitetään olevan peräisin vanhemmista konflikteista tai videopeleistä.[276] Erityisesti Al-Ahli Arab -sairaalan isku sai osakseen suuren määrän valheellista tietoa, sillä iskun jälkeen sen tapahtumat, syy ja seuraukset olivat täysin epäselvät.[277]

Muuta muokkaa

Joulukuussa uutisoitiin suomalaisten Tiktok-käyttäjien kuluttavan monikymmenkertaisesti enemmän Palestiinalle kuin Israelille myönteistä sisältöä.[278]

Muut vaikutukset muokkaa

Katso myös: Israel Eurovision laulukilpailussa ja Eden Golan

Israelin osallistuminen vuoden 2024 Eurovision laulukilpailuun on saanut suurta kritiikkiä sen Gazan sotatoimien vuoksi.[279] Monet maat ja tahot ovat vaatineet Euroopan yleisradiounionia epäämään Israelin osallistuminen.[280] Myös Suomen euroviisuedustaja Teemu Keisteri kertoi helmikuun puolivälissä olleensa epävarma osallistumisestaan viisuihin, jos Israel osallistuu niihin.[281]

Israelin viisukappaleen alkuperäiset sanat hylättiin maaliskuussa, koska niiden sanottiin viittaavan Israelin ja Hamasin sotaan.[282] Myöhemmin kappaleen sanoitukset julkaistiin uudelleen ja sanat saivat Euroopan yleisradiounionin hyväksynnän.[283]

Alueen humanitaarinen tilanne muokkaa

Historia muokkaa

Gaza on ollut jo vuosikymmeniä ennen sodan alkamista hyvin heikkotasoinen paikka elää. Suurinta osaa alueen hieman yli kahden miljoonan asukkaan väestöstä on vaivannut köyhyys. Alue on myös äärimmäisen tiheään asuttua.[284] Jo vuonna 2021 lähes kaikella väestöllä ei ollut mahdollisuutta saada puhdasta juomavettä, minkä lisäksi sähköstä oli suuri pula. Monet lapset kärsivät aliravitsemuksesta ja alueen kaikista lapsista noin 60 prosenttia kärsi anemiasta.[285]

Väestö muokkaa

 
Gazan väestötiedot vuonna 2013.

Gazan kaista on noin kymmenen kilometriä leveä ja siitä kaksi kolmasosaa on rakennettua Gazassa elää noin 2,3 miljoonaa ihmistä[286], joista noin 800 000 on lapsia.[287] Väestö on ahtautunut noin 140 neliökilometrin suuruiselle alueelle, joka on noin Las Vegasin kokoinen.[288] Gazan väestötiheys oli 6 508 as. / km² vuonna 2022.[289] Suurin osa väestöstä on muslimeita.[288]

Sota muokkaa

Sodan alkuvaiheilla ruoan, veden sekä sähkön vienti Gazaan keskeytettiin. Israelin piirityksen vuoksi välttämättömien elintarvikkeiden vienti aluelle on käytännössä mahdotonta.[290] Gazan viranomaisten mukaan yli puolet alueen asunnoista on tuhoutunut asumiskelvottomiksi tai vahingoittunut vakavasti konfliktin alkamisen jälkeen.[291] 24. lokakuuta ainakin 16 sairaalaa ja 32 terveyskeskusta oli poissa käytöstä, 113 terveyskeskukseen oli hyökätty sekä kolme kirkkoa ja 56 moskeijaa oli vaurioitunut. Samoihin aikoihin kodeistaan oli paennut noin 1,5 miljoonaa ihmistä, joka on 62 prosenttia Gazan väestöstä.[292] Gazassa on arvioitu noin 180 naisen synnyttävän joka päivä. Syntyvät vauvat ovat usein hyvin pienikokoisia tai sairaita, he syntyvät kuolleina tai kuolevat nopeasti synntyksen jälkeen. Synnyttävien äitien ja lasten on kerrottu kärsivän aliravitsemuksesta, nestehukasta, ja keisarileikkaukset toteutetaan hyvin rajatulla puudutuksella.[293]Alueen sairaaloihin on tuotu useita lapsia, jotka ovat menettäneet perheensä sodassa.[294] Sodassa kuoleekin kokonaisia perheitä yksittäisissä ilmaiskuissa.[295] Ihmiset pakenevat sotaa jalkasin, sekä erilaisilla kulkuvälineillä, kuten autoilla ja rekoilla.[296] Jo kolmen ensimmäisen päivän aikana kodeistaan paenneita ihmisiä oli yli 187 000.[297] Sähkön loppumisen myötä gazalaiset eivät voi ladata puhelimiaan eivätkä täten tiedä miten maailmalla uutisoidaan sodasta.[298]

Marraskuun puolenvälin jälkeen Israel iski kahteen Gazan pohjoisosassa sijaitsevaan kouluun.[299] Hyökkäyksissä kuoli noin 50 ihmistä.[300] Marraskuun lopulle mentäessä Israelin kouluiskuissa oli kuollut 183 opettajaa.[301] Tammikuun loppupuolella Israel oli iskenyt yli 390 oppilaitokseen Gazassa.[302]

Lukuiset israelilaiset silminnäkijät ovat kertoneet Hamasin taistelijoiden raiskanneen ja silvonneen israelilaisia naisia. Viranomaiset ovat yrittäneet etsiä väitteille perusteita, mutta löytämistä vaikeuttaa muun muuassa se, että suuri osa uhreista tapettiin tekojen jälkeen.[303]

Gazan sotaa pidettiin poikkeuksellisen raakana, kun sen alusta oli kulunut viisi kuukautta. On hyvin harvinaista, että konfliktissa olisi kuollut yhtä paljon ihmisiä samassa ajassa.[304]

Uhrit ja panttivangit muokkaa

 
Hyökkäyksen tuhoja ja surmattuja ihmisiä Be’erin kibbutsissa.
 
Rakennuksien kärsimiä vaurioita Gazassa.
 
Haavoittunutta palestiinalaista lasta viedään sairaalaan Gazan kaupungissa 11. lokakuuta.

Sodassa on kuollut 29. helmikuuta 2024 mennessä yli 30 000 ihmistä.[305] Näistä lapsia on yli 12 500.[306] Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri António Guterres on kuvaillut Gazaa ”lasten hautausmaaksi”.[307] Yksi lapsi kuolee alueella 10 minuutin välein.[286][308] Tuhansia lapsia kuoli jo ensimmäisten kahden viikon aikana.[309] Lapsia oli kuollut yli 10 000 alle sata päivää sodan alkamisen jälkeen.[310] Joulukuussa Unicefin johtajan Catherine Russelin mukaan Gaza on maailman vaarallisin paikka olla lapsi.[311][312] Maaliskuussa 2024 Unicef arvioi yli miljoonan lapsen tarvitsevan mielenterveys- ja psykososiaalista tukea Gazan alueella.[313] Yhdistyneiden kansakuntien mukaan ainakin kymmenen lasta oli kuollut aliravitsemukseen ja nestehukkaan maaliskuun ensimmäisen viikkoon mennessä.[314] Unicefin mukaan joka kuudes alle 2-vuotias lapsi kärsii vakavasta aliravitsemuksesta Gazan alueella.[315]

Noin puoli tuntia hyökkäyksen alkamisen jälkeen palestiinalaishyökkääjät iskivät elektronisen tanssimusiikin Supernova Sukkot Gathering -festivaaliin, johon osallistui 3 000 ihmistä.[316][317][318][319] Festivaalialue sijaitsi maaseudulla lähellä kibbutsi Re’imiä Gazan kaistan rajan lähistöllä.[317][320]

Palestiinalaisia hyökkääjiä tuli Gazan kaistan rajan yli moottoroiduilla varjoliitimillä.[321] Israelilaisen Channel 12 -kanavan haastatteleman silminnäkijän mukaan raketti-iskusta varoittavat sireenit alkoivat soida ja festivaalialueelle hyökkäsi pakettiautoissa 50 sotilasunivormuun pukeutunutta terroristia.[317][321] Hyökkääjät ampuivat väkijoukkoon ja heittivät kranaatteja sekä tainnutuskranaatteja ihmisiä kohti. Israelin yleisradion haastattelema lääkäri kertoi, että terroristit odottivat pakenevia ihmisiä hätäuloskäynneillä tappaakseen heidät. Hänen mukaansa hyökkääjät myös ampuivat koko hänen lääkintäryhmänsä, ambulanssista poistuneen ensihoitajan ja heidän hoitamansa haavoittuneet.[321] Tappamisen lisäksi hyökkääjät ottivat ihmisiä panttivangeiksi ja veivät heitä Gazaan.[321][320]

Kuolleita oli ainakin 260. Festivaaliin osallistuneiden lisäksi kuolleiden joukossa on israelilaisia sotilaita, jotka pyrkivät suojelemaan siviileitä toimimalla ihmiskilpinä.[321] Tapettujen, panttivangiksi kaapattujen ja kadonneiden joukossa on israelilaisten lisäksi ainakin britti, saksalainen ja amerikkalais-israelilainen.[317] 19. lokakuuta Hamasin arvioitiin ottaneen yli 200 panttivankia.[322] Iskuissa kuolleita kansalaisiaan ovat vahvistaneet esimerkiksi Yhdysvallat, Ranska, Britannia, Ukraina ja Thaimaa.[323] Hamas otti sodan ensimmäisenä päivänä 17 Nepalin kansalaista panttivangiksi. Seuraavana päivänä heistä 10 oli tapettu, yksi kateissa, neljä sairaalahoidossa ja kaksi turvassa.[324] 7. marraskuuta mennessä Hamas oli vapauttanut yhteensä neljä naispanttivankia, kaksi yhdysvaltalaista ja kaksi israelilaista.[325]

Pakolaisuus muokkaa

Lokakuun lopulla 629 000 gazalaista pakolaista oli turvassa 150 UNRWA:n tiloissa.[326] 15. marraskuuta yli kaksi kolmasosaa Gazan yli kahdesta miljoonasta asukkaasta oli paennut sodan alkamisen jälkeen.[327] He etsivät suojaa muun muassa sairaaloiden pihoista, autoista, kaduilta ja sukulaisten kodeista.[328]

Sairaalat muokkaa

Gazan sairaaloista oli lokakuun lopussa jäljellä enää pari toimivaa, joista nekin toimivat puutteellisesti.[329] Marraskuussa kerrottiin Gazassa sijatitsevan sairaalan Al-Shifan joutuvan hyökkäyksen kohteeksi viisi kertaa alle vuorokaudessa.[330] Marraskuussa Maailman terveysjärjestö kertoi Gazan ja Länsirantojen sairaaloiden tai muiden terveydenhuollosta vastaavien palveluiden saaneen yli 250 iskua.[331] Israelin armeijan mukaan Hamas on käyttänyt sairaaloita operatiivisena tukikohtana ja olisi piillottanut aseita niiden alla kulkeviin tunneleihin. Hamas on kiistänyt kaikki syytteet.[332] Marraskuussa iskujen seurauksena sairaalassa olleet haavoittuneet gazalaiset pakotettiin etsimään turvapaikkaa muualta.[333]

9. marraskuuta Israelin ilmaiskun sanottiin tuhonneen Al-Shifan sairaalan sydänosaston.[334][335] Kolme päivää myöhemmin tehohoidossa olevien vauvojen evakuointia suunniteltiin Israelin armeijan toimesta.[336] Palestiinalaisviranomaisten mukaan sairaalassa oli kuollut ennen suunnitelmaa kaksi vastasyntynyttä ja kymmenien olleen vaarassa sairaalaan kohdistuvien iskujen keskellä.[337]

Pakolaisten pakeneminen on Gazan sodassa huomattavasti harvempaa kuin Ukrainan sodassa 2023. Syyn kertoi Lähi-itään ja Palestiinaan erikoistunut tutkija Mikko Joronen, jonka mukaan rajanylityspaikat ovat suljettuja ja pakolaiset pelkäisivät etteivät enää pääsisi takaisin kotiinsa.[338] Egypti ja Jordania valtiot ovat kieltäytyneet jyrkästi ottamaan Gazan sodan pakolaisia maahansa.[339][340] Jordaniassa on kuitenkin joitain palestiinalaisia. UNRWA tarjoaa pakolaisille sosiaalipalveluja, koulutusta, terveydenhuoltoa ja suojaa muutamissa valtioissa ja myös sota-alueilla.[341]

 
Haavoittunut pakolaistyttö.

Marraskuun puolivälissä Israel julkaisi videon, jonka mukaan Hamas olisi ollut piilossa sairaalan alla. Videossa Israel väitti Hamasin rakentaneen erilaisia tiloja sairaalan alle. Helsingin sanomien faktantarkastaja John Elinin mielestä video oli erittäin vaikeasti todistettavissa.[342] Samoihin aikoihin Israelin asevoimat teki rynnäkön al-Shifan sairaalaan. Israelin ja Yhdysvaltaiset lähteet kertoivat löytäneensä sieltä Hamasin tukikohdan ja aseita.[343][344] Hamas kiisti kaikki väitteet tukikohdista ja aseista.[345] Sairaala oli ollut viime päivinä ennen iskua laajojen sotilaallisten toimien kohteena.[346] YK:n mukaan sairaalassa oli iskujen aikaan yli 2 300 ihmistä.[347]

Israel ilmoitti lopettaneensa sotilaalliset toimet 17. joulukuuta Gazan kaistalla sijaitsevassa sairaalassa. Palestiinalaisten mukaan Israel tulitti potilashuoneita ja pidätti henkilökuntaa.[348] Israelin joukot hyökkäsivät Nasserin sairaalaan helmikuussa 2024. WHO kertoi olleensa järkyttynyt sairaalan kokemista tuhoista.[349]

Talous muokkaa

Yhdistyneiden kansakuntien mukaan jo ennen sodan alkua 81 prosenttia Gazan asukkaista lueteltiin köyhiksi.[350] Joulukuussa Pohjois-Gazan läpi kuljetettiin noin 50 miljoonan dollarin arvosta seteleitä vahvisti käteisriippuvaiseen Gazaan.[351] Rahoja säilytettiin ennen tätä kahdessa pankkikonttorissa pankkiautomaatittomalla alueella.[352]

Humanitaarinen apu muokkaa

Ensimmäiset humanitaarisen avun rekat saatiin kuljetettua Gazaan Rafahin rajanylityspaikalta, minkä jälkeen raja suljettiin. Israel salli rekkojen toimittavan Gazaan muun muassa ruokaa ja vettä, mutta ei esimerkiksi polttoaineita.[353] Gazassa asuvat palestiinalaiset ovat täysin riippuvaisia kansainvälisesti toimitettavasta humanitaarisesta avusta.[354]

Israelin armeijan kerrottiin ampuneen YK:n humanitaarista apua kuljettanutta saattuetta vahtineita gazalaisia poliiseja helmikuussa.[355]

Helmikuun lopulla yli sata palestiinalaista kuoli ruoka-apua hakiessaan Israelin armeijan avaamaan tuleen.[356] Israelin armeijan mukaan he kuolivat jäätyään toisten apua hakevien jalkoihin ja avustusrekkojen alle.[357] Armeija kuitenkin sanoi, että se oli ampunut useita uhkaavasti käyttäytyneitä palestiinalaisia kohti.[358] Lukuisat maat ja kansainväliset järjestöt vaativat nopeasti tapahtuman jälkeen riippumatonta tutkimusta tapahtumien kulusta.[359]

Seuraavaksi Israelia syytettiin yli 20:n apua hakeneiden gazalaisten ampumisesta maaliskuun puolivälissä. Paikan päällä olleen Al Jazeeran toimittajan mukaan Israelin helikopteri ampui jonoa kohti. Israelin asevoimat kiisti kaikki syytteet.[360]

Israel kertoi huhtikuussa lisäävänsä avustusrekkojen määrää 500 rekkaan päivässä Yhdysvaltain vaatimusten jälkeen.[361]

Suomi muokkaa

Viikko Hamasin toteuttaman hyökkäyksen jälkeen Suomen Punaisen Ristin avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski kertoi humanitaarisen avun tilan palestiinalaisalueilla olevan katastrofaalinen.[362] Suomen Lähetysseura lahjoitti siivilien auttamiseen 150 000 euroa, joista puolet meni paikallisen Itä-Jerusalemissa sijaitsevan Augusta Victoria -sairaalan tukemiseen ja loput suoraan hädässä olevien siviilien auttamiseen.[363] Lokakuun lopulla Suomen Punaisen ristin johtama katastrofivalmiusyksikkö lähti Egyptiin varmistamaan hätäavun saapumisen Gazan alueelle.[364] Marraskuussa Suomen valtio ilmoitti tukevansa miljoonalla eurolla Punaisen ristin työtä Israelissa, Gazassa ja Länsirannalla.[365]

Yhdysvallat muokkaa

Joe Biden ilmoitti Yhdysvaltojen lahjoittavan 100 miljoonaa dollaria humanitaarista apua Gazalle ja Länsirannalle.[366] Lokakuun lopussa Biden painosti Netanjahua viemään enemmän humanitaarista apua Gazaan. Hän painosti muun muuassa Internet-yhteyksien palauttamista tietyille erillisalueille.[367]

Yhdysvallat kertoi suunnittelevansa avustuksia Gazaan ilmapudotuksilla. Sen sanotaan olevan yksi monimutkaisimmista sotilasoperaatioista.[368] Ilmapudotukset aloitettiin maaliskuussa, ja niiden toimittamiseen osallistui Yhdysvaltojen lisäksi ainakin Jordan, Yhdistyneet arabiemiraatit ja Ranska.[369] Ilmapudotukset todettiin nopeasti epätehokkaksi, ja se tappoi ihmisiä lähipäivinä.[370]

Järjestöt muokkaa

Monet kansainväliset avustusjärjestöt ovat olleet erityisesti sodan alkuaikoina vaikeuksissa humanitaarisen avun kuljettamisessa sotilaallisen uhan vuoksi.[371] Eri avustusjärjestöt ovat myös menettäneet yhteyden Gazassa oleviin työntekijöihinsä.[372] Näihin avustusjärjestöihin lukeutuvat muun muuassa Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Lääkärit ilman rajoja.[373] WHO kertoi menettäneensä marraskuussa yhteyden Gazan Al-Shifan sairaalan työntekijöihinsä ja kertoi olevansa erittäin huolissaan sairaassa olevien potilaiden ja työntekijöiden turvallisuudesta.[374]

Euroopan unioni muokkaa

Euroopan komissio lahjoitti humanitaarista apua Gazalle lokakussa 75 miljoonaa euroa.[375] Myöhemmin Euroopan komissio lahjoitti Gazalle vielä 25 miljoonaa euroa. Joseph Borrell ehdotti suunnitelmaa, jossa Israel lopettaisi sotatoimet siihen asti, kunnes Punainen Risti pääsisi panttivankien luokse.[376] Komissio ilmoitti työskentelevänsä YK:n järjestön kanssa, jotta apu varmasti tavoittaisi sitä tarvitsevat.[377]

Yhdistyneet kansakunnat muokkaa

Lokakuussa Yhdistyneiden kansakuntien humanitaarisen avun johtajan mukaan, jos siviilien turvallista kulkumahdollisuutta ei järjestetä, sillä voi olla Gazan alueella ”katastrofaaliset humanitaariset seuraukset”.[378]

YK:n sisarjärjestön UNRWA:n työntekijät työskentelevät Gazassa hyvin vaarallisissa olosuhteissa.[379] Tammikuuhun 2024 mennessä Gazassa oli kuollut 152 UNRWA:n työntekijää.[380]

UNRWA:n työntekijöiden osallisuus sotaan muokkaa

Israelin armeijan mukaan 12 UNRWA:n työntekijää osallistui aktiivisesti Hamasin hyökkäykseen 7. lokakuuta.[381] Israel julkaisi myöhemmin muun muassa heidän nimensä ja valokuvansa.[382]

Sotarikokset muokkaa

Kaikkia Gazan sodan osapuolia säätelee sama laki, joka perustuu sopimuksiin ja sotarikostuomioistuinten päätöksiin. Säännöt ovat peräisin 1800-luvulta, mutta nykyään sotalait painottuvat Geneven sopimusten varalle.[375] Sääntöjen mukaan gazalaisilla siviileillä pitäisi olla saavutettavissa elämän perustarpeet, kuten vesi, ravinto ja sairaanhoitopalvelut.[383]

Jo ensimmäisten viikkojen aikana sekä Israel että Hamas tekivät monien asiantuntijoiden mukaan sotarikoksia.[384] Hamasin mukaan Israel kohdistaa iskuja siviileihin, kun taas Israel kertoo Hamasin piilottavan taistelijoitaan erinäisiin siviilikohteisiin.[385] Hamas on saanut laajasti kritiikkiä siviilien surmaamisesta sodan aikana[386], mutta myös Israel osittain.[387] Hamasin sotilaiden kerrotaan kuvanneen myös videoita, kun he surmaavat siviilejä.[388] Israel näytti videoita kymmenille ulkomaisille toimittajille lähes 45 minuutin ajan sotilastukikohdassa Tel Avivissa. The Guardianin mukaan se yritti näin kiistää tai vähätellä tekojensa vakavuutta.[389] Yhdysvaltalaisen Volker Türkin mukaan palestiinalaisryhmät ovat syyllistyneet vakaviin sotarikoksiin pidettyään ihmisiä panttivankeina ja hyökättyään raa’asti eri alueille.[390]

Israel hyökkäsi lokakuun lopussa pakolaisleiri Jabaliaan toistamiseen, ja YK:n mukaan hyökkäykset voivat olla sotarikoksia. Pakolaisleirillä on rekisteröity asuvan noin 116 000 pakolaista. Pääsihteeri António Guterres kertoi olevansa järkyttynyt siivilien puolesta.[391] Israelin mukaan teossa tapettiin myös Hamasin komentaja Ibrahim Biari.[392] Israelin naapurimaat reagoivat iskuun voimakkaasti ja Jordania ilmoitti vetävänsä suurlähettiläänsä välittömästi pois Isrealista vastauksena Israelille.[393]

Maaliskuussa UNRWA:n raportin mukaan palestiinalaisia vankeja Israelin pidätyskeskuksissa, joka sisältää muun muassa pahoinpitelyä ja seksuaalista hyväksikäyttöä.[394] Israelin puolustusvoimat kiisti kaikki syytteet, ja kertoi kaiken pahoinpitelyn olevan täysin kiellettyä.[395]

Journalismi sodassa muokkaa

Samoihin aikoihin Israelin pakolaisleirin iskun kanssa toimittajajärjestö Toimittajat ilman rajoja kertoi tehneensä valituksen toimittajien kuolemista Gazan sodassa Kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Kuolleet toimittajat olivat kahdeksan Israelin surmaamaa toimittajaa, jotka kuolivat Gazan siviialueilla. Lisäksi Hamas oli surmannut yhden israelilaistoimittajan hyökkäyksessään.[396] Israel on jakanut netissä videoita Hamasin kuvaamista videoista, joissa he surmaavat journalisteja.[397] 9. marraskuuta sodassa oli kuollut 39 toimittajaa ja mediatyöntekijää sen alusta lähtien.[398] Täten lähes neljä prosenttia Gazan mediatyöntekijöistä on kuollut.[399] Suurin osa kuolleista on palestiinalaisia, mutta joukossa on myös muita Lähi-idän journalisteja.[400] Kyseessä oli pahin journalistien sodan kokema ensimmäinen kuukausi ainakin 30 vuoteen.[401] Gazan alueen ollessa erittäin suojattu, kansainvälisten toimittajien pääsy alueelle on käytännössä mahdotonta.[402] Journalistiliiton mukaan Gazan sodassa ei kunnioiteta journalistien työtä ja asemaa.[403] Israel on ilmaissut kansainvälisille uutisjärjestöille, että se ei voi taata Gazassa oleskelevien toimittajiensa turvallisuutta.[404] Gaza on ollut toimittajille huomattavasti tappavampi kuin muut vuoden 2023 sota-alueet.[405]

The Washington Postin mukaan yli 750 toimittajaa allekirjoitti marraskuussa kirjeen, jossa tuomitaan toimittajiin kohdistuva tappaminen Gazassa. Lisäksi kirjeessä arvosteltiin länsimaiden uutisointia sodasta.[406]

Vuonna 2021 Lähi-itään perehtynyt tutkija Tapio Kujala ilmoitti, että suomalaismedioilla ei ole vakituisia kirjeenvaihtajia Lähi-idän alueilla, mikä tarkoittaa suomalaisen uutistiedon olevan ulkomaisten uutislähteiden varassa. Kujalan mukaan Israelin ja Hamasin armeijoiden julkaisemaan materiaaliin tulee suhtautua erittäin kriittisesti.[407]

Israel kertoi estävänsä Al Jazeera -uutiskanavan lähetyksen maassa huhtikuun alussa. Israelin mukaan uutiskanava on sille turvallisuusuhka.[408]

Tekoälyn käyttö muokkaa

Huhtikuussa 2024 hepreankilelinen uutissivusto Sicha Mekomit ja arabienkielinen +972 väittävät selvityksissään tekoälyä käytetyn ihmisten tunnistamiseen surmaamistarkoituksessa Gazassa.[409] Sotilaat ovat käyttäneet Lavender-nimistä järjestelmää, joka on kertonut keitä vastaan kannattaa tehdä iskuja.[410] Tekoälyn käyttö on herättänyt huolta autonomisten aseiden käytöstä nykyajan sodankäynnissä.[411]

Huomautuksia muokkaa

  1. ↑ Sisältää
    * 89 palestiinalaista
    * 2 israelilaista
    * 3 libanonilaista
  2. ↑ 94 (Committee to Protect Journalists -järjestön mukaan 1.3.2024)[22][a]
    Ainakin 126 (Gazan terveysministeriön mukaan 15.2.2024)[23]
  3. ↑ Sisältää
    * 13 320 lapsia[20]
    * 8 860 naisia[21]
    * Toimittajia lähteestä riippuen vaihtelevasti [b]
    * Ainakin 152 UNRWA:n avustustyöntekijää (UNRWA:n mukaan 4.2.2024)[24]
  4. ↑ Sisältää ainakin 79 lasta[25]
  5. ↑ Hamasin kontrolloiman terveysministeriön luvut eivät ole täysin luotettavia. Luotettavuuden puolesta puhuvat kuitenkin muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien alainen Maailman terveysjärjestö ja monet muut konfliktin uhreja seuraavat järjestöt.[38]
  6. ↑ Reilusti yli puolet kuolleista on naisia ja lapsia.[39]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Pekka Mykkänen: Hamas hyökkäsi tuhansin raketein Israeliin – Israelin ilmavoimat vastasi iskemällä useisiin kohteisiin Gazassa, jo yli 230 saanut surmansa: ”Olemme sodassa” Aamulehti. 7.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  2. ↑ Nashed, Mat: More than 7,350 West Bank Palestinians arrested by Israel during Gaza war Aljazeera. 22.3.2024. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
  3. ↑ Mapping Israel-Lebanon cross-border attacks Aljazeera. 15.4.2024. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Motamedi, Maziar: Why does Israel keep launching attacks in Syria? Aljazeera. 4.4.2024. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
  5. ↑ US, UK bomb Houthi sites in Yemen amid surge in Red Sea ship attacks Al Jazeera. 25.2.2024. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  6. ↑ Tollast, Robert: Who are Hamas's allies in Gaza? From Islamic Jihad to Marxist militants thenationalnews.com. 15.11.2023. Viitattu 26.2.2024. (englanniksi)
  7. ↑ Following Terrorist Attack on Israel, Treasury Sanctions Hamas Operatives and Financial Facilitators U.S. Department of the Treasury. 26.10.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  8. ↑ a b Freyborg, Hanna: Israel ampui tykeillä Etelä-Libanoniin vastaiskuna Hizbollahille Helsingin Sanomat. 8.10.2023. Viitattu 9.10.2023.
  9. ↑ Erja Tuomaala: Punaisestamerestä uhkaa tulla Gazan sodan uusi rintama Yle Uutiset. 11.12.2023. Viitattu 14.1.2024.
  10. ↑ Tzuri, Matan: Abducted soldier freed by IDF troops in Gaza ynetnews.com. 30.10.2023. Viitattu 5.3.2024. (englanniksi)
  11. ↑ Gardner, Frank: Yahya Sinwar: Who is the Hamas leader in Gaza? bbc.com. 21.11.2023. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  12. ↑ a b c Israelilla on maailman edistyneimpiin kuuluva sotavoima – mutta Gazassa sekin on ongelmissa is.fi.
  13. ↑ How Hamas secretly built a 'mini-army' to fight Israel reuters.com.
  14. ↑ a b Gazan sota | Israelilla on vastassaan Hamasin armeija – Tämä Qassamin prikaateista tiedetään Helsingin Sanomat. 28.10.2023. Viitattu 8.11.2023.
  15. ↑ Hamas' attack is a staggering failure for Israel's intelligence and security forces npr.org.
  16. ↑ IDF estimates 3,000 Hamas terrorists invaded Israel in Oct. 7 onslaught timesofisrael.com.
  17. ↑ Eromäki, Veikko: Israel julisti virallisesti sotatilan Yle Uutiset. 15.12.2022. Viitattu 9.10.2023.
  18. ↑ Asiantuntija: Hamasilla on nyt kaikki pelissä – näin Israelin maahyökkäys etenisi yle.fi.
  19. ↑ a b Gaza death toll surpasses 30,000 with no let-up in Israeli bombardment Aljazeera. 29.2.2024. Viitattu 1.3.2024. (englanniksi)
  20. ↑ Pentagon head says over 25,000 women, kids killed in Gaza, inflating Hamas claim 29.2.2024. The Times of Israel. Viitattu 1.3.2024. (englanniksi)
  21. ↑ Karr, Chris: Biden Says Gaza Cease-Fire Talks Delayed Following 100 Civilian Deathss During Food Delivery 29.2.2024. SCNR. (englanniksi)
  22. ↑ Journalist casualties in the Israel-Gaza war cpj.org. 1.3.2024. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
  23. ↑ Nearly 75% of journalists killed in 2023 died in Israel’s war on Gaza: CPJ Aljazeera. 15.2.2024. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
  24. ↑ Majority of UN workers killed in Gaza died while ‘off duty,’ data reveals The Telegraph. 4.2.2024. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
  25. ↑ a b End ‘unlawful killings’ in occupied West Bank, UN tells Israel Aljazeera. 28.12.2023. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
  26. ↑ IDF says 12,000 Hamas fighters killed in Gaza war, double the terror group’s claim The Times of Israel. 20.2.2024. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
  27. ↑ Hizbollah ampui rakettien sarjan rajan yli Pohjois-Israeliin Ilta-Sanomat. 9.10.2023. Viitattu 9.10.2023.
  28. ↑ Israelin puolustusministeri näytti Naton puolustusministereille ”järkyttävän videon” Hamasin teoista Yle Uutiset. 12.10.2023. Viitattu 12.10.2023.
  29. ↑ Authorities name 582 soldiers, 61 police officers killed in Gaza war The Times of Israel. 8.10.2023 (Päivitetty 28.2.204). Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
  30. ↑ Israel social security data reveals true picture of Oct 7 deaths France 24. 15.12.2023. Viitattu 3.1.2024. (englanniksi)
  31. ↑ Toi Staff: IDF soldier rescued from Gaza in first public message: ‘Happy I got my life back’ The Times of Israel. 27.11.2023. (englanniksi)
  32. ↑ a b Kokkonen, Yrjö: Israel julisti virallisesti sotatilan Yle Uutiset. 8.10.2023. Viitattu 8.10.2023.
  33. ↑ Yolande Knell, Rushi Abu Alouf ja David Gritten: Israeli forces fight to drive out Hamas militants as death toll passes 600 8.10.2023. BBC News. Viitattu 7.11.2023.
  34. ↑ Barak Ravid: Israel moves to "new phase" of war with Hamas in major incursion in Gaza 28.10.2023. Axios.com. Viitattu 7.11.2023.
  35. ↑ Pekka Mykkänen: Hamas hyökkäsi tuhansin raketein Israeliin – Israelin ilmavoimat vastasi iskemällä useisiin kohteisiin Gazassa, jo yli 230 saanut surmansa: ”Olemme sodassa” Aamulehti. 7.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  36. ↑ These charts show the scale of loss in the Israel-Hamas war edition.cnn.com. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  37. ↑ Blom, Johannes: Gazan sotaa jatkunut 100 päivää – rauhaa vaativia mielenosoituksia eri puolilla maailmaa yle.fi. 14.1.2024. Viitattu 21.1.2024.
  38. ↑ Gazan sodassa on kuollut jo yli 17 000 ihmistä – voiko lukuihin luottaa? 8.12.2023. Yle.fi. Viitattu 15.12.2023.
  39. ↑ "70% of those killed in Gaza are women and children", CARE warns the UN Security Council 15.11.2023. care. Viitattu 16.12.2023.
  40. ↑ Israel Widens Attack on Hamas; Palestinians Pour Into Southern Gaza Voice of America. 29.12.2023. Viitattu 3.1.2024. (englanniksi)
  41. ↑ Liam Stack, Gaya Gupta, Abu Bakr Bashir: Half of Gazans Are at Risk of Starving, U.N. Warns The New York Times. 1.1.2024. Viitattu 3.1.2024. (englanniksi)
  42. ↑ Kansanmurha Gazassa? Martti Koskenniemi perustelee MTV:lle, miten Israelin tekoja arvioidaan oikeudessa mtvuutiset.fi. 31.12.2023. Viitattu 3.1.2024.
  43. ↑ UN human rights experts welcome start of ICJ genocide hearings in The Hague, reiterate call for ceasefire ohchr.org. 11.1.2024. Viitattu 12.1.2024. (englanniksi)
  44. ↑ ICJ ruling: Key takeaways from the court decision in Israel genocide case reuters.com. 26.2.2024. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  45. ↑ Balfour Declaration britannica.com. 26.10.2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  46. ↑ Gaza Strip www.britannica.com. 3.2.2024. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  47. ↑ https://www.britannica.com/place/Gaza-Strip
  48. ↑ Gaza Strip | Definition, History, Facts, & Map | Britannica www.britannica.com. 3.2.2024. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  49. ↑ National Counterterrorism Center | Groups www.dni.gov. Viitattu 8.11.2023.
  50. ↑ What Is Hamas? Council on Foreign Relations. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  51. ↑ Hamas | Definition, History, Ideology, & Facts | Britannica www.britannica.com. 8.11.2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  52. ↑ Tästä on kyse Hamasin ja Israelin välisessä konfliktissa Yle Uutiset. 7.10.2023. Viitattu 8.11.2023.
  53. ↑ Lähi-idän kriisissä alkaa olla kaikki ainekset sodan laajenemiseen – Tämä yksi teko voisi auttaa jännitteiden lieventämisessä Aamulehti. 18.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  54. ↑ Ayla Albayrak, Hannu Aaltonen: Hizbollah-johtaja uhkasi ”kaiken olevan mahdollista”, jos Israelin toimet Gazassa tai Libanonia vastaan sitä vaativat Aamulehti. 3.11.2023. Viitattu 9.11.2023.
  55. ↑ a b Netanjahu: Olemme sodassa ja voitamme sen Ilta-Sanomat. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023.
  56. ↑ a b Knell, Yolande & Alouf, Rushi Abu & Gritten, David: Israeli forces fight to drive out Hamas militants as death toll passes 600 BBC News. 7.10.2023. Viitattu 8.10.2023. (englanniksi)
  57. ↑ Bowen, Jeremy: Hamas blindsides Israel with most serious attack in a generation BBC News. 7.10.2023. Viitattu 8.10.2023. (englanniksi)
  58. ↑ Israel valmistelee uusia vastatoimia, Hamasilla panttivankeina siviilejä ja sotilaita Helsingin Sanomat. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023.
  59. ↑ Katja Incoronato: Israel varoittaa ”pitkästä ja vaikeasta sodasta” – Tämä on Libanoniin jo levinneen konfliktin tilanne nyt Uusi Suomi. 8.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  60. ↑ Leppänen, Mikko & Joukanen, Toni: Israel aloitti maahyökkäyksen Gazaan viikonloppuna – sotilasasiantuntija selittää, miksi hyökkäys alkoi vaivihkaa Yle.fi. 30.10.2023. Viitattu 16.12.2023.
  61. ↑ After blast kills hundreds at Gaza hospital, Hamas and Israel trade blame as rage spreads in region AP News. 17.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  62. ↑ Williams, Dan: How the Hamas attack on Israel unfolded Reuters. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023. (englanniksi)
  63. ↑ a b Lapinkangas, Pasi: Näin ulkoministeri Valtonen kommentoi yllätyshyökkäystä Israeliin Ilta-Sanomat. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023.
  64. ↑ Israel-Hamas War britannica.com. Viitattu 11.4.2024. (englanniksi)
  65. ↑ Hamasin hyökkäys | Tällainen on musiikkifestivaali, jolle äärijärjestö Hamas hyökkäsi Helsingin Sanomat. 10.10.2023. Viitattu 6.12.2023.
  66. ↑ Hamas tappoi satoja nuoria festivaaleilla viikonloppuna – kooste näyttää, kuinka tapahtumat etenivät Yle Uutiset. 10.10.2023. Viitattu 6.12.2023.
  67. ↑ Gazan sota | Vankienvaihto on osa koston kierrettä Gazan sodassa Helsingin Sanomat. 27.11.2023. Viitattu 6.12.2023.
  68. ↑ Arttu Rintanen: Hamasin terroristeja kehotettiin raiskaamaan – "seksuaalinen väkivalta oli osa suunnitelmaa" Verkkouutiset. 3.12.2023. Viitattu 6.12.2023.
  69. ↑ Kaisa Paastela: Ainakin 260 ruumista löytynyt Israelin festivaalialueelta - auton lavalla nähdyn naisen kohtalo epäselvä Verkkouutiset. 9.10.2023. Viitattu 6.12.2023.
  70. ↑ Hamasin hyökkäyksestä selvinneet israelilaiset kertovat poikkeuksellisen raa'asta seksuaalisesta väkivallasta Yle Uutiset. 6.12.2023. Viitattu 6.12.2023.
  71. ↑ Gazan sota | Silminnäkijät: Hamas teki karmivaa seksuaalista väkivaltaa lokakuun hyökkäyksessä Helsingin Sanomat. 8.12.2023. Viitattu 8.12.2023.
  72. ↑ Nuutinen, Anna: Palestiinalaiset käyttävät panttivankeja vapauttaakseen omiaan vankiloista Ilta-Sanomat. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023.
  73. ↑ Eromäki, Veikko: Israel keskeyttää sähkönsiirron Gazaan Yle Uutiset. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023.
  74. ↑ a b Vanhala, Akseli: Netanjahu: Israel kostaa "tämän mustan päivän" Ilta-Sanomat. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023.
  75. ↑ Kokkonen, Yrjö: Israel pommittaa Gazaa Yle Uutiset. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023.
  76. ↑ Israelin armeija yrittää evakuoida kansalaisensa Gazan läheltä Ilta-Sanomat.
  77. ↑ Kokkonen, Yrjö: Hamasin hyökkäys Israeliin: Tämä tapahtui lauantaina Yle Uutiset. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023.
  78. ↑ Silvander, Lauri: Israelin armeija ja Hamas taistelevat useilla alueilla Ilta-Sanomat. 8.10.2023. Viitattu 9.10.2023.
  79. ↑ Hakala, Pekka: Israel julisti Gazan täyden saarron – ”Ei sähköä, ei ruokaa, ei vettä, ei polttoainetta” Helsingin Sanomat. 9.10.2023. Viitattu 10.10.2023.
  80. ↑ YK vaatii Israelia perumaan yli miljoonalle gazalaiselle annetun evakuointikehotuksen Helsingin Sanomat. 8.10.2023. Viitattu 13.10.2023.
  81. ↑ Myllyniemi, Timo: Israelin salainen erikoisjoukko vapautti 250 panttivankia Ilta-Sanomat. 13.10.2023. Viitattu 13.10.2023.
  82. ↑ Abed Khaled: Israelis and Palestinians Blame Each Other for Blast at Gaza Hospital That Killed Hundreds nytimes.com. Viitattu 18.10.2023. (englanniksi)
  83. ↑ YK tuomitsee gazalaissairaalaan kohdistuneen iskun, jossa kuoli ainakin 500 ihmistä – Pääsihteeri: "Olen kauhistunut" Kaleva. Viitattu 9.11.2023.
  84. ↑ Isku Gazassa sijaitsevaan sairaalaan on surmannut ainakin 500 ihmistä – Israel ja Gazan hallinto syyttelevät toisiaan, Yhdysvaltojen mukaan Israel ei ole syyllinen Kaleva. Viitattu 9.11.2023.
  85. ↑ Gaza hospital blast was caused by misfired rocket, says European military source France 24. 20.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  86. ↑ Paul P. Murphy,Katie Polglase,Benjamin Brown,Gianluca Mezzofiore,Eliza Mackintosh: CNN Investigates: Forensic analysis of images and videos suggests rocket caused Gaza hospital blast, not Israeli airstrike CNN. 21.10.2023. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  87. ↑ Uusitalo, Kaisa: Israel pyrkii tuhoamaan johtopaikkoja ja asevarastoja, sanoo sotilasasiantuntija yle.fi. 22.10.2023. Viitattu 2.3.2024.
  88. ↑ Gazassa on käynnissä jo täysi sota: uhrimäärä on suurempi kuin Ukrainan sodan ensi viikkoina Yle.fi. 25.10.2023. Viitattu 8.11.2023.
  89. ↑ Kajander, Riikka: Viime yö koetteli Gazaa – tuhoisimmat iskut kolmeen viikkoon Yle.fi. 28.10.2023. Viitattu 16.12.2023.
  90. ↑ Ennennäkemättömät satelliittikuvat paljastavat: Israel katkaisi Gazan iltalehti.fi. Viitattu 11.11.2023.
  91. ↑ Aaron Boxerman: Israel-Hamas War: Israel Lowers Oct. 7 Death Toll Estimate to 1,200 The New York Times. 10.11.2023. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  92. ↑ Sanna Raita-aho STT: Ihmisoikeusjärjestö varoittaa Gazaa uhkaavasta uudesta vaarasta: ”Voivat olla tappavia” Ilta-Sanomat. 16.11.2023. Viitattu 16.11.2023.
  93. ↑ Israelilaislehti: Maailman seuratessa sairaalataistelua Israelin sotilaat tuhoavat koko Gazan kaupunkia asuinkelvottomaksi Helsingin Sanomat. 17.11.2023. Viitattu 17.11.2023.
  94. ↑ Hakala, Pekka: WSJ: Israel alkoi pumpata meri­vettä Hamasin tunneleihin Gazassa Helsingin Sanomat. 12.12.2023. Viitattu 16.12.2023.
  95. ↑ Vahvistamattomien tietojen mukaan Israelin maahyökkäys Gazaan on alkanut mtvuutiset.fi. 27.10.2023. Viitattu 28.10.2023.
  96. ↑ Israel hyökkää rajusti Pohjois-Gazassa – tämän tiedämme nyt Yle Uutiset. 28.10.2023. Viitattu 28.10.2023.
  97. ↑ Israel aloitti maahyökkäyksen Gazaan viikonloppuna – sotilasasiantuntija selittää, miksi hyökkäys alkoi vaivihkaa Yle Uutiset. 30.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  98. ↑ NY Times: Israelin maahyökkäys on viivästynyt – tämä on syy mtvuutiset.fi. 15.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  99. ↑ Toivonen, Terhi: Gazassa oleviin suomalaisiin ei ole saatu yhteyttä – Suomen Ramallahin-toimiston päällikkö: ”Pommituksilta turvallisia paikkoja ei ole” Yle.fi. 29.10.2023. Viitattu 16.12.2023.
  100. ↑ What has Israel ‘found’ in Gaza’s al-Shifa Hospital? Al Jazeera. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  101. ↑ Helen Livingstone: What is Gaza’s Indonesian hospital and why is Israel targeting it? The Guardian. 21.11.2023. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  102. ↑ How Israel has destroyed Gaza’s schools and universities Al Jazeera. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  103. ↑ Israel destroys last university in Gaza as strikes continue on civilian shelters The National. 18.1.2024. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  104. ↑ Helsingin kokoisessa Gazan kaupungissa on tuhoutunut tai vaurioitunut joka toinen talo – katso grafiikka Yle Uutiset. 24.11.2023. Viitattu 25.11.2023.
  105. ↑ Hamas vapautti 24 ihmistä, Israel 39 – vankienvaihto Israelin ja äärijärjestö Hamasin välillä alkoi Yle Uutiset. 24.11.2023. Viitattu 25.11.2023.
  106. ↑ Gazaan saatiin odotettu tulitauko ja sopimus panttivankien vapauttamisesta Turun Sanomat. 22.11.2023. Viitattu 16.12.2023.
  107. ↑ Israel sanoi vapauttaneensa sovitut 39 palestiinalaisvankia – aselepo on jatkunut jo kaksi päivää Itä-Häme. 26.11.2023. Viitattu 16.12.2023.
  108. ↑ Aselepo alkoi Gazassa, ensimmäiset avustusrekat pääsivät alueelle Yle Uutiset. 24.11.2023. Viitattu 25.11.2023.
  109. ↑ Hannu Aaltonen, Ayla Albayrak: Israel on päästänyt kymmeniä avustusrekkoja Gazan kaistalle aselevon alettua ts.fi. 24.11.2023. Viitattu 25.11.2023.
  110. ↑ Aselepo päättyi Gazassa: Israel jatkaa pommituksia – syyttää Hamasia Uusi Suomi. 1.12.2023. Viitattu 16.12.2023.
  111. ↑ Körkkö, Hilla: ”Se, mitä ehdittiin tehdä, on täysin puutteellista”, tutkijan mukaan Gazan tilanne tuli­tauon jälkeen on katastrofaalinen Helsingin Sanomat. 2.12.2023. Viitattu 16.12.2023.
  112. ↑ Aselevon päätyttyä Israel on tehnyt jo satoja iskuja Gazan kaistalle – yli 400 iskua viikonlopun aikana Keskisuomalainen. 3.12.2023. Viitattu 16.12.2023.
  113. ↑ Israelin ulkoministeri: Gazan sota jatkuu kansainvälisen yhteisön mielipiteistä huolimatta Etelä-Suomen Sanomat. 13.12.2023. Viitattu 16.12.2023.
  114. ↑ Israeli air strikes pound Gaza as truce ends Al Jazeera. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  115. ↑ https://twitter.com/AJEnglish/status/1750179217990406370
  116. ↑ Taussi, Sari: Yhteen Gazan kaupunkiin on pakkautunut yli 1,5 miljoonaa ihmistä – Israelin maahyökkäys olisi katastrofi yle.fi. 26.2.2024. Viitattu 26.2.2024.
  117. ↑ Sonkajärvi, Elina: Asiantuntija: Rafahista voi tulla Pohjois-Gazan kaltainen maanpäällinen helvetti, jos Israel toteuttaa maahyökkäyksen yle.fi. 14.2.2024. Viitattu 26.2.2024.
  118. ↑ Kajander, Riikka: Terveysministeriö: Israel surmasi Rafahissa noin 70 ihmistä, pelasti kaksi panttivankia yle.fi. 12.2.2024. Viitattu 8.3.2024.
  119. ↑ The aftermath of Israeli strikes on Rafah Al Jazeera. 12.2.2024. Viitattu 8.3.2024. (englanniksi)
  120. ↑ Nurminen, Niko: Länsirannalla odotetaan Gazan sodan leviävän sinnekin – "Perheenjäseniämme tapetaan kansanmurhassa" MTV Uutiset. 1.11.2023. Viitattu 16.12.2023.
  121. ↑ Occupied West Bank faces growing Israeli aggression amid Gaza war aljazeera. 8.12.2023. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
  122. ↑ Debre, Isabel: With the world’s eyes on Gaza, attacks are on the rise in the West Bank, which faces its own war AP. 20.11.2023. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  123. ↑ The Resurgence of Armed Groups in the West Bank and Their Connections to Gaza ACLED. 14.12.2023. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  124. ↑ Romsi, Vilma: Amnesty: Israelin armeija on teloittanut laittomasti palestiinalaisia Länsirannalla yle.fi. 5.2.2024. Viitattu 8.3.2024.
  125. ↑ Israelin tankit liikkuvat Libanonin rajalla – konflikti voi nyt kiihtyä kolmella eri rintamalla Yle Uutiset. 8.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  126. ↑ Emmi Julkunen: Näin asiantuntijat arvioivat tulenarkaa Pohjois-Israelin tilannetta – ”Paineet liittyä mukaan Hamasin tueksi ovat kasvamassa” Ilta-Sanomat. 9.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  127. ↑ Israel lähetti tankit Libanonin rajalle mtvuutiset.fi. 8.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  128. ↑ Israelin armeija iskenyt tykistöllä Libanoniin vastauksena Hizbollahin iskuihin Lapin Kansa. Viitattu 10.11.2023.
  129. ↑ Lebanon: Israel shells militant targets across border BBC News. 11.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  130. ↑ Gazan sota | Jos Israel hyökkäisi Libanoniin, se tarkoittaisi koko Lähi-idän ruutitynnyrin räjähtämistä, katsoo tutkija Helsingin Sanomat. 23.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  131. ↑ Israel ‘will return Lebanon to the Stone Age’ if Hezbollah starts a war Al Jazeera. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  132. ↑ Jaakko Vilmusenaho: Israel iski kahdelle lentokentälle Syyriassa Uusimaa. 12.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  133. ↑ Syyria | Israel teki ilmaiskun Aleppon lentokentälle, viisi haavoittui Helsingin Sanomat. 15.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  134. ↑ Israel iski Syyrian lentokentälle Ilta-Sanomat. 15.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  135. ↑ Israel pyrkii tuhoamaan johtopaikkoja ja asevarastoja, sanoo sotilasasiantuntija Yle Uutiset. 22.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  136. ↑ Israeli Airstrikes Damage Syrian Airports Voice of America. 22.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  137. ↑ Israel strikes kill 8 Syria troops, hit Aleppo airport: defence ministry France 24. 25.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  138. ↑ Five injured in Israeli strikes on Syria airport Le Monde.fr. 15.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  139. ↑ Israel Latest: US Says Forces Attacked Again After Syria Strike Bloomberg.com. 9.11.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  140. ↑ Magid, Agencies ja Magic, Jacob: Israel, US said to kill 12 Iran-backed fighters in separate strikes in Syria The Times of Israel. 9.11.2023. Viitattu 10.11.2023.
  141. ↑ Israel: Yhdysvallat ei jää sivustakatsojaksi, jos Iran hyökkää Yle.fi. 7.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  142. ↑ Aaltonen, Hannu & Albayrak, Ayla: Israel varoittaa seurauksista, jos Iran iskee Israeliin Ilta-Sanomat. 13.4.2024. Viitattu 15.4.2024.
  143. ↑ Kaisa Rautaheimo: Iranilla on valtavat asevoimat: Tämä sen vahvuuksista ja heikkouksista tiedetään. HS Ulkomaat, 14.4.2024. Helsinki: Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.4.2024.
  144. ↑ Sulasma, Olli-Pekka: Iran hyökkäsi Israeliin samanlaisilla drooneilla, jollaisia se toimittaa Venäjälle sodassa Ukrainaa vastaan yle.fi. 14.4.2024. Viitattu 15.4.2024.
  145. ↑ Kim, Juliana & Diaz, Jaclyn & Hernandez, Joe: Iran attacked Israel, escalating an already volatile conflict. Here's what to know npr.org. 14.4.2024. Viitattu 15.4.2024. (englanniksi)
  146. ↑ Berg, Raffi & Spender, Tom & Beale, Jonathan: Why has Iran attacked Israel? BBC. 14.4.2024. Viitattu 15.4.2024. (englanniksi)
  147. ↑ Jokinen, Kalle & Hannula, Tommi & Pölkki, Minna & Rosi, Clarissa & Korte, Henriikka: Ennen­näkemätön hyökkäys selitettynä: Miksi ja miten Iran iski Israeliin? Helsingin Sanomat. 14.4.2024. Viitattu 15.4.2024.
  148. ↑ Lehtonen, Atte: Tämä kaikki tiedetään Iranin hyökkäyksestä Israeliin – ”Vakava uhka maailmanlaajuiselle rauhalle” Iltalehti. 14.4.2024. Viitattu 15.4.2024.
  149. ↑ Miksi Iran hyökkäsi Israeliin? Tästä kostohyökkäyksessä on kyse MTV Uutiset. 14.4.2024. Viitattu 15.4.2024.
  150. ↑ U.S. kills commander in Iranian-backed militia in Baghdad strike | FDD's Long War Journal www.longwarjournal.org. 4.1.2024. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  151. ↑ Drone attacks on American bases injured two dozen U.S. military personnel NBC News. 25.10.2023. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  152. ↑ Scarr, Simon & Arranz, Adolfo & Saul, Jonathan & Huang, Han & Chowdhury, Jitesh: Red Sea attacks Reuters. 2.2.2024. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  153. ↑ Kallionpää, Katri: Huthikapinalliset tekevät Punaisesta­merestä Gazan sodan näyttämöä – Israel uhkaa puuttuvansa asiaan Helsingin Sanomat. 10.12.2023. Viitattu 4.3.2024.
  154. ↑ Who are the Houthis and why are they attacking Red Sea ships? BBC. 5.2.2024. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  155. ↑ Jääselkäinen, Kai: Yhdysvallat ja Britannia iskivät huthikapinallisten kohteisiin Jemenissä – kyseessä liittouman neljäs yhteinen isku yle.fi. 25.2.2024. Viitattu 2.3.2024.
  156. ↑ Stenroos, Maria: Ylen tiedot: Suomi aikoo lähettää sotilaita turvaamaan Punaisenmeren laivaliikennettä yle.fi. 6.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
  157. ↑ Iordache, Ruxandra: Three dead in first fatal Houthi attack in the Red Sea CNBC. 7.3.2024. Viitattu 8.3.2024. (englanniksi)
  158. ↑ What is Israel's military strength? Here’s everything you need to know The Economic Times. 22.10.2023. Viitattu 8.11.2023.
  159. ↑ a b Jari Alenius: Israelilla on maailman edistyneimpiin kuuluva sotavoima – mutta Gazassa sekin on ongelmissa Ilta-Sanomat. 14.10.2023. Viitattu 8.11.2023.
  160. ↑ AJLabs: How big is Israel’s military and how much funding does it get from the US? Al Jazeera. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  161. ↑ Israel-Gaza: How much money does Israel get from the US? BBC News. 24.5.2021. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  162. ↑ Israel otti Gazassa käyttöön uuden tarkkuusaseen – Valmistaja väittää aseen vähentävän siviiliuhreja Aamulehti. 25.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  163. ↑ https://www.aljazeera.com/news/2023/12/2/us-gives-bunker-buster-bombs-to-israel-for-war-on-gaza-report
  164. ↑ https://www.theguardian.com/world/2023/dec/10/biden-under-scrutiny-bypassing-congress-supply-tank-shells-israel-gaza
  165. ↑ https://www.theguardian.com/world/2023/dec/10/biden-under-scrutiny-bypassing-congress-supply-tank-shells-israel-gaza
  166. ↑ Rascoe, Ayesha ja Inskeep, Steve: Israel says its goal is to remove Hamas from power. What comes next is unclear npr. 5.11.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  167. ↑ Urooba, Jamal: ‘We will come from the ground’: Israel’s goals in a ground invasion of Gaza Al Jazeera. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  168. ↑ Ravid, Barak ja Gottbrath, Laurin-Whitney: Israel's goal in Gaza — and what it means for Palestinians AXIOS. 3.11.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  169. ↑ Parkkari, Jani: Tutkijan mukaan Israel ei pyri tappamaan jokaista Hamas-taistelijaa – päämäärä on tuhota järjestön kyky uusiin iskuihin yle.fi. 2.4.2024. Viitattu 4.4.2024.
  170. ↑ https://www.huffpost.com/entry/rebuffing-biden-netanyahu-rejects-any-palestinian-sovereignty-in-post-war-gaza_n_65ac03f0e4b041f1ce662ad0?ncid=engmodushpmg00000003
  171. ↑ STT-AFP: Israelin valtiovarain­ministeri: Gazaan rakennettava siirtokuntia www.is.fi. 1.1.2024. Ilta-Sanomat.
  172. ↑ https://www.timesofisrael.com/two-israeli-lawmakers-call-on-european-countries-to-take-in-gaza-refugees/
  173. ↑ https://www.irishtimes.com/world/middle-east/2023/11/05/palestinians-should-go-to-ireland-or-deserts-and-using-nuclear-bomb-on-gaza-an-option-says-israeli-minister/
  174. ↑ https://www.timesofisrael.com/liveblog_entry/netanyahu-suspends-from-cabinet-meetings-minister-who-touted-option-of-nuking-gaza/
  175. ↑ The Israel-Hamas military balance France 24. 16.10.2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  176. ↑ Fassihi, Farnaz: After Years of Vowing to Destroy Israel, Iran Faces a Dilemma nytimes.com. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  177. ↑ Tabaar, Mohammad Ayatollahi: Why Iran Is Gambling on Hamas foreignaffairs.com. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  178. ↑ a b What is happening in Israel and Gaza, and what is Hamas? bbc.com. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  179. ↑ Incoronato, Katja: Israelilaiselta lehdeltä täysin poikkeuksellinen syytös Benjamin Netanjahulle sodan syttymisestä Kauppalehti. 8.10.2023. Viitattu 8.10.2023.
  180. ↑ Judicial reform protests cancelled amid security situation The Jerusalem Post | JPost.com. 7.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  181. ↑ "אין כניסה לערבים ישראלים, רק יהודים ועובדים זרים" - וואלה! נדל״ן וואלה!. 17.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (hepreaksi)
  182. ↑ Israelin puolustusministeri: Gazan sota kestää pidempään kuin useita kuukausia Kymen Sanomat. 14.12.2023. Viitattu 17.12.2023.
  183. ↑ Israelin puolustusministeri: Gazan sota kestää pidempään kuin useita kuukausia MTV Uutiset. 14.12.2023. Viitattu 17.12.2023.
  184. ↑ Freyborg, Hanna & Tyystjärvi, Ilona: Ulko­ministeriö muuttaa matkustus­tiedotetta Israeliin Helsingin Sanomat. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023.
  185. ↑ Blomqvist, Julia: Niinistö kommentoi iskuja Israeliin Ilta-Sanomat. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023.
  186. ↑ Kononen, Mari: Timo Soini Israelin tilanteesta: ”Iskut on kohdistettu aivan selvästi viattomiin siviileihin” Ilta-Sanomat. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023.
  187. ↑ Gazan sota | Pitäisikö Suomen tuomita tiukemmin siviileihin kohdistuvat iskut Gazassa? Näin poliitikot vastaavat Helsingin Sanomat. 15.11.2023. Viitattu 16.11.2023.
  188. ↑ Waris, Olli: Ulkoministeri Valtonen: Israelilla oikeus puolustaa itseään Ilta-Sanomat. 8.10.2023. Viitattu 9.10.2023.
  189. ↑ Suomalaisjulkkiksilta väkevä vetoomus päättäjille sodan uhrien puolesta: ”Nyt ei ole aika olla hiljaa” Iltalehti.fi. Viitattu 9.11.2023.
  190. ↑ Yli 1 800 taiteilijaa vaatii Suomen valtiota tuomitsemaan sotatoimet Gazassa: ”Osa valtavaa kansainvälistä liikehdintää” Helsingin Sanomat. 17.11.2023. Viitattu 19.11.2023.
  191. ↑ Lähes 80 ulkoministeriön työntekijää kirjelmöi Elina Valtoselle tyytymättömyydestä Suomen Israel-politiikkaan Helsingin Sanomat. 10.1.2024. Viitattu 13.1.2024.
  192. ↑ Presidenttiehdokas Essayahilta järkähtämätön tuki Israelille: ”Tällaisessa tilanteessa Israel vastaa voimalla” www.iltalehti.fi. Viitattu 9.11.2023.
  193. ↑ Lakka, Päivi: Sari Essayah rinnasti Gazan tilanteen Lontoon ja Madridin terrori-iskuihin – ”Emme voi kohdella Israelia kaksoisstandardeilla” yle.fi. 13.12.2023. Viitattu 5.3.2024.
  194. ↑ Ensimmäiset suomalaiset päässeet Gazasta Egyptiin – Konsulipäällikkö: ainakin kuusi suomalaista yhä Gazassa Aamulehti. 1.11.2023. Viitattu 9.11.2023.
  195. ↑ Tutkijat kertovat poikkeuksellisesta häirinnästä Gaza-aiheissa – ”Eivät välttämättä halua enää osallistua keskusteluun” Helsingin Sanomat. 8.11.2023. Viitattu 9.11.2023.
  196. ↑ johannajussila: Li Andersson käynnisti presidentinvaalikampanjansa – vaati tulitaukoa Gazaan Vasemmistoliitto. 7.11.2023. Viitattu 10.11.2023.
  197. ↑ a b c d World reacts to Hamas attack on Israel 8.10.2023. Reuters. Viitattu 8.10.2023. (englanniksi)
  198. ↑ "Varmistamme, että Israelilla on kaikki, mitä se tarvitsee vastatessaan Hamasin hyökkäyksiin" MTV Uutiset. 8.10.2023. Viitattu 8.10.2023.
  199. ↑ Syria says Damascus and Aleppo airports hit by Israeli missiles BBC News. 12.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  200. ↑ Michelle Nichols: Iran warns of 'far-reaching consequences' if Israel not stopped Reuters. 14.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  201. ↑ Katja Incoronato: Bloomberg: Iran varoittaa Israelia konfliktin eskaloitumisesta Talouselämä. 14.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  202. ↑ Teppo Ovaskainen: Tutkijat varoittavat: Tällainen eskalaation ketju väijyy nyt Israelin yllä – Iranilta selvä uhkaus Uusi Suomi. 31.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  203. ↑ Ahmed Al Omran, Yara Bayoumy: Iran and Saudi Arabia, Regional Rivals, Call for Gaza Cease-Fire The New York Times. 11.11.2023. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  204. ↑ At Riyadh summit, Arab and Muslim leaders slam Israel, but can't agree on response Le Monde.fr. 11.11.2023. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  205. ↑ Varoitus USA:lle Irakista: Jos puututte Gazan tapahtumiin, teistä tulee kohde – myöskään Iran ei kiistä tukeaan Hamasille mtvuutiset.fi. 9.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  206. ↑ Nepal PM condemns terrorist attacks in Israel Nepal Live Today. 8.10.2023. Viitattu 8.10.2023. (englanniksi)
  207. ↑ International Reactions to the Hamas Attack on Israel The Washington Institute. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  208. ↑ Christian Shepherd, Lyric Li: Where China stands on the Israel-Gaza war and what it stands to gain Washington Post. 3.11.2023. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  209. ↑ 'Shameful': Qatar regrets global reactions to Israel's bombings in Gaza aa.com.tr. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  210. ↑ Gardner, Frank: Saudi prince slams Hamas, Israel and the West BBC. 20.10.2023. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  211. ↑ Incoronato, Katja: Israel varoittaa ”pitkästä ja vaikeasta sodasta”, Biden lupaa kaiken mahdollisen avun Kauppalehti. 8.10.2023. Viitattu 8.10.2023.
  212. ↑ Janne Soisalon-Soininen: Yhdysvallat varoittaa nyt sodan laajenemisesta, Pentagonilta poikkeuksellinen päätös – Blinken yrittää samaa kuin Kissinger tasan 50 vuotta sitten Talouselämä. 16.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  213. ↑ Kokkonen, Yrjö: Yhdysvallat lähettää lentotukialuksen Israelin tueksi Yle Uutiset. 8.10.2023. Viitattu 8.10.2023.
  214. ↑ Israel Gaza: Biden's visit is a high-stakes gamble BBC News. 18.10.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  215. ↑ Gazan sota | NY Times: Biden on muuttunut aiempaa kriittisemmäksi Israelia kohtaan Helsingin Sanomat. 31.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  216. ↑ US Outrage Over Hamas Attack on Israel | Wilson Center www.wilsoncenter.org. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  217. ↑ Joakim Kullas: Yhdysvaltain ulkoministeriltä suorat sanat Gazan sodasta: ”Liikaa palestiinalaisia on tapettu” Uusi Suomi. 10.11.2023. Viitattu 10.11.2023.
  218. ↑ Blinken in Jordan for Talks on Israel-Hamas War, Gaza Humanitarian Crisis Voice of America. 3.11.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  219. ↑ USA vastustaa Gazan pitkäaikaista miehitystä Itä-Savo. 7.11.2023. Viitattu 9.11.2023.
  220. ↑ STT–AFP: Valkoinen talo: Israel suostuu päivittäisiin tulitaukoihin Ilta-Sanomat. 9.11.2023. Viitattu 9.11.2023.
  221. ↑ Jenni Tamminen: Amerikkalaiskenraali väittää: Venäjä-Iran ”avasi toisen sotarintaman” Uusi Suomi. 9.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  222. ↑ Gazan sota | Gazan terveysministeriön ilmoittamia uhrilukuja on kyseenalaistettu – Näin ne lasketaan Helsingin Sanomat. 12.11.2023. Viitattu 16.11.2023.
  223. ↑ Biden urges Israel to 'be more careful' to protect civilians in Gaza France 24. 14.12.2023. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  224. ↑ Bertrand, Natasha & Bo Lillis, Katie: Exclusive: Nearly half of the Israeli munitions dropped on Gaza are imprecise ‘dumb bombs,’ US intelligence assessment finds CNN. 14.12.2023. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  225. ↑ Trump backs Israel's war in Gaza France 24. 6.3.2024. Viitattu 8.3.2024. (englanniksi)
  226. ↑ French President Macron hosts Gaza aid conference and appeals to Israel to protect civilians AP News. 9.11.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  227. ↑ Laitaoikeiston Marine Le Pen aikoo marssia Ranskan juutalaisten puolesta – Ei kiitos, sanovat juutalaisjärjestöt Yle Uutiset. 10.11.2023. Viitattu 10.11.2023.
  228. ↑ Saarinen, Sonja: Prinssi Williamilta voimakas kannanotto Gazan kriisiin Iltalehti. 20.2.2024. Viitattu 2.3.2024.
  229. ↑ Raita-aho, Sanna: Paavi Franciscus puhui voimakkaasti ase­varustelua ja aseisiin käytettyjä varoja vastaan Helsingin Sanomat. 25.12.2023. Viitattu 5.3.2024.
  230. ↑ UN experts say ceasefire needed as Palestinians at 'grave risk of genocide 3.11.2023. Reuters. Viitattu 3.11.2023. (englanniksi)
  231. ↑ Q&A: Former UN official Craig Mokhiber on Gaza, Israel and genocide 2.11.2023. Al Jazeera. Viitattu 3.11.2023. (englanniksi)
  232. ↑ Kuukausi kauhua eikä loppua näy – Asiantuntijat huolissaan tulevasta: ”Samat ongelmat nousevat esiin” www.iltalehti.fi. Viitattu 9.11.2023.
  233. ↑ YK: Yli sata palestiinalaispakolaisten järjestön työntekijää on saanut surmansa Gazassa sodan aikana Ilta-Sanomat. 10.11.2023. Viitattu 16.11.2023.
  234. ↑ Vasemmistoliiton Andersson arvostelee Suomen äänestyspäätöstä YK:ssa: ”Perustelut eivät vakuuta” Yle Uutiset. 29.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  235. ↑ US Viewed as Isolated in Diplomatic Fallout of Gaza War Voice of America. 7.11.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  236. ↑ Suomi äänesti tyhjää Gazan tulitaukoa koskien, mutta asiantuntija pitää yhden maan äänestyspäätöstä kiinnostavampana www.iltalehti.fi. Viitattu 9.11.2023.
  237. ↑ Järkyttävä tieto Gazan lapsiuhreista julki www.iltalehti.fi. Viitattu 9.11.2023.
  238. ↑ Teppo Ovaskainen: Israel-kritiikki yltyy EU-maissa, nyt vaaditaan jo sanktioita – Lehti: EU kieltäytyi uusista Hamas-pakotteista Uusi Suomi. 9.11.2023. Viitattu 9.11.2023.
  239. ↑ Aiski Ryökäs: Naisasialiitto Unioni: Suomen tulee vaatia välitöntä tulitaukoa Gazaan, naisten rooli konfliktin ratkaisussa tulee taata Naisasialiitto Unioni. 20.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  240. ↑ Hardie, Alex: Lufthansa Group to resume flights to Tel Aviv beginning January 2024 CNN. 15.12.2023. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  241. ↑ Japan's Itochu to end cooperation with Israel's Elbit amid Gaza war Reuters. 5.2.2024. Viitattu 21.2.2024. (englanniksi)
  242. ↑ USN avslutter samarbeid med israelske universiteter Forskerforum. 19.2.2024. Viitattu 21.2.2024. (norjaksi)
  243. ↑ Nuuttila, Sakari: Israelin tankit liikkuvat Libanonin rajalla Yle Uutiset. 8.10.2023. Viitattu 9.10.2023.
  244. ↑ Bülow, Anneli: Lodenius: ”Gazaborna kan knappast komma ur det här utan hemskt lidande” Svenska Yle. 7.10.2023. Viitattu 9.10.2023. (ruotsiksi)
  245. ↑ Niinivuo, Samuli: Hizbollah iski Israelin pohjoisosiin Helsingin Sanomat. 8.10.2023. Viitattu 9.10.2023.
  246. ↑ Asiantuntija kertoo nyt, miksi hyökkäys Israeliin on täysin ennennäkemätön – ”Tällaisen ei pitäisi olla mahdollista” Ilta-Sanomat. 8.102023. Viitattu 7.11.2023.
  247. ↑ Mitä Gazalle tapahtuu sodan jälkeen? Israel ei halua täyttää valtatyhjiötä, mutta vaihtoehtoja on niukasti Kouvolan Sanomat. 8.11.2023. Viitattu 8.11.2023.
  248. ↑ Näin vaikeassa paikassa Israel on www.iltalehti.fi. Viitattu 9.11.2023.
  249. ↑ Suomalainen rauhanneuvottelija: On vain yksi tapa saada rauha Israeliin ja Palestiinaan – "Vaihtoehtoja ei ole" www.iltalehti.fi. Viitattu 9.11.2023.
  250. ↑ Kuronen, Roni: Gazan sodan painopiste muuttui, ja siviilien tilanne pahenee – asiantuntija: ”Jättää Israelille vain huonoja vaihtoehtoja” Yle.fi. 5.12.2023. Viitattu 15.12.2023.
  251. ↑ [https://www.kymensanomat.fi/uutissuomalainen/6424794 Etusivu Uutissuomalainen Hol­lan­ti­lai­nen tuo­miois­tuin hy­väk­syi hä­vit­tä­jän osien vien­nin jat­kon Is­rae­liin] Kymen Sanomat. 15.12.2023. Viitattu 17.12.2023.
  252. ↑ US House passes $14.5bn military aid package for Israel aljazeera. 3.11.2023. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
  253. ↑ Haapala, Sonja: Edustajainhuone ehdottaa uutta erillistä Israel-tukipakettia Helsingin sanomat. 4.2.2024. Viitattu 15.4.2024.
  254. ↑ Palestiinalaisia tukeva satojen ihmisten mielen­osoitus marssi Israelin suur­lähetystön nurkille 20.10.2023. Helsingin Sanomat. Viitattu 21.10.2023.
  255. ↑ Lähes tuhat osoitti mieltään palestiinalaisten puolesta Helsingissä 20.10.2023. Yle.fi. Viitattu 21.10.2023.
  256. ↑ Helsingissä jälleen mielenosoitus Palestiinan puolesta 21.10.2023. Yle.fi. Viitattu 21.10.2023.
  257. ↑ Poliisi otti Helsingin yliopistolla kiinni 13 palestiinalaisia tukenutta mielenosoittajaa Yle Uutiset. 29.11.2023. Viitattu 2.12.2023.
  258. ↑ Hart, Laura: Jopa 500 ihmistä marssi Palestiinan puolesta Tampereella Yle.fi. 5.11.2023. Viitattu 16.12.2023.
  259. ↑ Sullivan, Becky ja Estrin, Danie l: Israel will not agree to a cease-fire, Netanyahu says, as fighting continues in Gaza npr. 30.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  260. ↑ McDonald's, Starbucks ja Britannian kaatuneiden muistopäivä joutuivat Hamasin ja Israelin sodan sijaiskärsijöiksi Yle Uutiset. 6.11.2023. Viitattu 10.11.2023.
  261. ↑ Protests from US to Europe call for halt to Israeli bombing of Gaza Le Monde.fr. 5.11.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  262. ↑ J. Oliver Conroy: Walkouts, rallies, clashes: Israel-Gaza ‘war of words’ roils Columbia University The Guardian. 9.11.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  263. ↑ Claire Fahy, Camille Baker: Intense Protests Again Shut Down Midtown Manhattan Streets The New York Times. 10.11.2023. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  264. ↑ Mark Townsend, Tobi Thomas, Rajeev Syal, Toby Helm: Hundreds of thousands rally for Gaza in London as police arrest far-right protesters The Observer. 11.11.2023. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  265. ↑ Saksan ilmastoaktivistit pettyivät Greta Thunbergiin – Gazan sota jakaa ilmastoliikettä Yle Uutiset. 13.11.2023. Viitattu 16.11.2023.
  266. ↑ Man grabs mic from Greta Thunberg at climate rally Al Jazeera. Viitattu 16.11.2023. (englanniksi)
  267. ↑ Knapp, Noora: Gazan sota jatkunut jo 100 päivää – sadattuhannet ihmiset ryntäsivät kaduille ympäri maailmaa Ilta-Sanomat. 14.1.2024. Viitattu 3.2.2024. (englanniksi)
  268. ↑ Thousands take part in pro-Palestine protests across the world Al Jazeera. 17.2.2024. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  269. ↑ a b Keaten, Jamey ja Kellman, Laurie: With antisemitism rising as the Israel-Hamas war rages, Europe’s Jews worry apnews.com. Viitattu 3.1.2024. (englanniksi)
  270. ↑ a b Czachor, Emily Mae: "Unprecedented surge" in anti-Arab, anti-Muslim bias incidents reported in U.S. since Israel-Hamas war, advocacy group says cbsnews.com. Viitattu 3.1.2024. (englanniksi)
  271. ↑ Pelli, Marleena: Juutalaisvastaista vai demokratian puolustus? Joelta merelle -slogan on nyt palestiinalaisten tukijoiden huulilla yle.fi. Viitattu 3.1.2024. (englanniksi)
  272. ↑ Palestiinalaismyönteinen tili suljettiin Instagramissa Yle Uutiset. 27.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  273. ↑ Lähi-idässä ilma on sakeana propagandasta Yle Uutiset. 19.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  274. ↑ Steven Lee Myers, Sheera Frenkel: In a Worldwide War of Words, Russia, China and Iran Back Hamas The New York Times. 3.11.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  275. ↑ Israel-Hamas war misinformation is harder to track, researchers say NBC News. 16.10.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  276. ↑ A. W. Ohlheiser: Don’t believe everything you see and hear about Israel and Palestine Vox. 12.10.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  277. ↑ Bond, Shannon: Fake accounts, old videos and rumors fuel chaos around Gaza hospital explosion npr. 19.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  278. ↑ Helin, Satu: Tiktok valitsi puolensa Gazan sodassa Yle.fi. 22.12.2023. Viitattu 22.12.2023.
  279. ↑ Puukka, Päivi: Israelin osallistuminen Euroviisuihin kuohuttaa – tällainen artisti on maata edustava Eden Golan yle.fi. 17.2.2024. Viitattu 21.2.2024.
  280. ↑ Pakkanen, Riia: Tässä on Israelin uusi euroviisuedustaja Iltalehti. 7.2.2024. Viitattu 21.2.2024.
  281. ↑ Heiskanen, Pietu: HS: Windows95manin esiintyminen Euroviisuissa ei ole varmaa yle.fi. 13.2.2024. Viitattu 26.2.2024.
  282. ↑ Vedenpää, Ville: Israel muutti kilpailukappaleensa päästäkseen Euroviisuihin yle.fi. 3.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
  283. ↑ Heiskanen, Pietu: Israelin yleisradioyhtiö: Israelin viisukappaleen sanoitukset saivat vihreää valoa yle.fi. 7.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
  284. ↑ Tällainen on ”maailman suurin avovankila”, jossa valtaosa ihmisistä elää köyhyydessä Helsingin Sanomat. 10.10.2023. Viitattu 8.11.2023.
  285. ↑ The grave reality of life in Gaza - occupied Palestinian territory reliefweb.int. 29.8.2021. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  286. ↑ a b Save the Children Tells VOA: One Child Is Killed Every 10 Minutes in Gaza Voice of America. 8.11.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  287. ↑ After 15 years of blodkade: four out of five childen in Gaza say they are living with depression, grief, and fear savethechildren. Viitattu 9.11.2023.
  288. ↑ a b Children make up nearly half of Gaza's population. Here's what it means for the war npr. 19.10.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  289. ↑ Huttunen, Anni: Gazan sota on siviileille poikkeuksellisen lohduton Helsingin Sanomat. 28.2.2024. Viitattu 2.3.2024.
  290. ↑ Tänne ihmiset nyt hakeutuvat suojaan Gazassa – katso kartat Yle Uutiset. 12.10.2023. Viitattu 8.11.2023.
  291. ↑ Gaza Strip in maps: Life in Gaza under siege BBC News. 22.11.2012. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  292. ↑ 10 things you should know about the humanitarian situation in Gaza NRC. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  293. ↑ Lääkärit eivät enää näe Gazassa normaalikokoisia vauvoja – ”Tämä on ihmisyyden kriisi” yle.fi. 16.3.2024. Viitattu 17.3.2024.
  294. ↑ Osiopva, Elsa: Useat lapset menettäneet perheensä Gazan sodassa – Unicefin mukaan orpojen määrä Gazassa on räjähtänyt YLE. 12.12.2023. Viitattu 13.12.2023.
  295. ↑ Hegarty, Stephanie: Gaza casualties: 'Most of the children in my family photo are dead' BBC. 11.11.2023. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
  296. ↑ STT: Israelissa uhriluku on noussut yli 1 300:n, Gazassa noin 1 800:aan SSS.fi. 13.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  297. ↑ STT–AFP: Israel sanoo saaneensa Gazan rajan ”melko lailla hallintaan” – YK:n mukaan yli 187 000 ihmistä paennut Israelin ilmaiskuja Aamulehti. 10.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  298. ↑ Nidal Al-Mughrabi, Nidal Al-Mughrabi: Gazans say nowhere to go as they prepare for Israeli assault after Hamas raid Reuters. 10.10.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  299. ↑ Many killed in Israeli attacks on two schools in northern Gaza Al Jazeera. Viitattu 19.11.2023. (englanniksi)
  300. ↑ The New Arab Staff: Dozens killed as Israel strikes UN school in northern Gaza https://www.newarab.com/. 18.11.2023. Viitattu 19.11.2023. (englanniksi)
  301. ↑ Becker, Jo: Israel/Gaza Hostilities Take Horrific Toll on Children Human Rights Watch. 22.11.2023. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
  302. ↑ Israel destroys hundreds of educational institutions in Gaza since the war started npr.org. 24.1.2024. Viitattu 5.3.2024. (englanniksi)
  303. ↑ Rulamo, Anssi: Silminnäkijät: Hamas teki karmivaa seksuaalista väki­valtaa loka­kuun hyökkäyksessä Helsingin Sanomat. 8.12.2023. Viitattu 16.12.2023.
  304. ↑ Tilastot osoittavat: Gazan sota on poikkeuksellisen raaka yle.fi. 7.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
  305. ↑ Batrawy, Aya: Gaza's death toll now exceeds 30,000. Here's why it's an incomplete count npr.org. 29.2.2024. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
  306. ↑ Gaza: Time running out with reports emerging of children dying due to a lack of food - save the children Save the Children. 27.2.2024. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
  307. ↑ Miljoonat seuraavat, kun tämä 22-vuotias gazalainen julkaisee videoita sodasta – Instagramin supersuosio tuli parissa viikossa Yle Uutiset. 9.11.2023. Viitattu 9.11.2023.
  308. ↑ Nichols, Michelle: A child killed on average every 10 minutes in Gaza Reuters. 11.11.2023. Viitattu 16.12.2023.
  309. ↑ Gaza has become a graveyard for thousands of children unicef. 31.10.2023. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  310. ↑ Gaza: 10,000 children killed in nearly 100 days of war Save the Children. 11.1.2024. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
  311. ↑ Raita-aho, Sanna: Gaza on nyt maailman vaarallisin paikka olla lapsi Ilta-Sanomat. 11.12.2023. Viitattu 13.12.2023.
  312. ↑ Unicef vetoaa sairaaloista turvaa hakevien lasten puolesta, YK:n turvallisuus­neuvoston määrä äänestää Gazasta Helsingin Sanomat. 19.12.2023. Viitattu 22.12.2023.
  313. ↑ Happo, Pauliina: Gazassa lapset ovat menettäneet koko tukiverkkonsa, ja se tekee sodasta heille erityisen traumaattisen yle.fi. 3.3.2023. Viitattu 3.3.2023.
  314. ↑ Kankkonen, Tom: YK varoittaa vakavasta nälänhädästä Gazassa – lapsia kuolee jo aliravitsemukseen ja nestehukkaan yle.fi. 7.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
  315. ↑ Huttunen, Anni: WHO pääsi Gazan sairaaloihin ensimmäistä kertaa kuukausiin – useita lapsia kuollut nälkään Helsingin Sanomat. 5.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
  316. ↑ Bain, Katle: At Least 260 People Dead After Attack At Israeli Electronic Music Festival Billboard. 8.10.2023. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
  317. ↑ a b c d Gillett, Francesca: 'Like a horror movie' - Israel music festival-goers fled in hail of bullets BBC News. 9.10.2023. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
  318. ↑ Körkkö, Hilla: Tällainen on musiikkifestivaali, jolle äärijärjestö Hamas hyökkäsi Helsingin Sanomat. 10.10.2023. Viitattu 10.10.2023.
  319. ↑ Hamas tappoi satoja nuoria festivaaleilla viikonloppuna – kooste näyttää, kuinka tapahtumat etenivät 10.10.2023. Yle.fi. Viitattu 10.10.2023.
  320. ↑ a b Murphy, Paul. P ym.: Desert horror: Music festival goers heard rockets, then Gaza militants fired on them and took hostages CNN. 7.10.2023. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
  321. ↑ a b c d e Reyes, Ronny: Horrifying images reveal Hamas massacre at rave, where Israeli officers acted as human shields to protect civilians New York Post. 8.10.2023. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
  322. ↑ Hamas hostages: Who are the people taken from Israel? BBC News. 19.10.2023. BBC. Viitattu 19.10.2023. (englanniksi)
  323. ↑ Useiden maiden kansalaisia kuollut Israelin ja Hamasin välisissä taisteluissa – evakuoinnit käynnissä MTV Uutiset. 9.10.2023. Viitattu 10.10.2023.
  324. ↑ 10 Nepalis killed, one still missing as Hamas terrorist group attacks Israel Nepal Live Today. 8.10.2023. Viitattu 8.10.2023. (englanniksi)
  325. ↑ Ivana Kottasová: The world is turning against Israel’s war in Gaza – and many Israelis don’t understand why CNN. 7.11.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  326. ↑ Is There a Path to Refugee Resettlement for Palestinians? Voice of America. 28.10.2023. Viitattu 16.11.2023. (englanniksi)
  327. ↑ Photos: As Israel’s war on Gaza rages, humanitarian crisis worsens Al Jazeera. Viitattu 16.11.2023. (englanniksi)
  328. ↑ 5 Facts About the Humanitarian Situation in Gaza Anera. 6.11.2023. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  329. ↑ Lassi Lapintie: Avustusjärjestöiltä katkesivat kaikki yhteydet Gazaan: ”Täysi hiljaisuus” Aamulehti. 28.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  330. ↑ Mersiha Gadzo,Virginia Pietromarchi,Edna Mohamed: As Israeli tanks surround hospitals, UN calls northern Gaza ‘hell on Earth’ Al Jazeera. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  331. ↑ STT, Minja Viitanen, Ayla Albayrak: Gazan suurin sairaala on jäänyt täysin saarroksiin: ”Emme voi evakuoitua” Ilta-Sanomat. 11.11.2023. Viitattu 11.11.2023.
  332. ↑ Rebecca Picciotto,Katrina Bishop: Israel-Hamas war live updates: 'Catastrophic' situation at Gaza hospital as attacks ramp up; Pro-Palestinian march due in London CNBC. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  333. ↑ Heavy fighting around Gaza’s largest hospital forces many to flee NBC News. 10.11.2023. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  334. ↑ Israeli airstrike destroys Al Shifa hospital’s cardiac ward alarabiya. 9.11.2023. Viitattu 12.11.2023.
  335. ↑ AFP-Agence France Presse: Hamas Health Official Says Israel Strike Destroys Al-Shifa Hospital Cardiac Ward www.barrons.com. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  336. ↑ Nidal Al-Mughrabi, Emily Rose, Maayan Lubell, Nidal Al-Mughrabi: Israel offers Gaza hospital evacuation for babies but fighting rages on Reuters. 12.11.2023. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  337. ↑ Israel offers to evacuate babies from main Gaza hospital amid war Hindustan Times. 12.11.2023. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  338. ↑ Gazassa siviilit eivät pakene pommituksia kuten Ukrainassa – tutkija kertoo syyn Yle Uutiset. 28.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  339. ↑ Why Egypt and other Arab countries are unwilling to take in Palestinian refugees from Gaza AP News. 18.10.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  340. ↑ Why Egypt, Other Arab Countries Are Unwilling to Accept Refugees From Gaza Voice of America. 18.10.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  341. ↑ Is There a Path to Refugee Resettlement for Palestinians? Voice of America. 28.10.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  342. ↑ Gazan sota | Israel julkaisi videon, jonka mukaan Hamas piileskelee sairaalan alla – ”Todistusvoima näyttää heikolta”, sanoo faktantarkastaja Helsingin Sanomat. 14.11.2023. Viitattu 16.11.2023.
  343. ↑ Valkoinen talo: Hamasilla komento­keskus sairaalan alla is.fi.
  344. ↑ BBC goes inside Al-Shifa hospital with the Israeli army bbc.com.
  345. ↑ Arttu Mäkelä, Henrietta Nyberg, Sanna Raita-aho: Israelin asevoimat sanoo löytäneensä al-Shifan sairaalasta aseita, Hamas kiistää ts.fi. 15.11.2023. Viitattu 19.11.2023.
  346. ↑ Gazan sota | Näin israelilaissotilaiden rynnäkkö Gazan suurimpaan sairaalaan eteni keskiviikkona Helsingin Sanomat. 15.11.2023. Viitattu 16.11.2023.
  347. ↑ STT TT-AFP: Israel sanoo aloittaneensa sotilaallisen operaation al-Shifan sairaalassa Gazassa ts.fi. 15.11.2023. Viitattu 19.11.2023.
  348. ↑ Israelin operaatio sairaalalla päättynyt: palestiinalaisten mukaan Israel tulitti potilas­huoneita ja otti kiinni henkilö­kuntaa Helsingin Sanomat. 17.12.2023. Viitattu 17.12.2023.
  349. ↑ Juonala, Marja: Maailman terveysjärjestö sanoo järkyttyneensä Nasserin sairaalan tuhosta Gazassa yle.fi. 20.2.2024. Viitattu 26.2.2024.
  350. ↑ Kajander, Riikka: Epätavallinen kuljetus raunioiden läpi Gazassa: 900 000 seteliä vietiin maan eteläosiin Yle.fi. 8.12.2023. Viitattu 15.12.2023.
  351. ↑ ‘Unusual convoy’: the mission to retrieve 900,000 banknotes from north Gaza The Financial Times. 8.12.2023. Viitattu 15.12.2023. (englanniksi)
  352. ↑ Vaizberg, Meytal: Cash convoy moves 900,000 banknotes through Gaza - report GLOBES. 10.12.2023. Viitattu 15.12.2023. (englanniksi)
  353. ↑ Ensimmäiset humanitaarista apua kuljettavat rekat ovat päässeet Egyptistä Gazaan – "Saattue ei saa olla viimeinen" mtvuutiset.fi. 21.10.2023. Viitattu 7.11.2023.
  354. ↑ Rafahin rajanylityspaikka ei avaudu tänään – tuhannet ihmiset odottavat pääsyä pois Gazasta, josta on loppumassa vesi ja ruoka Yle Uutiset. 20.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  355. ↑ US envoy: Palestinian police officers killed by Israeli forces guarding Gaza aid in Rafah The New Arab. 17.2.2024. Viitattu 5.3.2024. (englanniksi)
  356. ↑ Romsi, Vilma: Yli sata palestiinalaista kuoli ruoka-apua hakiessaan – silminnäkijöiden mukaan Israelin sotilaat ampuivat väkijoukkoon yle.fi. 29.2.2024. Viitattu 2.3.2024.
  357. ↑ ‘Massacre’: Dozens killed by Israeli fire in Gaza while collecting food aid Aljazeera. 29.2.2024. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
  358. ↑ Fabian, Emanuel: Dozens killed in Gaza aid stampede; IDF says its fire caused no more than 10 casualties The Times of Israel. 29.2.2024. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  359. ↑ Haukka, Inka: Gazan ruoka-apujonon verilöylyyn johtaneista tapahtumista eri versioita – riippumatonta tutkimusta vaaditaan maailmalla yle.fi. 1.3.2024. Viitattu 2.3.2024.
  360. ↑ Haukka, Inka: Palestiinalaislähteet: Ainakin 20 kuoli Israelin tulitettua avustusjonoa – Israel kiistää yle.fi. 15.3.2024. Viitattu 17.3.2024.
  361. ↑ Israel aikoo lisätä avun pääsyä Gazaan 500 rekkaan päivässä Helsingin Sanomat. 11.4.2024. Viitattu 14.4.2024.
  362. ↑ Suomen Punainen Risti Israelin ja palestiinalaisalueiden tilanteesta: ”Siviilien tilanne on erittäin huolestuttava” Yle.fi. 11.10.2023. Viitattu 7.11.2023.
  363. ↑ Heli Vuohelainen: Lähetysseuralta 150 000 euroa siviilien auttamiseen Israel-Palestiina-kriisissä Suomen Lähetysseura. 16.10.2023. Viitattu 7.11.2023.
  364. ↑ Suomen Punaisen Ristin johtama katastrofivalmiusyksikkö lähtee Egyptiin koordinoimaan hätäavun perillemenoa Gazaan punainenristi.fi. 27.10.2023. Viitattu 7.11.2023.
  365. ↑ Suomi tukee Punaisen Ristin liikkeen työtä Israelissa, Gazassa ja Länsirannalla Valtioneuvosto. 8.11.2023. Viitattu 10.11.2023.
  366. ↑ Kelly Garrity: Biden announces $100 million in humanitarian aid to Gaza and West Bank POLITICO. 18.10.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  367. ↑ Alyssa Kraus: Biden pressed Netanyahu to get more humanitarian aid into Gaza as fears grow over conflict escalating | CNN Politics CNN. 30.10.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  368. ↑ Yhdysvallat suunnittelee avustuksia Gazaan ilmapudotuksilla – ”Vain muutamia sotilasoperaatioita, jotka olisivat monimutkaisempia” yle.fi. 1.3.2024. Viitattu 2.3.2024.
  369. ↑ Aholainen, Saara & Rautaheimo, Kaisa: Pohjois-Gazaan pudotetaan nyt ruokaa ilmasta – tapa on vaarallinen, harvinainen ja kallis Helsingin Sanomat. 7.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
  370. ↑ Tuomaala, Erja: Gazan auttaminen ilmasta käsin ei toimi, ihmisiä on jopa kuollut laskuvarjopakettien alle yle.fi. 9.3.2024. Viitattu 9.3.2024.
  371. ↑ Gazan sota näkyy nyt järjestöissä: apua on tullut vähemmän kuin Ukrainaan mutta enemmän kuin muualle Yle Uutiset. 1.11.2023. Viitattu 7.11.2023.
  372. ↑ Israelin armeija kertoi tehneensä 150 iskua Gazaan ja tappaneensa yhden Hamasin komentajista Kaleva. Viitattu 8.11.2023.
  373. ↑ Anne Salomäki, Minja Viitanen, STT: Yhteydet Gazaan ovat mediatietojen mukaan poikki – Hamas kertoo taistelevansa Israelin joukkoja vastaan kahdella alueella Gazassa ts.fi. 27.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  374. ↑ World Health Organization Says It Can't Reach Contacts at Al-Shifa Hospital WSJ. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  375. ↑ a b EU triples funding to Gaza after a week of mixed messages on Israel crisis POLITICO. 15.10.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  376. ↑ Gazan sota | EU:lta 25 miljoonaa euroa lisää humanitaarista tukea Gazaan Helsingin Sanomat. 6.11.2023. Viitattu 7.11.2023.
  377. ↑ EU triples immediate humanitarian aid for Gaza Reuters. 14.10.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  378. ↑ Katja Incoronato: YK:lta kova viesti Israelille: ”Rikkoo sodan sääntöjä ja perusinhimillisyyttä” Talouselämä. 14.10.2023. Viitattu 7.11.2023.
  379. ↑ How the UN is helping civilians in Gaza United Nations Sustainable Development Group. 15.1.2024. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  380. ↑ What we know about Israel’s allegations against UN staffers in Gaza CNN. 29.1.2024. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  381. ↑ Fabian, Emanuel: Israel reveals 12 UNRWA staffers it says took part in Oct. 7, says 30 more assisted The Times of Israel. 16.2.2024. Viitattu 5.3.2024. (englanniksi)
  382. ↑ Diamond, Jeremy: Israel releases names and details of alleged involvement of UNRWA employees in October 7 attacks CNN. 16.2.2024. Viitattu 5.3.2024. (englanniksi)
  383. ↑ Israel-Gaza Conflict: Atrocities against civilians can be the worst seen in decades CARE International. 11.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  384. ↑ Experts say Hamas and Israel are committing war crimes in their fight AP News. 13.10.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  385. ↑ Hamas ei noudata minkäänlaisia sodan sääntöjä, mutta se ei vapauta Israelia humanitaarisesta oikeudenmukaisuudesta, sanoo emeritusprofessori yle.fi. 5.11.2023. Viitattu 7.11.2023.
  386. ↑ Över 100 anmälningar om Gazakriget – ”fientliga medier-fenomenet” kan förklara journalisten.se. Viitattu 10.11.2023. (ruotsiksi)
  387. ↑ Is Israel acting within the laws of war? The Economist. 14.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  388. ↑ Videos of Hamas attack suggest a chilling evolution of jihadist tactics NBC News. 28.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  389. ↑ Carroll, Rory: Israel shows footage of Hamas killings ‘to counter denial of atrocities’ The Guardian. 23.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  390. ↑ At Rafah crossing, Türk says both Israel and Hamas have committed war crimes news.un.org. 8.11.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  391. ↑ Gazan suurimpaan pakolaisleiriin iskettiin toistamiseen kahden päivän sisällä – YK:n mukaan teot voivat olla sotarikoksia MTV Uutiset. 1.11.2023. Viitattu 7.11.2023.
  392. ↑ Korpela, Anniina & Nikkilä-Kiipula, Eeva: Israel vahvisti iskeneensä palestiinalaisten pakolaisleiriin Gazassa – iskussa tapettiin Israelin mukaan keskeinen Hamasin johtaja Turun Sanomat. 31.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  393. ↑ Jordania ilmoitti vetävänsä suurlähettilään pois Israelista – Iran ja Turkki vaativat alueellista hätäkokousta Aamuposti. 1.11.2023. Viitattu 10.11.2023.
  394. ↑ Borger, Julian: Palestinians ‘beaten and sexually assaulted’ at Israeli detention centres, UN report claims The Guardian. 5.3.2024. Viitattu 8.3.2024. (englanniksi)
  395. ↑ Staff, Toi: UNRWA said to accuse Israel of abusing Gazan detainees The Times of Israel. 4.3.2024. Viitattu 8.3.2024. (englanniksi)
  396. ↑ Toimittajajärjestö sanoo toimittajiin kohdistuneen sotarikoksia Gazassa ja toivoo ICC:ltä tutkintaa Yle Uutiset. 7.10.2023. Viitattu 7.11.2023.
  397. ↑ Gunter, Joel: Israel shows Hamas bodycam attack footage to journalists BBC. 23.10.2023. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
  398. ↑ Kathy Jones: Journalist casualties in the Israel-Gaza war Committee to Protect Journalists. 9.11.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  399. ↑ Kareem Fahim, Mohamad El Chamaa: For Gaza’s journalists, war coverage and personal grief are one story Washington Post. 9.11.2023. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  400. ↑ Järjestö: Ainakin 31 toimittajaa kuollut sodan aikana Yle Uutiset. 7.10.2023. Viitattu 11.11.2023.
  401. ↑ How deadly is the Israel-Gaza war for journalists? Al Jazeera. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  402. ↑ Palestinian journalists forced to flee to southern Gaza - CBS Chicago www.cbsnews.com. 10.11.2023. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  403. ↑ Journalistiliitto: Gazan sota on tragedia myös journalisteille Journalistiliitto. 8.11.2023. Viitattu 11.11.2023.
  404. ↑ Gaza journalist killed alongside 42 relatives, news agency says BBC News. 7.11.2023. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  405. ↑ Määttänen, Juuso: Järjestö: Gazan sodassa on kuollut ainakin 17 toimittajaa Helsingin Sanomat. 14.12.2023. Viitattu 16.12.2023.
  406. ↑ Over 750 Journalists Sign Letter Protesting Coverage of Israel’s War on Gaza – Washington Post The Palestine Chronicle. 10.11.2023. Viitattu 11.11.2023.
  407. ↑ aste.journalisti: Lähi-itään erikoistunut mediatutkija: Toimittaja, muista nämä uutisoidessasi Israelista ja Palestiinalaisalueista Journalisti. 20.5.2021. Viitattu 11.11.2023.
  408. ↑ Burtsoff, Petri: Israel aikoo estää uutiskanava Al-Jazeeran lähetykset yle.fi. 2.4.2024. Viitattu 3.4.2024. (englanniksi)
  409. ↑ Haimi, Toivo: Tuoreen selvityksen mukaan Israelin asevoimat on käyttänyt apunaan tekoälyä ihmisten tunnistamiseen ja tappamiseen Gazassa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan väitteet ovat huolestuttavia, ja niihin liittyy paljon eettisiä ja laillisia ongelmia. (internetnetversio) KU. 11.4.2024. Helsinki: Kansan Uutiset. Viitattu 14.4.2024.
  410. ↑ Huttunen, Anni: ”Pommittakaa mitä vain voitte” – Israelin tiedustelu­lähteet kertovat teko­älyn käytöstä Gazassa Helsingin Sanomat. 5.4.2024. Viitattu 23.4.2024.
  411. ↑ Israel deploys new military AI in Gaza war France 24. 10.2.2024. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)

Kirjallisuutta muokkaa

  • Nousiainen, Anu: Lokakuun seitsemäs. Helsingin Sanomat: Kuukausiliite, 2024, nro 2, s. 22–33.

Aiheesta muualla muokkaa

Arabien–Israelin konflikti
Osanottajat
Hallitukset:   Egypti ·   Irak ·   Israel ·   Jordania ·   Palestiinalaishallinto ·   Saudi-Arabia ·   Syyria ·   Jemen
Aktiiviset järjestöt: Al-Aksan marttyyrien prikaatit · Arabiliitto · Fatah · Hamas · Hizbollah · PFLP · PLO · Amal
Toimintansa lopettaneet järjestöt: Etelä-Libanonin armeija · Irgun · Lehi · Musta syyskuu · Palestiinan brittiläinen mandaatti
Tärkeimmät tapahtumat ja konfiktit

Levottomuudet 1929 · Arabikapina 1936–1939 · Palestiinan sisällissota · Israelin itsenäisyyssota · Suezin kriisi · Kuuden päivän sota · Näännytyssota · Münchenin verilöyly · Operaatio Jumalan kosto · Jom kippur -sota · Libanonin sisällissota 1975–1990 · Operaatio Entebbe · Libanonin sota 1982 · Ensimmäinen intifada · Toinen intifada · Operaatio Kesäsade · Libanonin sota 2006 · Israelin Gazan operaatiot 2007 · Operaatio Valettu lyijy · Operaatio Puolustuksen tukipylväs · Gazan sota 2023

Diplomatia/Rauhanehdotukset

Balfourin julistus · Peelin komitea · Valkoinen paperi 1939 · YK:n jakosuunnitelma · Israelin valtion perustaminen 1948 · Khartumin kokous 1967 · Camp Davidin rauha · Israelin ja Jordanian rauhansopimus · Oslon rauhanprosessi (1993–2000) · Camp Davidin kokous 2000 · Tiekartta

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gazan_sota_2023–&oldid=22350991”