Naisasialiitto Unioni

järjestö

Naisasialiitto Unioni ry – Kvinnosaksförbundet Unionen rf (ent. Unioni Naisasialiitto Suomessa ry – Unionen Kvinnosaksförbund i Finland rf) on vuonna 1892 perustettu poliittisesti sitoutumaton feministinen järjestö. Yhdistyksen tavoitteena on naisten aseman parantaminen ja sukupuolisyrjinnän poistaminen.[1] Unionin jäsenyys on avoin kaikille naisille itsemäärittelyä kunnioittaen.[2] [3] Unionin hallituksen puheenjohtajana toimii vuonna 2021 Fatim Diarra.[4]

Naisasialiitto Unioni pyrkii vaikuttamaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistymiseen parantamalla lainsäädäntöä ja osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yhdistys julkaisee Tulva-lehteä. Unioni jakaa vuosittain Vuoden Lyyti -palkinnon ansiokkaasta tasa-arvotyöstä. Unioni on itse edustettuna erilaisissa naisten asemaa ja tasa-arvoa edistävissä järjestöissä ja toimielimissä, kuten Naisjärjestöt yhteistyössä (NYTKIS) ja International Alliance of Women (IAW).

HistoriaMuokkaa

Unioni Naisasialiitto Suomessa ry perustettiin 10. helmikuuta 1892 Helsingissä Kämpin Peilisalissa. Unionin ensimmäisiin vaikuttajanaisiin lukeutuivat muun muassa Maikki Friberg, Helena Westermarck, Lucina Hagman, Annie Furuhjelm, Helmi Tengén, Gerda von Mickwitz ja Ida Salin. Unioni Naisasialiitto vastusti aluksi Suomen naisyhdistyksen tapaan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, mutta vuonna 1904 Ylioppilastalon juhlasalissa pidetyn kokouksen jälkeen päätyi tekemään Miina Sillanpään alustuksen pohjalta ponsia naisten äänioikeuden puolesta.

PuheenjohtajiaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Naisasialiitto Unioni: Naisasialiitto Unioni naisunioni.fi. Viitattu 2.7.2017.
  2. Naisasialiitto Unioni: Tiedote: Jäseniksi kaikki naiset itsemäärittelyä kunnioittaen naisunioni.fi. 23.3.2014. Viitattu 2.3.2019.
  3. Sanoma Oy: Helsingin Sanomat hs.fi. Viitattu 25.11.2013. Fin
  4. Naisasialiitto Unioni: Unionin hallitus 2021 naisunioni.fi. Viitattu 22.2.2021.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Alfthan, Märta von: Seitsemän vuosikymmentä naisasialiitto Unionin historiaa. (Sju årtionden med Unioni, naisasialiitto Suomessa r.y. – Unionen, kvinnosaksförbund i Finland r.f.) Suomentanut Tyyni Tuulio. Helsinki: Unioni, naisasialiitto Suomessa: Kirjayhtymä, 1966.
  • Hagner, Minna & Försti, Teija: Suffragettien sisaret. Helsinki: Unioni Naisasialiitto, 2006. ISBN 952-92-0643-7.
  • Nurmi, Eeva-Liisa & Degerstadt, Nina: Kvinnans 100 år: Unionen Kvinnosaksförbund i Finland rf – Unioni Naisasialiitto Suomessa ry 1892-1992. Översättning: Nina Roos. Helsingfors: Unionen Kvinnosaksförbund i Finland, 1994. (15 s.)
  • Jallinoja, Riitta: Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet: Naisasialiike naisten elämäntilanteen muutoksen ja yhteiskunnallis-aatteellisen murroksen heijastajana. Ilmestynyt myös väitöskirjana. Helsinki: WSOY, 1983. ISBN 951-0-11956-3.
  • Metsämäki, Mikko & Nisula, Petteri: Aktivistit: Suomalaisten kansalaisliikkeiden tarina. Kleio. Helsinki: Edita, 2006. ISBN 951-37-4587-2.

Aiheesta muuallaMuokkaa