Al-Aqsa
Al-Aqsa (arab. المسجد الأقصى, Al-Masjid Al-Aqsa, hepr. מִסְגַּד אַל-אַקְצָא) on moskeija Jerusalemin Temppelivuorella. Se on Jerusalemin suurin moskeija, ja sinne mahtuu noin viisituhatta rukoilijaa.[1] Al-Aqsa on islamin kolmanneksi pyhin paikka Mekan ja Medinan jälkeen.[2]
| Al-Aqsa المسجد الأقصى מִסְגַּד אַל-אַקְצָא |
|
|---|---|
.jpg) Al-Aqsan moskeija vuonna 2013. |
|
| Sijainti | Temppelivuori, Jerusalemin vanhakaupunki |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | moskeija |
| Kerrosala | 3 500 m²[1] |
 |
|
Muhammed perimätiedon mukaanMuokkaa
Legendan mukaan Muhammed jätti kallioon jalanjälkensä pysähtyessään moskeijassa siivekkäällä hevosellaan tekemänsä öisellä matkalla.[3] Ibn Hishamin 800-luvulla kertoman legendan mukaan Muhammedin vierailu sijoitetaan vain Jerusalemiin, sillä al-Aqsan moskeija rakennettiin vasta myöhemmin 600-luvun alun jälkeisenä ajanjaksona.[4]
Varhaisin moskeijaMuokkaa
Arkeologiset tutkimukset ovat löytäneet useita ajallisia kerrostumia al-Aqsa -moskeijasta. Varhaisin temppeli, Aqsa I, on joko kalifi Abd al-Malikin (685–705) tai hänen poikansa al-Walidin (705–714) hallitsijakaudelta.[5] Siitä ei ole jäljellä juuri mitään, sillä temppeli sortui vuoden 747 maanjäristyksessä. Uusi vuonna 780 rakennettu rakennus tuhoutui jälleen maanjäristyksessä vuonna 1033, minkä jälkeen fatimidikalifi Ali az-Zahir rakennutti nykyisen muotoisen moskeijan.
-Aerial-Temple_Mount-Al-Aqsa_Mosque_(east_exposure).jpg)
Ristiretkien aikaMuokkaa
Kun ristiretkeläiset valloittivat Jerusalemin vuonna 1099 Al-Aqsaa käytettiin ristirekeläisten palatsina. Vuodesta 1118 lähtien se oli temppeliherrain ritarikunnan päämajana ja heidän aikanaan Al-Aqsaan tehtiin muutoksia. Kun Saladin valloitti Jerusalemin takaisin vuonna 1187 hän puratutti temppelinherrain tekemät muutokset, mutta eteläsivulle jätettiin heidän julkisivuun tekemänsä kaaret.[2] Mamelukit tekivät muutoksia Al-Aqsan rakenteisiin 1300-luvun puolivälissä.[1]
Vuosina 1927 ja 1936 maanjäristykset vaurioittivat moskeijaa niin paljon, että se jouduttiin rakentamaan käytännöllisesti katsoen kokonaan uudestaan.
Al-Aqsan kupoli oli alun perin katettu lyijyllä mutta se katettiin uudestaan vuonna 1964 jolloin kattamiseen käytettiin alumiinia. Se kuitenkin palautettiin alkuperäiseen asuunsa vuonna 1985 jolloin se katettiin uudestaan lyijyllä.[1]
Emiiri Abdullah I:n murhaMuokkaa
Vuonna 1951 21-vuotias räätäli Mustafa Shukri Ashshu ampui Transjordanian emiiriä Abdullah I:tä joka kuoli välittömästi. Ashshu oli piiloutunut Al-Aqsa pääsisäänkäynnille ja ampui emiiriä lähietäisyydeltä jonka jälkeen emiirin henkivartija ampui hänet.[6]
LähteetMuokkaa
- ↑ a b c d Al-Aqsa Mosque, Jerusalem AtlasTours.Net. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Al Aqsa Mosque, Jerusalem Sacred Destinations. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Terhart, Franjo & Schulze, Janina: Nykymaailman uskonnot: Alkuperä, historia, usko, maailmankuva, s. 77. Suomentanut Nieminen, Eetu & Hiltunen, Aatos. Bath: Parragon, 2007. ISBN 978-1-4075-1183-2.
- ↑ Hisham, Ibn: Profeetta.Muhammadin elämäkerta, s. 129–. Suomentanut Hämeen-Anttila, Jaakko. Basam Books, 1999. ISBN 952-9842-27-9.
- ↑ Grafman, Rafi & Rosen-Ayalon, Myriam: The Two Great Syrian Umayyad Mosques: Jerusalem and Damascus. Muqarnas, 1999, 16. vsk, s. 1–15. doi:10.2307/1523262. Artikkelin verkkoversio Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Assassination of King Abdullah The Guardian. 21.7.1951. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Al-Aqsa Wikimedia Commonsissa
- Aqsa Mosque Museum With No Frontiers – Discover Islamic Art. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
- Salim, Ahmed: Interesting Facts About Masjid-e-Aqsa (Qibla Awwal) I’timaar. 14.11.2018. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)