Ulkopoliittinen instituutti

tutkimusinstituutti Helsingissä

Ulkopoliittinen instituutti (lyh. UPI; ruots. Utrikespolitiska institutet, engl. The Finnish Institute of International Affairs, FIIA) on suomalainen valtiollinen kansainvälisen politiikan tutkimuslaitos. Se on perustettu kahteen kertaan, ensin vuonna 1961 ja uudelleen 2006. Instituutin johtajana toimi Mika Aaltola.[3] Aaltolan sijaisena toimii vuoden 2024 loppuun Mikael Mattlin. Aaltolan seuraaja on vuoden 2025 alusta Hiski Haukkala.[4]

Ulkopoliittinen instituutti
Tutkimuslaitoksen tiedot
Perustettu 2006 (Eduskunnan alaisuuteen)
Pääkonttori Helsinki
Ministeriö Eduskunnan alainen tutkimuslaitos
Tutkimusala Kansainväliset suhteet
Työntekijöiden määrä 66 (2023)[1]
Budjetti 4,3 milj. € (2023)[2]
Johtaja Mikael Mattlin (vt.)
Kotisivu

Alkuperäinen UPI 1961–2006

muokkaa

Alkuperäinen Ulkopoliittinen instituutti perustettiin vuonna 1961 Paasikivi-seuran aloitteesta. Myöhemmin sen taustaorganisaatioksi tuli opetusministeriö.[5]

Instituuttia ylläpiti Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiö, joka sai rahoituksensa pääasiassa valtionapuna. Tämä instituutti lakkautettiin vuoden 2006 lopussa.[5] Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiö jatkaa toimintaansa edelleen Paasikivi-seuran yhteydessä.

Ulkopoliittinen instituutti 2006–

muokkaa

Suomen eduskunnan satavuotisjuhlaistunnossa kesäkuussa 2006 perustettiin riippumaton tutkimuslaitos, joka keskittyy toiminnassaan kansainvälisiin suhteisiin ja Euroopan unioniin. Instituutin tehtävänä on tuottaa korkeatasoista tutkimusta, joka palvelee myös poliittista päätöksentekoa. Instituutin perusrahoituksesta huolehtii eduskunta. Instituutin toimitilat sijaitsevat Helsingissä.

Ulkopoliittisen instituutin tutkimustoiminta kohdistuu erityisesti Euroopan unioniin ja sen ulkosuhteisiin, kansainväliseen ympäristö- ja luonnonvarapolitiikkaan, Venäjän sisäisen kehityksen ja kansainvälisten tekijöiden vuorovaikutukseen sekä kansainvälisen järjestelmän murrokseen, erityisesti Kiinan ja Yhdysvaltojen muuttuvaan asemaan. Instituutin tutkimuksen tavoitteena on tuottaa korkeatasoista ja selkeää aineistoa tieteelliselle yhteisölle, poliittisille päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Toiminnassaan instituutti pitää yllä aktiivisia kansainvälisiä suhteita.

Kotimaisten ja kansainvälisten luentojen ja seminaarien järjestäminen on keskeinen osa Ulkopoliittisen instituutin toimintaa. Instituutti julkaisee myös Ulkopolitiikka-lehteä sekä raportteja tutkimustuloksista ja ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä. Lisäksi instituutti ylläpitää Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkistoa ja kronologiaa osoitteessa www.eilen.fi.

Organisaatio

muokkaa

Johtajat

muokkaa

Hallitus

muokkaa

Ulkopoliittista instituuttia johtaa eduskunnan nimittämä hallitus, joka päättää muun muassa instituutin taloudesta ja tutkimusohjelmasta, jota sen tutkijat toteuttavat tieteellisen autonomian periaatteiden mukaisesti. Hallitus nimittää instituutin johtajan.

Kokoonpano

muokkaa

Neuvottelukunta

muokkaa

Instituutilla on myös eduskunnan kansliatoimikunnan nimittämä neuvottelukunta, johon kuuluu enintään kahdeksan kansanedustajaa ja 12 tutkimuslaitoksen keskeisten yhteistyötahojen edustajaa.[9] Sen tehtävä on seurata instituutin toimintaa ja ylläpitää ja kehittää tutkimuslaitoksen yhteyksiä sen keskeisimpiin yhteistyötahoihin. Lisäksi neuvottelukunta seuraa tutkimuslaitoksen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Neuvottelukunnan toimikausi on neljä vuotta.[10]

Kokoonpano

muokkaa

Neuvottelukunnan kokoonpano 6.10.2023-31.5.2027:[10]

Henkilökuntaa ja tutkijoita

muokkaa
ulkopoliittisen instituutin henkilökuntaa ja tutkijoita
henkilö tehtävä tutkimusala
Toni Alaranta vanhempi tutkija Turkin sisä -ja ulkopolitiikka
Timo Behr affilioitunut tutkija Persianlahden maat / Arabian niemiaa
Paul Belesky Kiina ja Itä-Aasia
Cordelia Buchanan Ponczek vieraileva tutkija Ilmastopolitiikka ja energia
Katja Creutz ohjelmajohtaja Kansainvälinen oikeus
Bart Gaens johtava tutkija Japani
Emma Hakala vanhempi tutkija Ilmastoturvallisuus
Saila Heinikoski Euroopan integraatio
Niklas Helwig johtava tutkija EU:n ulkopolitiikka ja puolustusyhteistyö
Markus Holmgren Tutkija digitaalinen suurvaltapolitiikka
Mariette Hägglund Konfliktit ja poliittinen väkivalta
Tuomas Iso-Markku Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka
Juha Jokela Brexit
Jyrki Kallio Kiinan poliittinen kulttuuri
Maria Lindén Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikka
Tyyne Karjalainen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Noora Kotilainen affilioitunut tutkija Kriisit, konfliktit ja sodat
Anna Kronlund Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikka
Jyri Lavikainen Tutkija
Joel Linnainmäki Suomen ulkopolitiikka
Mikael Mattlin Tutkimusprofessori Kiinan ulko- ja sisäpolitiikka
Eoin Micheál McNamara Tutkija Transatlanttiset suhteet
Leo Michel affilioitunut tutkija Yhdysvaltain puolustus- ja ulkopolitiikka
Harri Mikkola Ohjelmajohtaja Arktinen alue
Jussi Lassila vanhempi tutkija Venäjä
Arkady Moshes ohjelmajohtaja Ukrainan ja Valko-Venäjän sisä- ja ulkopolitiikka
Katariina Mustasilta Johtava tutkija Konfliktit ja poliittinen väkivalta
Manuel Müller Vanhempi tutkija EU institutionaalinen reformi
Ryhor Nizhnikau EU:n itäinen naapurusto
Samu Paukkunen apulaisjohtaja Arktinen alue
Matti Pesu johtava tutkija Suomen ulko-, puolustus- ja turvallisuuspolitiikka
Olli Ruohomäki Vieraileva johtava asiantuntija Afganistan, Lähi-itä, Kaakkois-Aasia ja Afrikan sarvi
Sinikukka Saari Tutkimusjohtaja Venäjän ulkopolitiikka
Sanna Salo Tutkijatohtori Pohjoismaiden politiikka
Charly Salonius-Pasternak johtava tutkija Yhdysvaltojen ulko- ja sisäpolitiikka
Kristiina Silvan Tutkijatohtori Keski-Aasian maiden, Valko-Venäjän ja Venäjän sisä- ja ulkopolitiikka
Ville Sinkkonen Yhdysvaltojen ulkopolitiikka
Elina Sinkkonen Vanhempi tutkija Kiinan sisä- ja ulkopolitiikka
Timo R. Stewart Israel–Palestiina-konflikti
Iro Särkkä Tutkijatohtori Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Teemu Tammikko Vanhempi tutkija Terrorismi
Lauri Tähtinen Affilioitunut tutkija Brasilian ulkosuhteet
Henri Vanhanen tutkija Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka
Antto Vihma Tutkimusprofessori Ilmastopolitiikka
Romain Weikmans Vanhempi tutkija Kansainvälinen ilmastopolitiikka
Mikael Wigell Tutkimusjohtaja Kansainväliset taloussuhteet
Margarita Zavadskaya Vanhempi tutkija Autoritaariset valtiot
Minna Ålander Tutkija Pohjois-Euroopan turvallisuus
Marco Siddi Vanhempi tutkija EU:n ja Venäjän suhteet
Lähde:[11]

Kritiikkiä

muokkaa

Instituutin toiminnan ja selvitysten on usein mediassa arvioitu olevan poliittisesti värittynyttä. Kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Sirkka-Liisa Anttila piti vuonna 2016 Ulkopoliittista instituuttia "Naton haarakonttorina"[12]. Ulkoministeri Erkki Tuomioja on arvostellut instituuttia siitä, että se tuottaa pikemminkin mielipiteellisiä näkemyksiä kuin oikea-aikaista informaatiota ja analyysia.[13] Ulkopoliittisen instituutin aiempi johtaja Teija Tiilikainen on toiminut myös kokoomuslaisten ministerien, muun muassa Alexander Stubbin, poliittisena valtiosihteerinä[14].

Mediassa

muokkaa

Instituutin tutkija Teemu Sinkkonen arvioi syyskuussa 2015, että ”tarina pakolaisten joukkoon soluttautuneista terroristeista” näyttää olevan pelkkää satua, ja vertasi sitä Punahilkkaan.[13]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  2. Valtion talousarviomenot kirjanpitoyksiköittäin Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  3. Henkilöt FIIA – Finnish Institute of International Affairs. Viitattu 25.2.2020.
  4. a b Laura Kangas, Ulkopoliittisen instituutin uusi johtaja on kansainvälisen oikeuden professori Hiski Haukkala, Yle.fi, uutiset 19.8.2024, viitattu 19.8.2024
  5. a b Tarkka, Jukka: Tutkimusinstituutti, joka ei tutkinut Helsingin Sanomat. 6.5.2012. Arkistoitu 8.5.2012. Viitattu 25.2.2020.
  6. a b c d e f g h i Historia FIIA – Finnish Institute of International Affairs. Viitattu 10.6.2023.
  7. Henkilöt FIIA – Finnish Institute of International Affairs. Viitattu 14.8.2024.
  8. Ulkopoliittisen instituutin hallitus 2020–2024 Ulkopoliittinen instituutti. Viitattu 25.11.2021.
  9. Laki kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksesta 544/2006 Finlex. Viitattu 25.11.2021.
  10. a b Neuvottelukunta (Ulkopoliittisen instituutin neuvottelukunnan kokoonpano 6.10.2023-31.5.2027) 2023. Ulkopoliittinen instituutti. Viitattu 11.4.2024 (päivitys).
  11. Henkilöt FIIA – Finnish Institute of International Affairs. Viitattu 10.6.2023.
  12. Kosonen, Juha: Sirkka-Liisa Anttila pitää Ulkopoliittista instituuttia Naton haarakonttorina Akaan Seutu. 7.9.2016. Arkistoitu 8.10.2016. Viitattu 10.9.2016.
  13. a b Välimaa, Mikko: Eturivin terrorismistutkija piti Isis-uhkaa ”täytenä satuna” Helsingin Uutiset. 16.11.2015. Arkistoitu 17.11.2015. Viitattu 16.11.2015.
  14. Stubbin valtiosihteeri Teija Tiilikainen jättää tehtävänsä Ilta-Sanomat. 11.12.2008. Viitattu 3.5.2019.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Apunen, Osmo: Silmän politiikkaa: Ulkopoliittinen instituutti 1961–2006. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-25728-8.

Aiheesta muualla

muokkaa