Palestiinan vapautuksen kansanrintama

palestiinalainen poliittinen ja sotilaallinen järjestö

Palestiinan vapautuksen kansanrintama (PFLP, engl. The Popular Front for the Liberation of Palestine, arab. الجبهة الشعبية لتحرير فلسطين‎, al-Jabha al-ša‘biyya li-taḥrīr Filasṭīn) on marxilais-leniniläinen palestiinalainen poliittinen ja sotilaallinen järjestö. Se on ollut toiseksi suurin Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) muodostavista ryhmistä. Se on tavallisesti ollut kovan linjan edustaja Palestiinan itsenäisyyspyrkimyksissä vastakohtana maltillisemmalle Fatahille (PLO:n suurin ryhmä). PFLP vastusti Oslon rauhansopimusta ja vastusti pitkään kahden valtion ratkaisua Israelin–Palestiinan-kiistassa. Nykyään järjestö ei edusta asiassa enää niin jyrkkää linjaa kuin ensimmäisen intifadan puhjetessa 1987, ja vuonna 1999 PFLP sopi PLO:n johdon kanssa neuvotteluista Israelin kanssa.

Palestiinan vapautuksen kansanrintama
al-Jabha al-ša‘biyya li-taḥrīr Filasṭīn

Perustettu 1967
Johto
Ideologia marxismi-leninismi
Kansanedustajia 3
Kotisivu www.pflp.ps
PFPL:n joukkoja Jordanjoen itäpuolella vuonna 1969.
Israelin Mossadin autopommilla Libanonissa 1972 murhaamaa PFLP:n puhemiestä Ghassan Kanafania muistava graffiti.

PFLP syntyi arabien kansallisesta liikkeestä (ANM), jonka perusti tri George Habash, kristitty palestiinalainen, jonka perhe karkotettiin Palestiinasta vuoden 1948 Israelin itsenäisyyssodan aikana. Palestiinan vapautusarmeijan kanssa ANM perusti vuonna 1966 paluun sankarit -kommandoryhmän. Kesäkuun 1967 kuuden päivän sodan jälkeen ANM ja eräät muut ryhmät, kuten Ahmad Jibrilin Palestiinan vapautusrintama muodostivat PFLP:n Habash johtajana. Vuoden 1968 alussa PFLP:llä oli 1 300 taistelijaa. Syyria tuki sitä taloudellisesti ja sen koulutusleirit olivat Jordaniassa. PFLP kaappasi israelilaisen El Alin matkustajakoneen 23. kesäkuuta 1968, kaikki 16 matkustajaa vapautettiin[1]. Tämä oli Lähi-idän konfliktin ensimmäinen konekaappaus. PFLP julistautui 1969 marxilais-leniniläiseksi, mutta tuki edelleen panarabismia.

Ahmad Jibril erosi 1968 PFLP:sta ja perusti oman PFLP-GC:nsä. Vuonna 1969 siitä erosi maolainen Palestiinan vapautuksen demokraattinen rintama (DFLP, aluksi nimellä PDFLP) ja 1972 Palestiinan vapautuksen kansallinen vallankumouksellinen rintama (PRFLP). Jordanian mustan syyskuun jälkeen, jolloin kaikki aseelliset ryhmät karkotettiin maasta.

PFLP liittyi PLO:hin, jossa se oli aikoinaan toiseksi suurin ryhmä, mutta erosi sen toimeenpanevasta komiteasta 1974 syyttäessään Jasser Arafatin ja Fatahin johtamaa PLO:ta Israelin tuhoamisen päämäärän pettämisestä ja siirtymisestä kahden valtion politiikkaan. PFLP kuului niin sanottuihin rejektionisteihin, jotka eivät uskoneet minkäänlaisten neuvottelujen Israelin kanssa olevan mahdollista. Se palasi kuitenkin toimintaan 1981. Vuonna 1990 PFLP:n Jordanian osastosta tuli poliittinen puolue Jordanian kansan demokraattinen yhtenäisyyspuolue (Hizb al-wahda al-ša’biya al-dimuqratiyya al-urduni).

PFLP boikotoi vuoden 1996 vaaleja, ja sitä alettiin pitää merkityksettömänä radikaalien islamististen ryhmien, kuten Hamasin kannatuksen kasvaessa nopeasti 1993–1996 ja Neuvostoliiton hajoamisen myötä marxismi-leninismin antaessa tilaa islamismille.

George Habash luopui PFLP:n johtajuudesta vuonna 2000 kuudennessa puoluekokouksessa, jolloin hänen seuraajakseen valittiin Abu Ali Mustafa. Israelin helikopterit tappoivat Mustafan raketein 27. elokuuta 2000 Länsirannalla Ramallahissa. PFLP ampui kostoksi Israelin turismiministerin Rehavam Ze’evin 17. marraskuuta. Ahmad Sa’dat valittiin uudeksi pääsihteeriksi 3. lokakuuta 2001. Palestiinalaishallinto vangitsi hänet tammikuussa 2002 Israelin ja Yhdysvaltain painostuksen vuoksi kuten muutamat muutkin Ze’evin murhasta epäillyt. Korkein oikeus tuomitsi vangitsemisen lainvastaiseksi, mutta palestiinalaishallinto ei suostunut vapauttamaan häntä. 14. maaliskuuta 2006 Israelin puolustusvoimat hyökkäsi Jerikoon ja valtasi kymmentuntisen piirityksen jälkeen vankilan ja vei Sa’datin ja viisi muuta vankia Israeliin tuomittavaksi. Israelilainen sotilastuomioistuin tuomitsi 25. joulukuuta 2008 Sa’datin laittoman terroristijärjestön johtamisesta 30 vuodeksi vankeuteen[2].

PFLP osallistui Palestiinalaishallinnon parlamenttivaaleihin vuonna 2006 "Marttyyri Abu Ali Mustafa" -vaalilistalla, joka sai 4,25 % äänistä[3].

Euroopan unioni ja Yhdysvallat pitävät PFLP:tä terroristijärjestönä[4][5].

Lähteet muokkaa