Heetin kieli
Heetin kieli on kuollut indoeurooppalainen kieli, mutta sen arkaaisten piirteiden vuoksi jotkut ovat pitäneet sitä ja muita anatolialaisia kieliä pikemminkin perinnäisesti rekonstruoidun indoeurooppalaisen kantakielen sisarkielenä.[1] Se oli heettiläisvaltakunnassa käytetty kieli. Kieltä puhuttiin Anatoliassa nykyisen Turkin alueella noin vuodesta 1600 eaa. (ja ehkä jo aiemminkin) vuoteen 1100 eaa. Sen sukulaiskieli on luuvin kieli, josta lyykian kieli kehittyi. Sukua heetille on myös lyydian kieli, jota on myös löydetty piirtokirjoituksista.[2].
| Heetti | |
|---|---|
 Heettien valtakunta laajimmillaan 1350–1300 eaa. |
|
| Oma nimi | 𒉈𒅆𒇷 nešili |
| Tiedot | |
| Alue | Anatolia |
| Ajoitus | 1600 eaa.–1100 eaa. |
| Kirjaimisto | nuolenpääkirjoitus |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | Anatolialaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | hit |
Fonologia
muokkaaKonsonantit
muokkaaKaksoiskonsonantteja on todennäköisesti käytetty ennemminkin erottamaan soinnilliset ja soinnittomat äänteet toisistaan kuin kuvaamaan konsonantin pituutta.[3]
| Labiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | ||
|---|---|---|---|---|---|
| tavallinen | labialisoitunut | ||||
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | kʷ | gʷ | |
| Affrikaatta | ts | ||||
| Nasaali | m | n | |||
| Frikatiivi | s | x | ɣ | xʷ | ɣʷ | ||
| Lateraali | l | ||||
| Tremulantti | r | ||||
| Puolivokaali | w | j | |||
Lähde:[4]
Vokaalit
muokkaaVokaalien [u] ja [o] sekä [e] ja [i] välinen ero vielä toistaiseksi epäselvä. Mahdollisia diftongeja ovat [ai] ja [ue].[3].
| Etinen | Keskinen | Takinen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | o | |
| Välinen | (e̞) | ||
| Avoin | a |
Lähde:[4]
Kirjoitusjärjestelmä
muokkaa.jpg)
Heetin kieltä on löydetty babylonialaisella nuolenpääkirjoituksella savitauluihin kirjoitettuna. Yhteensä savitauluja tai niiden palasia on löytynyt noin 30 000.[5] Ensimmäiset heetinkieliset savitaulut löydettiin Boğazköyn kylästä, Turkista vuonna 1906.[6]
Heetinkielisen nuolenpääkirjoituksen ratkaisi ensimmäisenä Bedřich Hrozný yhdessä Jørgen Alexander Knudtzonin ja Hugo Wincklerin kanssa. Hrozný myös päätteli vuonna 1915, että heetti on indoeurooppalainen kieli.[5][7].
Nuolenpääkirjoitus lainattiin heetin naapurikielistä. Kirjoitusjärjestelmä ei sovi kovinkaan hyvin heetin kirjoittamiseen, mikä on johtanut siihen, että heetin tarkkaa ääntämystä ei voi päätellä tyhjentävästi. Esimerkkejä asioista, jotka tuottivat ongelmia heetin kirjoittamisessa nuolenpääkirjoituksella, ovat mm.:[8]
- Konsonanttiklusterien kirjoittamiseen, joten heetissä pitää lisätä välivokaali.
- Labialisoituneiden vokaalien merkitseminen.
- Vokaalien [e] ja [i] merkitseminen systemaattisesti omina foneemeina.
Kirjoitusmerkit jaetaan perinteisesti kolmeen ryhmään: vokaalit (V) konsonantti-vokaali (CV) ja vokaali-konsonantti (VC).
Vokaali-konsonantti (VC)
muokkaa| -b | -p | -d | -t | -g | -k | -h | -l | -m | -n | -r | -s | -z | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| a- | 𒀊
ab, ap |
𒀜
ad, at |
𒀝
ag, ak |
𒄴
ah, eh, ih, uh |
𒀠
al |
𒄠
am |
𒀭
an |
𒅈
ar |
𒀸
as |
𒊍
az | |||
| e- | 𒅁
eb, ep, ib, ip |
𒀉
ed, et id, it |
𒅅
eg, ek ig, ik |
𒂖
el |
𒅎
em, im |
𒂗
en |
𒅕
er, ir |
𒌍
es |
𒄑
ez, iz | ||||
| i- | 𒅋
il |
𒅔
in |
𒅖
is | ||||||||||
| u- | 𒌒
ub, up |
𒌓
ud, ut |
𒊌
ug, uk |
ul |
𒌝
um |
𒌦
un |
𒌨, 𒌫
ur, úr |
𒍑
us |
𒊻
uz | ||||
Konsonantti-vokaali (CV)
muokkaa| b- | p- | d- | t- | g- | k- | h- | l- | m- | n- | r- | s- | z- | w- | y- | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| -a | 𒁀
ba |
𒉺
pa |
𒁕
da |
𒋫
ta |
𒂵
ga |
𒅗
ka |
𒄩
ha |
𒆷
la |
𒈠
ma |
𒈾
na |
𒊏
ra |
𒊭
sa |
𒍝
za |
𒉿
wa |
𒅀
ya |
| -e | 𒁁
be |
𒁉
pe, pi |
𒁲
de, di |
𒋼
te |
𒄀
ge, gi |
𒆠
ke, ki |
𒄭, 𒃶
he, hé |
𒇷
le, li |
𒈨, 𒈪
me, mé |
𒉈, 𒉌
ne, né |
𒊑
re, ri |
𒊺
se |
𒍣, 𒍢
ze, zé |
||
| -i | 𒁉
bi |
𒋾
ti |
𒄭
hi |
𒈪
mi |
𒉌
ni |
𒅆
si |
𒍣
zi |
𒃾
wi |
|||||||
| -u | 𒁍
bu, pu |
𒁺
du |
𒌅
tu |
𒄖
gu |
𒆪
ku |
𒄷
hu |
𒇻
lu |
𒈬
mu |
𒉡
nu |
𒊒
ru |
𒋗, 𒋙
su, sú |
𒍪
zu |
|||
Vokaali (V)
muokkaa| a | e | i | u |
|---|---|---|---|
| 𒀀 | 𒂊 | 𒄿 | 𒌋, 𒌑
u, ú |
Lähteet
muokkaa- ↑ Tämän teorian on ensimmäisenä esittänyt amerikkalainen kielitieteilijä Edgar H. Sturtevant, On the position of Hittite among the Indo-European languages, Language 2, 25-34.
- ↑ Glottolog 4.2.1 - Hittite glottolog.org. Viitattu 2.8.2020.
- ↑ a b Lauffenburger, Olivier: Hittite Grammar (s. 12–18) 2008. assyrianlangueges.org. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Melchert, H. Craig: Anatolian Historical Grammar (s. 9) 2013. Kaarlen yliopisto. Arkistoitu 31.8.2021. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Hittite language Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Cuneiform - Hittite and other languages Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d Hittite cuneiform script and Hittite language omniglot.com. Viitattu 2.8.2020.
- ↑ Hittite Spelling (PDF) 2020. University of Pennsylvania. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c TITUS Didactica: Hethitische Keilschrift / Hittite Cuneiform Writing titus.uni-frankfurt.de. Viitattu 2.8.2020.