Tok-pisin on Papua-Uudessa-Guineassa puhuttava kreolikieli. Se on yksi valtion virallisista kielistä.[1] Tok-pisiniä puhui vuonna 2004 äidinkielenään noin 121 000, joista 50 000 ainoana kielenään.[2] Kaikkiaan kieltä puhuu noin 4 000 000 ihmistä. Kielen sanastossa on vaikutteita englannista, portugalista, saksasta sekä alueen alkuperäisistä kielistä, jotka jaetaan kahteen ryhmään papuakielet ja austronesialaiset kielet.[1]

Tok-pisin
Oma nimi Tok Pisin
Tiedot
Alue Papua-Uusi-Guinea
Virallinen kieli Papua-Uusi-Guinea
Puhujia äidinkielenään 122 000, yhteensä 4 000 000
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta kreolikieli
Kieliryhmä Englanin kreolit
Kielikoodit
ISO 639-2 tpi
ISO 639-3 tpi

Tok-pisin on juuriltaan pidgin-kieli, ja sen nimikin on peräisin englanninkielisestä käskystä talk pidgin (puhu pidginiä). Se on kuitenkin noussut yhdeksi Papua-Uuden-Guinean pääkielistä osin siksi, että pidgin-taustansa vuoksi sen sanasto on yksinkertaista ja nopeaa oppia. Sen suosio on kasvanut niin, että se alkaa jo uhata joitakin maan alkuperäiskielistä.[1]

Äänteet ja oikeinkirjoitusMuokkaa

Tok-pisinin ääntäminen ja oikeinkirjoitus perustuvat yksinkertaistettuun englantiin. Äänteiden määrässä on jonkin verran vaihtelua riippuen puhujan kielitaustasta. Tässä esitellään kuitenkin vain standardoidut ääneet.

Vokaaleja tok-pisinissä on viisi. Diftongeja ovat ⟨ai⟩, ⟨au⟩ ja ⟨oi⟩.

Etu Taka
Suppea i u
Puoliavoin e o
Avoin a

Konsonantteja on 17. Taulukon pystyviiva erottaa klusiilien soinnittomat (vasemmalla) parit soinnillisista (oikealla).

Labiaalinen Alveolaarinen Palataalinen Velaarinen Glottaalinen
Klusiili p | b t | d k | g
Frikatiivi v s h
Nasaali m n ŋ
Lateraali l
Puolivokaali w j
Tremulantti r

Soinnillisista klusiileista tulee usein soinnittomia sanan lopussa: esim. pig [pik]: sika.

Kirjoitettaessa äänteiden IPA-merkit ja latinalaisen kirjaimiston merkit vastaavat toisiaan paitsi äänteen /ŋ/ kohdalla joka kirjoitetaan kuten suomessakin ⟨ng⟩.

SanastoMuokkaa

Niin kuin monissa muissakin pidgin- ja kreolikieleissä, myös tok-pisinissä sanojen merkitykset ovat laajempia kuin superstraattikielessä (tässä: englanti). Esim. kaikai (syödä, purra; ruoka) tai diwai (puu, metsä, kasvi, tikku).

Sanoja myös muodostetaan enemmän jo olemassa olevista sanoista yhdistelemällä. Esim. haus moni (pankki: "house money"), sop bilong tit (hammastahna: "soap belong teeth") tai hap ret (purppura: "half red").

Tok-pisin mediassaMuokkaa

Tok-pisinin kielellä löytyy jonkin verran uutisia. Radio Australia tuottaa sekä artikkeleita että podcasteja (Wantok).

Papua-Uudella-Guinealla toimiva EMTV-kanavakin julkaisee päivittäin lyhyen uutisvideon tok-pisinilla.

LähteetMuokkaa

  1. a b c Papua New Guinea’s incredible linguistic diversity 20.7.2017. The Economist. Viitattu 3.7.2018. (englanniksi)
  2. Tok Pisin Ethnologue. Viitattu 3.7.2018. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tokpisininkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja


Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.