Fäärin kieli

germaanisten kielten ryhmään kuuluva indoeurooppalainen kieli

Fääri (omakielinen nimi: føroyskt) on germaanisten kielten skandinaaviseen haaraan kuuluva, Färsaarilla puhuttava kieli, jota puhuvat färingit. Se on pienimpiä nykyisistä germaanisista kielistä, ja sen lähin sukulainen on islanti. Fäärin katsotaan olevan uhanalainen.[2]

Fääri
Fäärin kielen puhuma-alue
Fäärin kielen puhuma-alue
Oma nimi føroyskt
Tiedot
Alue  Färsaaret
Virallinen kieli  Färsaaret
Puhujia 66 000
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Málráðið[1]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä germaaniset kielet
skandinaaviset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 fo
ISO 639-2 foe
ISO 639-3 fao

Färsaarten noin 45 000 fäärin puhujan lisäksi kielellä on noin 21 000 puhujaa Tanskassa, joten yhteensä fäärin puhujia on noin 66 000.[3]

Yhdessä islannin kanssa fäärillä on eniten yhteistä muinaisnorjan kanssa. Färsaarten virallinen kieli on ollut tanska suurimman osan sen historiasta, minkä johdosta fäärin kielessä on paljon toisistaan erottuvia murteita. Fääriä alettiin kirjoittaa ensimmäisen kerran 1770-luvun alussa. Ensimmäinen fäärin kielen kielioppi julkaistiin vuonna 1811.[4] Vuodesta 1937 lähtien sitä on käytetty kouluissa ja kirkoissa vuodesta 1938 lähtien.[5]

Äännerakenne

muokkaa
 
Eräitä fäärin murteiden isoglosseja.

Vokaalit

muokkaa
etu keski taka
lavea pyöreä
lyhyt pitkä lyhyt pitkä lyhyt pitkä lyhyt pitkä
suppea ɪ ʏ () ʊ
väli ɛ œ øː ɔ
väljä a ()

Vokaalit /yː aː/ esiintyvät ainoastaan lainasanoissa. Pitkät välivokaalit /eː, øː, oː/ ääntyvät usein diftongeina [eɛː ~ eəː, øœː ~ øəː, oɔː ~ oəː].[6] Fäärin diftongeja ovat /ʊi ɛi ai ɔi ɛa ɔa ʉu ɔu/.

Konsonantit

muokkaa
Labiaalit Dentaalit/Alveolaarit Retrofleksit Palataalit Velaarit Glottaalit
keskiset lateraalit
Nasaalit m n ɲ ŋ
Klusiilit tavalliset p t k
aspiroidut tʃʰ
Frikatiivit soinnittomat f s ɬ ʂ ʃ h
soinnilliset v
Approksimantit ɹ l j

/n/ ääntyy yleensä dentaalisena kun taas /t tʰ/ voivat ääntyä dentaalisina tai alveolaarisina, tosin yleisemmin dentaalisina. Sananalkuinen /l/ voi olla dentaalinen tai alveolaarinen, kun taas vokaalin jälkeen se ääntyy yleensä postalveolaarisena.[6]

Fäärin aakkoset

muokkaa

Fäärin aakkosissa on 29 merkkiä:[7]

Isot kirjaimet
A Á B D Ð E F G H I Í J K L M N O Ó P R S T U Ú V X Y Ý Æ Ø
Pienet kirjaimet
a á b d ð e f g h i í j k l m n o ó p r s t u ú v x y ý æ ø

Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[8] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan fääriksi vuonna 1948.[9]

Kielioppi

muokkaa
 
Ensimmäinen färsaarelainen kirjoitus, muinaisnorjaksi kirjoitettu Lammaskirje (fääriksi Seyðabrævið, muinaisnorj. sauðabréfit).

Fäärin kielioppi on pitkälti samanlaista kuin islannissakin. Suhteessa islantiin fäärillä on kuitenkin joitain tärkeitä kieliopillisia eroja.

Substantiivi

muokkaa

Substantiiveilla on fäärissä kolme sukua: maskuliini, feminiini ja neutri. Ne taipuvat kahdessa luvussa (yksikkö ja monikko) ja kolmessa sijassa. Fäärin kielessä sijamuodot ovat nominatiivi, akkusatiivi ja datiivi. Erona islantiin on se, että fäärissä genetiiviä käytetään erittäin vähän, ja sen tilalla käytetään erilaisia prepositioilmauksia, kuten substantiivin määräinen muoto + hjá + datiivi omistajasta: konan hjá Peteri ('Peterin vaimo')[7].

Substantiivien määräisyyserot tehdään sanojen erityisillä määräisillä muodoilla kuten muissakin skandinaavisissa kielissä. Esimerkkinä sanan bátur ('vene') taivutus:

Yksikkö Monikko
epämääräinen määräinen epämääräinen määräinen
Nominatiivi bátur báturin bátar bátarnir
Akkusatiivi bát bátin bátar bátarnar
Datiivi báti bátinum bátum bátunum
Genetiivi báts bátsins báta bátanna

Artikkeli

muokkaa

Fäärissä on epämääräinen artikkeli, joka taipuu suvun, luvun ja sijan mukaan.

Yksikkö Monikko
mask. fem. neutri mask. fem. neutri
Nominatiivi ein ein eitt einir einar eini
Akkusatiivi eina einar
Datiivi einum eini/einari einum einum
Genetiivi eins einar eins eina

Verbit taipuvat fäärissä tekijän eli subjektin mukaan. Huomioitavaa on se, että yksikön ensimmäinen persoona päättyy preesensissä aina -i ja että monikkomuodot ovat samannäköisiä perusmuodon kanssa. Esimerkkinä verbin standa ('seisoa') taivutus:[10]

Preesens Preteriti
yks. 1. standi stóð
yks. 2. stendur stóðst
yks. 3. stendur stóð
mon. standa stóðu

Osa fäärin verbeistä on heikkoja ja osa vahvoja, kuten muissakin skandinaavisissa kieleissä.

Persoonapronominit

muokkaa

Fäärissä on totuttu käyttämään persoonapronomineja lauseessa, vaikkakin verbi ja viimeistään asiayhteys paljastavat tekijän. Alla on listattu fäärin subjektipronominit ja niiden taivutukset.

Luku Yksikkö Monikko
Persoona 1. 2. 3. 1. 2. 3.
mask. fem. neutri mask. fem. neutri
Nominatiivi eg, jeg hann hon tað vit tit teir tær tey
Akkusatiivi meg, mjeg teg, tjeg hana okkum tykkum
Datiivi mær tær honum henni teimum
Genetiivi mín tín hansara hennara tess okkara tykkara teirra

Lainasanat ja sanasto

muokkaa

Fäärissä, kuten islannissakin, on pyritty minimoimaan lainasanojen käyttö ja korostettu omakantaisia, viikinkikielistä kumpuavia sanoja[11]. Tästä syystä sanaston oppiminen voi olla vaikeaa, koska kansainväliset sanat ovat saaneet fäärissä omia muotojaan, joita alla muutama:

ein telda 'tietokone', ein teldufløga 'CD-levy', ein ljóslesari 'skanneri'

Toisaalta fäärissä on sanoja, jotka ovat tanskalaista alkuperää ja niitä käytetään arkikielessä paljon enemmän kuin omakantaisia sanoja. Esimerkiksi 'polkupyörä' on tanskaksi en cykel ja fääriksi (alkuperäisesti) ein hjólhestur, mutta yleisempää on käyttää sanaa ein súkkla.

Färsaarille tyypillisille luonnonilmiöille, etupäässä tuulelle, on monia nimiä riippuen muun muassa tuulen nopeudesta ja siitä, kuinka kylmältä se tuntuu.

Kielinäyte

muokkaa

»Øll menniskju eru fødd fræls og jøvn til virðingar og mannarættindi. Tey hava skil og samvitsku og eiga at fara hvørt um annað í bróðuranda.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [12]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Málráðið malrad.fo. Arkistoitu 20.6.2022. Viitattu 21.6.2022. (fääriksi)
  2. Glottolog 4.4 - Faroese glottolog.org. Viitattu 2.12.2021.
  3. Ethnologue: Faroese (englanniksi) Viitattu 22.1.2015
  4. Faroese language 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 13.6.2022. (englanniksi)
  5. Faroese Language 2018. Føroya landsstýri. Viitattu 13.6.2022. (englanniksi)
  6. a b Árnason, Kristján: The Phonology of Icelandic and Faroese. Oxford University Press, 2011. ISBN 0199229317 (englanniksi)
  7. a b Jonathan Adams & Hjalmar P. Petersen: Faroese A Language Course for Beginners. Tórshavn, Färsaaret: Stiðin, 2014. ISBN 9789991842721 (englanti)
  8. ScriptSource - Faroese written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 2.12.2021.
  9. Faeroe Islander in Faroe Islands 2021. Joshua Project. Viitattu 2.12.2021. (englanniksi)
  10. Iben Stampe Sletten, Arne Torp, Kaisa Häkkinen, Mikael Svonni, Carl Christian Olsen: Nordens språk med rötter och fötter. Nordisk ministerråd, 2005. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.6.2022). (ruotsiksi)
  11. Faroese A Language Course for Beginners. Stiðin.
  12. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto

Aiheesta muualla

muokkaa