Lavea väljä etuvokaali
Lavea väljä etuvokaali on vokaaliäänne[1], jota suomen kielen oikeinkirjoituksessa merkitään kirjaimella Ä/ä. Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa sen merkki on [æ]. Tarkkaan ottaen on olemassa vielä väljempi etuvokaali [a], joka kuitenkin useimmissa kielissä on [æ]-äänteen allofoni. Äänteen takainen vastine on lavea väljä takavokaali, jota merkitään foneettisesti niin sanotulla latinalaisella alfalla [ɑ] ja suomen kielen oikeinkirjoituksessa kirjaimella A/a.
ÄäntäminenMuokkaa
Vokaalia [æ] määrittävät seuraavat foneettiset piirteet:
- Vokaali on etinen, koska kielen massa suuontelossa on suhteellisen edessä.
- Vokaali on väljä, koska kielen korkein kohta on alhaalla.
- Vokaali on lavea, koska huulten asento on soikea, ei pyöreä.
Esiintyminen eri kielissäMuokkaa
Lavea väljä takavokaali [æ] esiintyy vain joissakin kielissä spesifinä foneemina. Sen kirjoitustapa vaihtelee.
- Suomessa ja virossa [æ] merkitään kirjaimella ä.
- Ruotsissa [æ] voidaan merkitä kirjaimella ä tai e sanasta riippuen, ja toisaalta kirjain ä voi edustaa myös äännettä [e]; esimerkiksi erkänna ääntyy /ærtʃennɑ/.
- Norjassa ja tanskassa se kirjoitetaan æ, norjassa usein myös e. Norjassa äänne on tyypillisesti hiukan keskisempi kuin suomessa, paitsi diftongissa /æi/.
- Englannissa kirjain a edustaa toisinaan äännettä [æ], esimerkiksi sanassa hat.
Monissa kielissä, muun muassa ranskassa ja saksassa, esiintyy suomen /æ/- ja /e/-äänteiden väliin sijoittuva lavea puoliväljä etuvokaali [ɛ].
| etuvokaali | keskivokaali | takavokaali | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| lavea | pyöreä | lavea | pyöreä | lavea | pyöreä | |
| suppea | i | y | ɨ | ʉ | ɯ | u |
| ɪ | ʏ | ʊ | ||||
| puolisuppea | e | ø | ɘ | ɤ | o | |
| - | - | - | ||||
| puoliväljä | ɛ | œ | - | ʌ | ɔ | |
| väljä | æ | ɑ | - | |||
| a | ||||||
LähteetMuokkaa
- Wiik, Kalevi: Fonetiikan perusteet. Suomenkielinen oppikirja. Helsinki: WSOY kurssikirjat, 1981. ISBN 951-0-10324-1.