Æ

latinalainen kirjain

Æ (æ) on latinalainen kirjain, joka sisältyy fäärin, islannin, tanskan, norjan ja osseetin aakkosiin. Sitä käytettiin myös muinaisenglannissa, sekä keskiaikaisessa ja varhaismodernissa latinassa, sekä ranskassa. Merkki on ligatuuri kirjaimista a ja e[1].

Suomen kielessä æ-merkkiä kutsutaan toisinaan tanskalaiseksi ä:ksi.[1]

Islannissa æ on diftongi [ai]. Fäärissä pitkä æ lausutaan [ɛa] ja lyhyt æ [a]. Tanskassa æ on [ɛ] ja norjassa [æ].lähde?

Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa merkki æ ilmaisee laveaa lähes väljää etuvokaalia[2], jota ruotsissa ja suomessa merkitään ä-kirjaimella.

Wolmar Schildtin 1800-luvulla kehittämässä venykekirjoituksessa suomen ä-kirjainta vastasi æ-kirjain.

Merkki tehdään Windowsilla painamalla ALT ja numeroita 0198 peräkkäin näppäimistön numero-osasta[3]. Suomalaisella monikielisellä näppäimistöllä sen pystyy kirjoittamaan yhdistelmillä AltGr+Ä (æ) tai AltGr+vaihto+Ä (Æ). HTML-entiteettiviittauksissa Æ on Æ ja æ æ.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b J. Korpela: 5.2 Ae-kirjain æ (tanskalainen ä) jkorpela.fi. Viitattu 24.7.2020.
  2. IPA Chart With Sounds internationalphoneticalphabet.org. Viitattu 24.7.2020.
  3. Alt codes alt-codes.net.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.