Я я

Kyrillinen kirjaimisto
Nykyaikaiset kirjaimet
А Ӓ Ӑ Ӕ Б В Г
Ѓ Ґ Ғ Ҕ Д Ђ Е
Ё Ӗ Є Ә Ӛ Ж Ӝ
Җ З Ҙ Ӟ Ӡ Ԅ Ѕ
Ԇ И Ӥ Ӣ І Ї Ӏ
Й Ҋ Ј К Қ Ҝ Ҟ
Ҡ Ӄ Л Љ Ԉ М Ӎ
Н Њ Ҥ Ң Ԋ О Ӧ
Ө П Р С Ԍ Т Ԏ
Ћ Ќ У Ў Ӱ Ӳ Ӯ
Ү Ұ Ф Х Һ Ц Ч
Џ Ш Щ Ъ Ы Ӹ Ь
Э Ю Я
Muinaiset kirjaimet
Ҁ Ѹ Ѡ Ѿ Ѻ Ѣ
Ѥ Ѧ Ѫ Ѩ Ѭ Ѯ
Ѱ Ѳ Ѵ Ѷ

Я on kyrillinen kirjain. Se sisältyy bulgarian, jakuutin,[1] marin, ukrainan, valkovenäjän ja venäjän aakkosiin. Kirjaimen translitteraatiovastineita ovat ja (SFS 4900) ja â (ISO 9:1995).

Historia

muokkaa

Я on syntynyt kahden muinaisen kyrillisen kirjaimen yhdistyessä. Toinen näistä on ІА, joka on kirjainten І ja А ligatuuri ja on ollut äänteen /ja/ merkki, ja toinen kirjain on Ѧ. Ajan myötä kirjainten ІА ja Ѧ foneettinen ero hävisi ja kumpikin niistä korvattiin kirjaimella Я Pietari Suuren vuonna 1708 käyttöön ottamassa kyrillisessä kirjaimistossa.

Ääntäminen

muokkaa

Я ääntyy tavallisesti vokaalina /a/, /ja/ tai /jʌ/. Sen äännearvo on bulgariassa /a/ tai /ja/, marissa /a/, ukrainassa /jʌ/, valkovenäjässä /ja/ ja venäjässä /a/ tai /ja/. Venäjässä painottomassa tavussa sanan alussa ja konsonantin jälkeen я äännetään i:n suuntaan. Esimerkiksi sanoissa язык (jizik = kieli) ja прямой (primoi = suora). Suomensukuisissa kielissä я käytetään korvaamaan ä-äännettä, kuten myös kirjoitettaessa esimerkiksi suomenkielisiä ä-kirjaimen sisältäviä sanoja kyrillisillä aakkosilla (esimerkiksi Ювяскюля = Jyväskylä).

Koodit

muokkaa

Alla olevassa taulukossa on lueteltu ison ja pienen kirjaimen koodiarvot heksalukuina eri merkistöissä.

Я я
Unicode 042F 044F
ISO 8859-5 CF EF
KOI8 F1 D1
Windows-1251 DF FF
MS-DOS-koodisivu 866 9F EF
HTML Я я


Lähteet

muokkaa
  1. Vain venäjän kielestä lainatuissa sanoissa.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.