Infinitiivi

Infinitiivi eli nimitapa on verbin substantiivinen nominaalimuoto. Toisin sanoen verbiä, joka on infinitiivimuodossa, käytetään kuten mitä tahansa substantiivia. Se taipuu sijamuodoissa ja toimii lauseenjäsenenä kuten nominit.

Suomen kielessä vain MA- ja MINEN-infinitiivit taipuvat kaikissa sijamuodoissa; A-, E- ja MAINEN-infinitiivit taipuvat vain jossain sijamuodoissa. Persoonamuodot ovat nominien persoonamuotoja, eivät verbien persoonamuotoja.

Suomen infinitiivi

Suomen kielessä on neljä infinitiivimuotoa, ja ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa.

Esimerkki

Laulaa-verbin infinitiivit

Nimitys	I infinitiivi	II infinitiivi	III infinitiivi	IV infinitiivi	V infinitiivi
Tunnus	A	E	MA	MINEN	MAINEN
persoonamuodot	laulaa translatiivi: laulaakseni laulaaksesi laulaakseen laulaaksemme laulaaksenne laulaakseen	elatiivi: laulaesta (harvinainen) inessiivi: laulaessa laulaessani laulaessasi laulaessaan (laulaessansa) laulaessamme laulaessanne laulaessaan (laulaessansa) instruktiivi: laulaen	laulama taipuu kaikissa sijamuodoissa esimerkiksi: inessiivi: laulamassa elatiivi: laulamasta illatiivi: laulamaan adessiivi: laulamalla allatiivi: laulamaan abessiivi: laulamatta komitatiivi: laulamine (+ toinen sana ja possessiivisuffiksi) instruktiivi: laulaman essiivi: laulamana translatiivi: laulamaksi	laulaminen taipuu kaikissa sijamuodoissa esim. genetiivi: laulamiseni laulamisesi laulamisensa laulamisemme laulamisenne laulamisensa	adessiivi: laulamaisillani laulamaisillasi laulamaisillaan (laulamaisillansa) laulamaisillamme laulamaisillanne laulamaisillaan (laulamaisillansa)
passiivi		inessiivi: laulettaessa	instruktiivi: laulettaman