Abessiivi

Abessiivi eli vajanto on sijamuoto, joka ilmaisee puuttumista. Abessiivia voidaan käyttää nomineja ja verbejä taivutettaessa.

Abessiivin käyttöä oudossa liikennemerkin lisäkilvessä.

Abessiivi eri kielissä

Suomi

Suomessa abessiivia käytetään puhekielessä murrealueesta riippuen niukasti tai ei ollenkaan, eikä kirjakielessäkään kovin runsaasti. Poikkeuksena verbien ma-infinitiivimuodot (tekemättä), joiden kanssa abessiivia käytetään edelleen produktiivisesti uusienkin verbien kanssa tarkoittamaan tekemättömyyttä. Yleiskielessä abessiivin sijapääte on -tta tai -ttä vokaalisoinnun mukaisesti. Esimerkkejä:

• rahatta
• näöttä
• selittelemättä

Joissakin murteissa abessiivin pääte on kuitenkin -ti, mitä eräissä vakiintuneissa yhteyksissä käytetään yleiskielessäkin:

• huoleti
• ääneti

Abessiivi nominien yhteydessä

Abessiivin käyttö on paljolti jäänyt muutamiin sanontoihin "fossiiliksi": hatutta päin, kengittä, vaikeuksitta, erotuksetta, muitta mutkitta, pitemmittä puheitta, syyttä suotta. Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy. Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. Muutoin sen asemesta käytetään yleensä prepositiota ilman ja partitiivia, esimerkiksi ilman rahaa = rahatta. Eräissä murteissa ilman -sanaa kuitenkin käytetään abessiivin yhteydessä vahvistussanana: ilman rahatta, mitä kirja- ja yleiskielessä alettiin 1900-luvulla pitää virheenä.

Tavallisimpia abessiivimuotoisten nominien merkitysryhmiä ovat seuraavat:

• tunnesana-abessiivit, jotka voivat kuvata kirjoittajan asennetta lauseen informaatioon: huoletta, surutta
• syyabessiivit: syyttä suotta, aiheetta, perusteetta
• korvaukseen viittaavat abessiivit: veloituksetta, maksutta, palkatta, korvauksetta, vastikkeetta
• sujuvuusabessiivit: ongelmitta, vaivatta, vaikeuksitta, keskeytyksittä, esteettä, virheettä, häiriöttä, tuloksetta
• selviytymisabessiivit, jotka arvioivat tapahtuman tulosta: vauriotta, vahingotta, naarmuitta, rangaistuksetta
• vahvikeabessiivit: kiistatta, ehdoitta, varauksetta, poikkeuksetta

Abessiivi verbien yhteydessä

Vaikka abessiivi nominin sijamuotona on nykyään harvinaisehko, verbien kolmannen infinitiivin abessiivi on aivan yleinen nykykielessäkin: Sieni on keittämättä myrkyllinen. Varas hiipi sisään kenenkään huomaamatta.

Näistäkin osa on kiteytynyt sanonnoiksi: epäilemättä, säälimättä, hinnasta tinkimättä, äkkiarvaamatta, lukuun ottamatta, riippumatta siitä, siitä huolimatta.

Viro

Virossa abessiivin pääte on -ta. Virossa hyväksytään edelleen preposition käyttö abessiivin kanssa.^lähde? Suomen ilman-prepositiota vastaa ilma. Virossa voidaan sanoa ja kirjoittaa vaikkapa siilita mutta myös ilma siilita. Virossa ei ole vokaalisointua, joten abessiivin pääte on -ta eikä tä, vaikka sanassa olisikin ä, ö tai ü.

Ersä

Ersämordvassa abessiivin pääte on -(v)tomo tai -(v)t́eme vokaalisoinnusta riippuen. Esimerkiksi:

• lovtomo 'ilman lunta, lumeton'
• pevt́eme 'ilman loppua, loputon'
• tońt́emet́ 'ilman sinua'

Lähteet

Sijamuodot

abessiivi • ablatiivi • absolutiivi • adessiivi • adverbiaali • akkusatiivi • allatiivi • benefaktiivi • datiivi • delatiivi • distributiivi • eksessiivi • ekvatiivi • elatiivi • ergatiivi • essiivi • finaali • formaali • genetiivi • illatiivi • inessiivi • instruktiivi • instrumentaali • kausaali • kausatiivi • komitatiivi • komparatiivi • latiivi • lokatiivi • modaali • multiplikatiivi • nominatiivi • oppositiivi • partitiivi • prepositionaali • prolatiivi • separatiivi • situatiivi • sosiatiivi • sublatiivi • superessiivi • superlatiivi • temporaali • temporaalinen distributiivi • terminatiivi • translatiivi • vokatiivi