Temporaalinen distributiivi

Temporaalinen distributiivi on nimitys, jota Panu Mäkinen on käyttänyt suomen kielen sin-päätteisistä, mm. (toistuvaa) ajankohtaa tai alkuperää ilmaisevista adverbimuodoista (maanantaisin, arkisin, kesäisin, öisin; syntyisin, lähtöisin; väkisin, jalkaisin, sekaisin, takaisin).[1] Jussi Ylikoski, joka on tutkinut tällaisia adverbien muotoryhmiä ns. kääpiösijoina (adverbityyppeinä, joissa on sijamaisia piirteitä), käyttää sin-päätteisistä muodoista nimitystä temporaali.[2] Normaalisti suomen kieliopeissa näitä muotoja ei kuvata sijana vaan adverbijohdoksina.[3]

Unkarin kielen kieliopissa vastaavaa nimitystä distributiivi-temporaali käytetään sijamuodosta, jonka pääte on -onta/-anta/-ente. Se esiintyy vain muutamien aikaa ilmaisevien sanojen yhteydessä (esim. naponta ’päivittäin’, nyaranta ’kesäisin’, reggelente ’aamuisin, joka aamu’), ja sen asema sijamuotona on unkarilaisessakin kielioppiperinteessä kiistanalainen.[4][5][6]

Lähteet

muokkaa
  1. Suomen kielioppi - Adverbisijat users.jyu.fi. Viitattu 13.5.2025.
  2. Jussi Ylikoski: Kielemme kääpiösijoista: prolatiivi, temporaali ja distributiivi. Virittäjä, 18.12.2020, 124. vsk, nro 4. doi:10.23982/vir.76971 ISSN 2242-8828 Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
  3. VISK - § 649 Ajan adverbien tyyppejä scripta.kotus.fi. Viitattu 13.5.2025.
  4. Jaakko Anhava: Criteria for Case Forms in Finnish and Hungarian Grammars. Studia Orientalia Electronica, 2010, 108. vsk, s. 239–244. ISSN 2323-5209 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  5. É. Kiss, Katalin & Siptár, Péter & Kiefer, Ferenc: Új magyar nyelvtan, s. 136. Osiris Kiadó, 2003. Teoksen verkkoversio.
  6. Csepregi, Márta: Unkarin kielioppi, s. 140. Finn Lectura, 1991. ISBN 951-8905-39-8