Wikipedia

Adverbiaali

Adverbiaali on yleisnimitys lauseenjäsenille, jotka ilmaisevat esimerkiksi aikaa, paikkaa, suhtautumista, ehtoa tai tapaa.[1] Joidenkin kielten kieliopeissa adverbiaali on myös tietyn sijamuodon nimitys.

Adverbiaali lauseenjäsenenä

muokkaa

Lauseessa adverbiaali on tyypillisesti verbin tai koko lauseen vapaa määrite (hän hiihtää nopeasti, you can see better with the binoculars; onneksi työ ehkä valmistuu) tai täydennys (argumentti) eli verbin vaatima tietynlainen, esim. tietyssä sijassa taipuva määrite (adverbiaalitäydennys:[2] ihastuin häneen). Adverbiaaleiksi nimitetään myös vastaavan muotoisia substantiivin, adjektiivin ja adverbin määritteitä tai täydennyksiä, esim. tupakointi parvekkeella, perso makealle, kallellaan itään päin. Adverbiaalit ilmaisevat esim. ajankohtaa, kestoa, toistuvuutta, paikkaa, tilaa, tapaa, välinettä, keinoa, syytä tai ehtoa.[3][1]

Adverbiaalina voi toimia sana, lauseke tai kokonainen sivulause (jään kotiin, jos sataa). Adverbiaalina toimivat sanat ovat usein taipumattomia tai tiettyyn muotoon kiteytyneitä adverbeja (nopeasti, kauan, eilen)[4], mutta suomen kaltaisissa kielissä ne voivat olla myös nomineja jossakin ns. adverbiaalisessa sijassa.[3][1] Adverbiaalisiksi eli semanttisiksi sijoiksi nimitetään niitä sijoja, jotka eivät ole kieliopillisia sijoja (nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi, partitiivi) eli eivät koodaa lauseen ydinrooleja. Tärkeä adverbiaalisten sijojen alaryhmä ovat paikallissijat.[5]

Adverbiaali sijamuotona

muokkaa

Joidenkin kielten kieliopeissa ”adverbiaalia” käytetään tietynlaisten adverbien muodostustavan tai tietyn sijamuodon nimityksenä. Näin on ainakin selkupin (əsɨ ’isä’—əsɨ-ŋ ’isällisesti’)[6] ja udmurtin (töl ’tuuli’ – kuar töl-ja koškiz ’lehti lenteli tuulessa/tuulen vuoksi’)[7] kieliopeissa. ”Adverbiaaliksi” nimitettiin myös suomen kielen instruktiivia Gustaf Renvallin vuonna 1840 ilmestyneessä kieliopissa. Se on Renvallin käyttämistä sijamuodon nimityksistä ”infiniitin” (partitiivi), ”faktiivin” (translatiivi) ja ”suffiksiivin” (komitatiivi) ohella niitä harvoja, jotka eivät jääneet käyttöön.[8][9]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c Kielitiede:adverbiaali – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 17.5.2025.
  2. ↑ adverbiaalitäydennys Sananselityksiä: Ison suomen kieliopin termejä. 2005. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 17.5.2025.
  3. ↑ a b adverbiaali Sananselityksiä: Ison suomen kieliopin termejä. 2005. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 17.5.2025.
  4. ↑ adverbi Sananselityksiä: Ison suomen kieliopin termejä. 2005. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 17.5.2025.
  5. ↑ semanttinen sija Sananselityksiä: Ison suomen kieliopin termejä. 2005. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 17.5.2025.
  6. ↑ Olga Kazakevič: ”Selkup”, The Oxford Guide to the Uralic Languages, s. 777–816. Oxford University Press, 24.3.2022. ISBN 978-0-19-876766-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 17.5.2025.
  7. ↑ Svetlana Edygarova: ”Udmurt”, The Oxford Guide to the Uralic Languages, s. 507–522. Oxford University Press, 24.3.2022. ISBN 978-0-19-876766-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 17.5.2025.
  8. ↑ Kalevi Wiik: Suomen sijojen nimistä. Virittäjä, 4.1.1988, 92. vsk, nro 4, s. 453–453. ISSN 2242-8828 Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
  9. ↑ Riku Erkkilä: Mistä uralistiikan sijatermit tulevat? Suomen ja muiden uralilaisten kielten sijatermistön kehityksestä. Virittäjä, 21.12.2023, 127. vsk, nro 4. doi:10.23982/vir.126048 ISSN 2242-8828 Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
Sijamuodot
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Adverbiaali&oldid=23241367”