Grönlannin kieli
Grönlanti (omakielinen nimi kalaallisut) on kieli, jota puhutaan Grönlannissa. Se kuuluu eskimo-aleuttilaisen kielikunnan eskimokielten ryhmään ja tämän inuittikielten alaryhmään.[3]
| Grönlanti | |
|---|---|
 Kielen puhuma-alue |
|
| Oma nimi | kalaallisut |
| Muu nimi | kalaallisut, grönlannineskimo, inuit |
| Tiedot | |
| Alue |
 Grönlanti Tanska |
| Virallinen kieli |
Grönlanti |
| Puhujia | noin 54 000[1] |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Oqaasileriffik[2] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | eskimo-aleuttilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
eskimokielet inuiittikielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | kl |
| ISO 639-2 | kal |
| ISO 639-3 | kal |
Kieli jakautuu kolmeen päämurteeseen: pohjoiseen, läntiseen ja itäiseen. Läntistä grönlantia, murteista puhutuinta, jota kutsutaan nimellä kalaallisut, käytetään Grönlannin virallisena kielenä. Pohjoista murretta, inuktunia puhutaan Qaanaaqin (Thule) ympäristössä ja se on lähimpänä Kanadan inuktitutia. Grönlantia puhuu noin 54 000 ihmistä eli sillä on puhujia enemmän kuin kaikilla muilla eskimo-aleuttilaisilla kielillä yhteensä. Kielen katsotaan kuitenkin olevan uhanalainen.[4]
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[5] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan grönlanniksi vuonna 1900.[6]
Vuonna 2009 voimaan tulleen itsehallintolain mukaan grönlanti on Grönlannin ainoa virallinen kieli.[7]
ÄännerakenneMuokkaa
VokaalitMuokkaa
Grönlannin eskimo-aleuttilaisille kielille tyypillinen vokaalijärjestelmä sisältää kolme vokaalia: /a/, /i/ ja /u/. Ainoa diftongi on /ai/, joka esiintyy vain sanan lopussa.[9] Ennen uvulaarikonsonanttia /q ʁ/ /i/ ääntyy [e~ɛ~ɐ] ja /u/ ääntyy [o~ɔ]. /a/ takaistuu [ɑ]:ksi samassa ympäristössä. /i/ pyöristyy [y]:ksi ennen labiaaleja. /u/ edistyy [ʉ]:ksi koronaalien välissä.[10]
/i/:n ja /u/:n allofoninen väljistyminen osoitetaan oikeinkirjoituksessa; esimerkiksi /ui/, 'aviomies', ääntyy [ui], ja siitä johdettu /uiqarpuq/, 'hänellä on aviomies', ääntyy [ueqɑʁpɔq] ja kirjoitetaan ⟨ueqarpoq⟩.
KonsonantitMuokkaa
| Labiaalit | Alveolaarit | Palataalit | Velaarit | Uvulaarit | |
|---|---|---|---|---|---|
| Klusiilit | p ⟨p⟩ | t ⟨t⟩ | k ⟨k⟩ | q ⟨q⟩ | |
| Frikatiivit | v ⟨v⟩ | s ⟨s⟩ | (ʃ) | ɣ ⟨g⟩ | ʁ ⟨r⟩ |
| Nasaalit | m ⟨m⟩ | n ⟨n⟩ | ŋ ⟨ng⟩ | ɴ ⟨rn⟩ | |
| Likvidat | l ⟨l⟩ ~ ɬ ⟨ll⟩ | ʀ ⟨r⟩ | |||
| Puolivokaalit | j ⟨j⟩ |
/ʃ/ esiintyy ainoastaan joissakin murteissa ja ääntyy muuten /s/:nä.[11] /t/ ääntyy [ts] ennen vokaalia /i/. Soinnillisia klusiileja ei ole; tanskalaisten lainasanojen ⟨b d g⟩ pidetään oikeinkirjoituksessa sellaisinaan mutta äännetään soinnittomina.[12]
FonotaksiMuokkaa
Grönlannin tavun rakenne on (K)(V)V(K), jossa K on konsonantti, V on vokaali ja V on kaksoisvokaali tai sananloppuinen /ai/.[13] Omaperäiset sanat voivat alkaa ainoastaan vokaalilla tai konsonanteilla /p t k q s m n/; loppua ne taas voivat konsonantteihin /p t k q/ tai harvoin /n/. Konsonanttiklustereita esiintyy ainoastaan sanansisäisesti tavurajan yli; tällöin kaikki konsonanttiklusterin konsonantit ovat soinnittomia nasaaleja lukuun ottamatta.[14]
KielioppiMuokkaa
Grönlanti on polysynteettinen kieli. Yhdyssanoja ei juurikaan ole, vaan ilmaukset rakennetaan erilaisten johdinten avulla. Kielessä on kaksi produktiivista sanaluokkaa: substantiivit ja verbit. Kumpikin niistä jakautuu transitiiviseen ja intransitiiviseen luokkaan. Persoonia on neljä: ensimmäinen, toinen, kolmas ja refleksiivinen. Kieliopillisia lukuja on kaksi: yksikkö ja monikko. Toisin kuin inuktitutissa, kaksikkoa ei ole. Verbeillä on kahdeksan tapaluokkaa: indikatiivi, partisipiaali, imperatiivi, optatiivi, konditionaali, interrogatiivi, kausatiivi ja kontemporatiivi. Useita näistä käytetään vain sivulauseissa, mutta muotonsa puolesta ne ovat finiittisiä verbimuotoja. Sijamuotoja on kahdeksan: absolutiivi, ergatiivi (jolla on myös genetiivin funktio), ekvatiivi, instrumentaali, lokatiivi, allatiivi, ablatiivi ja prolatiivi. Transitiivisilla substantiiveilla on possesiivinen taivutus.
Tanskalainen kielitieteilijä Rasmus Rask on esittänyt, että grönlannin kieli on sukua uralilaisille kielille, mitä ei ole kuitenkaan kyetty todistamaan.
KielinäyteMuokkaa
»Inuit tamarmik inunngorput nammineersinnaassuseqarlutik assigiimmillu ataqqinassuseqarlutillu pisinnaatitaaffeqarlutik. Solaqassusermik tarnillu nalunngissusianik pilersugaapput, imminnullu iliorfigeqatigiittariaqaraluarput qatanngutigiittut peqatigiinnerup anersaavani.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [15]
LähteetMuokkaa
- ↑ Did you know Kalaallisut is vulnerable? Endangered Languages. Viitattu 2.12.2021. (englanniksi)
- ↑ www.oqaasileriffik.gl Oqaasileriffik. Viitattu 08.01.2013.
- ↑ Greenlandic Ethnologue. Viitattu 2.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.4 - Kalaallisut glottolog.org. Viitattu 2.12.2021.
- ↑ ScriptSource - Greenlandic written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 2.12.2021.
- ↑ Eskimo, Greenlander in Greenland 2021. Joshua Project. Viitattu 2.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Act on Greenland Self-Government (pdf) 2009. Naalakkersuisut. Arkistoitu 11.12.2021. Viitattu 2.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Fortescue, Michael:: Basic Structures and Processes in West Greenlandic (PDF) (Collins, Dirmid R. F.: Arctic Languages: An Awakening) 1990. Pariisi: UNESCO. Viitattu 7.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Bjørnum, Stig: Grønlandsk grammatik. Nuuk: Atuagkat, 2003. ISBN 978-87-90133-14-6. (tanskaksi)
- ↑ Hagerup, Asger: A Phonological Analysis of Vowel Allophony in West Greenlandic. 2011, NTNU. (englanniksi)
- ↑ Rischel, Jørgen: Topics in West Greenlandic Phonology. Kööpenhamina: Akademisk Forlag, 1974. ISBN 87-500-1438-2. (englanniksi)
- ↑ Rischel, Jørgen. Grønlandsk sprog. Den Store Danske Encyklopædi Vol. 8, Gyldendal (tanskaksi)
- ↑ Fortescue, Michael: West Greenlandic. Routledge, 1984. ISBN 0-7099-1069-X. (englanniksi)
- ↑ Sadock, Jerrold: Noun incorporation in Greenlandic: A case of syntactic word-formation. Language, 1980, 57. vsk, nro 2, s. 300–319. doi:10.1353/lan.1980.0036. JSTOR 413758. (englanniksi)
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Grønlands sprogsekretariat
- Grønlannin kielioppianalysaattori (Arkistoitu – Internet Archive)
