Grönlannin kieli
Grönlanti (omakielinen nimi kalaallisut) on kieli, jota puhutaan Grönlannissa. Se kuuluu eskimo-aleuttilaisen kielikunnan eskimokielten ryhmään ja tämän inuittikielten alaryhmään.[3]
| Grönlanti | |
|---|---|
 Kielen puhuma-alue |
|
| Oma nimi | kalaallisut |
| Muu nimi | kalaallisut, grönlannineskimo, inuit |
| Tiedot | |
| Alue |
 Grönlanti Tanska |
| Virallinen kieli |
Grönlanti |
| Puhujia | noin 54 000[1] |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Oqaasileriffik[2] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | eskimo-aleuttilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
eskimokielet inuiittikielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | kl |
| ISO 639-2 | kal |
| ISO 639-3 | kal |
Kieli jakautuu kolmeen päämurteeseen: pohjoiseen, läntiseen ja itäiseen. Läntistä grönlantia, murteista puhutuinta, jota kutsutaan nimellä kalaallisut, käytetään Grönlannin virallisena kielenä. Pohjoista murretta, inuktunia puhutaan Qaanaaqin (Thule) ympäristössä ja se on lähimpänä Kanadan inuktitutia. Grönlantia puhuu noin 54 000 ihmistä eli sillä on puhujia enemmän kuin kaikilla muilla eskimo-aleuttilaisilla kielillä yhteensä. Glottolog sijoittaa länsigrönlannin uhanalaisten kielten joukkoon[4] mutta Ethnologue katsoo sen kuuluvat parhaiten turvassa olevaan kieliryhmään, institutionalisoituihin kieliin[5]
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[6] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan grönlanniksi vuonna 1900.[7]
Vuonna 2009 voimaan tulleen itsehallintolain mukaan grönlanti on Grönlannin ainoa virallinen kieli.[8]
Äännerakenne
muokkaaVokaalit
muokkaa
Grönlannin eskimo-aleuttilaisille kielille tyypillinen vokaalijärjestelmä sisältää kolme vokaalia: /a/, /i/ ja /u/. Ainoa diftongi on /ai/, joka esiintyy vain sanan lopussa.[10] Ennen uvulaarikonsonanttia /q ʁ/ /i/ ääntyy [e~ɛ~ɐ] ja /u/ ääntyy [o~ɔ]. /a/ takaistuu [ɑ]:ksi samassa ympäristössä. /i/ pyöristyy [y]:ksi ennen labiaaleja. /u/ edistyy [ʉ]:ksi koronaalien välissä.[11]
/i/:n ja /u/:n allofoninen väljistyminen osoitetaan oikeinkirjoituksessa; esimerkiksi /ui/, 'aviomies', ääntyy [ui], ja siitä johdettu /uiqarpuq/, 'hänellä on aviomies', ääntyy [ueqɑʁpɔq] ja kirjoitetaan ⟨ueqarpoq⟩.
Konsonantit
muokkaa| Labiaalit | Alveolaarit | Palataalit | Velaarit | Uvulaarit | |
|---|---|---|---|---|---|
| Klusiilit | p ⟨p⟩ | t ⟨t⟩ | k ⟨k⟩ | q ⟨q⟩ | |
| Frikatiivit | v ⟨v⟩ | s ⟨s⟩ | (ʃ) | ɣ ⟨g⟩ | ʁ ⟨r⟩ |
| Nasaalit | m ⟨m⟩ | n ⟨n⟩ | ŋ ⟨ng⟩ | ɴ ⟨rn⟩ | |
| Likvidat | l ⟨l⟩ ~ ɬ ⟨ll⟩ | ʀ ⟨r⟩ | |||
| Puolivokaalit | j ⟨j⟩ |
/ʃ/ esiintyy ainoastaan joissakin murteissa ja ääntyy muuten /s/:nä.[12] /t/ ääntyy [ts] ennen vokaalia /i/. Soinnillisia klusiileja ei ole; tanskalaisten lainasanojen ⟨b d g⟩ pidetään oikeinkirjoituksessa sellaisinaan mutta äännetään soinnittomina.[13]
Muut resonantit kuin nasaalit menettävät soinnillisuutensa geminaatoina. Geminaattaklusiilit ääntyvät hyvin vahvasti. Grönlannissa saattaakin olla meneillään äänteenmuutos kohti implossiiveja.lähde?
Fonotaksi
muokkaaGrönlannin tavun rakenne on (K)(V)V(K), jossa K on konsonantti, V on vokaali ja V on kaksoisvokaali tai sananloppuinen /ai/.[14] Omaperäiset sanat voivat alkaa ainoastaan vokaalilla tai konsonanteilla /p t k q s m n/; loppua ne taas voivat konsonantteihin /p t k q/ tai harvoin /n/. Konsonanttiklustereita esiintyy ainoastaan sanansisäisesti tavurajan yli; tällöin kaikki konsonanttiklusterin konsonantit ovat soinnittomia nasaaleja lukuun ottamatta.[15]
Kielioppi
muokkaaGrönlanti on polysynteettinen kieli. Yhdyssanoja ei juurikaan ole, vaan ilmaukset rakennetaan erilaisten johdinten avulla. Kielessä on kaksi produktiivista sanaluokkaa: substantiivit ja verbit. Kumpikin niistä jakautuu transitiiviseen ja intransitiiviseen luokkaan.lähde?
Substantiivit
muokkaaSubstantiiveilla on kaksi lukua: yksikkö ja monikko. Toisin kuin inuktitutissa, länsigönlannissa duaalia ei ole. Monikon nominatiivin pääte on -t, mutta monikon tunnus vaihtelee sijan mukaan. Sijamuotoja on kahdeksan: absolutiivi, ergatiivi (jolla on myös genetiivin funktio), ekvatiivi, instrumentaali, lokatiivi, allatiivi, ablatiivi ja prolatiivi. Transitiivisilla substantiiveilla on possesiivinen taivutus.lähde?
Verbit
muokkaaVerbien pakolliset taivutuskategoriat ovat modus sekä subjekti- ja objektikongruenssi. Verbeillä on kahdeksan tapaluokkaa, joista edes indikatiivi ei ole nollamerkitty. Päälauseissa esiintyvät modukset ovat indikatiivi, imperatiivi ja optatiivi. Pelkästään sivulauseissa näistä esiintyvät partisipiaali, konditionaali, kausatiivi ja kontemporatiivi. Sivulauseidenkin moduksilla on kuitenkin persoonataivutus, joten niitä pidetään finiittisinä verbimuotoina eikä esim. konverbeinä. Partisipiaalimodus esiintyy relatiivi- ja komplementtilauseissa. Koska grönlannissa ei ole adjektiivien sanaluokkaa, vastaavat eurooppalaisten kielten substantiivia määrittäviä adjektiiveja partisipiaalimuotoiset verbit. Kontemporatiivi esiintyy päälauseen kanssa samaan aikaan tapahtuvissa adverbiaalilauseissa, kun taas kausatiivi esiintyy päälausetta edeltävissä adverbiaalilauseissa. Konditionaali esiintyy hypoteettisissa adverbiaalilauseissa.
Kolmen normaalin persoonan lisäksi sivulauseiden moduksista on neljäs reflektiivinen persoona, joka viittaa päälauseen subjektiin.
Syntaksi
muokkaaGrönlannin tunnusmerkitön sanajärjestys on SOV.
Hypoteettiset kielisukulaisuudet
muokkaaTanskalainen kielitieteilijä Rasmus Rask on esittänyt, että grönlannin kieli on sukua uralilaisille kielille, mitä ei ole kuitenkaan kyetty todistamaan. Kielen agglutinatiivinen rakenne ja sanahahmot ovat samantapaisia kuin esim. suomessa.lähde?
Kielinäyte
muokkaa»Inuit tamarmik inunngorput nammineersinnaassuseqarlutik assigiimmillu ataqqinassuseqarlutillu pisinnaatitaaffeqarlutik. Solaqassusermik tarnillu nalunngissusianik pilersugaapput, imminnullu iliorfigeqatigiittariaqaraluarput qatanngutigiittut peqatigiinnerup anersaavani.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [16]
Lähteet
muokkaa- ↑ Did you know Kalaallisut is vulnerable? Endangered Languages. Viitattu 2.12.2021. (englanniksi)
- ↑ www.oqaasileriffik.gl Oqaasileriffik. Viitattu 08.01.2013.
- ↑ Greenlandic Ethnologue. Viitattu 2.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.4 - Kalaallisut glottolog.org. Viitattu 2.12.2021.
- ↑ Greenlandic | Ethnologue Free Ethnologue (Free All). Viitattu 15.6.2023. (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - Greenlandic written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 2.12.2021.
- ↑ Eskimo, Greenlander in Greenland 2021. Joshua Project. Viitattu 2.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Act on Greenland Self-Government (pdf) 2009. Naalakkersuisut. Arkistoitu 11.12.2021. Viitattu 2.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Fortescue, Michael:: Basic Structures and Processes in West Greenlandic (PDF) (Collins, Dirmid R. F.: Arctic Languages: An Awakening) 1990. Pariisi: UNESCO. Viitattu 7.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Bjørnum, Stig: Grønlandsk grammatik. Nuuk: Atuagkat, 2003. ISBN 978-87-90133-14-6 (tanskaksi)
- ↑ Hagerup, Asger: A Phonological Analysis of Vowel Allophony in West Greenlandic. 2011, NTNU. (englanniksi)
- ↑ Rischel, Jørgen: Topics in West Greenlandic Phonology. Kööpenhamina: Akademisk Forlag, 1974. ISBN 87-500-1438-2 (englanniksi)
- ↑ Rischel, Jørgen. Grønlandsk sprog. Den Store Danske Encyklopædi Vol. 8, Gyldendal (tanskaksi)
- ↑ Fortescue, Michael: West Greenlandic. Routledge, 1984. ISBN 0-7099-1069-X (englanniksi)
- ↑ Sadock, Jerrold: Noun incorporation in Greenlandic: A case of syntactic word-formation. Language, 1980, 57. vsk, nro 2, s. 300–319. doi:10.1353/lan.1980.0036 JSTOR:413758 (englanniksi)
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muualla
muokkaa
- Grønlands sprogsekretariat
- Grønlannin kielioppianalysaattori (Arkistoitu – Internet Archive)
