Avaa päävalikko

Absalon (n. 1128 Fjenneslev, Sjælland, Tanska21. maaliskuuta 1201 Sorø, Sjælland, Tanska) oli tanskalainen arkkipiispa ja valtiomies, jota pidetään Kööpenhaminan perustajana.

Absalon
Copenhagen statue of Absalon 1.jpg
Roskilden piispa
1158-1191
Lundin arkkipiispa
1177-1201
Henkilötiedot
Syntynyt noin 1128
Fjenneslev, Sjælland, Tanska
Kuollut 21. maaliskuuta 1201
Sorø, Sjælland, Tanska
Absalonin hautakivi Sorøn luostarikirkossa
Absalonin ratsastajapatsas Kööpenhaminassa

ElämäMuokkaa

Absalon syntyi noin vuonna 1128 Fjenneslevissä Sjællandin saarella. Hän kuului vaikutusvaltaiseen sjællandilaiseen sukuun. Hänen vanhempansa olivat Asser Rig ja tämän vaimo Inge. Asser Rigin isä oli mahtava Skjalm Hvide, joka oli ollut kuningas Sven Estridinpojan aikana koko Sjællandin päämies ja joka kuningas Eerik I Ejegodin kuoltua otti tämän pojan Knud Lavardin kasvatettavakseen. Absalonilla oli veli Esbern Snare sekä sisko Ingefred, muista sisaruksista ei ole tietoa.[1] Absalon oli tulevan kuninkaan Valdemar I:sen lapsuudenystävä. Hän olikin auttamassa Valdemaria vuosien 1156-1157 aikana nousemaan Tanskan valtaistuimelle. Vuonna 1158 Absalon nimitettiin Roskilden piispaksi. Hän oli kuninkaan läheisin neuvonantaja ja tuki Valdemarin liittoutumista Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Fredrik I Barbarossan kanssa paavi Aleksanteri III:ta vastaan. Vuonna 1167 Absalon ja Valdemar sopivat paavin kanssa.[2]

Absalon oli mukana päättämässä vendien muodostamaa uhkaa tanskalaisille laivoille johtamalla vuonna 1169 sotaretkeä ja valloitti vendien tukikohdan Rügenin. Alueen liittäminen Absalonin johtamaan Roskilden hiippakuntaan sai aikaan tanskalaisen ylivallan pohjoisessa Saksassa, joka kesti vuoteen 1225. Näihin aikoihin Absalon myös johti Havnin linnoituksen rakentamista. Tämä johti myöhemmin Kööpenhaminan kehittymiseen samalle paikalle. Hän oli keskeisenä toimijana Valdemarin isän Knud Lavardin kanonisoinnissa. Lisäksi hän vaikutti siihen, että Valdemarin poika Knuut kruunattiin vuonna 1170 Valdemarin kanssakuninkaaksi, mikä varmisti vallanperimyksen Valdemarin suvulle.[2]

Vuonna 1177 Absalon valittiin Lundin arkkipiispaksi. Samalla hän toimi Knuutin holhoojana ja opasti häntä ottamaan itsenäisemmän aseman keisari Fredrik I:stä Knuutin tultua yksin kuninkaaksi vuonna 1182. Vuonna 1184 Absalon johti eteläisellä Itämerellä operaatiota, joka johti Tanskan hallintaan Pommerissa ja Mecklenburgissa. Tämän jälkeen hän palasi kirkollisiin tehtäviinsä.[2]

Absalon kuoli 21. maaliskuuta 1201 Sorøssä.[2]

LähteetMuokkaa

  1. Absalon Dansk biografisk Lexikon. Projekt Runeberg. Viitattu 6.9.2019. (tanskaksi)
  2. a b c d A. D. Jørgensen: Absalon Encyclopaedia Britannica. Viitattu 6.9.2019. (englanniksi)