Kaisa Korhonen

suomalainen teatteriohjaaja, näyttelijä ja laulaja
Tämä artikkeli kertoo suomalaisesta teatteriohjaajasta, näyttelijästä, laulajasta ja dramaturgista. Kaisa Korhonen on myös 1980-luvulla syntynyt lauluntekijä.

Kaisa Korhonen (20. heinäkuuta 1941 Sotkamo25. huhtikuuta 2024 Helsinki[1])[2] oli suomalainen teatteriohjaaja, näyttelijä, laulaja ja dramaturgi.[3]

Kaisa Korhonen Turun kirjamessuilla 2008.
Kaisa Korhonen esiintyy SKDL:n vappujuhlassa vuonna 1972.

Korhonen opiskeli Taideteollisen oppilaitoksen näyttely- ja lavastustaiteen osastolla 1961–1965. Hän oli Suomen teatterikoulun ensimmäinen ohjaajantyön lehtori 1972–1977, teatterityön professori Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksella 1984–1989, Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun väliaikainen professori 1992–1993 ja ohjaajantyön professori 1995–2000.[4]

Korhonen debytoi Ylioppilasteatterin ohjaajana vuonna 1965 ja toimi teatterin taiteellisena johtajana 1965–1967. Hän oli Svenska Teaternissa toimineen KOM-näyttämön ohjaaja ja taiteellinen johtaja 1969–1970 ja oli perustamassa suomenkielistä KOM-teatteria, jonka ohjaajana ja näyttelijänä hän toimi 1971–1972. Lilla Teaternin teatterinjohtajana Korhonen työskenteli vuodet 1981–1984.[4]

Vuosina 1989–1992 Korhonen oli Tampereen Teatterin Musta Rakkaus -teatteriryhmän ohjaaja. Helsingin Kaupunginteatterissa hän toimi sisäisen ryhmän taiteellisena johtajana 1993–1995.[4]

Taiteen keskustoimikunta nimesi Korhosen taiteilijaprofessoriksi kahdeksi ja puoleksi vuodeksi vuoden 2007 alusta.[5] Hänet promovoitiin teatteritaiteen kunniatohtoriksi Teatterikorkeakoulun promootiossa vuonna 2009.[6]

Poliittinen laululiike muokkaa

Korhosesta tuli sosialisti, kun hän tutustui 1960-luvulla DDR:n yhteiskuntaan ja vakuuttui järjestelmän paremmuudesta. Vuonna 1974 antamassaan haastattelussa Korhonen koki olleensa ”kokemus- ja elämyspohjainen sosialisti”, kunnes hän 1970-luvulla perehtyi myös teoriaan. Korhonen sai DDR:stä myös tärkeimmät taiteelliset vaikutteensa sekä teatterissa että laulussa. Laulajana Korhonen ihaili Ernst Buschia, jonka tyyli perustui vakaumukselliseen esittämiseen.[7] Korhosen voimakasta ilmaisua suosinut laulutapa oli esikuvana monille muille poliittisen laululiikkeen toimijoille.[8]

Korhonen julkaisi kolme albumia: Kaisa Korhonen (Blue Master 1969), Työstä ja taistelusta – Brechtin ja Eislerin lauluja (Love 1970) ja Maamme lauluja (Love 1977). Korhonen esiintyi myös monilla KOM-teatterin levyillä.

Korhonen kuului Suomen Rauhanpuolustajien yhteydessä toimineen Rauhankulttuuritoimikunnan hallitukseen vuodesta 1974 alkaen.[9]

Korhonen osallistui vaalityöhön esimerkiksi vuonna 1972, jolloin hän levytti yhdessä SKDL:n kuoron kanssa singlen Toverit herätkää / Äänestämme vaaleissa SKDL:ää (Love Records).

Korhonen oli keskeinen henkilö Lapualaisoopperan synnyssä vuonna 1966.

Perhe muokkaa

 
Korhonen ja säveltäjä Kaj Chydenius Ylioppilasteatterin studion ulkopuolella Helsingissä syyskuussa 1965.

Korhonen oli naimisissa säveltäjä Kaj Chydeniuksen kanssa vuosina 1965–1988 ja heidät tunnettiin kulttuurialalla vaikuttavana avioparina. Heillä oli kaksi lasta, Kalle ja Jussi Chydenius, jotka molemmat ovat muusikkoja ja työskennelleet teatterialalla.[10]

Palkinnot ja tunnustukset muokkaa

Lähde[4]

Teokset muokkaa

  • Uhma, vimma, kaipaus. Muistiinpanoja työstä ja elämästä. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-12316-5.
  • (toim.): Koirien ajama kettu. Ohjaustaiteen kysymyksiä. Helsinki: Like, 1998. ISBN 951-578-612-6.
  • Korhonen, Kaisa & Tanskanen, Katri (toim.): Näytös vailla loppua. Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-628-3.
  • Korhonen, Kaisa & Lahtinen, Joonas (toim.): Näytöksen paikka. Suomalaisen teatterin vuosi 2007. Helsinki: Like, 2007. ISBN 978-952-01-0010-0.
  • Helavuori, Hanna-Leena & Korhonen, Kaisa: Kiihottavasti totta. Helsinki: Like, 2008. ISBN 978-952-471-901-8.

Lähteet muokkaa

  1. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010384889.html
  2. Seppälä, Riitta & Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, s. 229. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-31-0236-X.
  3. Mäkelä, Olli: Kaisa Korhonen Näytelmät.fi. Viitattu 17.2.2016.
  4. a b c d Kaisa Korhonen (Arkistoitu sivu) Teatterikorkeakoulu. Viitattu 17.2.2016.
  5. Kaisa Korhosesta taiteilijaprofessori Yle Uutiset. 20.10.2006. Viitattu 21.2.2008.
  6. http://yle.fi/uutiset/teatterikorkeakoulussa_promovoitiin_ensimmaiset_tohtorit/1051878 Teatterikorkeakoulussa promovoitiin ensimmäiset tohtorit
  7. Kenelle laulaja on vastuussa?. Kulttuurivihkot, 1974, nro 2.
  8. Kaj Chydenius: Tänään me taomme lauluja. Kulttuurivihkot, 1974, nro 2.
  9. Rauhankulttuuritoimikunta. Kulttuurivihkot, 1974, nro 2.
  10. 70-luvun superpari kuoli vain muutaman päivän erolla toisistaan – Tällaista oli yhteiselo www.iltalehti.fi. Viitattu 25.4.2024.
  11. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton myöntämät kultaiset kunniamerkit 2014–1947, Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto 2014 (pdf). Viitattu 27.2.2016.
  12. Kaisa Korhonen Elonetissä.
  13. Palkitut – Ida Aalberg -säätiö ida-aalberg-saatio.fi. Viitattu 22.7.2022.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaisa Korhonen.