Wikipedia:Vertaisarviointi

Tie suositelluksi artikkeliksi
  1. Uusi artikkeli
  2. Artikkelin muokkaus
  3. Suositellun artikkelin kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu artikkeli

Suositellusta artikkelista voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tie suositelluksi luetteloksi
  1. Uusi luettelo
  2. Luettelon muokkaus
  3. Suositellun luettelon kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu luettelo -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu luettelo

Suositellusta luettelosta voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille. Vertaisarvioinnin tärkein tavoite on artikkelien laadun parantaminen. Arvioinnin aikana on tarkoitus saada muilta käyttäjiltä niin paljon palautetta ja parannusehdotuksia, että artikkelilla olisi lopulta hyvät mahdollisuudet päästä suositeltujen artikkelien tai suositeltujen luetteloiden joukkoon.

Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle suositelluksi artikkeliksi tai luetteloksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa. Vertaisarvioinnin kestolla ei ole takarajaa, mutta arvioinnin voi kuitenkin päättää, kun palautteen mukaiset tarpeelliset lisäykset ja korjaukset on tehty, eikä uusia parannusehdotuksia ole tullut enää neljään viikkoon.

OhjeitaMuokkaa

Pyynnön tekeminenMuokkaa

  • Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle tätä laatuarviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkelin ei tarvitse kuitenkaan olla jotakin statusta ajatellen ”valmis”, vaan vertaisarviointia voi pyytää sellaisellekin artikkelille, jota pitää vielä parantaa.
  • Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta. Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotusten mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
  • Voi olla hyödyllistä kertoa, mikä vertaisarvioinnin tavoite on: esimerkiksi tietyn laatutason tavoittelu, laatumerkityn mutta ongelmaisen artikkelin parantelu jotta laatumerkintää ei tarvitsisi poistaa, tai vain artikkelin parantaminen.
  • Liitä uusi pyyntö listan ylimmäksi.
  • Liitä artikkeliin vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataanMuokkaa

  • Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, onko sen rakenne looginen, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä, onko lähteet merkitty oikein ja onko niitä riittävästi jne. Lisää kommenttisi tälle sivulle artikkelin otsikon alle.
  • Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
  • Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista.

Vertaisarvioinnin päättäminenMuokkaa

  • Vertaisarvioinnin avaaja voi päättää vertaisarvioinnin sitten kun se on hänen mielestään täyttänyt tavoitteensa. Kun arviointipyyntö on ollut neljä viikkoa ilman uusia kommentteja, arviointi on suositeltavaa päättää joka tapauksessa. Voit halutessasi kuitenkin ensin lisätä keskustelun loppuun tällaisen varoituksen (voit samalla muokata sitä halutessasi):
[[Kuva:Out of date clock icon 2.svg|28px]] Viimeisestä kommentista on kulunut [näin kauan], joten arkistoin vertaisarvioinnin [N] päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --~~~~
  • Arvioinnin päätyttyä poista vertaisarviointikeskustelu tältä sivulta ja siirrä arkistoituna artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi antaa numeron 1. Arkistoinnissa voi käyttää {{Arkistoitu osa}}-mallinetta näin:
    ==Arkistoitu vertaisarviointi==
    {{Arkistoitu osa}}
    [kopioitu vertaisarviointi]
    </div>
  • Lisää artikkelin keskustelusivulle mallineen {{Artikkelin historia}} avulla oikea {{Artikkelitapahtuma}}:
    {{Artikkelin historia|va|
    {{Artikkelitapahtuma|tapahtuma=va|ajankohta=pp.–pp.kk.vvvv|linkki=#Arkistoitu vertaisarviointi|tulos=Arvioitu|oldid=Ikilinkki}}
    }}
    Täydennä riville artikkelin nimi, arvioinnin päivämäärät ja ikilinkki ("oldid"). Ikilinkki kopioidaan artikkelisivun vasemman "Työkalut"-linkkivalikon "ikilinkki"-linkistä avautuvan sivun urlin lopusta.
  • Poista {{Vertaisarviointi}}-malline artikkelin alusta.
  • Kun vertaisarviointi on päättynyt kestettyään vähintään kaksi viikkoa, artikkelin voi viedä suositeltu artikkeli-, suositeltu luettelo- tai hyvä artikkeli -äänestykseen.

Katso myösMuokkaa

VertaisarviointipyynnötMuokkaa

Fukushima I -voimalan ydinonnettomuudetMuokkaa

Yritän kehittää Fukushiman onnettomuudesta kertovaa artikkelia hyvästä suositelluksi. Mitä pitäisi vielä parantaa ennen suositeltu-äänestystä?

Haluaisin yksinkertaistaa artikkelin otsikkoa muotoon "Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus". On toki olemassa myös Fukushima II -ydinvoimala, mutta siellä ei ole tapahtunut onnettomuutta ja se on suljettu lopullisesti, joten sekaantumisen vaaraa ei ole. Monikollisen otsikon voisi muuttaa yksikköön, koska käytännössä kyseessä oli yksi iso onnettomuus kolmessa reaktorissa yhtä aikaa. Mitä mieltä muut ovat otsikon muutoksesta? --TuomoS (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 14.19 (EEST)

Nimenmuutos kuulosta järkevältä. Artikkeli itsessään vaikuttaa kattavalta ja hyvin kirjoitetulta, joten musta on SA-tasolla. --PtG (keskustelu) 20. kesäkuuta 2020 kello 11.27 (EEST)

KalevalaMuokkaa

Olisi korkea aika saada tämä tärkeä artikkeli laadukkaaksi. Me suomenkieliset wikipedistithän olemme eräällä tavalla nykyajan eliaslönnroteja. Artikkelin voisi kehittää syksyyn mennessä suositelluksi. Lähdekirjallisuutta löytyy paljon kehittämisen pohjaksi. --Savir (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 15.54 (EEST)

Osio "Tapahtumat" on enimmäiseen lähteetön. Sen lähteenä voisi kuitenkin pitää itse teosta, joten viitteistys ei sikäli ehkä ole välttämätön, jos tiedot on todettu paikkaansapitäviksi. --Savir (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 16.24 (EEST)

Erittäin hyviä lähteitä lienee runsaasti, joten tämä on kiitollinen parannettava. Muutaman viime vuoden uudet lähteet pitäisi varmaan tsekata (ainakin Kalevala-seuran vuosikirja, vaikka siinä käsitellään paljon muitakin teemoja kuin Kalevalaa). Kalevala-mitan, Kalevalan myyttien ja uskonnollisten elementtien ja Kalevalan historiallisen taustan aihepiiristä on viime vuosina kirjoitettu paljon, etenkin tutkija nimeltä Frog ja kielitieteen osalta myös Janne Saarikivi. Näihin uudempiin tuloksiin (varmaan paljon muitakin) olisi hyvä laajentaa. Aihe on niin laaja, että hyvin monipuolista aineistoa on paljon läpikäytäväksi mutta varmasti myös palkitseva.--Urjanhai (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 21.50 (EEST)
Keskeisimpiä pääasioita artkkelissa luultavasti on kohtalaisen hyvin, mutta pääartikkeleita voi tulla erotettaviksi ja rakennetta tasapainotettavaksi eri osiltaan ja tärkeimpiä osioita syvennettäviksi ja hiukan päivitettäviksi. --Urjanhai (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 22.08 (EEST)
Mä sanon heti aluksi, että tämä on kysymys, johon liittyy sekä negatiivisia että positiivisia mielikuvia. Itse olen kivisen tien kautta oppinut pitämään Kalevalasta. Ehkä olisi hyvä saada sitä negatiivista palautetta jos sitä on muilla, eli tietoa mistä se johtuu. Onko se vain koululaitokseen liittyvää vihamielisyyttä vai mitä en tiedä. Itse olen tämän selättänyt ja toimin aktiivisesti kalevalaisen perinteen elvyttämisessä. Eli tämä vaikeus, miksi tämmöinen kestää 50 vuotta että voi oppia pitämään tai edes suhtautumaan neutraalisti? Teen kaikkeni että tästä tulisi hyvä artikkeli. --Höyhens (keskustelu) 9. kesäkuuta 2020 kello 01.40 (EEST)

Artikkelin pääkuvana on nyt mitäänsanomaton vanha kansikuva, jossa on lähinnä vain pientä tekstiä. Eikö olisi parempi käyttää jotain Gallen-Kallelan maalausta sen tilalla ja siirtää kansikuva historiaosioon. --Savir (keskustelu) 19. kesäkuuta 2020 kello 23.30 (EEST)

Bibliofiileille ensipainoksen kansi on erityistä merkitystä omaava ja se on myös neutraali. Esim. jonkun maalauksen valinta olisi subjektiivinen ratkaisu, ja arvioin näin vaikka esim. itse olenkin juuri Gallen-Kallelan maalausten suuri ihailija ja uskoisin, että ymmärrän niiden suuren merkityksen.--Urjanhai (keskustelu) 20. kesäkuuta 2020 kello 10.41 (EEST)

Nimi Kalevala pitäisi kai kursivoida joka paikassa tekstiä, vai mitä? Ainakin pitäisi valita joko kursivointi tai normaali fontti. --Savir (keskustelu) 20. kesäkuuta 2020 kello 23.09 (EEST)

AmerikansuomalaisetMuokkaa

Tämän voisi kehittää suositelluksi. Artikkelia luetaan paljon, ja suomalaisena aiheena tämän suomenkielinen tietosanakirja-artikkeli on erityisen tärkeä. Mitä tämä artikkeli vielä kaipaisi? Suomenkielistä lähdekirjallisuutta on riittävästi. --Savir (keskustelu) 30. toukokuuta 2020 kello 12.35 (EEST)

Alaluvussa Suomalaisten suosimat alueet on tarkasteltu vain Yhdysvaltoja, vaikka myös Kanada pitäisi tässä(kin) ottaa mukaan. Toinen asia siirtolaisuudesta: suomalaiset tavallaan "myöhästyivät" tai olivat mukana vasta viimeisissä suurissa siirtolaisaalloissa, vuoden 1900 molemmin puolin. Jos näistä löytyisi lähteistettyä? --Kospo75 (keskustelu) 30. toukokuuta 2020 kello 12.45 (EEST)
Lisäsin kirjasta artikkeliin Kanadan suomalaisalueet ja maininnan suomalaisten myöhäisestä liikkeellelähdöstä. Lisäsin myös kappaleen Alaskaan suuntautuneesta varhaisesta siirtolaisuudesta. --Savir (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 11.37 (EEST)
Juuri mainitsemassasi asiayhteydessä, eli paljon luettuna artikkelina artikkelin tila näyttää saadun varsin hyväksi (vaikka en aihepiiriä juuri syvällisemmin tunnekaan). Etenkin amerikansuomalaisuuden määrittelyt alussa lähteiden mukaan ovat erittäin hyviä.Lähteenä on myös käytetty hiljattaisia laadukkaita suomenkielisiä yleisesityksiä, ja se myös näkyy artikkelin sisällön selkeytenä, loogisuutena ja tasapainoisuuteena. Tosin en tunne tämän aiheen lähdetilannetta yhtään sen paremmin kuin että Siirtolaisuusinstituutti varmaan tämän aiheen keskeisiä lähteitä julkaisee, niin kuin lähdeluettelostakin näkee. Ja tämän puolesta artikkeli myös sopii hyvin edelleen kehitettäcväksi, kun hyvien lähteiden äärelle on päästy (ellei se jo peräti ole lähellä valmista, tätä en ehdi nyt ruveta arvioimaan).
Loppuosassa kun on luetteloa amerikansuomalaisista, on myös hyvin perustellusti tehty jako ensimmäisen polven, toisen polven ja suomalaissukuisiin. Tämäkin aivan ilmeisesti on lähteisiin perustuen tieteellisesti informoitu. Eli wikipedia-artikkeliksi erittäin hyvä. Kuitenkin luettelon laajuus herättää pohdintaa: nyt selvästi puuttuu vielä monia erittäin tunnettuja määritelmän mukaisia amerikansuomalaisia, kuten esim. amerikkaan kotiutunut runoilija ja kääntäjä Anselm Hollo, puhumattakaan vähemmän tunnetuista. Toisaalta täydellisyyteen pyrkivä luettelo osana artikkelia voi jo käydä raskaaksi (varsinkin miljoonine viihdejuklkkiksineen, joita väistämättä on joka kansallisuudessa, mitä amerikkaan on muuttanut). - Samalla monet vähemmän tunnetut ovat hyvin kiinnostavia (esim. monet tieteilijät, joista useat ovat merkittäviä, mutta vain harvat erittäin laajalti tunnettuja). En osaa sanoa haittaako tämä kovasti tai miten kannartaisi menetellä. Ehkä pääartikkelin Luettelo tunnetuista amerikansuomalaista luomista voisi harkita. Silloin täydellinen laaja luettelo, josta on oma hyötynsä, ei turhaan laajentaisi muuten hyvin tiiviisti ja luettavasti kirjoitettua artikkelia. Silloin tässä artikkelissa voisi osan osiosta ehkä muuttaa proosamuotoon luettelon sijasta. Kuitenkin puitäisi tarkistaa, että tieto amerikansuomalaisuudesta on jokaisen luetellun tai mainitun henkilöartikkelissa lähteistettynä esitetty. Nyt esim. nimi Dave Mustaine kuulostaa kyllä jotenkin suomalaiselta, ja voisi hyvin olla samaa sarjaa kuin amerikansuomalaiset nimet muotoa "Pietila" tai "Leematta" mutta mitään muuta tietoa kuin luokittelu artikkelissa ei ole.
Sen sijaan Luokka:Amerikansuomalaiset henkilöt, johon nyt on viitattuna pääartikkeli-mallineella, voi vaatia pohdintaa ja ehkä lähdetyöskentelyäkin, jos verrataan artikkelissa nyt oleviin hyviin ja lähteistettyihin ja selkeisiin amerikansuomalaisuuden määrittelyihin. Eli kuinka pitkä ja pysyvä oleskelu vaaditaan. Nyt luokka tosin vaikuuttaa varsin tasapainoiselta ja on sisällöltään myös erittäin laaja, että luetteloartikkelistakin tulisi pitkä, varsinainen matrikkeli, ja silloin pääartikkelimallineen linkki voi olla toimivakin. Mutta nyt tehty sukupolvien ja elämänalojen mukainen luettelo laajennettuna koko luokan sisältöön olisi jo aika komea matrikkeli. Tässä näkyy hyvin monien muokkaajien systemaattinen perustyö artikkelien luomisessa. --Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 13.05 (EEST)
Siirsin koko nimiluettelon nyt omaksi artikkelikseen Luettelo tunnetuista amerikansuomalaisista. Tässä artikkelissa nimiä on yhä tietolaatikossa ja artikkelin sisällä. --Savir (keskustelu) 5. kesäkuuta 2020 kello 19.25 (EEST)
En tiedä kaipaako artikkeli enää uusia osioita. Laajennan vielä joitain osioita lähdekirjallisuuden pohjalta vähän yksityiskohtaisemmiksi. Samalla voin lisäillä tekstiin henkilönnimiä, joita nimiluettelon siirtäminen nyt on vähentänyt. --Savir (keskustelu) 5. kesäkuuta 2020 kello 20.02 (EEST)
Aika hyvää jo nyt, kieleen voisi jotain, mutten osaa sanoa mitä, kielestähän on oma artikkelinsa sentään. Toi Haali-käsite pitäisi parantaa, koska siihen liittyi myös työväenliikettä, ei pelkästään uskonlahkoja. --Höyhens (keskustelu) 9. kesäkuuta 2020 kello 01.37 (EEST)
En kiellä edellistä, mutta ehkä jotenkin Neuvostoliittoon lähtijöistä pitäisi olla jotain enemmän, en tiedä onko siitä pääartikkelia. Onhan yleisesti tiedossa ja siitä ainakin on lähteitä että monille kävi siellä huonosti, mutta kun tämä artikkeli on niin pitkä muutenkin, lienee syytä harkita jakamistakin, tai sitten yrittää katsoa onko johonkin asiaan pääartikkelin tarvetta, esimerkiksi tähän. --Höyhens (keskustelu) 9. kesäkuuta 2020 kello 01.48 (EEST)
Nyt kun huomasin niin kulttuurin suhteen on vielä tekemistä. Uskon että monista muusikoista on artikkeleita mutten jaksa kaivaa nyt, artikkeli Erik Kivi on ainakin olemassa, mutta muistan kun olen kai itse aloittanut.. Ei kaikkia muusikoita tarvitse mainita, mutta ihmisiä joita sinne on mennyt voi täsmentää jotenkin. Ja oikeesti, työväenliikkeen väkeä sinne meni paljon. Sellainen kuin Arne Halonen olisi maininnan väärti, mutku tietoja on vähän. --Höyhens (keskustelu) 9. kesäkuuta 2020 kello 01.53 (EEST)
Minulla on se Keron toinen kirja vuodelta 1997. Siinä on paljon kulttuuriasiaa ja politiikkaa. Laajennan artikkelia sen pohjalta. Neuvostoliittoon menijöistä voisi olla oma artikkelinsa. --Savir (keskustelu) 9. kesäkuuta 2020 kello 10.09 (EEST)
Haaleista on nyt vähän enemmän. Neuvostoliittoon menijöistähän tässä on jo kokonainen kappale. --Savir (keskustelu) 9. kesäkuuta 2020 kello 12.12 (EEST)

LinnutMuokkaa

Tämän voisi kehittää suositelluksi artikkeliksi kesän aikana. Aiheesta löytyy paljon suomenkielistä lähdekirjallisuutta. Artikkeli on jo nyt varsin laaja. Onko joitain osioita syytä jakaa ala-artikkeleihin ja lyhentää tässä? Puuttuko jotain oleellista? Onko osioiden järjestys eläinartikkelien käytäntöjen mukainen? Muutama lähteetön kohta on, jotka voisi kirjoittaa lähteiden pohjalta uusiksi, esim. muutto-osio ja lahkojen luettelo (myöh. edit: tehty). Sisällöllistä ongelmaa lähteetömissä kohdissa ei tosin näyttäisi olevan. --Savir (keskustelu) 14. toukokuuta 2020 kello 13.28 (EEST)

Monin paikoin ensisilmäyksellä varsin kattava artikkeli. Muutama näkemys alkuosioista. Kehityksestä on kirjoitettu lähes 15 vuotta vanhan lähteen pohjalta. Tämä vaikuttaa mun silmään vähän vanhentuneelta osiolta, jo heti sen suhteen, että nykyään tutkijat taitavat olla aika yksimielisiä siitä, että linnut ovat hyöhenpeitteisiä dinosauruksia. Nyt tuossa "arvellaan". Britannicassa vaikuttaisi olevan tuohon varsin pätevästi kirjoitettua asiaa. Ja tosiaan Archaeopteryx ei ainakaan ole enää varhaisin tunnettu "liskolintu" (kuten kuvatekstissä sanotaan), varhaisin tunnettu moderni lintukin lienee n. 66 miljoonaa vuotta vanha Asteriornis maastrichtensis. Lahkoja taidetaan nykyään listata 41 (toki tässä on aina vähän muuttujia), mutta tälle hyvä lähde lienee Birds of the Worldin taksonomialistaus. Tuolla muuten lintulajejakin luokitellaan yli 10000. --PtG (keskustelu) 14. toukokuuta 2020 kello 17.48 (EEST)
Lintujen kehityshistoriaa tosiaan voisi tarkentaa Internetin tarjonnan pohjalta. Mitä tulee lintujen ja dinosaurusten yhteyteen, mielestäni on järkevintä muotoilla asia niin kuin esim. Britannica sen muotoilee: "many lines of evidence now show that one lineage [of dinosaurs] evolved into birds about 150 million years ago." eli että linnut kehittyivät yhdestä dinosaurusten haarasta. Suomen yleiskielessä ja biologian populaarikirjallisuudessahan dinosauruksiin luetaan kai edelleen vain ne sukupuuttoon kuolleet Dinosauria-lajit, jotka sitä paitsi kuuluivat matelijoiden luokkaan. --Savir (keskustelu) 14. toukokuuta 2020 kello 18.19 (EEST)
Jep, jotain tuohon suuntaan. Britannicassa on mielestäni muutenkin selitetty varsin hyvin nykykäsitystä ja sitä miten siihen on tultu. Mutta tosiaan yleiskielessä dinosaurukset olivat niitä vanhoja eläimiä, mutta kyllä tässä artikkelissa pitäisi pystyä puuttumaan myös tähän asiaan ja kertoa tieteellinen näkemys kehityksestä (ja kladistiikasta). --PtG (keskustelu) 14. toukokuuta 2020 kello 18.35 (EEST)
Lintujen taksonominen luokittelu on vaikea aihe. Molekyylifylogeneettisten tutkimusten aiheuttamasta mullistuksesta 2000-luvulta alkaen voisi olla hyvä mainita. --Nitraus (wikinät) 14. toukokuuta 2020 kello 20.30 (EEST)
Asiasta löytyy suhteellisen hyvä esitys julkaisussa British Birds. Tuokin on tosin jo 15 vuotta vanha, mutta perusasiat pitänevät paikkaansa. Kokotekstin pääsee lukemaan ResearchGaten kautta. --Nitraus (wikinät) 14. toukokuuta 2020 kello 20.40 (EEST)
Hyvä että lahkoluettelo on nyt paremmin ajan tasalla. Linkit johtavat tosin monesti ohjaussivuille, ja jotkin lahkoartikkelit puuttuvat kokonaan. Ne pitäisi saada tehtyä ennen suositeltu-äänestystä. --Savir (keskustelu) 17. toukokuuta 2020 kello 11.32 (EEST)
Sen voisi sanoa, että luokitus poikkeaa osin BirdLife Suomen käyttämästä. --Nitraus (wikinät) 17. toukokuuta 2020 kello 18.20 (EEST)
Jos tämä artikkeli pääsee syksyyn mennessä suositelluksi, etusivun Valitut palat -laatikkoon voidaan lisätä uusi "laatulinkkien" rivi, jossa on linkkejä lintuihin liittyviin laadukkaaksi valittuihin artikkeleihin. Näillä näkymin riville voisivat tulla ainakin linkit dinosaurukset ja höyhen, mutta aikaa on tuoda muitakin lintuihin liittyviä artikkeleita lupaava- ja hyvä-arviointeihin. --Savir (keskustelu) 17. toukokuuta 2020 kello 20.53 (EEST)
Olisikohan Juha Laakkosen kirja Lintujen anatomia hyvä lähde artikkeliin? Se näyttää asiantuntevalta, mutta se on Books on Demand -itsejulkaisu, jollaisia jotkut täällä ovat karsastaneet. --Savir (keskustelu) 23. toukokuuta 2020 kello 14.55 (EEST)
En tunne kyseistä tapausta, mutta kyllähän tunnettujen kustantajienkin teoksissa on virheitä. Ehkä voinee tehdä kuten itsestä järkevältä tuntuu, onhan se kuitenkin käsittääkseni asiantuntijan tekemä julkaisu lähteeksi. --Höyhens (keskustelu) 30. toukokuuta 2020 kello 12.45 (EEST)
Arvioidaan artikkelia osissa, kun ansaitusti artikkeli on pitkä. Välillä tyyli on vähän turhankin taloudellista (eli tiivistettyä), ja ainakin yhdessä kohtaa multa katosi vähän viittaussuhteet. Sukupuutto-osiossa annetaan esimerkkinä Uusi-Seelannin katoamiset, ja sitten seuraavassa lauseessa puhutaan saarista (yleisesti, vai Tyynenmeren saarista vai Uuden-Seelannin saarista). Ja sitten hypätään mauritiuksendodoon. Höyhenistä kertovat kappaleet voisi kirjoittaa ehkä hieman selkeämmin; siinä ensin kerrotaan höyhenistä ja sulista, sitten sulista, sitten untuvista ja sitten taas höyhenistä ja sulista. Tässä voisi heti alkuun sanoa, että nämä ovat kaikki (kai) höyheniä untuvista sulkiin ja sitten höyhenen/sulan rakenne ja sitten eri höyhenten tehtävistä. --PtG (keskustelu) 23. toukokuuta 2020 kello 15.13 (EEST)
Selkeytin iho ja höyhenet -osiota. Siirsin myös luusto-osion ylemmäs. Ehkä rakenne ja fysiologia -osion alaosioiden järjestys ei vielä ole paras mahdollinen? --Savir (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 09.34 (EEST)
Selkeytin sukupuutto-osiota ja siirsin sen alemmas ihmisen toimintaan liittyvään yläosioon. Lisäsin myös osiot liikkumisesta ja parvista. --Savir (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 11.05 (EEST)
Lisääntymisessä puhutaan toisessa kohtaa pesäjättöisistä/pesäviipyisistä ja toisessa kohtaa pesäpakoisista/pesäviipyisistä. Pitäisikö kohdissa käyttää samaa terminologiaa? Plus tein itse äsken virheen, kun laitoin vain pienen muokkauksen, vaikka otin myös yhden osan virkkeestä pois, koska musta se sama asia toistettiin pian uudestaan mutta paremmin. --PtG (keskustelu) 14. kesäkuuta 2020 kello 12.59 (EEST)
Valitsin noista synonyymeistä pesäpakoisen, koska Tieteen termipankkikin sitä käyttää. --Savir (keskustelu) 1. heinäkuuta 2020 kello 17.47 (EEST)

SiiliMuokkaa

Siili on varsin massiivinen artikkeli lupaavaksi. Mitä aiheesta vielä puuttuu SA-tasolle? Artikkelia pitää yleisesti käydä vielä läpi, koska artikkelia on kuitenkin kehittänyt useat käyttäjät, ja siinä on esimerkiksi vähän toistoa. Osa osioista on myös varsin lyhkäsiä, ja niistä voisi kertoa enemmän. Johdantoa voisi myös kehittää. Lisäksi mietin, että paljonko siilin ruokkimisesta ylipäänsä pitää kertoa. --PtG (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 11.27 (EEST)

Eläinten ruokintaohjeethan eivät ohjeina, kehotuksina ja varoituksina kuulu Wikipediaan. Pihasiilin ruokkimisesta pitäisi kirjoittaa kuvailevasti, tyyliin "Siilit syövät myös ihmisten niille pihoillaan tarjoamaa ruokaa..." ja sitten kertoa millainen ruoka siilille sopii ja millainen ei. --Savir (keskustelu) 11. toukokuuta 2020 kello 10.32 (EEST)
Ruokkimisluvun voisi ehkä otsikoida uudestaan: ”Siili lemmikkinä”, tai vastaava. Nyt artikkelissa kerrotaan vain, että siiliä ei saa pitää lemmikkinä. Jos saisi, niin kesyyntyisikö se? (Olen ymmärtänyt, että ei viihdy vankeudessa.) Ruokkimislukua pitäisi myös lyhentää. Nyt se on suhteettoman pitkä. Kolmisen kappaletta tekstiä riittäisi varmasti aiheesta. --Miihkali (KM) 11. toukokuuta 2020 kello 13.50 (EEST)
Tuo on toisaalta Suomi-näkökulmaa. Käsittääkseni on maita, joissa siiliä saa pitä lemmikkinä. --Höyhens (keskustelu) 11. toukokuuta 2020 kello 18.24 (EEST)
ADW:n mukaan siiliä ei saisi Euroopassa pitää lemmikkinä. Muita siililajeja taas sitten on täälläkin lemmikkinä. --PtG (keskustelu) 11. toukokuuta 2020 kello 19.13 (EEST)
Edellä keskustellun voisi varmaan kirjoittaa artikkeliin auki, koska kysymys nousee kuitenkin esiin, kun lukija pääsee kohtaan, jossa mainitaan ettei siilejä saa pitää lemmikeinä. --Miihkali (KM) 12. toukokuuta 2020 kello 15.57 (EEST)
Ruokkiminen ja lemmikkinä pitäminen ovat kaksi eri asiaa. Jos villieläintä, kuten riistaeläimiä, siiliä tai pikkulintuja ruokitaan, niin se ei vielä tee niistä lemmikkejä. Joskus ruokkimisesta voi olla hyötyä, joskus haitaa, ja joskus joku tapa ruokkia voi olla hyväksi ja joku pahaksi.--Urjanhai (keskustelu) 24. toukokuuta 2020 kello 07.48 (EEST)
Artikkelissa lukee nyt leukististen siilien kohdalla "Alderneyn siilit ovat todennäköisesti 1960-luvulla lemmikkeinä tuotujen eläinten jälkeläisiä. Ainakin kahden siilin on täytynyt olla leukistisia, sillä ominaisuus periytyy vain, jos se on kummallakin vanhemmalla." Lähteessä kerrotaan, että kyseessä on resessiivinen ominaisuus, joka näkyy (shows) vain jos siili saa sen kummaltakin vanhemmaltaan. Niinhän resessiiviset ominaisuudet toimivat yleensäkin. "Of the original hedgehogs at least two must have carried the genetic variation for blonde spines, as this recessive characteristic only shows if both parents are carriers." Mutta tuo näyttäisi minusta olevan väärin sanottu, sillä kyllä se geenimuunnelma yhdenkin yksilön tuomana voi yleistyä ja alkaa näkyä jo kolmannesta uudisasukassukupolvesta alkaen, kun toisilleen sukua olevat yksilöt alkavat pariutua, ellen ole ymmärtänyt jotain väärin. --Savir (keskustelu) 12. kesäkuuta 2020 kello 10.05 (EEST)
Olet käsittänyt kuten minäkin. Jos sisarukset sattuvat pariutumaan ja molemmilla on resessiivinen leukismigeeni samalta normaalinväriseltä vanhemmalta, niiden jälkeläisistä joka neljäs on leukistinen, ellei geeniin liity osittaista letaaliusominaisuutta. --Höyhens (keskustelu) 12. kesäkuuta 2020 kello 15.51 (EEST)
Siis tämä on yksinkertaistus, joka viittaa tilanteeseen, jossa puhutaan yhden autosomaaalisen geenin määräämistä ominaisuuksista. Tässä tapauksessa asia näyttäisi olevan juuri näin. --Höyhens (keskustelu) 12. kesäkuuta 2020 kello 19.08 (EEST)

SärkiMuokkaa

Olen laajentanut tätä artikkelia tänä vuonna paljon, ja haluaisin saada sen HA-tasolle. En kuitenkaan enää keksi artikkeliin juurikaan lisäsisältöä, joten toin tämän tänne kysyäkseni muilta wikipedisteiltä, puuttuuko tästä jotain vai onko tämä oikesti jo valmis HA-äänestykseen. Joissakin osioissa tuntuu vielä olevan Suomi-keskeisyyttä mutta en vaan enää oikein keksi missä. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 18. maaliskuuta 2020 kello 09.33 (EET)

Loiset-osiossa on paljon punaisia linkkejä, mutta ne kyllä sinistyvät pian. Aloitankin niiden sinistyksen heti paikalla :) Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 18. maaliskuuta 2020 kello 09.34 (EET)

Loiset osiossa ei ole yhtään viitettä. Ilmeisesti levinneisyydestä ei ole karttaa? --Lakritsa (keskustelu) 18. maaliskuuta 2020 kello 10.17 (EET)
Oi ei!!! Käytin kyllä siihen osioon yhtä lähdettä mutta unohdin merkitä sen! Lisään sen, kiitos huomiosta. Ja levinneisyyskarttaa ei ole vielä olemassa. Osaiskohan joku wikipedisti tehdä sellaisen? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 18. maaliskuuta 2020 kello 10.34 (EET)
IUCN-sivulla (viite 1) on levinneisyyskartta jota voisi käyttää mallina. --Tappinen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2020 kello 20.21 (EET)
Huomasin sen kyllä, mutta kun en ole yhtään hyvä piirrosohjelmien käytössä, niin toivonkin että joku niistä ymmärtävä ja ystävällinen wikipedisti voisi sellaisen artikkeliin tehdä. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 18. maaliskuuta 2020 kello 20.35 (EET)
Viimeisen kappaleen "ei juurikaan käytetä ruokakalana ruotoisuutensa vuoksi" ei ihan pidä paikkaansa. Monet ovat sitä mieltä, mutta ei kai tuo ole noin yksiselitteistä. Itse olen syönyt sitä varmaan enemmän kuin muuta kalaa ja sen.. huomaa.. ? --Höyhens (keskustelu) 25. maaliskuuta 2020 kello 20.21 (EET)
Särkisäilykkeitäkin on myynnissä ei vesistön ääressä asuville. --Urjanhai (keskustelu) 25. maaliskuuta 2020 kello 20.44 (EET)
Sit olen myös kuullut, että särki ei ole hyvä minkinruoaksi suomujen takia, joten tulee kalliimmaksi kuin silakka. En tiedä onko tätä ratkaistu, mutta ainakin näin väitettiin takavuosina. Ja sit toisekseen särki on erinomainen perunoiden lannoite, jos ei muuta käyttöä keksi. --Höyhens (keskustelu) 25. maaliskuuta 2020 kello 20.58 (EET)
Ekologiaakin sais lisätä. Siis se problematiikka että onko särki rehevöitymisen indikaattori vai aiheuttaja näkyy olevan käsittelemättä. Kai se molempia on mut mulla ei ole lähteitä. --Höyhens (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 20.13 (EET)
@Höyhens: olen selannut melkein koko internetin läpi monilla kielillä ja lukenut yli sata erikielistä kalakirjaa, mutta en ole mistään semmoista mainintaa löytänyt että särki olisi indikaattori jollain tapaa. Kaikissa on lukenut vaan siitä särjen aiheuttamasta rehevöitymisestä. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 31. maaliskuuta 2020 kello 14.03 (EEST)
Mainiota, ison työn olet tehnyt. Minulla on silti käsitys myös särjen käytöstä indikaattorina, kun tuota "haitallisten" särkien poistoa perustellaan laajalti ja ehkä tarkoitushakuisesti rehevöittämisellä, joka on toki totta. Yritän itse löytää jotain. --Höyhens (keskustelu) 31. maaliskuuta 2020 kello 14.13 (EEST)
Vielä lisäksi, jos löytyy tätä kansanperinnettä, sen parempi. Olen kuullut (paitsi tämän kuluneen "siellä järki missä särki") että lisäksihän on tämmöinen: "Siianpää ja sianpää; lahnanpää ja lampaanpää; särjenpää ja seipäänpää ovat yhdenveroiset". Tämä kai kuvannee käyttökelpoisuutta. --Höyhens (keskustelu) 9. huhtikuuta 2020 kello 00.12 (EEST)
Olen minäkin kuullut nuo, mutta paha niitä on artikkeliin lisätä jos ei ole löydy luotettavaa lähdettä. Täällä olisi lähteistettyjäkin sananlaskuja. Niin ja se särjen ruokakäyttö-osio artikkelissa oli ehkä liian Saksan kantilta kirjoitettu. Teen sen uusiksi Suomen ja Pohjolan kalat-kirjan perusteella. --Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 9. huhtikuuta 2020 kello 13.24 (EEST)

@Höyhens: kirjoitin käyttö-osion uusiksi, ja nyt siinä mielestäni kerrotaan särjen kaupallisesta ja ruoallisesta merkityksestä kaikissa ulottuvuuksissa. Uskaltaisikohan sivun alussa olevan Tämä artikkeli-mallineen poistaa, kun ehkei kuitenkaan Särreä täältä juurikaan etsitä? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 9. huhtikuuta 2020 kello 19.38 (EEST)

Paranee koko ajan. Räppäriasiaan en osaa ottaa kantaa. --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2020 kello 11.15 (EEST)
Kannattaa se sittenkin tarkemmin ajatellen pitää se Tämä artikkeli. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 10. huhtikuuta 2020 kello 19.47 (EEST)
Mitä särkien sukuun tulee, tässä ei ole mainittu sukua Leuciscus, johon se välillä kuului. Ja kun puhutaan välillä särkilahnoista sun muista ihan vakavaan sävyyn, on esitettäävä ainakin se, missä vaiheessa särki siirrettiin erikseen tähän Rutilus-sukuun ja miksi. --Höyhens (keskustelu) 22. huhtikuuta 2020 kello 15.51 (EEST)

The Alan Parsons ProjectMuokkaa

Tavoitteenani olisi saada artikkelista suositeltu. Uskoakseni siinä on jo nykyisellään riittävästi tietoa aiheesta, mutta jos jotain puutteita löytyy, yritän parhaani mukaan toki niitä korjailla. Loppuun kuuluvat listat (jäsenet, albumit, ym.) teen ehtiessäni, enkä tietenkään pahastu, vaikka joku muukin sen homman hoitaisi alta pois.

Nykyisellään artikkelissa on aika paljon itse merkkaamiani lähdepyyntöjä. Syynä tähän on se, että en ole varma, miten levymyyntiä ja listasijoituksia kommentoivat virkkeet kannattaisi viitteistää. APP:stä ei ainakaan tietääkseni ole kirjoitettu minkäänlaista historiikkia, joten albumien kaupallisesta menestyksestä pitää käytännössä kirjoittaa referoimalla listasijoituksia ja kultalevyjä. Pohdin vähän sellaistakin vaihtoehtoa, että tekisin jokaisesta orkesterin levystä artikkelin, joiden perässä olisi listasijoitukset ym. sisältävät luettelot asianmukaisine lähteineen, ja sitten näihin osioihin viitattaisiin pääartikkelin viitteissä. Ei ihan protokollan mukaista, mutta omasta mielestäni tämä ratkaisu tuntuu visuaalisesti selkeämmältä kuin se, että pääartikkelin viitteissä ruvettaisiin pitkästi tarinoimaan aiheesta. Ajattelin kuitenkin kysäistä ensin komitean mielipidettä, ettei tule turhaa työtä.

Vapaita kuvia ei APP:sta oikein ole, kun pumppu ei koskaan tehnyt keikkoja, joista yleisö olisi voinut räpsiä kuvia. Ääninäytteitä lisäilen jahka ehdin. --Miihkali (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 21.43 (EET)

En nyt ihan ymmmärtänyt. Siis miksi tässä artikkelissa ei voi viitata vaikkapa nettisivustoihin (Billboard, RIAA jne.), joissa listasijoitukset tai kultalevyt yms. on mainittu? Viittaaminen sivustojen sijaan muihin Wikipedia-artikkeleihin ei kuulosta yhtään selkeämmältä. --Sblöbö (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 20.44 (EET) lisäys: Luettelo jäsenistä olisi hyvä. --Sblöbö (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 20.47 (EET)
On kyllä helppo löytää lähde sille, että albumi myi kultaa Zimbabwessa. Paljon vaikeampi on löytää lähdettä sille, että albumi myi kultaa pelkästään Zimbabwessa. Tietysti virkkeen perään voi esimerkinomaisesti laittaa lähdeviitteet, että jalometallia ei irronnut mistään sellaista maasta, josta joku toinen levy sellaista tienasi, mutta sitten niitä viitteitä tulee ihan julmetusti. Siksi ajattelin, että voisi olla näppärämpi ruuvata aiheesta jotkut taulukot joka albumia käsittelevään artikkeliin, joissa sitten samalla olisi rutiininomaisesti käyty Britannia, Yhdysvallat, Saksa &c. läpi. Toki virkkeet voi muotoilla myös eri tavalla. ”Stereotomy ei myynyt edes hopealevyyn edellyttävää määrää sen enempää Yhdysvalloissa kuin yhtyeen kotimaassakaan. Yhdysvalloissa sen paras listasijoitus oli 43, kun taas Britanniassa se ei noussut listoille lainkaan.” --Miihkali (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 13.52 (EET)
Ahaa, joo. Mielestäni kannattaa mainita vain sellaiset maat, joissa on myynyt kultaa tai hopeaa, ottamatta kantaa siihen missä ei myynyt. Tuollaiset vuosikymmeniä vanhat tiedot sertifioinneista ovat kiven alla, ei taida olla kuin vain muutamia maita, joista tieto on helposti saatavilla netistä (USA, Britannia, Kanada, Ranska ja Suomi tulivat äkkiseltään mieleen). Ei siis ole edes mahdollista tietää kaikkia maita, joissa on myynyt kultaa, puhumattakaan missä ei ole myynyt. Listasijoitusten kanssa sama homma: toki merkittävimpien musiikkimaiden kuten USA:n ja Britannian kohdalla on varmaan tarpeellisempaa mainita, jos joku levy ei siellä listalle noussut. --Sblöbö (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 15.24 (EET)
Viisaita sanoja. Lisäsin levymyyntiä koskevat viitteet, ja koetin samalla muotoilla artikkelin tiedot niin, ettei tule vahingossa väitettyä perättömiä. Onko leipäteksti nyt mielestäsi tyydyttävä? --Miihkali (keskustelu) 17. helmikuuta 2020 kello 10.00 (EET)
Leipätekstiä en ole vielä ehtinyt täysin rauhassa ja ajatuksella katsomaan, mutta ainakin nuo listasijoitukset ja serftifioinnit näyttävät nyt mainioilta. Vain yksi lähdepyyntö näköjään jäi, hyvä. --Sblöbö (keskustelu) 17. helmikuuta 2020 kello 18.44 (EET)
Wikilinkitystä pitäisi kyllä hioa, aika moni johtaa artikkelin sijaan esim. täsmennyssivulle. --Sblöbö (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 10.20 (EET)
Joo. Useimmat linkit olisi varmaan syytä sinistää. Linkitys tulee sitten siinä samalla ratkaistua. Jäsen- ja levylistat lisään artikkeliin kyllä, kuten ensimmäisessä viestissäni mainitsinkin. Merkittävimmät sessiomuusikot voisi varmaan väkertää jonkinlaiseksi taulukoksi, josta voisi sitten katsoa, millä levyllä kukakin möykkäsi. Kaikkia ei kannata listata, koska yksinomaan ekalla levyllä soittaa yli 40 muusikkoa. --Miihkali (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 13.52 (EET)
Katsoin nuo täsmennyssivulinkit kuntoon. Ja tosiaan sinistystä kaipaisi (pääjäsenet + albumit + hittikappaleet ainakin) --PtG (keskustelu) 17. helmikuuta 2020 kello 18.38 (EET)
Tähän pyritään. --Miihkali (keskustelu) 17. helmikuuta 2020 kello 21.56 (EET)
Seuraava pisti hieman silmään. Tuo Eve-albumin kohtalo on ehkä hieman hämärä. Sisältö käsittelee naisten vaikeuksia miesvaltaisessa maailmassa, mikä kuulostaa lähes feministiseltä aiheelta. Mutta sitten lopulta se herätti kohua naisvihamielisyydellään. Miksi? Sisältö on pääosin kuitenkin selkeää ja kattava tarina muutenkin, vaikka en varsinaisesti juuri tästä bändistä tiedä oikeastaan mitään. --PtG (keskustelu) 17. helmikuuta 2020 kello 18.38 (EET)
Kai siinä Evessä on ongelma lähinnä se, että ne biisit on kirjoitettu sovinistisesta ja naista syyllistävästä näkökulmasta. ”You lie down with dogs” -tyyppisiä juttuja. Se sitten tulkittiin niin, että bändin jäsenet vihaavat naisia, vaikka kyse oli kai enemmänkin fiktiosta, jonka kertoja on ikävä mulkero. En sitten tiedä, mikä olisi tuolle hyvä lähde. Paremman puutteessa varmaan albumi itsekin kävisi, koska kyse on kuitenkin pitkälti juonireferaattiin vertautuvasta sisällön kuvauksesta. Yritän kuitenkin ensin löytää jotain järkevämpää analyysiä lähteeksi. --Miihkali (keskustelu) 17. helmikuuta 2020 kello 21.56 (EET)
Mietin tässä nyt sitä, että tarvitseeko johdannon olla noin massiivinen? En ainakaan itse jaksaisi tuota lukea. Ohjeiden mukaan johdanto on yleensä korkeintaan neljä kappaletta pitkä. Ja nuo ovat vielä aika pitkiä kappaleita. En nyt suoranaisesti kyseenalaista, mutta mietin vain. --Sblöbö (keskustelu) 1. maaliskuuta 2020 kello 13.38 (EET)
Ei tarvitse. Jos sinulla on visiota lyhyemmästä johdannosta, niin anna mennä. Jos ei, lyhennän itse, kunhan tulee inspiraatio. --Miihkali (keskustelu) 1. maaliskuuta 2020 kello 18.24 (EET)
Ei oikeastaan ole visiota. Siksi olin varovainen oman kommenttini kanssa, koska itselläni ei ole parempaakaan ideaa antaa. Ennemminkin pohdiskelin asiaa yleisemmän keskustelun ja mielipiteiden toivossa. Toki joku muu voi olla sitä mieltä, että johdanto on erinomainen juuri tuollaisenaan --Sblöbö (keskustelu) 1. maaliskuuta 2020 kello 18.28 (EET)
Koska rohkeaan muokkaamiseen kannustetaan, lyhensin johdantoa. Seuraava saa muokata taas siitä parempaa. Tuollainen neljän kappaleen johdanto on kyllä varsin järkevä maksimi. --PtG (keskustelu) 1. maaliskuuta 2020 kello 20.54 (EET)
@PtG: Hyvä! --Miihkali (keskustelu) 1. maaliskuuta 2020 kello 21.09 (EET)

Ajattelin mainita, että poistin vahingossa muistiinpanoni. Tämä projekti (heh) on siksi vähän jäänyt, mutta palaan siihen toivon mukaan myöhemmin. Nythän on ainakin aikaa. Ei siis hyllytetä vertaisarviointia vielä. --Miihkali (KM) 9. huhtikuuta 2020 kello 12.52 (EEST)

Miten muuten tuo artikkelin pääkuva? Se on tavallaan vähän harhaanjohtava, kun sehän ei kerro varsinaisesti The Alan Parsons Projectista, vaan Parsonsin omasta liveprojektista. Toki muitakaan kuvia ei ole. --PtG (keskustelu) 14. toukokuuta 2020 kello 22.44 (EEST)
Hyvä kysymys. Ei minulla ole tähän mitään yksiselitteistä vastausta. Tuo on vielä sikälikin huono kuva tähän artikkeliin, ettei Parsonsin naama (sinänsä armeliaasti) näy spottivalon takaa juuri ollenkaan. --Miihkali (KM) 15. toukokuuta 2020 kello 08.54 (EEST)
Vaihdoin sellaisen kuvan, jossa näkyy vain pääpiru itse. --Miihkali (KM) 15. toukokuuta 2020 kello 17.08 (EEST)

Mitenkäs muuten noihin viitteisiin saisi semmoisen enkkuwikistä tutun systeemin, missä sukunimi–vuosiluku viitettä klikkaamalla voi siirtyä oikeaan kohtaan varsinaista lähdeluetteloa? Tähän tyyliin. Voisi sopia tähän artikkeliin. --Miihkali (KM) 30. toukokuuta 2020 kello 13.45 (EEST)

Suomen romanitMuokkaa

Olen muokannut laajasti kyseisiä artikkeleita, ja ne ovat muodostuneet miltei kokonaan minun omiksi luomuksiksini. Tyylini muokkaajana on vuolas ja tarinoiva; lisään paljon sitaatteja sekä pieniä yksityiskohtia. Toivoisin, että muutkin käyttäjät innostuisivat muokkaamaan näitä artikkeleita. Olisi kiinnostavaa havaita, mitä lisätietoa muilla olisi annettavanaan ja miten omat muokkaukseni muuttuisivat muiden käsissä. Olisi tietysti kaikkein ihanteellisinta, jos näistä artikkeleista saisi lisätyön kautta lupaavia, hyviä tai jopa suositeltavia artikkeleita. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 7. joulukuuta 2019 kello 15.07 (EET)

Romanikulttuurin kritiikki on ainakin aivan liian pitkä suhteessa muuhun tekstiin – pitempi kuin muut romanikulttuuria käsittelevät alaluvut yhteensä. Muita romanikulttuuria käsitteleviä osia tulisi pidentää. Lisäksi romanikulttuurin kritiikkiä pitäisi tiivistää. Nyt tekstissä käsittellään samat asiat moneen kertaan monen eri henkilön suulla, kun parempi lähestymistapa olisi synteesi lähteistä, eli jokaisen lähteen väitteitä ei tarvitse luetteloida erikseen, vaan niiden pääkohdat voidaan tiivistää yhtenäiseksi kerronnaksi. Lisäksi osa lähteistä on aivan liian vanhoja: vuonna 1954 julkaistu lehtijuttu on relevantti korkeintaan historiallisena anekdoottina. Kritiikki-kappale tulisikin kirjoittaa kokonaan uudestaan ajantasaiseen tutkimustietoon perustuen. Lisäksi voidaan referoida keskeistä aiheesta käytyä julkista keskustelua, kuten romanivaikuttajien omia lausuntoja. Aiheen historiaa voidaan käsitellä lyhyesti, muutaman virkkeen verran. Sopiva pituus kritiikki-kappaleelle voisi olla noin puolet nykyisestä. Jos tiivistäminen osoittautuu hankalaksi, tekstin pääosan voi eriyttää omaksi artikkelikseen, jossa voidaan käsitellä paitsi tuoreita puheenvuoroja myös historiallista keskustelua aiheesta.
Yleisemmin artikkeli koostuu hyvin suurelta osin joko suorista lainauksista tai luettelomaisista referaateista vanhoista aihetta käsittelevistä teoksista. Parempi olisi pyrkiä yhtenäisempään kerrontaan jossa keskityttäisiin tuoreemman tutkimuskirjallisuuden antamaan kuvaan siitä, mitä todella tapahtui. Luetteloita voisi paikoitellen kirjoittaa auki kiinnostavimpiin havaintoihin ja suuriin linjoihin keskittyen, jokaista nippelitietoa ei välttämättä tarvitse tietosanakirja-artikkelissa mainita. Esimerkiksi Vanhoja kuvauksia romaneista suomalaisissa asiateksteissä -alaluku on pelkkää sitaattia sitaatin perään. Jos aihetta halutaan käsitellä, niin fiksuinta olisi varmaan tehdä oma luku romanien kohtaamasta rasismista. Siinä voitaisiin sitten käsitellä erilaisia ennakkoluuloja ja vanhentuneita (näennäis)tieteellisiä käsityksiä romanien rodullisista ominaisuuksista.
Sitaatit olisi myös hyvä erottaa jotenkin leipätekstistä, esimerkiksi sisennyksillä tai sitaatti-mallinetta käyttämällä. Lisäksi alaotsikointia voisi harrastaa nykyistä rohkeammin.
Nykymuodossaan olisin myös taipuvainen maltillisesti kyseenalaistamaan artikkelin neutraaliuden, siksi paljon se keskittyy erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tätä vielä korostaa vanhentuneen kirjallisuuden laaja siteeraaminen ja käyttäminen lähteenä. --Miihkali (keskustelu) 12. joulukuuta 2019 kello 12.39 (EET)
Allekirjoitan pitkälti Miihkalin näkemykset. Kun artikkelia taannoin alettiin muokata ja laajentaa, ajattelin että saatiin neutraali asiantuntija tekemään työtä. Valitettavasti tulos ei ole sitä mitä odotin. --Abc10 (keskustelu) 12. joulukuuta 2019 kello 13.31 (EET)

Olen nyt yrittänyt parannella artikkelia poistamalla siitä turhaksi katsomaani sisältöä. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 12. joulukuuta 2019 kello 23.54 (EET)

Voisi olla mielenkiintoinen lisä artikkeliin, kuinka SKS:n romanien kansanperinteenkeräys alkoi 1950-luvulla yksityishenkilön kiinnostuksesta. Yle on kirjoittanut tästä artikkelin Itseoppinut perinteenkerääjä Matti Simola tallensi satoja sivuja kiertävien romanien elämää – "Aineistot ovat arvoitus, jonka äärellä riittää arvioitavaa"... Näiden romanien kansanperinnearkiston sisältämien tietojen keräys- ja tutkimusprosessi antaisi tietoa missä määrin valtaväestö on romanivähemmistön kansanperinnettä tutkinut. En tiedä aiheesta paljoa enkä jaksa perehtyä minkä vuoksi en aio muokata. --Suomalta (keskustelu) 13. joulukuuta 2019 kello 20.02 (EET)

Olen jälleen muokannut artikkelia ja pyrkinyt parantamaan sitä mm. lisäämällä tietoa romanien kulttuurista. Kriittisen tekstin osuus on jäänyt aika lailla aiempaa pienemmäksi näiden lisäysten myötä. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 16. joulukuuta 2019 kello 20.42 (EET)

Nyt on vuonna 2012 ilmestyneeseen, SKS:n julkaiseman Suomen romanien historiaan vain noin 8 viittausta yli sadasta lähdeviitteestä. Samoin Grönforsin aiempaan yleisesitykseen Suomen mustalaiskansa (1981) on vain kuusi viittausta (osassa kyllä lähdettä on käytetty laajasti, mutta kokonaisuudessaan kumpaakin ilmeisen satunnaisesti). Hyvässä artikkelissa hiljattaisia, korkeatasoisia yleisesityksiä luultavasti olisi syytä käyttää laajemmin ja systemaattisemmin. Olen tuon Grönforsin kirjan joskus tainnut jopa tenttiäkin, se on siis yliopiston oppikirjanakin käytetty, ja tuo uudempi taas on ikään kuin kansallisen tason tutkimushanke. --Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 00.34 (EET)
Pitäisin suotavana, että kun osa romaneista hyväksyy sanan mustalainen ja osa ei, saada siitä jotain tutkittua tietoa. --Höyhens (keskustelu) 2. toukokuuta 2020 kello 23.00 (EEST)

MetallimusiikkiMuokkaa

Minulla olisi kiinnostusta kehittää artikkelia hyväksi artikkeliksi ja toivoisin mielipiteitä ja mikä ettei myös apua artikkelin tekemisessä. Olen etsinyt puuttuvia lähteitä, ihan kaikkeen en ole niitä löytänyt ja osin voi olla, etten niitä yksin löydäkään. Kielenhuoltoa artikkeli kaipaa oikeastaan kaikilta osin. Minulla olisi muutamia ajatuksia, joihin toivoisin teiltä mielipiteitä. Artikkelissa on vielä paljon työtä mutta halusin ottaa asian jo tässä vaiheessa esille niin ei tule yksin touhuttua jotakin, mikä on muiden mielestä huono idea. Tässä listaa asioista, allekirjoitan ne erikseen, niin on helpompi seurata kommentteja aihepiireittäin.Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 19.30 (EET)

Ominaispiirteet, onko edes oikea otsikko? Tässä mielestäni haetaan niitä tyypillisiä piirteitä, mikä tekee musiikista metallimusiikkia. Erityispiirteet ovat mielestäni hankala sana siinä mielessä, että siitä tulee mieleen jokin erityinen, mutta onko näissä sinänsä mitään erityistä. Vai ominaista? Ominaispiirteissä soittimien ja äänen osuus on melko hajanainen ja laaja. Esim. englanninkielisessä suositeltavassa artikkelissa osio on tiiviimpi. Voisiko/pitäisikö tätä tiivistää?Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 19.30 (EET)

Taidemusiikin vaikutus ja Alakulttuuri. Säilytetäänkö omana otsikkona vai olisivatko ominaispiirteiden alaotsikoita?Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 19.30 (EET)

Käsitteen synty. Tässä kerrotaan heavy metal käsitteen synnystä, ei metallimusiikin käsitteestä. Olisiko järkevää kertoa tämä tarkasti artikkelissa Heavy metal ja tässä vain lyhyesti ja samalla käsitellä myös käsitteen muutos metallimusiikiksi ja heavy metalin muuttumiseksi omaksi alatyylilajiksi?Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 19.30 (EET)

Olen aina pitänyt oudoksuttavana suomenkielisen Wikipedian jaottelua metallimusiikkiin ja heavy metaliin. Onko tälle jaottelulle jotain lähdettä? Nykyisellään heavy metal -artikkelin sisältö on pitkälti joko päällekkäistä metallimusiikki-artikkelin kanssa tai sitten lähteetöntä mutuilua. Jos järkevää erottelulle lähdettä ei ilmaannu, artikkelit voisi varsin hyvin yhdistää siten, että metallimusiikki-artikkeli keskittyisi pääasiassa perinteiseen valtavirran hevimetalliin ja alagenret käsiteltäisiin voittopuolisesti omissa ala-artikkeleissaan. Tämähän käytännössä on tilanne jo nykyiselläänkin, mutta asian tiedostaminen ja sen johdonmukainen toteuttaminen voisivat selkiyttää ja terävöittää artikkelia. Nyt artikkelissa harhaillaan aiheesta ja alagenrestä toiseen sen sijaan että annettaisiin selkeä kuva siitä, miltä hevi yleisesti ottaen kuulostaa.
Vaikka artikkeleja ei yhdistäisikään, niin metallimusiikki palautuu silti etymologisesti sanapariin heavy metal, joten asian käsittely artikkelissa lienee perusteltua. -Miihkali (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 21.19 (EET)
Lähteitä ei asialle minulla ole mutta mutuiluna luulen sen johtuvan ainakin siitä, että käsitteestä on wikin ulkopuolella haluttu käyttää suomenkielistä versiota ja "hevi" on jossain vaiheessa korvautunut metallimusiikilla. Ja wiki olisi seurannut perästä. Pitäisi perehtyä tuohon paremmin mutta voi olla, ettei siihen löydy lähteitä. Heavy metal artikkelin sisällön päällekkäisyys on pitkälti minun vika, olen siihen kerännyt artikkelista asioita, jotka englanninkielisissä artikkeleissa käsittävät "perinteisen" tai "klassisen metallin". Yksi vaihtoehto olisi korvata artikkelin Heavy metal nimi joko perinteisellä (tai klassisella) metallilla.
Miltä hevi yleisesti kuulostaa on vaikea tehdä helposti monien asioiden (kuten laulutyyli tai soittonopeus) suuren vaihtelun tyylisuunnittain takia. Mutta ehkä se olisi helpoin tehdä tuossa ominaispiirteissä? Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 21.42 (EET)
Tarkennan vielä, että minusta Heavy metal artikkeli (nimen voi tarvittaessa vaihtaa esim. perinteinen heavy metal) voisi kertoa perinteiseen valtavirran hevimetalliin asiat ja Metallimusiikki (ehkä täsmennettynä nimellä Heavy metal) artikkeli olisi kattoartikkeli sille ja muille metallimusiikin tyylisuuntien artikkeleille Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 21.56 (EET)
Itse ratkaisisin asian niin, että metallimusiikki keskittyisi pääasiassa perinteiseen heviin, alkaen ensin 70-luvun isoista nimistä (BS, DP, LZ, UH), sitten 70-luvun lopun (Judas Priest, Rainbow) kautta NWOBHM:n (Iron Maiden, Saxon) ja muihin isoihin kasaribändeihin (Whitesnake, Dio ym.) sekä tukkaheviin (Mötley Crüe, Twisted Sister ym.). Metallimusiikki ja heavy metal määriteltäisiin siis synonyymeiksi (mikä vaikuttaisi olevan lähtökohta myös lähdekirjallisuudessa), ja muut hevimetallin lajityypit käsitettäisiin heavy metalin alagenreiksi tai jatkokehitelmiksi – samaan tapaan kuin esimerkiksi Miles Davis mielletään ennen muuta jazzmuusikoksi, ei ”jatsimusiikista” erillisen ”perinteisen jazzin” edustajaksi. Yleisemminkin tyyliltään perinteisiä tai epämääräisiä yhtyeitä ja artisteja on tapana kuvailla pelkästään laajemman suuntauksen nimellä turvautumatta alagenreihin: Roy Orbison esitti rockia, Michael Jackson oli popin kuningas, Chaka Khan funkin kuningatar, etc.
Ylipäätään voitaisiin pohdiskella, onko Wikipedian nykyinen hevanderiluokittelu kaikilta osin tarkoituksenmukainen, vai voitaisiinko ala-ala-alagenrejä (esim. tekninen death metal, brutaali death metal, melodinen death metal, blackened death metal) yhdistää ala-alagenrejä käsitteleviin artikkeleihin (tässä tapauksessa death metal). Henkilökohtainen suosikkini on Viikatteen luokittelu rautalankametalliksi. Eikö voida yksinkertaisesti todeta, että Viikate soittaa sekä heavy metalia että rautalankaa? (Orkesteriltahan löytyy myös puhtaita rautalankakappaleita, joita ei ole suotta säröllä tai äänivalleilla pilattu.)
Mutta asiaan. Jos metallimusiikki ja heavy metal -yhdistetään, niin tämä helpottaa myös itse pääartikkelin kirjoittamista. Tällöin voidaan tarkastella genren tyylillisiä ominaispiirteitä ennen kaikkea lajin perinteisten edustajien näkökulmasta ja selkeämmin tuoda alagenrejen estetiikka esiin poikkeamana perushevistä. Voidaan toki pohdiskella, onko heavy metal järkevää säilyttää klassista heviä käsittelevänä artikkelina, mutta itse suhtaudun tähän varauksellisesti, koska artikkelien sisältö tulee väistämättä olemaan suurelta osin päällekkäistä. Nykyisellään heavy metal -artikkelissa on vain vähän sellaista, minkä käsittely ei olisi perusteltua itse pääartikkelissa.
Nähdäkseni heavy metal -artikkelin säilyttäminen omana, perinteisen hevin historiaa käsittelevänä artikkelinaan on perusteltua vain, jos jotkin alaluvut pääaritkkelissa kasvavat kohtuuttoman pitkiksi. Silloinkin on tosin syytä kysyä, onko ratkaisuna uuden artikkelin luominen vai tekstin tiivistäminen. Kolmas vaihtoehto olisi metallimusiikin historia -nimisen artikkelin luominen, jossa aihetta voitaisiin käydä pitkän kaavan mukaan läpi.
Mikäli metallimusiikki–heavy metal -dikotomia säilytetään, niin aivan ensimmäiseksi sille tulisi löytää jokin kelvollinen lähde, jossa suoraan todetaan, että nämä asiat eivät ole synonyymejä. Tosin sekään ei vielä oikein riitä, koska suurin osa lähteistä de facto katsoo metallimusiikin ja heavy metalin synonyymeiksi, vaikkei tätä eksplisiittisesti esiin tuokaan. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 09.15 (EET)
Hyviä näkökulmia, joita on syytä pohtia tosissaan. Toisaalta vaikutta sille, että myös englanninkielisessä keskustelussa nykypäivänä on alettu enenevässä määrin eroittaa "heavy metal" ja "metal" toisistaan esim. https://ironskullet.com/2017/10/30/the-history-of-heavy-metal-part-i-the-difference-between-metal-and-heavy-metal/. Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 11.33 (EET)
Kiinnostava artikkeli, mutta en vielä ole kuitenkaan täysin vakuuttunut. Kyseessä on kuitenkin vain yksi artikkeli, jonka julkaisualustana on viihteellinen sivusto. Ideaalitilanteessa asiasta löytyisi tieteellisen prosessin läpikäynyttä tai vähintään tunnustetun asiantuntijatahton julkaisemaa laajempaa analyysiä, jossa ei pelkästään esitetä omaa tulkintaa genrerajoista, vaan myös pyritään tekemään ”meta-analyysiä” siitä, millaisia määritelmiä voidaan pitää vakiintuneena. Jos taas Iron Skulletin artikkeli otetaan pohjaksi, nousee esiin uusia ongelmia: hard rock rajataan siinä määritelmällisesti kokonaan metallimusiikin ulkopuolelle, mikä tarkoittaisi, että esimerkiksi Black Sabbathia, Deep Purplea ja Saxonia ei voisi pääartikkelissa käsitellä kuin korkeintaan genren esihistoriaan liittyvänä kehityskulkuna. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 13.00 (EET)
Tuo oli vain yksi esimerkki, eikä pelkkää yksittäistä esimerkkiä kannata ottaa minkään pohjaksi. On totta, että uusissakin tutkimuksissa käsitteitä "heavy metal" ja "metal" (englanninkieliset) sekä "heavy metal" ja "metalli" (suomenkieliset) käytetään aika sekavasti mutta vaikuttaa siltä, että metal ja metalli esiintyvät siinä vaiheessa kun kerrotaan heavy metal musiikin jakaantumisesta eri alagenreihin esim. "In the 1990s and 2000s, metal has followed increasingly diverse musical pathways, developing new sub-genres and hybrids that range from the commercially successful ‘nu’ metal of the mid to late-1990s, in which metal was fused with hip hop, to the experimental and avant-garde tendencies of ‘post’ metal bands such as Isis, Neurosis and Celeste." https://journals.equinoxpub.com/PMH/article/view/14426/11937. Tai "Samalla, kun heavy metalista tuli 1980-luvulla yhä suositumpaa, se alkoi jakaantua useaksi alagenreksi. Hittilistoilla, radiossa, television MTV-musiikkikanavalla ja valtavissa areenakonserteissa esillä olleet metal-tyylit eivät olleet kaikkien metalmusiikin harrastajien mieleen...." s.4 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/39991. " A new study from Leeds Beckett University has revealed how the metal music subgenre of folk metal...." https://www.leedsbeckett.ac.uk/news/1015-racism-and-sexism-in-heavy-metal-highlighted-in-new-study/
Itse pitäisin ongelmallisena, tai ainakin poikkeavana muunkielisistä wikeistä, jos suomenkielisessä wikissä ei olisi yleisartikkelia metallimusiikissa vaan kaikki eri genret esiteltäisiin pelkästään omina erillisinä artikkeleina. Esim. englanninkielisessä Heavy metal artikkelissa tuodaan esille, että asiasta puhutaan myös pelkästään "metal" nimellä, ja siinä on käsitelty myös muut kuin pelkkä "perinteinen" heavy metal.Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 16.14 (EET)
Hmmm... En tosiaankaan ole tässä suhteessa mikään asiantuntija. Antamissasi sitaateissa ongelma kuitenkin on, ettei niissä varsinaisesti käsitellä metal – heavy metal -dikotomiaa, vaan siihen vain ohimennen viitataan sanavalintojen tasolla, kun varsinainen fokus on muualla. En lukenut itse lähteitä, joten tämä voi olla pelkästään aineiston suppeudesta johtuva harha.
Totta kai metallimusiikki-artikkelissa tulee käsitellä alagenrejä. Ajatukseni oli, että artikkelin rungoksi otettaisiin perinteisen hevin (heavy metalin?) tyyli ja historia. Artikkelin painopiste olisi siis perushevissä jo siitäkin syystä, että metallimusiikki- ja heavy metal -artikkelien sisältö on joka tapauksessa väistämättä suurelta osin identtinen. Nyt lukijalle vyörytetään valtava määrä keskenään ristiriitaista tietoa: ”genressä x näin mutta toisaalta genressä y näin ja genressä z vielä vähän toisin.”
En siis ehdota alagenrejen puhdistamista artikkelista kokonaan, vaan lukijan tutustuttamista ensin perinteisen hevin tyyliin. Tämä olisi jo didaktisestikin perusteltu lähestymistapa. Alagenrejen ominaispiirteitä voidaan sitten käsitellä poikkeamina ja jatkokehitelminä perushevin tyylistä. Lisätietoja varten lukija ohjataan edelleen alagenrejä käsitteleviin artikkeleihin. Käytännössä artikkeli ei nykyisestä siis paljoakaan muuttuisi, ainakaan periaatteellisella tasolla, mutta kenties sen lähestymistapaa voisi johdonmukaistaa ja keskenään ristiriitaisista ”ominaispiirteistä” poukkoilua hieman vähentää. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 20.53 (EET)
Taidamme olla hyvin samaa mieltä asiasta. Jos nyt ymmärrän oikein niin suurin näkemysero taitaa olla siinä, onko tarpeen olla omaa artikkelia (perinteiselle) heavy metalille vai ei. Se, että ominaispiirteissä (millä otsikkonimellä se sitten olisi viisainta esittääkään) keskityttäisiin tuohon perinteisen hevin ominaispiirteisiin ja muiden alagenrejen ominaispiirteet jätettäisiin pois, selkeyttäisi kyllä sitä osaa. Toisaalta esim. laulajan tyylin osalta houkuttelisi kertomaan enemmän noista vaihtoehdoista mutta joka tapauksessa osio ehdottomasti kaipaa selkiyttämistä. Tuosta metal – heavy metal diktomiasta ei ehkä löydy laadukasta meta-analyysia. Mutta lueskelin tuossa muutamaa suomenkielistä teosta, mitkä selkiytti omaa näkemystä siitä, miten käsitteiden käyttö suomenkielessä on kehittynyt 70-luvun heavy rockista ja jytästä 80-luvun heavy metalin kautta 90-luvulla metalimusiikiksi. Siitä, että pitäisikö heavy metal esitellä omana tyylinään ei suoranaisesti löytynyt mitään muuta kuin että tuo "perinteinen" heavy metal on yksi kolmesta suuntauksesta pop metalin ja äärimetalin lisäksi.  Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 21.35 (EET)
Omalla kohdallani painavin peruste artikkelien yhdistämiselle on lähteiden epämääräisyyden ohella niiden sisällön huomattava päällekkäisyys. Jos metallimusiikki-artikkelissa vielä otetaan lähtökohdaksi perinteinen hevi, niin päällekkäisyys korostuu entisestään. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 22.26 (EET)
Unohtui avata tämä ajatus: "According to musical features (melody, harmony, rhythm, song structure, instrumental roles, timbre etc.) heavy metal genres can be divided roughly into three categories: traditional metal, pop metal and extreme metal. This distinction has been evident in the international heavy metal scene since the mid-1980s." https://fmq.fi/articles/traditional-extreme-and-pop Eli tuo "traditional metal" olisi mielestäni se, mikä on nyt kuvattuna suomenkielisessä wikissä artikkelissa Heavy metal. Artikkelin nimi ei ole paras mahdollinen mutta jos sitä ei ole omana artikkelina niin mielestäni tässä vertaisarvioinnissa olevassa artikkelissa pitäisi pystyä kertomaan paremmin ettei se ole kadonnut kokonaan vaan esim. Deep Purple ei ole vain alkulähde vaan jatkanut soittamista vuosikymmeniä ja myös uudet tällä vuosituhannella aloittaneet yhtyeet soittavat perinteistä metallia (heavy metalia?). Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 16.46 (EET)
Totta. Mitä perinteiselle heville oikeastaan nykyään kuuluu? Valtavirrassa se näkyy lähinnä vaari-iän saavuttaneiden yhtyeiden vuodesta toiseen toistuvina ”jäähyväiskiertuina”.
Perinteinen hevi ottanut uutta nousua vanhojen bändien jäähyväisten lisäksi myös uusien yhtyeiden myötä viimeisen 15 vuoden aikana. Ja osa vanhoista yhtyeistä toimii vielä hyvinkin aktiivisesti levyttäen uutta musiikkia. Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 21.35 (EET)
En kuitenkaan tarkoittanut nyt sitä, että ongelmana olisi Deep Purplen katoaminen tarinasta liian varhaisessa vaiheessa. Linkkaamasi Iron Skulletin artikkeli katsoo rockin ja metallin olevan toisistaan erilliset musiikin lajit. (Itse ainakin ajattelen hevin olevan rockin alagenre. Tähän yhtynevät useimmat musiikin tutkijat.) Iron Skulletin artikkeli luokittelee hard rockin rockmusiikin alagenreksi, ja edelleen se luokittelee Deep Purplen, Black Sabbathin, Saxonin, Rainbow’n ym. hard rockiksi, jolloin ne samalla rajautuvat metallimusiikin ulkopuolelle. Jos siis seurataan Iron Skulletin genreluokitusta, ei 1970-luvun heviyhtyeitä tulisi metallimusiikki-artikkelissa käsitellä kuin korkeintaan taustaluvussa, koska ne (Iron Skulletin mukaan) määritelmällisesti eivät ole metallimusiikkia. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 20.53 (EET)
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että hevi ja metalli ovat rockin alagenrejä. Mutta minä ymmärsin artikkelista, että Black Sabbathin (ja osan muistakin bändeistä) kaikki levyt eivät ole heavy metalia mutta esimerkiksi Heaven and Hell on yksi genren keskeisiä levyjä. Whitesnake ja AC/DC on yhdistetty hard rockiin monissa muissakin lähteissä, ja hard rockin ja hevin rajanvetoa pidetään melko yleisesti vaikeana.Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 21.35 (EET)
Olen kuullut sellaisen nyrkkisäännön, että Britanniassa puhuttiin aikanaan heavy metalista kun taas amerikkalainen yleisö suosi sanaparia hard rock. Mitään lähdettä minulla ei ole esittää, mutta jos väite pitää paikkaansa, niin se selittää paljon. Itse miellän hard rockin AC/DC:n kaltaiseksi, raskaammilla soundeilla ja nopeammalla tempolla soitetuksi rock & rolliksi, kun taas heavy metal yhdistyy mielessäni Purplen ja Sabbathin kaltaisiin, raskassoutuista bluesia ja progressiivista rockia sekoittaneisiin yhtyeisiin.
Progressiivisen rockin voisi muutenkin nostaa artikkelissa paremmin esiin, nyt se mainitaan vain ohimennen Deep Purplen kohdalla, ja siinäkin yhtyeen varhaisien, hevikautta edeltäneiden albumien yhteydessä. Ennen heavy metal -käsitteen syntyä Zeppelin, Purple, Heep ym. luokiteltiin yleensä juuri progeksi. Ylipäätään proge ja hevi jakoivat ja jakavat saman ”enemmän on enemmän” -estetiikan, kuin myös teknisen taituruuden ihailun. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 22.26 (EET)

Historia. Olen kopioinut tekstiä itse kunkin alatyylilajin kohdalle (niissä tapauksissa, missä tässä artikkelissa oli kerrottu enemmän ja/tai paremmin lähteistetysti kuin varsinaisessa artikkelissa). Mielestäni tässä on kerrottu tarpeettoman yksityiskohtaisesti joistakin alatyylilajeista ja tässä niiden osuutta voisi tiivistää ja linkittää ao. artikkeliin. Mielestäni tässä voisi keskittyä historianäkökulmaan ja lisätä joitakin puuttuvia (esim. folk metal) tilalle.Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 19.30 (EET)

Jos olen osannut seurata artikkelihistoriaa oikein, niin artikkeli on suurelta osin kirjoitettu kymmenisen vuotta sitten, ja sen jälkeen asiaa on tutkittu enenevässä määrin ja luokittelukin on ainakin jossain määrin muuttunut/kehittynyt. Olen jo jonkin verran ottanut sitä esille mutta sitäkin voisi varmaan vielä tarkentaa. Esim. glam metalia nimitetään nykyisin usein pop metaliksi (tai kevytmetalliksi). Olisiko näitä nimityksiä vielä hyvä miettiä nykyartikkelien pohjalta?Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 19.30 (EET)

Koko glam metal -käsite on itselleni hyvin vieras. Genren huippukautena puhuttiin pelkästään heavy metalista, 2000-luvun suomenkielisessä puheenparressa taas viitataan kokemukseni mukaan yleensä ”tukkaheviin”, ”poppiheviin” tai ”kasariheviin”. Glam rock on vakiintunut käsite jo vuosikymmenien takaa, mutta glam metal lienee lähinnä sen hyperkorrektiuteen pyrkivä johdos, joka heijastelee enemmän Internet-heviyleisön pakkomielteistä tarvetta kaiken luokitteluun kuin musiikkitieteen saralla asemansa vakiinnuttanutta terminologiaa.
Jotain kertonee se, glam metal -artikkelin lähteistä huomattava osa on joko epämääräisiä (esim. Urban Dictionary), puhuu ”glam” metalista lainausmerkeissä (Britannica) tai käyttää sanaparia hair metal (Liveabout, Guitar World, Allmusic). Google-haulla ”hair metal” tuottaa 3 890 000 hakutulosta, kun ”hair metal” saa tyytyä 2 520 000 osumaan.
Itse melkein kirjottaisin koko glam metal -artikkelin uudestaan enemmän sanastollisesta kuin musiikillisesta näkökulmasta: ”Tukkahevi (engl. hair metal) on puhekielinen ilmaisu, jolla viitataan 1980-luvulla suosiota saavuttaneisiin, näyttävistä kampauksistaan tunnetuiksi tulleisiin metallimusiikkiyhtyeisiin...” --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 09.15 (EET)
Glam metal on minullekin siinä mielessä vieras, etten ole itse sitä tottunut käyttämään. Mutta alan kirjallisuudessa se esiintyy (esim. Christien Pedon meteli: Heavy metallin vanha ja uusi testamentti kirjassa) ja ehkä siitä syystä se on täälläkin otettu artikkelin nimeksi. Toisaalta tutkijat kuten Weinstein ja Lilja käyttävät lite tai pop metalia, joka voisi olla parempi nimitys tyylille. Minä säilyttäisin tämän omana artikkelina, koska esim. Weinstein on kirjoittanut siitä erityispiirteineen, ja se oli metallin genreistä osa valtavirtaa. Lisäksi osa äärimetallista ja vaihtoehtometallista on syntynyt vastareaktiona pop metalille. Ja kiitos Miihkali kommenteistasi. Vaikka aluksi voi tuntua siltä, että yksimielisyyttä asioihin ei löydy niin uskon, että tällaisella keskustelulla pääsee parempaan lopputulokseen. Ja jos ei artikkeli kehity niin ainakin ne auttavat oman käsitykseni kirkastamisessa asiassa, ja patistavat perehtymään tarkemmin omiin oletuksiin ja siihen löytyykö niille perusteita. Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 19.42 (EET)
Heh, kiitoksia vain. Kyllähän sitä ihan mielellään suutaan soittaa, jos aihe kiinnostaa. Glam metal ei allekirjoittaneessa suurempia tuntoja herätä, yritän välttää sille altistumista parhaani mukaan. Sellainen sivuhuomautus, että oli artikkelin nimi mikä tahansa, niin musiikillista tyyliä voidaan siinä yhtä kaikki käsitellä. Olivathan ”näyttävistä kampauksistaan tunnetuksi tulleet metallimusiikkiyhtyeet” musiikkityyleiltään varsin yhdenmukaisia, ja tämän tyylin ominaispiirteitä voidaan määritellä riippumatta siitä, nostetaanko pienimmäksi yhteiseksi nimittäjäksi musiikki vai tupee. Mainittakoon nyt kuitenkin, että ”pop metal” -hakusanalla Google antaa 3 390 000 tulosta, eli se sijoittuu suosittuudeltaan hair metalin ja glam metalin väliin. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 20.53 (EET)
Mukava näistä on turista :) Minäkin käväisin googlettelemassa päivällä ja samaan tulokseen tulin noiden nimitysten osalta. Mutta se, miksi itse kallistuisin tuohon pop metalliin on se, että sitä on käytetty metalimusiikin tutkimusissa (ja niissä mitä itse pidän luotettavimpina lähteinä). Tosin tässä(kin) aiheessa on joskus vaikea löytää niitä hyviä lähteitä. Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 21.35 (EET)

Muutamia yleisiä huomioita:

  • Tanja Härkösen opinnäytettä kannattaa käyttää lähteenä hyvin maltillisesti, koska sen genrejä käsittelevä taustaluku vaikuttaisi olevan suurelta osin Wikipediasta riippuvainen.
  • Suomen kielessä virke alkaa aina isolla alkukirjaimella. Vuosiluvulla (tai muulla numerolla) alkavat virkkeet tulisi siis muotoilla uudestaan tämän mahdollistamiseksi.
  • Alalukuja on paikoitellen todella paljon ja ne ovat verrattain lyhyitä. Pientä yhdistelyä voisi ehkä harkita.
  • Nuotit on tietty tosi kivoja, mutta suurin osa ei osaa niitä lukea eivätkä ne siksi juurikaan auta artikkelin kohdeyleisöä ymmärtämään tekstin sisältöä. Yksi vaihtoehto olisi korvata nuotteja ääninäytteillä, jotka olisi tehty tätä artikkelia varten. Esim. miltä särö, voimasointu ja tritonus kuulostavat. Itse osaan soittaa vain syntikkaa, kitara olisi varmaan parempi tähän artikkeliin.
  • Ääninäytteiden lisäämistä kuuluisista kappaleista voisi harkita, esimerkiksi siten, että joka vuosikymmeneltä nostettaisiin esiin yksi kappale. Tällöin ongelmaksi muodostuu, että 60-luvun lopulta 80-luvun loppuun perushevin valtavirta on hyvin yhdenmukainen, mutta 90-luvulta eteenpäin on vaikea keksiä kaikkea metallia kuvaavia kappaleita. Semminkin kun perushevi menetti tuolloin suosionsa lähes täysin. Tässä jotain ehdotuksia:
    • 1960-luku: Helter Skelter
    • 1970-luku: Paranoid tai Smoke on the Water (ylivoimaisesti tunnetuimmat hevibiisit tänäkin päivänä, tosin Highway Star tai Black Sabbath olisivat ehkä tyylilisesti kuvaavampia)
    • 1980-luku: Ace of Spades, The Trooper tai Welcome to the Jungle
    • 1990-luku: menee jo vaikeaksi, mutta teknohevi oli 90-luvun hevityyleistä pop-kulttuurissa kaikkein näkyvin (esim. leffat ja videopelit). Siinä lajissa Nine Inch Nails on tietysti ylivoimaisesti suosituin.
    • 2000-luku: itselle on jäänyt parhaiten mieleen räppihevi, kuten Disturbed ja Slipknot, mutta en tiedä, kuvaako se enää mitenkään mielekkäästi metallimusiikkia laajempana ilmiönä. Varsinkin jos Metallican kaltaiset orkesterit on jätetty kokonaan käsittelemättä.
  • Toinen vaihtoehto olisi jäsentää ääninäytteet alagenreittäin.

--Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 09.15 (EET)

Ääninäytteet ovat kuuluisista kappaleista olisivat valaisevia, en tosin poistaisi nuottiesimerkkejä vaan ottaisin ääninäytteet lisäksi. Minä en osaa niitä tehdä, joten niissä olisi apu tarpeen. Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 16.18 (EET)
Voin lisätä artikkeliin ääninäytteitä, kunhan ensin sovitaan, mitä näytteitä tarvitaan. Uskoakseni niissä olisi hyvä huomioida sekä kappaleen tunnettuus että kuvaavuus. Esimerkiksi Smoke on the Water on hyvin tunnettu, muttei välttämättä tyylillisesti erityisen edustava – hevimiesten parissa Purplen tuotannosta nousivat esikuvallisiksi aivan toiset kappaleet. Riippumatta siitä, mihin kappaleisiin päädytään, lienee ääninäytteiden lisääminen viisainta tehdä aivan viimeiseksi. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 20.53 (EET)
Hieno juttu, ne kannattaa tosiaan jättää viimeiseksi. Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 21.38 (EET)
Sellainen kommentti, että numerolla voi aloittaa virkkeen suomenkielessäkin Kielikello. Useimmiten varsinkin vuosiluvulla aloittaminen ei kuitenkaan ole tyylillisesti järkevää, koska virke olisi syytä aloittaa jo tutulla asialla. --PtG (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 18.33 (EET)
Ahaa. Lievätkö suositukset muuttuneet, vai oliko äidinkielen opettaja hyperkorrekti? Kiitoksia yhtä kaikki valistamisesta. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 20.53 (EET)
Meillä ainakin lukiossa äidinkielen opettaja oli tässä hyperkorrekti eli samalla tavalla itsekin kouluaikana opin. --PtG (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 22.23 (EET)

Ollut viimeaikoina muita kiireitä niin en ole tähän ennättänyt perehtymään. Mutta jospa viimeistään joulun tienoolla olisi hyvää aikaa parantelulle. Accept-Finland (keskustelu) 8. joulukuuta 2019 kello 13.57 (EET)

Vaari-ikäiseltä ei tule sisällöllisiä kommentteja, vaikka kuuntelinkin aikoinaan Black Sabbathin ensimmäisiä levyjä niiden tullessa Suomessa myyntiin. Sen sijaan mietin teknisiä korjauksia tehdessäni, onko osa teksteistä ja lähteistä peräisin en.wikipediasta lukematta lähteitä, koska niissä oli sivut merkitty p. ja pp. Lisähuomiona, että varsinaiset huomiot, jotka eivät ole lähteitä, voi merkitä huomiolistaan efn-koodilla. Tein niin. Kielenhuoltoon en vielä ole ehtinyt --Abc10 (keskustelu) 26. joulukuuta 2019 kello 08.59 (EET)

Epäilen vähän samaa kuin Abc10, eli että lähteistys on tarkistamatta peräisin en.wikistä. Olen muokannut tarkemmin muutamaa kohtaa artikkelista ja siinä yhteydessä löytyi väitteitä, joista annetussa lähteessä ei mainittu mitään. (Merkkasin ne lähdepyynnöillä.) Kun artikkelia työstetään hyväksi, pitäisi kaikki lähteet tarkistaa erityisesti niissä kohdissa, jotka näyttävät suoralta käännökseltä en.wikin puolelta. Makkool (keskustelu) 30. joulukuuta 2019 kello 12.19 (EET)
Samaa epäilen minäkin. Enkkuwikin peruja lienee myös musiikkilehdistöstä muistuttava kirjoitustyyli: ”Metallimusiikin vallankumous oli alkanut.” Koko artikkeli pitäisi kirjoittaa uudestaan monestakin syystä. --Miihkali (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 19.32 (EET)
Varsin haasteellinen muokattava. Kokonaan uudelleen kirjoittaminen voisi olla helpompaa. ne lähteet, jotka minä lisäsin, on tarkistettu (lukivikaisen kirjoitusvirheitä tosin voi olla). Muiden lähteiden osalta en osaa sanoa. Accept-Finland (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 20.27 (EET)
Katselin vähän viiteluetteloa, ja osa siellä mainituista lähteistä ei oikein vakuuta. Nämä ovat kai lähinnä toissa vuosikymmenellä artikkeliin lisättyjä, eivät @Accept-Finland:in käsialaa. Hevimetallista on kuitenkin kirjoitettu paljon yleisesityksiä, ja tieteellistä tutkimustakin on olemassa. En oikein tiedä, onko niissä olosuhteissa mielekästä nostaa aineistoon esimerkiksi yksittäisiä levyarvosteluja. Ei se tietenkään kiellettyäkään ole, jos yleisesityksen muotoon laadittua lähdeaineistoa ei ole ja Wikipedia-artikkeli pitää koostaa arvosteluista, haastatteluista, listasijoituksista ym. alkuperäisaineistosta. Tässä tapauksessa tutkimusta on runsaasti, ja siksi yksittäisten arvostelujen käytössä on riskinsä. Kyllähän mistä tahansa vähänkään tunnetummasta bändistä on jossain arvostelussa tai uutisjutussa sanottu jotakin, minkä voi sitten Wikipedia-artikkelissa esittää ehdottomana totuutena: ”X:ää on sanottu maailman merkittävimmäksi depressive suicidal black metal -albumiksi.” --Miihkali (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 20.48 (EET)
Uutta tutkimustietoa ja yleisesittelyjä on tosiaan tullut melko paljon tuon artikkelin alkuperäisen kehittämisen (yli kymmenen vuotta sitten). Minusta yksittäiset levyarvostelut voisi tässä vaiheessa poistaa ja korvata tekstiä uusilla lähteillä. En ole itse rohjennut lähteä radikaalisti muuttamaan tekstiä. Accept-Finland (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 20.55 (EET)

UudelleenarviointipyynnötMuokkaa