Wikipedia:Vertaisarviointi

Tie suositelluksi artikkeliksi
  1. Uusi artikkeli
  2. Artikkelin muokkaus
  3. Suositellun artikkelin kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu artikkeli

Suositellusta artikkelista voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tie suositelluksi luetteloksi
  1. Uusi luettelo
  2. Luettelon muokkaus
  3. Suositellun luettelon kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu luettelo -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu luettelo

Suositellusta luettelosta voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille. Vertaisarvioinnin tärkein tavoite on artikkelien laadun parantaminen. Arvioinnin aikana on tarkoitus saada muilta käyttäjiltä niin paljon palautetta ja parannusehdotuksia, että artikkelilla olisi lopulta hyvät mahdollisuudet päästä suositeltujen artikkelien tai suositeltujen luetteloiden joukkoon.

Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle suositelluksi artikkeliksi tai luetteloksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa. Vertaisarvioinnin kestolla ei ole takarajaa, mutta arvioinnin voi kuitenkin päättää, kun palautteen mukaiset tarpeelliset lisäykset ja korjaukset on tehty, eikä uusia parannusehdotuksia ole tullut enää neljään viikkoon.

OhjeitaMuokkaa

Pyynnön tekeminenMuokkaa

  • Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle tätä laatuarviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkelin ei tarvitse kuitenkaan olla jotakin statusta ajatellen ”valmis”, vaan vertaisarviointia voi pyytää sellaisellekin artikkelille, jota pitää vielä parantaa.
  • Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta. Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotusten mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
  • Voi olla hyödyllistä kertoa, mikä vertaisarvioinnin tavoite on: esimerkiksi tietyn laatutason tavoittelu, laatumerkityn mutta ongelmaisen artikkelin parantelu jotta laatumerkintää ei tarvitsisi poistaa, tai vain artikkelin parantaminen.
  • Liitä uusi pyyntö listan ylimmäksi.
  • Liitä artikkeliin vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataanMuokkaa

  • Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, onko sen rakenne looginen, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä, onko lähteet merkitty oikein ja onko niitä riittävästi jne. Lisää kommenttisi tälle sivulle artikkelin otsikon alle.
  • Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
  • Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista.

Vertaisarvioinnin päättäminenMuokkaa

  • Vertaisarvioinnin avaaja voi päättää vertaisarvioinnin sitten kun se on hänen mielestään täyttänyt tavoitteensa. Kun arviointipyyntö on ollut neljä viikkoa ilman uusia kommentteja, arviointi on suositeltavaa päättää joka tapauksessa. Voit halutessasi kuitenkin ensin lisätä keskustelun loppuun tällaisen varoituksen (voit samalla muokata sitä halutessasi):
[[Kuva:Out of date clock icon 2.svg|28px]] Viimeisestä kommentista on kulunut [näin kauan], joten arkistoin vertaisarvioinnin [N] päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --~~~~
  • Arvioinnin päätyttyä poista vertaisarviointikeskustelu tältä sivulta ja siirrä arkistoituna artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi antaa numeron 1. Arkistoinnissa voi käyttää {{Arkistoitu osa}}-mallinetta näin:
    ==Arkistoitu vertaisarviointi==
    {{Arkistoitu osa}}
    [kopioitu vertaisarviointi]
    </div>
  • Lisää artikkelin keskustelusivulle mallineen {{Artikkelin historia}} avulla oikea {{Artikkelitapahtuma}}:
    {{Artikkelin historia|va|
    {{Artikkelitapahtuma|tapahtuma=va|ajankohta=pp.–pp.kk.vvvv|linkki=#Arkistoitu vertaisarviointi|tulos=Arvioitu|oldid=Ikilinkki}}
    }}
    Täydennä riville artikkelin nimi, arvioinnin päivämäärät ja ikilinkki ("oldid"). Ikilinkki kopioidaan artikkelisivun vasemman "Työkalut"-linkkivalikon "ikilinkki"-linkistä avautuvan sivun urlin lopusta.
  • Poista {{Vertaisarviointi}}-malline artikkelin alusta.
  • Kun vertaisarviointi on päättynyt kestettyään vähintään kaksi viikkoa, artikkelin voi viedä suositeltu artikkeli-, suositeltu luettelo- tai hyvä artikkeli -äänestykseen.

Katso myösMuokkaa

VertaisarviointipyynnötMuokkaa

Anssi KelaMuokkaa

Yritän saada tämän artikkelin suositeltu-tasoiseksi. Olen parannellut sitä niin pitkälle kuin pystyn. Mielestäni mitään oleellista ei puutu. Eniten kieliasu askarruttaa. Mutta miltä muiden mielestä näyttää?--SilverBullitt (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 18.57 (EET)

Heti ensimmäisenä pisti silmään se, että ääniklippi taitaa olla tekijänoikeusrikkomus. Maksimipituus on käsittääkseni alle 10 % kokonaispituudesta, ja tuo on sitä pidempi. --Sblöbö (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 19.06 (EET)
”Levyllä on jälleen kuultavissa piirteitä 1980-luvun musiikista, mutta Kela omaksui vaikutteita myös Pink Floydilta, Pekka Pohjolalta, jazzista ja hänen omasta tuotannostaan.” Tämä kaipaisi hieman selityksiä. Omaksuiko Kela siis vaikutteita omasta musiikistaan? Mitä se tarkoittaa? Eikö muusikon aiempi henkilöhistoria ja tuotanto väistämättä vaikuta hänen tuotantoonsa, vaikka niin ei tekisikään tietoisesti?
Wikipediassa on ollut tapana, että ääninäytteet eivät koskaan ole pituudeltaan yli 10% alkuperäisestä, eivätkä pitkienkään kappaleiden kohdalla yli 30 sekuntia. En usko, että asiasta varsinaisesti on laissa mitään tarkkoja reunaehtoja, vaan oikeusistuimet arvioivat tilanteet tapauskohtaisesti. Tuskinpa tietosanakirja-artikkelin kylkeen lätkäistystä, selvästi alkuperäistä lyhyemmästä klipistä edes aloitettaisiin esitutkintaa, mutta Wikipedian vakiintunutta käytäntöä olisi toki hyvä noudattaa. --Miihkali (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 20.13 (EET)
Täsmensin vaikute-asiaa. Mitä näytteisiin tulee, käyn korvaamassa ne lyhyemmillä näytteillä tai vaihtoehtoisesti poistan ne kokonaan.--SilverBullitt (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 20.34 (EET)
Nyt näyttää paremmalta. Mitä ääninäytteisiin tulee, niin ei niitä poistaakaan kannata. Se näissä Wikipedian tekijänoikeuslinjauksissa tosin on vähän pielessä, että ne kannustavat valitsemaan mahdollisimman pitkiä biisejä näytteiksi, sen sijaan että valittaisiin havainnollisimmat tai ikonisimmat. Puoliminuuttisesta melodianpätkästäkin on tosi vaikea saada kiinni, saati sitten jos kestoa on vain 10-20 sekuntia. --Miihkali (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 10.24 (EET)
Kävin lataamassa uudet ääninäytteet. Nyt ne ovat sekunnilleen 10% tai alle alkuperäisestä äänitteestä.--SilverBullitt (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 17.41 (EET)

Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoMuokkaa

Olen jonkun verran laajentanut (näemmä noin 20k) ja etsinyt vapaita uusia vapaita kuvia tästä kirkosta. Varsinaisesti ei kovin paljon keksi enää sanottavaa, vaikka toki uudelleenrakennustöistä voisi kirjoittaa melko loputtomasti jo näilläkin lähteillä. Täytyy vielä lueskella läpi, ettei ole pahoja kielihölmöyksiä. Miltä muuten näyttää? Parannettavaa? Lisättävää? Suositeltu-taso voisi olla tavoitteena nykyisesti lupavuudesta. --PtG (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 19.16 (EET)

Yksi linkki näyttää kadonneen lopullisesti, kävin läpi verkkoarkistot ja tein hakukonehaun ja vielä yliopiston sivulta hain, mutta ei vain löydy. Tiedot sinänsä varmaan löytyvät muualtakin, mutta eivät ehkä niin kompaktissa muodossa. – Tein kevyttä kielenhuoltoa. Pari epäselvää ilmausta kaipaisi selvennystä: "Museovirasto saapui paikalle" (M:n edustaja? ja ehkä jotain muutakin täsmennystä) ja "Rauhala päätti sitä päivä päivältä" (tämäkin kaipaisi jotain konkretiaa). Lisäksi sisätilojen kuvauksen aikamuoto on ongelmallinen: ne kai tuhoutuivat maalauksia myöten. Nyt siinä on siis preesens. --Abc10 (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 08.49 (EET)
Näin asiaatuntemattoman näkökulmasta ainakin suositeltavan tasoinen artikkeli. --Abc10 (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 08.50 (EET)
Kiitos kielenhuollosta ja typojen korjaamisesta. Korjailin noita paria epäselvää kohtaa. Toisessa oli selvästi jäänyt jotenkin ajatus kesken. Yritän etsiä tuohon yhteen kohtaan vielä lähteitä. --PtG (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 14.34 (EET)

Todella kattava artikkeli. Muuttaisin ehkä kuitenkin viimeisin osion nimeksi Pyhän Olavin kirkko kulttuurissa tms ja siihen voisi elokuvan lisäksi mainita muita asioita, joissa kirkko on jossain roolissa. Ainakin Koiramäen joulukirkko. --Vnnen (keskustelu) 8. tammikuuta 2020 kello 22.00 (EET)

Lisäsin sinne loppuun hieman Koiramäen joulukirkon sisällöstä. En nyt keksi suorilta muita mainittavia kulttuuriviitteitä. --PtG (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 21.47 (EET)

Suomen romanitMuokkaa

Olen muokannut laajasti kyseisiä artikkeleita, ja ne ovat muodostuneet miltei kokonaan minun omiksi luomuksiksini. Tyylini muokkaajana on vuolas ja tarinoiva; lisään paljon sitaatteja sekä pieniä yksityiskohtia. Toivoisin, että muutkin käyttäjät innostuisivat muokkaamaan näitä artikkeleita. Olisi kiinnostavaa havaita, mitä lisätietoa muilla olisi annettavanaan ja miten omat muokkaukseni muuttuisivat muiden käsissä. Olisi tietysti kaikkein ihanteellisinta, jos näistä artikkeleista saisi lisätyön kautta lupaavia, hyviä tai jopa suositeltavia artikkeleita. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 7. joulukuuta 2019 kello 15.07 (EET)

Romanikulttuurin kritiikki on ainakin aivan liian pitkä suhteessa muuhun tekstiin – pitempi kuin muut romanikulttuuria käsittelevät alaluvut yhteensä. Muita romanikulttuuria käsitteleviä osia tulisi pidentää. Lisäksi romanikulttuurin kritiikkiä pitäisi tiivistää. Nyt tekstissä käsittellään samat asiat moneen kertaan monen eri henkilön suulla, kun parempi lähestymistapa olisi synteesi lähteistä, eli jokaisen lähteen väitteitä ei tarvitse luetteloida erikseen, vaan niiden pääkohdat voidaan tiivistää yhtenäiseksi kerronnaksi. Lisäksi osa lähteistä on aivan liian vanhoja: vuonna 1954 julkaistu lehtijuttu on relevantti korkeintaan historiallisena anekdoottina. Kritiikki-kappale tulisikin kirjoittaa kokonaan uudestaan ajantasaiseen tutkimustietoon perustuen. Lisäksi voidaan referoida keskeistä aiheesta käytyä julkista keskustelua, kuten romanivaikuttajien omia lausuntoja. Aiheen historiaa voidaan käsitellä lyhyesti, muutaman virkkeen verran. Sopiva pituus kritiikki-kappaleelle voisi olla noin puolet nykyisestä. Jos tiivistäminen osoittautuu hankalaksi, tekstin pääosan voi eriyttää omaksi artikkelikseen, jossa voidaan käsitellä paitsi tuoreita puheenvuoroja myös historiallista keskustelua aiheesta.
Yleisemmin artikkeli koostuu hyvin suurelta osin joko suorista lainauksista tai luettelomaisista referaateista vanhoista aihetta käsittelevistä teoksista. Parempi olisi pyrkiä yhtenäisempään kerrontaan jossa keskityttäisiin tuoreemman tutkimuskirjallisuuden antamaan kuvaan siitä, mitä todella tapahtui. Luetteloita voisi paikoitellen kirjoittaa auki kiinnostavimpiin havaintoihin ja suuriin linjoihin keskittyen, jokaista nippelitietoa ei välttämättä tarvitse tietosanakirja-artikkelissa mainita. Esimerkiksi Vanhoja kuvauksia romaneista suomalaisissa asiateksteissä -alaluku on pelkkää sitaattia sitaatin perään. Jos aihetta halutaan käsitellä, niin fiksuinta olisi varmaan tehdä oma luku romanien kohtaamasta rasismista. Siinä voitaisiin sitten käsitellä erilaisia ennakkoluuloja ja vanhentuneita (näennäis)tieteellisiä käsityksiä romanien rodullisista ominaisuuksista.
Sitaatit olisi myös hyvä erottaa jotenkin leipätekstistä, esimerkiksi sisennyksillä tai sitaatti-mallinetta käyttämällä. Lisäksi alaotsikointia voisi harrastaa nykyistä rohkeammin.
Nykymuodossaan olisin myös taipuvainen maltillisesti kyseenalaistamaan artikkelin neutraaliuden, siksi paljon se keskittyy erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tätä vielä korostaa vanhentuneen kirjallisuuden laaja siteeraaminen ja käyttäminen lähteenä. --Miihkali (keskustelu) 12. joulukuuta 2019 kello 12.39 (EET)
Allekirjoitan pitkälti Miihkalin näkemykset. Kun artikkelia taannoin alettiin muokata ja laajentaa, ajattelin että saatiin neutraali asiantuntija tekemään työtä. Valitettavasti tulos ei ole sitä mitä odotin. --Abc10 (keskustelu) 12. joulukuuta 2019 kello 13.31 (EET)

Olen nyt yrittänyt parannella artikkelia poistamalla siitä turhaksi katsomaani sisältöä. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 12. joulukuuta 2019 kello 23.54 (EET)

Voisi olla mielenkiintoinen lisä artikkeliin, kuinka SKS:n romanien kansanperinteenkeräys alkoi 1950-luvulla yksityishenkilön kiinnostuksesta. Yle on kirjoittanut tästä artikkelin Itseoppinut perinteenkerääjä Matti Simola tallensi satoja sivuja kiertävien romanien elämää – "Aineistot ovat arvoitus, jonka äärellä riittää arvioitavaa"... Näiden romanien kansanperinnearkiston sisältämien tietojen keräys- ja tutkimusprosessi antaisi tietoa missä määrin valtaväestö on romanivähemmistön kansanperinnettä tutkinut. En tiedä aiheesta paljoa enkä jaksa perehtyä minkä vuoksi en aio muokata. --Suomalta (keskustelu) 13. joulukuuta 2019 kello 20.02 (EET)

Olen jälleen muokannut artikkelia ja pyrkinyt parantamaan sitä mm. lisäämällä tietoa romanien kulttuurista. Kriittisen tekstin osuus on jäänyt aika lailla aiempaa pienemmäksi näiden lisäysten myötä. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 16. joulukuuta 2019 kello 20.42 (EET)

Nyt on vuonna 2012 ilmestyneeseen, SKS:n julkaiseman Suomen romanien historiaan vain noin 8 viittausta yli sadasta lähdeviitteestä. Samoin Grönforsin aiempaan yleisesitykseen Suomen mustalaiskansa (1981) on vain kuusi viittausta (osassa kyllä lähdettä on käytetty laajasti, mutta kokonaisuudessaan kumpaakin ilmeisen satunnaisesti). Hyvässä artikkelissa hiljattaisia, korkeatasoisia yleisesityksiä luultavasti olisi syytä käyttää laajemmin ja systemaattisemmin. Olen tuon Grönforsin kirjan joskus tainnut jopa tenttiäkin, se on siis yliopiston oppikirjanakin käytetty, ja tuo uudempi taas on ikään kuin kansallisen tason tutkimushanke. --Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 00.34 (EET)

Josef MengeleMuokkaa

Olen muokannut laajasti kyseisiä artikkeleita, ja ne ovat muodostuneet miltei kokonaan minun omiksi luomuksiksini. Tyylini muokkaajana on vuolas ja tarinoiva; lisään paljon sitaatteja sekä pieniä yksityiskohtia. Toivoisin, että muutkin käyttäjät innostuisivat muokkaamaan näitä artikkeleita. Olisi kiinnostavaa havaita, mitä lisätietoa muilla olisi annettavanaan ja miten omat muokkaukseni muuttuisivat muiden käsissä. Olisi tietysti kaikkein ihanteellisinta, jos näistä artikkeleista saisi lisätyön kautta lupaavia, hyviä tai jopa suositeltavia artikkeleita. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 7. joulukuuta 2019 kello 15.07 (EET)

”Toiminnan ja psyyken arviointia” alaluvun voisi laajentaa laajemmaksi henkilökuvaksi, ja siten kokonaan omaksi luvukseen. Alaluvut ”Lääketieteelliset kokeet” ja ”Vankien valinnat ja surmaamistavat” voisi mahdollisesti eriyttää myös omaksi luvukseen, jossa käsiteltäisiin laajemmin Mengelen ”tutkimuksia”. Elämää käsittelevä luku jäisi näin selkeämmin henkilöhistoriaksi. Puhtaasti visuaalisista syistä en myöskään henkilökohtaisesti perusta alalukujen alaluvuista ([1.4.1.] ja niin edelleen). Niiden eliminoimista artikkelista voisi harkita. --Miihkali (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 20.49 (EET)

John F. Kennedyn salamurhaMuokkaa

Olen muokannut laajasti kyseisiä artikkeleita, ja ne ovat muodostuneet miltei kokonaan minun omiksi luomuksiksini. Tyylini muokkaajana on vuolas ja tarinoiva; lisään paljon sitaatteja sekä pieniä yksityiskohtia. Toivoisin, että muutkin käyttäjät innostuisivat muokkaamaan näitä artikkeleita. Olisi kiinnostavaa havaita, mitä lisätietoa muilla olisi annettavanaan ja miten omat muokkaukseni muuttuisivat muiden käsissä. Olisi tietysti kaikkein ihanteellisinta, jos näistä artikkeleista saisi lisätyön kautta lupaavia, hyviä tai jopa suositeltavia artikkeleita. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 7. joulukuuta 2019 kello 15.07 (EET)

Lukujen alaotsikoimista voisi harjoittaa maltillisessa määrin. Erityisesti Tapahtumat ampumiseen asti, Tapahtumat ampumisen jälkeen, Oswaldin vaiheet Kennedyn ampumisen jälkeen, Salamurhan tutkimukset ja Salaliittoteoriat ovat häiritsevän pitkiä. Tätä vielä korostaa se, että artikkelin lopussa ei ole lainkaan kuvia ja teksti koostuu pääasiassa hyvin lyhyistä kappaleista: 1920 pikselin resoluutiolla suuri osa kappaleista on hädin tuskin kahden rivin mittaisia, mikä saa artikkelin näyttämään irralliselta, jäsentymättömältä silpulta.
Sisällöllisenä huomiona Salaliittoteoriat-luku on melko pitkä, kenties liiankin pitkä. Historioitsijoiden konsensus on, että mitään salaliittoa ei ollut. Nyt artikkelin lähdeaineisto koostuu hyvin suurelta osin salaliitto-teesiä tukevista kirjoista, minkä seurauksena myös artikkeli antaa sen kuvan, että salaliitto olisi fakta tai vähintäänkin vakavastiotettava näkökulma. Edellisten lisäksi artikkeliin tulisi ottaa kunnollisia, salaliittoteorioita kriittisesti käsitteleviä tutkimuksia lähteiksi. Tällainen voisi olla esimerkiksi Vincent Bugliosin Reclaiming History: The Assassination of President John F. Kennedy (en ole lukenut, mutta ymmärtääkseni varsin laadukkaana pidetty teos). Jonkun Timo T. A. Mikkosen mielipiteille voi myös suosiolla osottaa ovea, hänen näkemyksensä Kennedyn salamurhasta ovat relevantteja korkeintaan esimerkkeinä tapahtumien herättämästä kestävästä mielenkiinnosta.
Salaliittoteorioiden sijaan artikkelissa voisi käsitellä nykyistä laajemmin tapahtuman poliittisia seuraamuksia. Kennedyn murha muutti Yhdysvaltojen poliittista kulttuuria pysyvästi ja sen epäsuorat vaikutukset jatkuvat edelleen. Lisäksi aiheen herättämää populaaria kiinnostusta, laajempaa keskustelua ja siitä tehtyä tutkimusta tulisi käsitellä. Tämä on myös se konteksti, johon salaliittoteoriat tulee asettaa. Itse salamurhan kannalta salaliittoteoriat ovat epärelevantteja, koska ne eivät perustu todellisuuteen. --Miihkali (keskustelu) 9. joulukuuta 2019 kello 17.34 (EET)

5GMuokkaa

Toivoisin vertaisarviointia tälle artikkelille sen hajanaisen rakenteen vuoksi ja erityisesti sen osiolle Terveysvaikutukset. Osio on paisunut ja alkaa olla artikkelin pääasian luonteinen. Sen typistäminen ei näy onnistuvan ja erimielisyyttä on syntynyt myös neutraalista näkökulmasta. --Tutkamestari (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 17.07 (EET)

Asianharrastusta ei tunnu olevan. Arkistoin tämän kohta. Artikkeli olisi tarvinnut muokkausta ja konseksuksen siitä: onko neutraali näkökulma saavutettavissa? Onko neutraali näkökulma yksittäisen käyttäjän mielipide, kun muut käyttäjät eivät asiaan koske? Mielestäni ei voi olla niin, että neutraaliksi sanotaan vain omaa näkemystä. Ei voi myöskään luokitella lukijan puolesta lähteitä epäluotettaviksi ja sanoa artikkelia epäneutraaliksi sen perusteella.--Tutkamestari (keskustelu) 2. tammikuuta 2020 kello 15.12 (EET)
Pidän saksankielisen wikin jäsentelystä. Siellä on osio "kritikpunkte", englanninkielisessä "concerns" (suomenksi "huolenaiheita"). Tuollainen osio puoltaa kyllä paikkaansa. Jos se paisuu suhteettoman suureksi, voisi harkita sen siirtämistä omaksi sivukseen ja tähän tiivistelmä + pääartikkelimalline. Lääketieteellinen röntgenkuvaus- ja Mammografia-artikkeleissa on mielestäni sopivan kokoinen riskiosuus. --Tappinen (keskustelu) 2. tammikuuta 2020 kello 23.28 (EET)
Näissä aihepiireissä päädytään aika usein esittämään tuota kritiikkiä tasapuolisuusharhan kautta. Asiaa olisi mielestäni paras käsitellä käsitellä esim. viranomaisten tai luotettavien instituutioiden antamien lausuntojen kautta, sillä maallikkokirjoittajalle tuottaa haasteita asettaa aihepiirin metatutkimuksiakaan oikeaan skaalaan. Yksittäisiä tutkimuksia ei nähdäkseni pitäisi sisällyttää koko artikkeliin. Tappisen esiintuomat artikkelit ovat mielestäni hyviä malliesimerkkejä, joita voisi käyttää pohjana riskien käsittelylle. --Msaynevirta (k · m) 12. tammikuuta 2020 kello 21.20 (EET)
Matkapuhelimien säteilyn terveysvaikutukset on jo artikkeli. Merkitsin sen pääartikkeliksi ja siirsin sinne pääosan tekstistä. (Sekin on parantamista vailla, mutta saa odottaa nyt.) Tein tiivistelmän ja yritin keskittyä pääasiaan lyhyesti. Ihan noiden esimerkkien tyyliin en päässyt, mutta neutraaliksi kyllä, mielestäni.--Tutkamestari (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 17.31 (EET)

K. J. Ståhlbergin kyyditysMuokkaa

Artikkeli on lupaava, mutta se on varsin (todella) kattava. Lupavuuskeskustelussa historiaan perehtynyt käyttäjä Risukarhi sanoi "Nähdäkseni tässä on kaikki oleellinen". Olen kyllä aika pitkälti samaa mieltä, joten miksei tämä voisi olla suositeltu. Onko kehitysajatuksia? Johdantoa voisi musta ainakin laajentaa hieman. --PtG (keskustelu) 30. marraskuuta 2019 kello 13.48 (EET)

Tässä satunnaisia parannusehdotuksia, jotka voi oman harkinnan mukaan sivuuttaa.
  • Pidempi johdanto. Pitäisi olla tiivistelmä artikkelin sisällöstä, ei pelkästään lyhyt määritelmä. Noin neljä kappaletta olisi sopiva pituus. Hyvä tiivistelmä on tärkeä erityisesti pidemmissä artikkeleissa, joita ei välttämättä jaksa jokainen paikalle sattunut lukea kokonaan.
  • Ståhlbergin sijoittumista poliittiselle kartalle voisi tarkemmin avata. Ståhlbergin kilpailija Mannerheim mainitaan oikeiston ehdokkaana, mutta myös Ståhlberg oli lähinnä(maltillinen) oikeistolainen.
  • Armeijassa vallineesta asenneilmapiiristä ja kantahenkilökunnan suhtautumisesta Lapuan liikkeeseen ja muilutuksiin voisi kirjoittaa taustaluvussa lisää.
  • Lisää operaation suunnittelusta. Nyt puhutaan vain välittömästi tapahtumiin johtaneesta ryyppyreissusta. Ilmeisesti asiasta oli aiemmin kuitenkin vähintään ohimennen puhuttu, kun pelkkä ”Helsinkiin soittaminen” riitti kiertoilmaukseksi kyyditykselle ja kyyditysporukkakin saatiin suhteellisen nopeasti kasaan.
  • ”Ståhlbergiin, jota vastaan oli oikeiston piirissä propagoitu voimakkaasti koko kesän.” Propagoinnin luonteesta ja sisällöstä voisi olla ehkä hieman enemmän, 1-2 virkettä.
  • ”Valvojain kerhosta” voisi kertoa hieman lisää. Samoin Suomen lukosta, nyt asia mainitaan ohimennen Kyydityskäsky-luvussa, mutta yhdistyksen luonnetta ja liittymistä kokonaisuuteen avataan vasta myöhemmin.
  • ”Tämän selvitellessä kyydittävänsä henkilöllisyyttä.” Viitataanko tällä Ståhlbergiin? Mitä selvittämistä on entisen presidentin henkilöllisyydessä? Saiko Janné epäselvät ohjeet vai epäilikö hän ymmärtäneensä väärin? Vai tuottiko ongelmia Ståhlbergin tunnistaminen?
  • Onko kyydityskäskysähkeen sanatarkasta sisällöstä tietoa tai vähintäänkin suuntaa-antavaa rekonstruktiota? Ei kovin olennaista, mutta sinänsä kiinnostavaa.
  • Kyydityskäsky-luku on yleisesti hieman vaikeaselkoinen, mutta se johtunee enemmän tapahtumien yleisestä kaoottisuudesta ja epäselvästä komentoketjusta kuin tekstin suoranaisista puutteista.
  • Kyydittäjien henkilöllisyydet tulevat esiin vasta Oikeuskäsittely-luvussa. Aiemminkin voisi asiasta mainita jotain, esimerkiksi se, miten nämä herrat liittyivät Kuussaareen, Jaskariin ja Jannéen oikein liittyivät ja miksi juuri he valikoituivat kyydittäjiksi.
  • ”Lapuan liikkeen lehti Aktivisti yllytti helmikuussa 1931 murhaamaan Ståhlbergin.” Tästä voisi kirjoittaa vähän lisää (1 virke), lähteessä näyttikin olevan tarkemmin.
  • " -> ” (Olisin tehnyt tämän itse, mutta pitää lähteä töihin.)
--Miihkali (keskustelu) 4. joulukuuta 2019 kello 16.05 (EET)
Olen lisäillyt jonkun verran suunnittelusta (tosin ilmeisesti kyseinen keikka oli oikeasti varsin sekava, vaikka Ståhlbergia kohtaan oli ehkä ollut jotain suunnitelmia), Ståhlbergin vastaisuudesta, kyydittäjistä heti kyydityskäskyvaiheisiin, murhayllytyksestä sekä korjannut tuon ”Tämän selvitellessä kyydittävänsä henkilöllisyyttä.” -virkkeen parempaan kuntoon. En oikein tiedä, mihin tuolla kohtaa viitattiin, mutta Ståhlbergin asuntoa kyyditsijät ilmeisesti etsivät jonkin aikaa. Johdantoa parantelen vielä jossain välissä. --PtG (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 13.37 (EET)

MetallimusiikkiMuokkaa

Minulla olisi kiinnostusta kehittää artikkelia hyväksi artikkeliksi ja toivoisin mielipiteitä ja mikä ettei myös apua artikkelin tekemisessä. Olen etsinyt puuttuvia lähteitä, ihan kaikkeen en ole niitä löytänyt ja osin voi olla, etten niitä yksin löydäkään. Kielenhuoltoa artikkeli kaipaa oikeastaan kaikilta osin. Minulla olisi muutamia ajatuksia, joihin toivoisin teiltä mielipiteitä. Artikkelissa on vielä paljon työtä mutta halusin ottaa asian jo tässä vaiheessa esille niin ei tule yksin touhuttua jotakin, mikä on muiden mielestä huono idea. Tässä listaa asioista, allekirjoitan ne erikseen, niin on helpompi seurata kommentteja aihepiireittäin.Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 19.30 (EET)

Ominaispiirteet, onko edes oikea otsikko? Tässä mielestäni haetaan niitä tyypillisiä piirteitä, mikä tekee musiikista metallimusiikkia. Erityispiirteet ovat mielestäni hankala sana siinä mielessä, että siitä tulee mieleen jokin erityinen, mutta onko näissä sinänsä mitään erityistä. Vai ominaista? Ominaispiirteissä soittimien ja äänen osuus on melko hajanainen ja laaja. Esim. englanninkielisessä suositeltavassa artikkelissa osio on tiiviimpi. Voisiko/pitäisikö tätä tiivistää?Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 19.30 (EET)

Taidemusiikin vaikutus ja Alakulttuuri. Säilytetäänkö omana otsikkona vai olisivatko ominaispiirteiden alaotsikoita?Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 19.30 (EET)

Käsitteen synty. Tässä kerrotaan heavy metal käsitteen synnystä, ei metallimusiikin käsitteestä. Olisiko järkevää kertoa tämä tarkasti artikkelissa Heavy metal ja tässä vain lyhyesti ja samalla käsitellä myös käsitteen muutos metallimusiikiksi ja heavy metalin muuttumiseksi omaksi alatyylilajiksi?Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 19.30 (EET)

Olen aina pitänyt oudoksuttavana suomenkielisen Wikipedian jaottelua metallimusiikkiin ja heavy metaliin. Onko tälle jaottelulle jotain lähdettä? Nykyisellään heavy metal -artikkelin sisältö on pitkälti joko päällekkäistä metallimusiikki-artikkelin kanssa tai sitten lähteetöntä mutuilua. Jos järkevää erottelulle lähdettä ei ilmaannu, artikkelit voisi varsin hyvin yhdistää siten, että metallimusiikki-artikkeli keskittyisi pääasiassa perinteiseen valtavirran hevimetalliin ja alagenret käsiteltäisiin voittopuolisesti omissa ala-artikkeleissaan. Tämähän käytännössä on tilanne jo nykyiselläänkin, mutta asian tiedostaminen ja sen johdonmukainen toteuttaminen voisivat selkiyttää ja terävöittää artikkelia. Nyt artikkelissa harhaillaan aiheesta ja alagenrestä toiseen sen sijaan että annettaisiin selkeä kuva siitä, miltä hevi yleisesti ottaen kuulostaa.
Vaikka artikkeleja ei yhdistäisikään, niin metallimusiikki palautuu silti etymologisesti sanapariin heavy metal, joten asian käsittely artikkelissa lienee perusteltua. -Miihkali (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 21.19 (EET)
Lähteitä ei asialle minulla ole mutta mutuiluna luulen sen johtuvan ainakin siitä, että käsitteestä on wikin ulkopuolella haluttu käyttää suomenkielistä versiota ja "hevi" on jossain vaiheessa korvautunut metallimusiikilla. Ja wiki olisi seurannut perästä. Pitäisi perehtyä tuohon paremmin mutta voi olla, ettei siihen löydy lähteitä. Heavy metal artikkelin sisällön päällekkäisyys on pitkälti minun vika, olen siihen kerännyt artikkelista asioita, jotka englanninkielisissä artikkeleissa käsittävät "perinteisen" tai "klassisen metallin". Yksi vaihtoehto olisi korvata artikkelin Heavy metal nimi joko perinteisellä (tai klassisella) metallilla.
Miltä hevi yleisesti kuulostaa on vaikea tehdä helposti monien asioiden (kuten laulutyyli tai soittonopeus) suuren vaihtelun tyylisuunnittain takia. Mutta ehkä se olisi helpoin tehdä tuossa ominaispiirteissä? Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 21.42 (EET)
Tarkennan vielä, että minusta Heavy metal artikkeli (nimen voi tarvittaessa vaihtaa esim. perinteinen heavy metal) voisi kertoa perinteiseen valtavirran hevimetalliin asiat ja Metallimusiikki (ehkä täsmennettynä nimellä Heavy metal) artikkeli olisi kattoartikkeli sille ja muille metallimusiikin tyylisuuntien artikkeleille Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 21.56 (EET)
Itse ratkaisisin asian niin, että metallimusiikki keskittyisi pääasiassa perinteiseen heviin, alkaen ensin 70-luvun isoista nimistä (BS, DP, LZ, UH), sitten 70-luvun lopun (Judas Priest, Rainbow) kautta NWOBHM:n (Iron Maiden, Saxon) ja muihin isoihin kasaribändeihin (Whitesnake, Dio ym.) sekä tukkaheviin (Mötley Crüe, Twisted Sister ym.). Metallimusiikki ja heavy metal määriteltäisiin siis synonyymeiksi (mikä vaikuttaisi olevan lähtökohta myös lähdekirjallisuudessa), ja muut hevimetallin lajityypit käsitettäisiin heavy metalin alagenreiksi tai jatkokehitelmiksi – samaan tapaan kuin esimerkiksi Miles Davis mielletään ennen muuta jazzmuusikoksi, ei ”jatsimusiikista” erillisen ”perinteisen jazzin” edustajaksi. Yleisemminkin tyyliltään perinteisiä tai epämääräisiä yhtyeitä ja artisteja on tapana kuvailla pelkästään laajemman suuntauksen nimellä turvautumatta alagenreihin: Roy Orbison esitti rockia, Michael Jackson oli popin kuningas, Chaka Khan funkin kuningatar, etc.
Ylipäätään voitaisiin pohdiskella, onko Wikipedian nykyinen hevanderiluokittelu kaikilta osin tarkoituksenmukainen, vai voitaisiinko ala-ala-alagenrejä (esim. tekninen death metal, brutaali death metal, melodinen death metal, blackened death metal) yhdistää ala-alagenrejä käsitteleviin artikkeleihin (tässä tapauksessa death metal). Henkilökohtainen suosikkini on Viikatteen luokittelu rautalankametalliksi. Eikö voida yksinkertaisesti todeta, että Viikate soittaa sekä heavy metalia että rautalankaa? (Orkesteriltahan löytyy myös puhtaita rautalankakappaleita, joita ei ole suotta säröllä tai äänivalleilla pilattu.)
Mutta asiaan. Jos metallimusiikki ja heavy metal -yhdistetään, niin tämä helpottaa myös itse pääartikkelin kirjoittamista. Tällöin voidaan tarkastella genren tyylillisiä ominaispiirteitä ennen kaikkea lajin perinteisten edustajien näkökulmasta ja selkeämmin tuoda alagenrejen estetiikka esiin poikkeamana perushevistä. Voidaan toki pohdiskella, onko heavy metal järkevää säilyttää klassista heviä käsittelevänä artikkelina, mutta itse suhtaudun tähän varauksellisesti, koska artikkelien sisältö tulee väistämättä olemaan suurelta osin päällekkäistä. Nykyisellään heavy metal -artikkelissa on vain vähän sellaista, minkä käsittely ei olisi perusteltua itse pääartikkelissa.
Nähdäkseni heavy metal -artikkelin säilyttäminen omana, perinteisen hevin historiaa käsittelevänä artikkelinaan on perusteltua vain, jos jotkin alaluvut pääaritkkelissa kasvavat kohtuuttoman pitkiksi. Silloinkin on tosin syytä kysyä, onko ratkaisuna uuden artikkelin luominen vai tekstin tiivistäminen. Kolmas vaihtoehto olisi metallimusiikin historia -nimisen artikkelin luominen, jossa aihetta voitaisiin käydä pitkän kaavan mukaan läpi.
Mikäli metallimusiikki–heavy metal -dikotomia säilytetään, niin aivan ensimmäiseksi sille tulisi löytää jokin kelvollinen lähde, jossa suoraan todetaan, että nämä asiat eivät ole synonyymejä. Tosin sekään ei vielä oikein riitä, koska suurin osa lähteistä de facto katsoo metallimusiikin ja heavy metalin synonyymeiksi, vaikkei tätä eksplisiittisesti esiin tuokaan. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 09.15 (EET)
Hyviä näkökulmia, joita on syytä pohtia tosissaan. Toisaalta vaikutta sille, että myös englanninkielisessä keskustelussa nykypäivänä on alettu enenevässä määrin eroittaa "heavy metal" ja "metal" toisistaan esim. https://ironskullet.com/2017/10/30/the-history-of-heavy-metal-part-i-the-difference-between-metal-and-heavy-metal/. Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 11.33 (EET)
Kiinnostava artikkeli, mutta en vielä ole kuitenkaan täysin vakuuttunut. Kyseessä on kuitenkin vain yksi artikkeli, jonka julkaisualustana on viihteellinen sivusto. Ideaalitilanteessa asiasta löytyisi tieteellisen prosessin läpikäynyttä tai vähintään tunnustetun asiantuntijatahton julkaisemaa laajempaa analyysiä, jossa ei pelkästään esitetä omaa tulkintaa genrerajoista, vaan myös pyritään tekemään ”meta-analyysiä” siitä, millaisia määritelmiä voidaan pitää vakiintuneena. Jos taas Iron Skulletin artikkeli otetaan pohjaksi, nousee esiin uusia ongelmia: hard rock rajataan siinä määritelmällisesti kokonaan metallimusiikin ulkopuolelle, mikä tarkoittaisi, että esimerkiksi Black Sabbathia, Deep Purplea ja Saxonia ei voisi pääartikkelissa käsitellä kuin korkeintaan genren esihistoriaan liittyvänä kehityskulkuna. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 13.00 (EET)
Tuo oli vain yksi esimerkki, eikä pelkkää yksittäistä esimerkkiä kannata ottaa minkään pohjaksi. On totta, että uusissakin tutkimuksissa käsitteitä "heavy metal" ja "metal" (englanninkieliset) sekä "heavy metal" ja "metalli" (suomenkieliset) käytetään aika sekavasti mutta vaikuttaa siltä, että metal ja metalli esiintyvät siinä vaiheessa kun kerrotaan heavy metal musiikin jakaantumisesta eri alagenreihin esim. "In the 1990s and 2000s, metal has followed increasingly diverse musical pathways, developing new sub-genres and hybrids that range from the commercially successful ‘nu’ metal of the mid to late-1990s, in which metal was fused with hip hop, to the experimental and avant-garde tendencies of ‘post’ metal bands such as Isis, Neurosis and Celeste." https://journals.equinoxpub.com/PMH/article/view/14426/11937. Tai "Samalla, kun heavy metalista tuli 1980-luvulla yhä suositumpaa, se alkoi jakaantua useaksi alagenreksi. Hittilistoilla, radiossa, television MTV-musiikkikanavalla ja valtavissa areenakonserteissa esillä olleet metal-tyylit eivät olleet kaikkien metalmusiikin harrastajien mieleen...." s.4 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/39991. " A new study from Leeds Beckett University has revealed how the metal music subgenre of folk metal...." https://www.leedsbeckett.ac.uk/news/1015-racism-and-sexism-in-heavy-metal-highlighted-in-new-study/
Itse pitäisin ongelmallisena, tai ainakin poikkeavana muunkielisistä wikeistä, jos suomenkielisessä wikissä ei olisi yleisartikkelia metallimusiikissa vaan kaikki eri genret esiteltäisiin pelkästään omina erillisinä artikkeleina. Esim. englanninkielisessä Heavy metal artikkelissa tuodaan esille, että asiasta puhutaan myös pelkästään "metal" nimellä, ja siinä on käsitelty myös muut kuin pelkkä "perinteinen" heavy metal.Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 16.14 (EET)
Hmmm... En tosiaankaan ole tässä suhteessa mikään asiantuntija. Antamissasi sitaateissa ongelma kuitenkin on, ettei niissä varsinaisesti käsitellä metal – heavy metal -dikotomiaa, vaan siihen vain ohimennen viitataan sanavalintojen tasolla, kun varsinainen fokus on muualla. En lukenut itse lähteitä, joten tämä voi olla pelkästään aineiston suppeudesta johtuva harha.
Totta kai metallimusiikki-artikkelissa tulee käsitellä alagenrejä. Ajatukseni oli, että artikkelin rungoksi otettaisiin perinteisen hevin (heavy metalin?) tyyli ja historia. Artikkelin painopiste olisi siis perushevissä jo siitäkin syystä, että metallimusiikki- ja heavy metal -artikkelien sisältö on joka tapauksessa väistämättä suurelta osin identtinen. Nyt lukijalle vyörytetään valtava määrä keskenään ristiriitaista tietoa: ”genressä x näin mutta toisaalta genressä y näin ja genressä z vielä vähän toisin.”
En siis ehdota alagenrejen puhdistamista artikkelista kokonaan, vaan lukijan tutustuttamista ensin perinteisen hevin tyyliin. Tämä olisi jo didaktisestikin perusteltu lähestymistapa. Alagenrejen ominaispiirteitä voidaan sitten käsitellä poikkeamina ja jatkokehitelminä perushevin tyylistä. Lisätietoja varten lukija ohjataan edelleen alagenrejä käsitteleviin artikkeleihin. Käytännössä artikkeli ei nykyisestä siis paljoakaan muuttuisi, ainakaan periaatteellisella tasolla, mutta kenties sen lähestymistapaa voisi johdonmukaistaa ja keskenään ristiriitaisista ”ominaispiirteistä” poukkoilua hieman vähentää. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 20.53 (EET)
Taidamme olla hyvin samaa mieltä asiasta. Jos nyt ymmärrän oikein niin suurin näkemysero taitaa olla siinä, onko tarpeen olla omaa artikkelia (perinteiselle) heavy metalille vai ei. Se, että ominaispiirteissä (millä otsikkonimellä se sitten olisi viisainta esittääkään) keskityttäisiin tuohon perinteisen hevin ominaispiirteisiin ja muiden alagenrejen ominaispiirteet jätettäisiin pois, selkeyttäisi kyllä sitä osaa. Toisaalta esim. laulajan tyylin osalta houkuttelisi kertomaan enemmän noista vaihtoehdoista mutta joka tapauksessa osio ehdottomasti kaipaa selkiyttämistä. Tuosta metal – heavy metal diktomiasta ei ehkä löydy laadukasta meta-analyysia. Mutta lueskelin tuossa muutamaa suomenkielistä teosta, mitkä selkiytti omaa näkemystä siitä, miten käsitteiden käyttö suomenkielessä on kehittynyt 70-luvun heavy rockista ja jytästä 80-luvun heavy metalin kautta 90-luvulla metalimusiikiksi. Siitä, että pitäisikö heavy metal esitellä omana tyylinään ei suoranaisesti löytynyt mitään muuta kuin että tuo "perinteinen" heavy metal on yksi kolmesta suuntauksesta pop metalin ja äärimetalin lisäksi.  Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 21.35 (EET)
Omalla kohdallani painavin peruste artikkelien yhdistämiselle on lähteiden epämääräisyyden ohella niiden sisällön huomattava päällekkäisyys. Jos metallimusiikki-artikkelissa vielä otetaan lähtökohdaksi perinteinen hevi, niin päällekkäisyys korostuu entisestään. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 22.26 (EET)
Unohtui avata tämä ajatus: "According to musical features (melody, harmony, rhythm, song structure, instrumental roles, timbre etc.) heavy metal genres can be divided roughly into three categories: traditional metal, pop metal and extreme metal. This distinction has been evident in the international heavy metal scene since the mid-1980s." https://fmq.fi/articles/traditional-extreme-and-pop Eli tuo "traditional metal" olisi mielestäni se, mikä on nyt kuvattuna suomenkielisessä wikissä artikkelissa Heavy metal. Artikkelin nimi ei ole paras mahdollinen mutta jos sitä ei ole omana artikkelina niin mielestäni tässä vertaisarvioinnissa olevassa artikkelissa pitäisi pystyä kertomaan paremmin ettei se ole kadonnut kokonaan vaan esim. Deep Purple ei ole vain alkulähde vaan jatkanut soittamista vuosikymmeniä ja myös uudet tällä vuosituhannella aloittaneet yhtyeet soittavat perinteistä metallia (heavy metalia?). Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 16.46 (EET)
Totta. Mitä perinteiselle heville oikeastaan nykyään kuuluu? Valtavirrassa se näkyy lähinnä vaari-iän saavuttaneiden yhtyeiden vuodesta toiseen toistuvina ”jäähyväiskiertuina”.
Perinteinen hevi ottanut uutta nousua vanhojen bändien jäähyväisten lisäksi myös uusien yhtyeiden myötä viimeisen 15 vuoden aikana. Ja osa vanhoista yhtyeistä toimii vielä hyvinkin aktiivisesti levyttäen uutta musiikkia. Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 21.35 (EET)
En kuitenkaan tarkoittanut nyt sitä, että ongelmana olisi Deep Purplen katoaminen tarinasta liian varhaisessa vaiheessa. Linkkaamasi Iron Skulletin artikkeli katsoo rockin ja metallin olevan toisistaan erilliset musiikin lajit. (Itse ainakin ajattelen hevin olevan rockin alagenre. Tähän yhtynevät useimmat musiikin tutkijat.) Iron Skulletin artikkeli luokittelee hard rockin rockmusiikin alagenreksi, ja edelleen se luokittelee Deep Purplen, Black Sabbathin, Saxonin, Rainbow’n ym. hard rockiksi, jolloin ne samalla rajautuvat metallimusiikin ulkopuolelle. Jos siis seurataan Iron Skulletin genreluokitusta, ei 1970-luvun heviyhtyeitä tulisi metallimusiikki-artikkelissa käsitellä kuin korkeintaan taustaluvussa, koska ne (Iron Skulletin mukaan) määritelmällisesti eivät ole metallimusiikkia. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 20.53 (EET)
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että hevi ja metalli ovat rockin alagenrejä. Mutta minä ymmärsin artikkelista, että Black Sabbathin (ja osan muistakin bändeistä) kaikki levyt eivät ole heavy metalia mutta esimerkiksi Heaven and Hell on yksi genren keskeisiä levyjä. Whitesnake ja AC/DC on yhdistetty hard rockiin monissa muissakin lähteissä, ja hard rockin ja hevin rajanvetoa pidetään melko yleisesti vaikeana.Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 21.35 (EET)
Olen kuullut sellaisen nyrkkisäännön, että Britanniassa puhuttiin aikanaan heavy metalista kun taas amerikkalainen yleisö suosi sanaparia hard rock. Mitään lähdettä minulla ei ole esittää, mutta jos väite pitää paikkaansa, niin se selittää paljon. Itse miellän hard rockin AC/DC:n kaltaiseksi, raskaammilla soundeilla ja nopeammalla tempolla soitetuksi rock & rolliksi, kun taas heavy metal yhdistyy mielessäni Purplen ja Sabbathin kaltaisiin, raskassoutuista bluesia ja progressiivista rockia sekoittaneisiin yhtyeisiin.
Progressiivisen rockin voisi muutenkin nostaa artikkelissa paremmin esiin, nyt se mainitaan vain ohimennen Deep Purplen kohdalla, ja siinäkin yhtyeen varhaisien, hevikautta edeltäneiden albumien yhteydessä. Ennen heavy metal -käsitteen syntyä Zeppelin, Purple, Heep ym. luokiteltiin yleensä juuri progeksi. Ylipäätään proge ja hevi jakoivat ja jakavat saman ”enemmän on enemmän” -estetiikan, kuin myös teknisen taituruuden ihailun. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 22.26 (EET)

Historia. Olen kopioinut tekstiä itse kunkin alatyylilajin kohdalle (niissä tapauksissa, missä tässä artikkelissa oli kerrottu enemmän ja/tai paremmin lähteistetysti kuin varsinaisessa artikkelissa). Mielestäni tässä on kerrottu tarpeettoman yksityiskohtaisesti joistakin alatyylilajeista ja tässä niiden osuutta voisi tiivistää ja linkittää ao. artikkeliin. Mielestäni tässä voisi keskittyä historianäkökulmaan ja lisätä joitakin puuttuvia (esim. folk metal) tilalle.Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 19.30 (EET)

Jos olen osannut seurata artikkelihistoriaa oikein, niin artikkeli on suurelta osin kirjoitettu kymmenisen vuotta sitten, ja sen jälkeen asiaa on tutkittu enenevässä määrin ja luokittelukin on ainakin jossain määrin muuttunut/kehittynyt. Olen jo jonkin verran ottanut sitä esille mutta sitäkin voisi varmaan vielä tarkentaa. Esim. glam metalia nimitetään nykyisin usein pop metaliksi (tai kevytmetalliksi). Olisiko näitä nimityksiä vielä hyvä miettiä nykyartikkelien pohjalta?Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 19.30 (EET)

Koko glam metal -käsite on itselleni hyvin vieras. Genren huippukautena puhuttiin pelkästään heavy metalista, 2000-luvun suomenkielisessä puheenparressa taas viitataan kokemukseni mukaan yleensä ”tukkaheviin”, ”poppiheviin” tai ”kasariheviin”. Glam rock on vakiintunut käsite jo vuosikymmenien takaa, mutta glam metal lienee lähinnä sen hyperkorrektiuteen pyrkivä johdos, joka heijastelee enemmän Internet-heviyleisön pakkomielteistä tarvetta kaiken luokitteluun kuin musiikkitieteen saralla asemansa vakiinnuttanutta terminologiaa.
Jotain kertonee se, glam metal -artikkelin lähteistä huomattava osa on joko epämääräisiä (esim. Urban Dictionary), puhuu ”glam” metalista lainausmerkeissä (Britannica) tai käyttää sanaparia hair metal (Liveabout, Guitar World, Allmusic). Google-haulla ”hair metal” tuottaa 3 890 000 hakutulosta, kun ”hair metal” saa tyytyä 2 520 000 osumaan.
Itse melkein kirjottaisin koko glam metal -artikkelin uudestaan enemmän sanastollisesta kuin musiikillisesta näkökulmasta: ”Tukkahevi (engl. hair metal) on puhekielinen ilmaisu, jolla viitataan 1980-luvulla suosiota saavuttaneisiin, näyttävistä kampauksistaan tunnetuiksi tulleisiin metallimusiikkiyhtyeisiin...” --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 09.15 (EET)
Glam metal on minullekin siinä mielessä vieras, etten ole itse sitä tottunut käyttämään. Mutta alan kirjallisuudessa se esiintyy (esim. Christien Pedon meteli: Heavy metallin vanha ja uusi testamentti kirjassa) ja ehkä siitä syystä se on täälläkin otettu artikkelin nimeksi. Toisaalta tutkijat kuten Weinstein ja Lilja käyttävät lite tai pop metalia, joka voisi olla parempi nimitys tyylille. Minä säilyttäisin tämän omana artikkelina, koska esim. Weinstein on kirjoittanut siitä erityispiirteineen, ja se oli metallin genreistä osa valtavirtaa. Lisäksi osa äärimetallista ja vaihtoehtometallista on syntynyt vastareaktiona pop metalille. Ja kiitos Miihkali kommenteistasi. Vaikka aluksi voi tuntua siltä, että yksimielisyyttä asioihin ei löydy niin uskon, että tällaisella keskustelulla pääsee parempaan lopputulokseen. Ja jos ei artikkeli kehity niin ainakin ne auttavat oman käsitykseni kirkastamisessa asiassa, ja patistavat perehtymään tarkemmin omiin oletuksiin ja siihen löytyykö niille perusteita. Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 19.42 (EET)
Heh, kiitoksia vain. Kyllähän sitä ihan mielellään suutaan soittaa, jos aihe kiinnostaa. Glam metal ei allekirjoittaneessa suurempia tuntoja herätä, yritän välttää sille altistumista parhaani mukaan. Sellainen sivuhuomautus, että oli artikkelin nimi mikä tahansa, niin musiikillista tyyliä voidaan siinä yhtä kaikki käsitellä. Olivathan ”näyttävistä kampauksistaan tunnetuksi tulleet metallimusiikkiyhtyeet” musiikkityyleiltään varsin yhdenmukaisia, ja tämän tyylin ominaispiirteitä voidaan määritellä riippumatta siitä, nostetaanko pienimmäksi yhteiseksi nimittäjäksi musiikki vai tupee. Mainittakoon nyt kuitenkin, että ”pop metal” -hakusanalla Google antaa 3 390 000 tulosta, eli se sijoittuu suosittuudeltaan hair metalin ja glam metalin väliin. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 20.53 (EET)
Mukava näistä on turista :) Minäkin käväisin googlettelemassa päivällä ja samaan tulokseen tulin noiden nimitysten osalta. Mutta se, miksi itse kallistuisin tuohon pop metalliin on se, että sitä on käytetty metalimusiikin tutkimusissa (ja niissä mitä itse pidän luotettavimpina lähteinä). Tosin tässä(kin) aiheessa on joskus vaikea löytää niitä hyviä lähteitä. Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 21.35 (EET)

Muutamia yleisiä huomioita:

  • Tanja Härkösen opinnäytettä kannattaa käyttää lähteenä hyvin maltillisesti, koska sen genrejä käsittelevä taustaluku vaikuttaisi olevan suurelta osin Wikipediasta riippuvainen.
  • Suomen kielessä virke alkaa aina isolla alkukirjaimella. Vuosiluvulla (tai muulla numerolla) alkavat virkkeet tulisi siis muotoilla uudestaan tämän mahdollistamiseksi.
  • Alalukuja on paikoitellen todella paljon ja ne ovat verrattain lyhyitä. Pientä yhdistelyä voisi ehkä harkita.
  • Nuotit on tietty tosi kivoja, mutta suurin osa ei osaa niitä lukea eivätkä ne siksi juurikaan auta artikkelin kohdeyleisöä ymmärtämään tekstin sisältöä. Yksi vaihtoehto olisi korvata nuotteja ääninäytteillä, jotka olisi tehty tätä artikkelia varten. Esim. miltä särö, voimasointu ja tritonus kuulostavat. Itse osaan soittaa vain syntikkaa, kitara olisi varmaan parempi tähän artikkeliin.
  • Ääninäytteiden lisäämistä kuuluisista kappaleista voisi harkita, esimerkiksi siten, että joka vuosikymmeneltä nostettaisiin esiin yksi kappale. Tällöin ongelmaksi muodostuu, että 60-luvun lopulta 80-luvun loppuun perushevin valtavirta on hyvin yhdenmukainen, mutta 90-luvulta eteenpäin on vaikea keksiä kaikkea metallia kuvaavia kappaleita. Semminkin kun perushevi menetti tuolloin suosionsa lähes täysin. Tässä jotain ehdotuksia:
    • 1960-luku: Helter Skelter
    • 1970-luku: Paranoid tai Smoke on the Water (ylivoimaisesti tunnetuimmat hevibiisit tänäkin päivänä, tosin Highway Star tai Black Sabbath olisivat ehkä tyylilisesti kuvaavampia)
    • 1980-luku: Ace of Spades, The Trooper tai Welcome to the Jungle
    • 1990-luku: menee jo vaikeaksi, mutta teknohevi oli 90-luvun hevityyleistä pop-kulttuurissa kaikkein näkyvin (esim. leffat ja videopelit). Siinä lajissa Nine Inch Nails on tietysti ylivoimaisesti suosituin.
    • 2000-luku: itselle on jäänyt parhaiten mieleen räppihevi, kuten Disturbed ja Slipknot, mutta en tiedä, kuvaako se enää mitenkään mielekkäästi metallimusiikkia laajempana ilmiönä. Varsinkin jos Metallican kaltaiset orkesterit on jätetty kokonaan käsittelemättä.
  • Toinen vaihtoehto olisi jäsentää ääninäytteet alagenreittäin.

--Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 09.15 (EET)

Ääninäytteet ovat kuuluisista kappaleista olisivat valaisevia, en tosin poistaisi nuottiesimerkkejä vaan ottaisin ääninäytteet lisäksi. Minä en osaa niitä tehdä, joten niissä olisi apu tarpeen. Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 16.18 (EET)
Voin lisätä artikkeliin ääninäytteitä, kunhan ensin sovitaan, mitä näytteitä tarvitaan. Uskoakseni niissä olisi hyvä huomioida sekä kappaleen tunnettuus että kuvaavuus. Esimerkiksi Smoke on the Water on hyvin tunnettu, muttei välttämättä tyylillisesti erityisen edustava – hevimiesten parissa Purplen tuotannosta nousivat esikuvallisiksi aivan toiset kappaleet. Riippumatta siitä, mihin kappaleisiin päädytään, lienee ääninäytteiden lisääminen viisainta tehdä aivan viimeiseksi. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 20.53 (EET)
Hieno juttu, ne kannattaa tosiaan jättää viimeiseksi. Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 21.38 (EET)
Sellainen kommentti, että numerolla voi aloittaa virkkeen suomenkielessäkin Kielikello. Useimmiten varsinkin vuosiluvulla aloittaminen ei kuitenkaan ole tyylillisesti järkevää, koska virke olisi syytä aloittaa jo tutulla asialla. --PtG (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 18.33 (EET)
Ahaa. Lievätkö suositukset muuttuneet, vai oliko äidinkielen opettaja hyperkorrekti? Kiitoksia yhtä kaikki valistamisesta. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 20.53 (EET)
Meillä ainakin lukiossa äidinkielen opettaja oli tässä hyperkorrekti eli samalla tavalla itsekin kouluaikana opin. --PtG (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 22.23 (EET)

Ollut viimeaikoina muita kiireitä niin en ole tähän ennättänyt perehtymään. Mutta jospa viimeistään joulun tienoolla olisi hyvää aikaa parantelulle. Accept-Finland (keskustelu) 8. joulukuuta 2019 kello 13.57 (EET)

Vaari-ikäiseltä ei tule sisällöllisiä kommentteja, vaikka kuuntelinkin aikoinaan Black Sabbathin ensimmäisiä levyjä niiden tullessa Suomessa myyntiin. Sen sijaan mietin teknisiä korjauksia tehdessäni, onko osa teksteistä ja lähteistä peräisin en.wikipediasta lukematta lähteitä, koska niissä oli sivut merkitty p. ja pp. Lisähuomiona, että varsinaiset huomiot, jotka eivät ole lähteitä, voi merkitä huomiolistaan efn-koodilla. Tein niin. Kielenhuoltoon en vielä ole ehtinyt --Abc10 (keskustelu) 26. joulukuuta 2019 kello 08.59 (EET)

Epäilen vähän samaa kuin Abc10, eli että lähteistys on tarkistamatta peräisin en.wikistä. Olen muokannut tarkemmin muutamaa kohtaa artikkelista ja siinä yhteydessä löytyi väitteitä, joista annetussa lähteessä ei mainittu mitään. (Merkkasin ne lähdepyynnöillä.) Kun artikkelia työstetään hyväksi, pitäisi kaikki lähteet tarkistaa erityisesti niissä kohdissa, jotka näyttävät suoralta käännökseltä en.wikin puolelta. Makkool (keskustelu) 30. joulukuuta 2019 kello 12.19 (EET)
Samaa epäilen minäkin. Enkkuwikin peruja lienee myös musiikkilehdistöstä muistuttava kirjoitustyyli: ”Metallimusiikin vallankumous oli alkanut.” Koko artikkeli pitäisi kirjoittaa uudestaan monestakin syystä. --Miihkali (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 19.32 (EET)
Varsin haasteellinen muokattava. Kokonaan uudelleen kirjoittaminen voisi olla helpompaa. ne lähteet, jotka minä lisäsin, on tarkistettu (lukivikaisen kirjoitusvirheitä tosin voi olla). Muiden lähteiden osalta en osaa sanoa. Accept-Finland (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 20.27 (EET)
Katselin vähän viiteluetteloa, ja osa siellä mainituista lähteistä ei oikein vakuuta. Nämä ovat kai lähinnä toissa vuosikymmenellä artikkeliin lisättyjä, eivät @Accept-Finland:in käsialaa. Hevimetallista on kuitenkin kirjoitettu paljon yleisesityksiä, ja tieteellistä tutkimustakin on olemassa. En oikein tiedä, onko niissä olosuhteissa mielekästä nostaa aineistoon esimerkiksi yksittäisiä levyarvosteluja. Ei se tietenkään kiellettyäkään ole, jos yleisesityksen muotoon laadittua lähdeaineistoa ei ole ja Wikipedia-artikkeli pitää koostaa arvosteluista, haastatteluista, listasijoituksista ym. alkuperäisaineistosta. Tässä tapauksessa tutkimusta on runsaasti, ja siksi yksittäisten arvostelujen käytössä on riskinsä. Kyllähän mistä tahansa vähänkään tunnetummasta bändistä on jossain arvostelussa tai uutisjutussa sanottu jotakin, minkä voi sitten Wikipedia-artikkelissa esittää ehdottomana totuutena: ”X:ää on sanottu maailman merkittävimmäksi depressive suicidal black metal -albumiksi.” --Miihkali (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 20.48 (EET)
Uutta tutkimustietoa ja yleisesittelyjä on tosiaan tullut melko paljon tuon artikkelin alkuperäisen kehittämisen (yli kymmenen vuotta sitten). Minusta yksittäiset levyarvostelut voisi tässä vaiheessa poistaa ja korvata tekstiä uusilla lähteillä. En ole itse rohjennut lähteä radikaalisti muuttamaan tekstiä. Accept-Finland (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 20.55 (EET)

Afganistanin historiaMuokkaa

Artikkeli todettiin juuri liian raskaaksi lupaavan artikkelin leimaa ajatellen, joten tuodaan artikkeli vertaisarvioitavaksi ja sen jälkeen suositellun artikkelin äänestykseen. Marraskuussa on sopivasti Aasian kuukausi, joten sopii ajankohtaiseen teemaan. Tällä hetkellä artikkelilla on kyllä pituutta, mutta aivan vielä kriteerit eivät nähdäkseni täyty. Punalinkkejä ei ole mahdottoman paljoa, mutta niitä on vielä varsin keskeisistäkin aiheista, kuten Dorrani-valtakunta ja merkittävät henkilöt. Myös kuvitusta kaipaisi lisää. K-Pedia (keskustelu) 6. marraskuuta 2019 kello 23.25 (EET)

Hienoa, että tämä nostettiin vertaisarviointiin. Osallistuin keskusteluun lupaava artikkeli ehdotuksessa ja oma ajatukseni oli, että tämä on paljon kattavampi kuin lupaava artikkeli ja kannattaisi arvioida suoraan korkeampaa statusta varten. Asiasisältöä en osaa arvioida mutta maallikon silmiin artikkeli vaikuttaa kattavalle ja hyvin lähteistetylle.
Kohtuullisen tuoreena wikipedistina en osaa arvioida sitä, mikä on sopiva pituus artikkelille. Äkkinäiselle tämä vaikuttaa pitkälle artikkelille ja jäin itse pohtimaan sitä, voisiko pitkissä artikkeleissa (silloinkin kun ne ovat suositeltavaa tasoa) hyödyntää wikipedian linkittämisominaisuutta. Tällä tarkoitan sitä, että artikkelissa estitettäisiin kattavasti mutta tiiviisti eri osa-alueet ja näistä osa-alueista olisi omat artikkelinsa, jossa ne kerrottaisiin laajemmin. Perinteisissä paperisissa tietosanakirjoissa ei ole linkittämisen mahdollisuutta, eikä siirtyminen artikkelien välillä ole ollut niin helppoa kuin täällä mutta ehkäpä tätä mahdollisuutta voisi hyödyntää. Tämä voisi auttaa etenkin niitä lukijoita, joilla on erilaisia lukemisen ja hahmottamisen häiriöitä ja joille pitkien artikkelien lukeminen on vaikeaa.
Koska en tiedä kaikkia käytäntöjä (varsinkaan niitä ajan kanssa muodostuneita, joita ei ole kirjoitettu auki) voi tämä ehdotus olla turha ja tarpeeton sekä väärässä paikassa. Pahoittelut jos näin on mutta ajatus/ehdotus on vilpitön.
Accept-Finland (keskustelu) 8. marraskuuta 2019 kello 15.58 (EET)
Mielenkiintroisia pointteja. Kyllä vertaisarviointiiin voi tuoda artikkelin, jos haluaa että yhteisö auttaa sen muokkaamisessa laatustatusta varten. Siinä mielessä tämä on täysin oikea paikka. Mitä taas tulee "liian pitkä artikkeli! -ajatukseen, olen joskus vuonna luu äänestänyt jotain suositeltua vastaan perusteella "liian pitkä", muttei sellainen varmaan ole nykypäivää. Pitkien ongelmana ei ole liika asiapitoisuus, mutta turha jaarittelu on heikkous. Artikkelin jakamistarve on monesti perusteltua, mutta laajoihin aiheisiin on varmasti vaikea tehdä samalla sekä tasapainoista että kattavaa kokonaisuutta. Siis artikkeli ei kai voi olla pikselitikulla mitaten liika pitkä. --Höyhens (keskustelu) 8. marraskuuta 2019 kello 16.18 (EET)
"Liian pitkä" - artikkeli on varmasti mahdotonta määritellä ja en todellakaan tällä keskustella arvostele tätä artikkelia vaan haluan pohtia pituusasiaa. Eri artikkeleissa hyvä pituus varmasti vaihtelisi joka tapauksessa aiheesta riippuen, enkä itse haluaisi mitään ehdotonta maksimia tavujen määrälle. Mutta esimerkiksi tässä artikkelissa näkisin hyvän mahdollisuuden tehdä ykköstason otsikoiden sisällöstä esim. Afganistanin kuningaskunta oman erillisen artikkelin, johon tästä artikkelista linkitettäisiin. Ja tässä artikkelissa olisi tiivistetty sisältö kakkostason otsikoiden alla olevista asioista. Accept-Finland (keskustelu) 8. marraskuuta 2019 kello 16.36 (EET) Siis otsikoiden ei tosikoiden Accept-Finland (keskustelu) 8. marraskuuta 2019 kello 16.50 (EET)
Ihan hyvä idea toi kuningaskunta omaksi artikkelikseen ja siitä tiivistelmä tähän. Mehän teemme fi-wikissä sillä tyylillä kuin parhaaaaksi katsomme, mutta vilkaisin tuota norjankielistä versiota, kun se on laadukkaaksi määritelty. Se on itsessään aika paljon lyhyepi kuin meidän, mutta voitaneen sanoa että kaikki oleellinen löytyy, vai voidaanko? --Höyhens (keskustelu) 8. marraskuuta 2019 kello 19.15 (EET)
Samalla asiaa voisi siirtää myös muun muassa artikkeleihin Afganistanin demokraattinen tasavalta ja Afganistanin islamilainen valtio, jotka ovat kummatkin lähteettömiä. --PtG (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 12.22 (EET)
Kronologia olisi tällä logiikalla Dorrani-valtakunta, Afganistanin emiraatti, Afganistanin kuningaskunta, Afganistanin tasavalta, Afganistanin demokraattinen tasavalta ja Afganistanin islamilainen valtio. Aloitin Dorrani-valtakunnan artikkelin kopioimalla tekstit tästä artikkelista. K-Pedia (keskustelu) 25. marraskuuta 2019 kello 22.09 (EET)
Tällaiset pitkät artikkelit pitäisi tosiaan jakaa useisiin ala-artikkeleihin ja sen jälkeen emoartikkelia lyhentää reippaasti. Sama pätee kaikkiin pitkiin Aasian historiaa käsitteleviin artikkeleihin. --Savir (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 12.52 (EET)
Englanninkielisessä Wikipediassa on tälle ala-artikkeleihin jakamiselle ihan ohje: "Sections of long articles should be spun off into their own articles, leaving summaries in their place." Suomenkielisessä ei taida olla vastaavaa ohjetta, mutta malline löytyy. Afganistanin historia -artikkelikin on esimerkki tällaisesta jakamisesta, koska artikkelissa Afganistan on historiasta tiivistelmä ja linkki tähän pääartikkeliin. En nyt osaa arvioida, mitkä osiot Afganistanin historiasta voisi eriyttää omiksi artikkeleikseen, koska en jaksanut lukea noin pitkää artikkelia. --TuomoS (keskustelu) 19. marraskuuta 2019 kello 22.59 (EET)
Silmäilin artikkelia hiukan läpi, ja vaikka se onkin pitkä, niin näyttää, että se on johdonmukaisesti ja yhtenäisesti kirjoitettu käyttäen hyviä ja järkevästi valittuja lähteitä, so. on suomenkielinen Afganistanin historian yleisesitys ja aiheen yleisesitykset Encylclopedia britannicassa ja US library of congressissa. Tällaisessa tapauksessa pituus ei välttämättä ole ongelma. Tämän pituinen teksti aiheestahan voisi hyvin olla olemassa esimerkiksi ohuena kirjana. Itse asiassa siis voi epäillä, hyötyisikö artikkeli lopultakaan lyhentämisestä ja osiin jakamiseasta. Pituudesta riippuen tämä voisi olla hyvä seminaariesitelmä tai lukion äidenkielen tutkielma aiheesta (jälkimmäiseksi ehkä jo vähän pitkä). Yleensähän jakamistarve tulee siitä, että jotain laajaa aihetta käsittelevää artikkelia laajennetaan joukkoistetusti vähitellen, ja kun eri osioita laajennetaan eri tahtiin eri laajuisiksi, niin artikkelin kokonaisuuden tasapainoisuus vaatii, että epätasapainoisen laajasti käsitellyt artikkelit erotetaan omiksi pääartikkeleikseen. Samoin tällaiset artikkelit usein ovat omassa Wikipediassaan keskeisiä (vrt. Suomen historia) ja tietoa aiheesta on senkin takia odotettavissa paljon. Lisäksi osiot tässä käytettyjen yleisesityslähteitten tapaan ovat kontekstualisoivia, so. kun kerrotaan esim. eri valloittajista niin oikeasti silloin esitetään näiden valloittajien ym. laajempi konteksti. Jo nämä silputtaisiin eri artikkeleiksi, niin kokonaisuuden hallittavuus pikemminkin kärsisi. Oikeaastaan vain, jos artikkelia laajasti muokannut /muokanneet käyttäjä(t) tuntee tarvetta lähteä jakoa tekemään, niin se voi tulla kysymykseen, mutta nyt tämä näyttää olevan niin hyvin kirjoitettu että parempi ehkä näin. Harkita tietysti voi artikkelia Tiivistelmä Afganistanin historiasta tms. --Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2019 kello 09.46 (EET)
Se on kyllä totta, että tässä artikkelissa ei ole yhtään suhteettoman pitkää osiota, joka olisi helppo lohkaista erilliseksi artikkeliksi. --TuomoS (keskustelu) 20. marraskuuta 2019 kello 21.59 (EET)
Yli 16000 sanaa kuulostaa kyllä aika kaamealta määrältä lukiotutkielmaksi. Mutta tosiaan esimerkiksi enwikissä on varsin yksityiskohtaisia ohjeita artikkelin koosta. Siellä ollaan sitä mieltä, että yli 100 kB:n artikkelit pitäisi jo lähes varmasti jakaa osiin. Tähänhän on osasyynä myös se, että vanhemmat laitteet, jotkin mobiililaitteet ja hitaat yhteydet ovat jo tiukilla näin suurten sivujen kanssa. Afganistanin historiahan on melkein 200 kB. Olen sikäli samaa mieltä, että tällaiset historia-artikkelit ovat väkisinkin pitkiä. Tapahtumia on paljon ja turhanpäiväinen lyhentäminen lyhentämisen itsensä takia voi aiheuttaa ongelmia tapahtumien ymmärtämisen suhteen. Mutta kyllähän tällaisella yksityiskohtaisuudella jostain Kiinan historiasta voisi tulla jo ihan hirvittävän pitkä. --PtG (keskustelu) 26. marraskuuta 2019 kello 19.34 (EET)

Dua LipaMuokkaa

Olisikohan artikkelista lupaavaksi? Kaipaakohan se enää mitään muuta? Pitäisiköhän Palkinnot ja ehdokkuudet -osio poistaa, sillä sitä on vaikea päivittää jatkuvasti? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 4. marraskuuta 2019 kello 17.43 (EET)

Musiikkiuraa voisi kehittää, nyt se on (mielestäni) epäselvä. Voisiko sen joko kirjoittaa kronologiseen järjestykseen (nyt kerrotaan ensin vuoteen 2018 ja sitten hypätään vuoteen 2016) tai sitten väliotsikoida selkeämmäksi (singelt, albumit tai jotenkin muuten). Mallinurasta ei myöskään kerrota mitään, löytyisikö siitä jotakin tietoa? Musiikkiurassa keskittyy listasijoituksiin vaikka kyseessä ilmeisesti olisi myös lauluntekijä. Mikäli näin, olisi hyvä jos artikkelissa kerrottaisiin myös tästä puolesta. Accept-Finland (keskustelu) 5. marraskuuta 2019 kello 22.01 (EET)
Samat ajatukset. Nämä nyt ainakin pitäisi korjata. --PtG (keskustelu) 5. marraskuuta 2019 kello 22.30 (EET)
Nyt laitoin tekstin kronologiseen järjestykseen. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 11. marraskuuta 2019 kello 17.25 (EET)
Osiot diskografia ja kiertueet ovat lähteettömiä. Myös palkinnoissa ja ehdokkuuksissa on aukkoja. --Sblöbö (keskustelu) 11. marraskuuta 2019 kello 18.31 (EET)
Englanninkielisestä artikkelista List of awards and nominations received by Dua Lipa voitaisiin käyttää apukeinona. En valitettavasti osaa itse tehdä kunnolla tuota laatikkoa, jossa lukee ehdokkuudet sun muut. Tekisiköhän joku asian osaava käyttäjä tuon? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 28. marraskuuta 2019 kello 18.51 (EET)
Nyt on palkinnot ja ehdokkuudet lisätty! –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 1. joulukuuta 2019 kello 22.07 (EET)

Kaikille kiertueille ei löytynyt lähteitä. Pitäisikö Kiertueet-kappale muuttaa muotoon Kiertueita ja mainita vain osa kiertueista? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 2. joulukuuta 2019 kello 18.50 (EET)

Nyt löysin pari lähdettä kiertueista. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 2. joulukuuta 2019 kello 18.58 (EET)

UudelleenarviointipyynnötMuokkaa

ApartheidMuokkaa

Vertaisarviointi pyyntö Suositeltu-statuksen uudelleen arviointia varten. Artikkeli loppuosa häiritsevä paljon lähteetöntä lisäksi kaikin osin viimeistys ei ole kunnossa. Minua ei kiinnosta kehittää artikkelia, mutta toivon, että jotain muuta kiinnostaa parantaa sitä.--Superkissan (keskustelu) 10. heinäkuuta 2019 kello 08.24 (EEST)

Artikkeli laadukas muilta osin. Lähteettömien osien sisältö on selkeää ja tyyli vaikuttaa siltä, että alkujaan lähteisiin nojautuen kirjoitettuja. Jospa yrittäisin lähteistää ne osiot tässä kuukauden mittaan. Ville E. (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 22.48 (EEST)
Useimmat etsimäni lähdepyynnöin merkityt kappaleet löytyivät sanasta sanaan Clark & Worder kirjasta, jopa niin että mietin missä menee tekijänoikeuden raja. Muotoilen vielä vanhempia viitteitä samaan Harvard-malliin. --Tappinen (keskustelu) 10. elokuuta 2019 kello 21.59 (EEST)
Jos yksittäisiä tietoja sisältäviä lyhyitä lauseita kopioi ("NN on syntynyt 1953 Kapkaupungissa"), se ei liene tekijänoikeusrikkomus, koska omin sanoin on esimerkkilausetta vaikea muotoilla. Mutta jos niitä on useampia ja ne sisältävät muuta kuin faktatietoa, raja on jo ylitetty. Sellaiset pitää joko poistaa tai muotoilla kokonaan uudestaan. Hienoa että löysit kirjan ja tarkistit. Siksi lähteet pitää vaatia aina. --Abc10 (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 12.17 (EEST)
Ei ole välttämättä rotusortoa, tuo sorto kuulostaa todella vasemmistolaiselta ilmaukselta eikä siten neutraalilta. Toisekseen, ihmisrotujen erottelun juuret ovat varmasti kaukaisemmat kuin 1800-luvun lopussa kehitetyissä rotuopeissa. Esimerkiksi ruotsalaiset eivät ole suhtautuneet suvaitsevaisesti venäläisiin 1700-luvulla. Tämä sama eugeniikka-virhe tehdään kun puhutaan natsi-Saksasta, että aivan kun he olisivat harjoittaneet jotakin ihmeellistä rotuoppia. Tällaisten "rotuoppien" juuret ovat erittäin vanhoja, ken edes tietää kuinka vanhoja. Ei taida tuhannet vuodet riittää ajan ilmaisemiseen. Historia on oman rodun suosimisessa epäselvä tosiaan. --Hartz (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 08.59 (EEST)
Paljon laatuongelmia. Sanan apartheid tausta pitäisi olla johdannossa lyhyesti ja myöhemmin tarkemmin, nyt siinä ei sanota edes, mitä kieltä se on. Pitemmälle en kaivellut, onko sitä jossain myöhemmin käsitelty, kun sana esiintyy selaimen etsi-toiminnon mukaan artikkelissa 101 kertaa, osa tosin viitteissä. Tekstissä on lähteettömyyksiä, kielenhuolto-ongelmia (esim. jälkiattribuutti on anglismi, pilkutusongelmia ym.), kuvien koko korjattava, monet turhan suuria. Viitteissä on lähteen tiedot toistettu aina uudelleen. Nykykäytäntö on, että toistuvasti käytetyn lähteen tiedot esitetään tavalla tai toisella Lähteet-otsikon alla ja viitteissä mainitaan tekijä ja kirjan kohdalla sivunumero. Satunnaisotannalla todettu, että kaikki viitteet eivät enää toimi, joten ne tarkistettava arkistopalveluista tai etsittävä korvaava lähde. Tämä kaikki pikavilkaisulla, paljon muutakin varmaan löytyy, jos jaksaa tutkia. Kannatan laatuarvion poistoa, jos alkuperäinen kirjoittaja tai "käyttäjä Ville E" ei tee perusteellisia korjauksia. --Abc10 (keskustelu) 7. elokuuta 2019 kello 09.18 (EEST)
Olen aloittanut tätä, jos ANC ja about.comin kokonaisuus löytyvät arkistosta ollaan jo aika hyvässä mallissa. --Tappinen (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 11.33 (EEST)

OtsonikatoMuokkaa

Vertaisarviointi pyyntö Suositeltu-statuksen uudelleen arviointia varten. Suurin osa lähteistä on 10–20 vuotta vanhoja. Artikkelissa on paljon lähde? pyyntöjä, rikinäsiä linkkejä ja lähde tarkemmin pyyntöjä. Minua ei kiinnosta kehittää artikkelia, mutta toivon, että jotain muuta kiinnostaa parantaa sitä--Superkissan (keskustelu) 31. maaliskuuta 2019 kello 00.39 (EET)

Ei kai tuossa muuta tekemistä kuin katsella uudempia lähteitä ja lähteistää lähteettömät kohdat, kuten mainitsitkin. Otsonikadosta kuitenkin puhuttiin paljon 1990-luvulla, jolloin sitä tutkittiin ja tehtiin korjaavat toimenpiteet. Sen jälkeen aihe ikään kuin unohtui ja se jäi mappi ööhön, koska ongelman ajateltiin olevan sillä erää ratkaistu. Voi varmaan sanoa, että otsonikadon tilalle tuli aiheena ilmaston lämpeneminen. Sitenpä se että lähteet ovat vanhoja ei ole kovin suuri ongelma. Uudemmat lähteet ovat varmaankin sellaista seurantatutkimusta, että miten otsoniaukko on pienentynyt vuosikymmenten kuluessa. --Hartz (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 09.27 (EEST)
Olen tuota uudistanut jo jonkun verran. Otsonikatoa seurataan koko ajan, mutta tosiaan osa asioista on sellaisia, missä vanhat lähteet eivät haittaa (kuten otsoni yleisesti tai otsonia tuhoavat aineet). Aikomuksena on käsitellä loppuun asti. --PtG (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 17.33 (EEST)