Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue

Suomea naisten kansainvälisessä jääkiekossa edustava maajoukkue

Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue edustaa Suomea kansainvälisissä naisten jääkiekko-otteluissa. Suomi on voittanut yhden hopeamitalin ja 13 pronssimitalia maailmanmestaruuskilpailuissa. Suomi ei ole maailmanmestaruuskisoja emännöidessään jäänyt kertaakaan ilman mitalia. Euroopan-mestaruuskilpailuissa joukkue voitti yhtä pronssimitalia lukuun ottamatta kaikki mestaruudet. Seitsämistä olympialaisista joukkue on saavuttanut neljä pronssia.

Suomi
Lempinimi Naisleijonat
(eng. Lady Lions)
Liitto Suomen Jääkiekkoliitto
Valmentaja Suomi Juuso Toivola
Eniten otteluita Karoliina Rantamäki (431)
Eniten pisteitä Riikka Sallinen (351)
IIHF-ranking 3. (2022, syyskuu)
Ensimmäinen ottelu

Suomi 6–0 Norja Norja
(Kööpenhamina, Tanska; 26. joulukuuta 1988)

Suurin voitto

Suomi 34–0 Tšekkoslovakia
(Düsseldorf, Länsi-Saksa; 4. huhtikuuta 1989)

Suurin tappio

Kanada Kanada 15–0 Suomi
(St. John’s, Kanada; 12. marraskuuta 2010)

MM-kilpailut
Kultaa 0
Hopeaa 1
Pronssia 13
Olympialaiset
Kultaa 0
Hopeaa 0
Pronssia 4
Mitalit
Naisten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Nagano 1998
Pronssia Pronssia Vancouver 2010
Pronssia Pronssia Pyeongchang 2018
Pronssia Pronssia Peking 2022
Maailmanmestaruuskilpailut
Hopeaa Hopeaa Suomi 2019
Pronssia Pronssia Kanada 1990
Pronssia Pronssia Suomi 1992
Pronssia Pronssia Yhdysvallat 1994
Pronssia Pronssia Kanada 1997
Pronssia Pronssia Suomi 1999
Pronssia Pronssia Kanada 2000
Pronssia Pronssia Kanada 2004
Pronssia Pronssia Kiina 2008
Pronssia Pronssia Suomi 2009
Pronssia Pronssia Sveitsi 2011
Pronssia Pronssia Ruotsi 2015
Pronssia Pronssia Yhdysvallat 2017
Pronssia Pronssia Kanada 2021
Euroopan-mestaruuskilpailut
Kultaa Kultaa Saksa 1989
Kultaa Kultaa Tšekkoslovakia 1991
Kultaa Kultaa Tanska 1993
Kultaa Kultaa Latvia 1995
Pronssia Pronssia Venäjä 1996
Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue Naisten Air Canada Cupissa Ravensburgissa, Saksassa vuonna 2008.

Vuonna 2022 alussa joukkue oli Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n ylläpitämässä maailmanrankingissa 3. sijalla. Vuonna 2022 Suomessa oli liki 6 000 rekisteröitynyttä naisjääkiekkoilijaa.[1] Joukkue on ollut vankasti maailman 3. parhaimmaksi joukkueeksi sijoitettu, sillä se on ollut jollain muulla sijalla vain vuosina 2006–2007 ja 2014, jolloin se on ollut 4. sijalla.

Suomi on järjestänyt useita kansainvälisia naisten jääkiekkoturnauksia. Suomi on toiminut naisten maailmanmestaruuskisojen emäntänä neljästi. Maailmanmestaruudesta on pelattu vuonna 1992 Tampereella, vuonna 1999 Espoossa, vuonna 2009 Hämeenlinnassa ja vuonna 2019 Espoossa. Vuoden 2019 kotikisoissa Naisleijonat saavuttivat historiallisen ensimmäisen MM-hopeansa. Muissa kotikisoissa Naisleijonat ovat voittaneet pronssia.[2]

Historiaa muokkaa

1980-luvulla muokkaa

Suomi oli ensimmäinen maa, joka voitti naisten Euroopan-mestaruuden jääkiekossa.[2]

1990-luvulla muokkaa

Suomi oli mukana ensimmäisissä maailmanmestaruuskisoissa vuonna 1990 saavuttaen pronssia.[2] Vuoden 1997 maailmanmestaruuskilpailuissa Suomen onnistui haastaa Pohjois-Amerikan maita hyvin. Suomi pelasi Yhdysvaltoja vastaan 3–3-tasapelin alkusarjassa.[3] Välierissä Suomi hävisi Kanadalle niukasti, kun Kanada teki 2–1-voittomaalin vain 24 sekuntia ennen varsinaisen peliajan loppumista.[4] Lopulta Suomi saavutti pronssia.[5]

Olympialaisissa pelattiin naisten jääkiekkoa ensimmäistä kertaa vuonna 1998 Naganossa, Japanissa. Suomi sijoittui pronssille. Tämän jälkeen lajin suosio alkoi kasvaa Suomessa.[2]

2000-luvun alussa muokkaa

Suomen onnistui voittaa Yhdysvallat ensimmäistä kertaa maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 2008, kun Suomi kukisti Yhdysvallat jatkoajan päätteeksi lukemin 1–0.[6][7] Toistaiseksi se on Suomen ainoa voitto Yhdysvalloista.[6]

2010-luvulla muokkaa

Vuoden 2012 maailmanmestaruuskilpailuissa Suomi kärsi historiansa suurimman arvokisatappion, kun Yhdysvallat päihitti Naisleijonat maalein 11–0.[8]

Vuoden 2014 talviolympialaisissa Suomi jäi olympiaturnauksessa ensimmäistä kertaa ulos mitalipeleistä sijoittuen lopulta 5:nneksi. Tämä on naisleijonien huonoin sijoitus olympiaturnauksessa ja toiseksi huonoin sijoitus ylipäätään arvokisoissa. Suomi koki 2–4-tappion Ruotsille puolivälierässä. Suomi voitti lopulta 5.–8. sijojen välieräottelussa Saksan maalein 2–1 ja sen jälkeen viidennen sijan ottelussa emäntämaa Venäjän lukemin 4–0. Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun Suomi jäi ylipäätään naisten jääkiekon arvoturnauksessa neljän parhaan ulkopuolelle.lähde?

Suomen onnistui voittaa Kanada ensi kerran arvokisoissa, kun se päihitti Kanadan vuoden 2017 maailmanmestaruuskisojen alkulohkossa maalein 3–4.[9]

Suomi on kolmas naisten jääkiekkomaajoukkue joka on päässyt maailmanmestaruuskilpailujen loppuotteluun. Ennen vuotta 2019 loppuottelussa olivat aina Kanadan ja Yhdysvallat. Vuonna 2019 Suomen omissa kotikisoissa Suomi kaatoi Kanadan välierässä maalein 4–2 pudottaen samalla Kanadan ensimmäistä kertaa pronssiotteluun. Sitä ennen Suomi oli pelannut aina pronssiottelussa. Loppuottelussa puolustava maailmanmestari Yhdysvallat voitti Suomen 2–1 voittolaukauskilpailun jälkeen[10]. Ottelussa tehtiin kiistanalainen päätös hylätä Suomen tekemä jatkoaikamaali, minkä jälkeen ottelu eteni lopulta voittolaukauskilpailuun[10]. Suomen jääkiekkoliitto maksoi joukkuelle tästä huolimatta bonuksen kultamitalin arvoisen suorituksen mukaan[11]. Suomea kisoissa edustaneet pelaajat saivat kukin siten 2 000 euroa enemmän, eli 7 000 euroa 5 000 euron sijaan[11].

2020-luvulla muokkaa

Pekingin olympialaiset muokkaa

Vuoden 2022 Pekingin olympiakisojen alla maajoukkueen päävalmentaja Pasi Mustonen piti tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi, että Suomen joukkuetta useasti menetyksekkäästi edustanut Noora Räty ei pääse mukaan olympiajoukkueeseen. Räty on yksi maailman parhaista naismaalivahdeista, ja hän oli pelannut erinomaisesti kauden aikana.[12] Rädyn torjuntaprosentti 95,4 oli tuolla kaudella liigan paras.[13] Tilanteesta nousi suuri kohu, muun muassa siksi, että Mustonen tarjosi Rädylle ykkösvaramaalivahdin paikkaa niin, että Räty olisi kuitenkin jäänyt Suomeen.[12] Järjestelyä pidettiin erikoisena, ja Mustonen sai erittäin paljon arvostelua maalivahtivalinnoista.[14][15] Lajia seuraaville Mustosen käyttöön ottama käsite kotiin jäävä varaykkösmaalivahti oli ennenkuulumaton, koska ykkösmaalivahdin loukkaantuessa kakkosmaalivahti pelaa.[13] Esimerkiksi olympialaisten ajan mediassa asiantuntijoina toimineet Annina Rajahuhta ja Tuomas Grönman totesivat Mustosen lausuntojen kuulostavan ristiriitaisilta ja selittelyltä.[15] Kolmas asiantuntijatehtävissä ollut, Saija Tarkki, puolestaan kertoi katsoneensa lähetystä tiedotustilaisuudesta hämmentyneenä ja ihmetelleensä Mustosen lausuntoa, jonka mukaan ulos joukkueesta jätetty Räty on toiseksi paras maalivahti joukkueeseen valitun Anni Keisalan jälkeen. Tarkki piti Mustosen perusteluita osin keksityiltä. Tarkin mukaan lajipiireissä asia herätti myös paljon keskustelua.[13]

Kohu arveltiin juontaneen juurensa Rädyn ja Mustosen tulehtuneisiin väleihin. Räty kieltäytyi elokuussa 2021 osallistumasta maailmanmestaruuskisoihin työkiireisiinsä vedoten. Tämä ei miellyttänyt Mustosta, joka kertoi olleensa siinä uskossa, että maailmanmestaruuskisoissa olisi testattu olympialaisten maalivahtikolmikkoa.[12] Turnauksessa Suomi ylsi pronssille.[16] Vuoden 2022 lopulla Räty toi julki kirjassaan, että kisojen aikaan 16 olympiakisojen pelaajaa lähestyi Jääkiekkoliittoa kirjeellä, jossa pelaajat valittivat päävalmentaja Mustosen asiattomasta käytöksestä. Asia eteni Suomen urheilun eettisen keskuksen käsittelyyn.[17] Mustonen teki tutkintapyynnön keskukselle kuudesta Naisleijonien pelaajasta. Samassa yhteydessä varakapteeni Nieminen kertoi Pelaajayhdistyksen jäsenten ottaneen yhteyttä kapteenistoon Mustosta koskevien ilmoitusten takia. Hän kertoi yllättyneensä ilmoituksista ja kokeneensa ne uhkaavina.[18]

Vuosien 2022 ja 2023 maailmanmestaruuskilpailut muokkaa

Vuoden 2022 maailmanmestaruuskisoissa joukkue jäi ensi kertaa välierien ulkopuolelle sijoittuen lopulta 6. sijalle.[19][20] Joukkue hävisi sijoitusottelun 5. sijasta Japanille voittomaalikilpailun jälkeen.[21] Sijoituksensa myötä Suomi pelasi seuraavissa naisten maailmanmestaruuskisoissa korkeimmalla sarjatasolla, mutta ei parhaiden joukkueiden A-lohkossa, vaan ensimmäistä kertaa B-lohkossa.[21] Joukkuetta vaivasi myös kohu kesken kisojen, kun Susanna Tapani matkusti käymään Suomessa ystävänsä häissä alkusarjan aikana. Ilta-Sanomat totesi, että kohu oli suurempi kuin edellisen vuoden Noora Rädyn tapaus.[20] Lisäsi kohua aiheutti kakkosvahti Meeri Räisäsen tiputtaminen pois kokoonpanosta hänen piikikkääksi tulkitun sosiaalisen median päivityksensä jälkeen.[18][22]

Vuoden 2023 maailmanmestaruuskisoissa Suomi voitti kaikki alkulohkon ottelunsa maalierolla 26–3, minkä lisäksi se rikkoi maailmanmestaruuskisojen ennätyksen tekemällä kaksi maalia kuuden sekunnin aikana ottelussa Unkaria vastaan.[23] Tästä huolimatta joukkue hävi vuoden 2022 tapaan puolivälierässä Tšhekille maalein 1–2. Kyseessä oli siten toinen kerta, kun Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue jäi mitalipelien ulkopuolelle.[18] Sijoitusotteluissa Suomi voitti Saksan ja Ruotsin sijoittuen 5. sijalle turnauksessa.[24][25] Näin ollen Naisleijonat palasivat vuoden 2024 turnaukseen parempien maiden A-lohkoon.[25]

Valmentajia muokkaa

Joukkueen päävalmentajia ovat olleet muun muassa Pekka Hämäläinen, Hannu Saintula ja Mika Pieniniemi.[26][27] Huhtikuusta 2014 Pekingin vuoden 2022 olympialaisiin valmentajana oli Pasi Mustonen.[28][29][30] Kesken turnauksen hänen sijalleen astui silloinen apuvalmentaja Juuso Toivola.[31] Toivola jatkoi tehtävässä olympialaisten jälkeen.[30]

Sijoitukset muokkaa

Euroopan-mestaruuskilpailuissa muokkaa

[32]

Maailmanmestaruuskilpailuissa muokkaa

[5][19][25]

Olympialaisissa muokkaa

3/4 Nations Cupissa muokkaa

  • 1996 – pronssia
  • 1997 – pronssia
  • 1998 – pronssia
  • 1999 – pronssia
  • 2000 – pronssia (4 Nations Cup)
  • 2001 – hopeaa (Yhdysvallat ei osallistut)
  • 2002 – pronssia (4 Nations Cup)
  • 2003 – pronssia (4 Nations Cup)
  • 2004 – neljäs (4 Nations Cup)
  • 2005 – pronssia (4 Nations Cup)
  • 2006 – neljäs (4 Nations Cup)
  • 2007 – pronssia (4 Nations Cup)
  • 2008 – neljäs (4 Nations Cup)
  • 2009 – neljäs (4 Nations Cup)
  • 2010 – pronssia (4 Nations Cup)
  • 2011 – neljäs (4 Nations Cup)
  • 2012 – neljäs (4 Nations Cup)
  • 2013 – hopeaa (4 Nations Cup)

IIHF:n maailmanranking muokkaa

Päävalmentajat arvoturnauksissa muokkaa

1989 Esko Peltonen
1990–1993 Jouko Öystilä
1994–1996 Jorma Valtonen
1997–1998 Rauno Korpi
1999 Kari Savolainen
2000 Hannu Saintula
2001–2002 Jouko Lukkarila
2004–2009 Hannu Saintula
2010–2012 Pekka Hämäläinen
2013–2014 Mika Pieniniemi
2015–2022 Pasi Mustonen
2022– Juuso Toivola

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. IIHF Member National Association Finland IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 25.8.2022. (englanniksi)
  2. a b c d Toimitus: Leijonat - Finhockey - Naiskiekon historiaa Suomessa www.finhockey.fi. Viitattu 26.8.2022.
  3. I.I.H.F. International Ice Hockey Federation web.archive.org. 14.2.1998. Arkistoitu 14.2.1998. Viitattu 29.8.2022.
  4. I.I.H.F. International Ice Hockey Federation web.archive.org. 14.2.1998. Arkistoitu 14.2.1998. Viitattu 29.8.2022.
  5. a b Finland at eliteprospects.com www.eliteprospects.com. Viitattu 25.8.2022. (englanniksi)
  6. a b STT: Yhdysvallat nollasi Naisleijonat jälleen tutuin lukemin ja marssi MM-loppuotteluun Itä-Häme. 30.8.2021. Viitattu 25.8.2022.
  7. Naisleijonilla aamulla edessä kivikova haaste, mutta ennakkotapaus löytyy – Yhdysvallat kaatui MM-kisoissa 2008 Yle Urheilu. 18.2.2018. Viitattu 25.8.2022.
  8. Naisleijonat hipaisi historian ruminta arvokisatappiotaan - "Jos tulosta katsoo, niin täytyy todeta, että valmennus ei nyt onnistunut" Lapin Kansa. Viitattu 26.8.2022.
  9. Naisleijonat lähtee hakemaan välierästä historiallista temppua, jota maalivahti Räty on metsästänyt 15 vuotta: "Jos nyt, tänä vuonna olisi se vuosi" Yle Urheilu. 13.4.2019. Viitattu 25.8.2022.
  10. a b Jopa ruotsalaismediat kyseenalaistivat "jääkiekkohistorian suurimman yllätyksen" pilanneen ratkaisun – "Se oli puhdas ryöstö" Yle Urheilu. 15.4.2019. Viitattu 25.12.2021.
  11. a b Jääkiekkoliitto päätti maksaa Naisleijonille kultabonukset – palkintosummat silti kaukana miesten vastaavista Yle Urheilu. 18.4.2019. Viitattu 25.12.2021.
  12. a b c Teemu Suvinen: Nyt puhuu Noora Räty – kertoo vihdoinkin mitä ajattelee Pasi Mustosen kohutusta olympiatarjouksesta Ilta-Sanomat. 2.2.2022. Viitattu 25.8.2022.
  13. a b c Naisleijonien entinen luottopelaaja Saija Tarkki seurasi Pasi Mustosen esiintymistä suu auki – "Sanotaanko, että viestejä on vaihdettu aika paljon" Yle Urheilu. 20.1.2022. Viitattu 26.8.2022.
  14. Noora Räty ei ole vastannut Pasi Mustoselle – takaraja lähestyy: ”Reagoin tarpeen mukaan” www.iltalehti.fi. Viitattu 26.8.2022.
  15. a b Maajoukkuelegenda jyrähtää: ”Kyllä v******* Noora Rädyn puolesta” – valmentajakin hämmästelee www.iltalehti.fi. Viitattu 26.8.2022.
  16. a b c d e Finland at eliteprospects.com www.eliteprospects.com. Viitattu 25.8.2022. (englanniksi)
  17. Peräti 16 Naisleijonien pelaajaa valitti Pasi Mustosen käytöksestä – Noora Räty avaa suunsa: "Vaikka olisin ollut olympialaisissa, olisin tässä mukana" Yle Urheilu. 12.10.2022. Viitattu 12.10.2022.
  18. a b c Naisleijonat jäi jälleen mitalipelien ulkopuolelle – Petra Nieminen latasi suorat sanat MM-kisojen turnausjärjestelmästä: ”Ihan perseestä” Yle Urheilu. 13.4.2023. Viitattu 15.4.2023.
  19. a b IIHF - Japan finishes 5th with SO win IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  20. a b Aki-Petteri Pulkkinen: Kommentti: Naisleijonat romahti historiallisesti – nämä ovat syyt täydelliseen katastrofiin Ilta-Sanomat. 2.9.2022. Viitattu 2.9.2022.
  21. a b Naisleijonien MM-kisat päättyivät kaikkien aikojen katastrofiin – Japani kaatoi Suomen mtvuutiset.fi. 4.9.2022. Viitattu 4.9.2022.
  22. Kommentti: Naisleijonat tarvitsee uuden alun tai edessä on ruotsalainen katastrofi – Jääkiekkoliiton on aika lunastaa puheensa Yle Urheilu. 16.4.2023. Viitattu 16.4.2023.
  23. Naisleijonat selvitti B-lohkon tappioitta – tässä mahdolliset puolivälierän vastustajat: ”Ei ole suosikkeja, valmistaudumme itse paremmin” Yle Urheilu. 10.4.2023. Viitattu 10.4.2023.
  24. IIHF - Hat trick for Nieminen IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 16.4.2023. (englanniksi)
  25. a b c IIHF - Finland wins to return to Group A IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 16.4.2023. (englanniksi)
  26. Pekka Hämäläinen Naisleijonien päävalmentajaksi Yle. 11.5.2009. yle.fi. Viitattu 11.5.2009.
  27. Naisten kiekkomaajoukkueelle uusi päävalmentaja 29.10.2012. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 1.11.2012. Viitattu 29.10.2012.
  28. Lund, Sakari: Naisleijonille uusi päävalmentaja 25.4.2014. Yle Urheilu. Viitattu 8.5.2014.
  29. Pasi Mustoselle kahden vuoden jatkosopimus Naisleijoniin Jatkoaika. 9.3.2016. jatkoaika.com. Viitattu 9.4.2017.
  30. a b Ykkösvahti Anni Keisala toipui pelikuntoon MM-kisoihin, Naisleijonat aloittaa MM-urakkansa tänään Yle Urheilu. 25.8.2022. Viitattu 25.8.2022.
  31. Naisleijonien tähtivahti Noora Räty sai 10 000 euron apurahan ja kieltäytyi MM-kisoista – kiistatilanne uhkaa nyt olympialaisia: "Keskusteluyhteys on" www.msn.com. Viitattu 28.10.2021.
  32. Finland at eliteprospects.com www.eliteprospects.com. Viitattu 25.8.2022. (englanniksi)
  33. a b c Olympiapronssia! Naisleijonien mitaliputki jatkuu, Sveitsi komeasti nurin – "Nämä ovat spesiaaleja hetkiä" Yle Urheilu. 16.2.2022. Viitattu 25.8.2022.
  34. 2003 Women IIHF World Ranking iihf.com. Arkistoitu 6.4.2004. Viitattu 28.8.2022.
  35. a b Canadian Women Still Ranked Number 1 in IIHF World Women Ranking Despite Shoot Out Loss to USA on Saturday web.archive.org. 31.12.2017. Arkistoitu 31.12.2017. Viitattu 22.8.2022.
  36. a b 2007 Ranking webarchive.iihf.com. Viitattu 25.8.2022.
  37. 2008 Ranking webarchive.iihf.com. Viitattu 25.8.2022.
  38. 2009 Ranking webarchive.iihf.com. Viitattu 25.8.2022.
  39. 2010 Ranking webarchive.iihf.com. Viitattu 25.8.2022.
  40. 2011 Ranking webarchive.iihf.com. Viitattu 25.8.2022.
  41. 2012 Ranking webarchive.iihf.com. Viitattu 25.8.2022.
  42. 2013 Ranking webarchive.iihf.com. Viitattu 25.8.2022.
  43. 2014 Ranking (Feb.) webarchive.iihf.com. Viitattu 25.8.2022.
  44. 2014 Ranking (April) webarchive.iihf.com. Viitattu 25.8.2022.
  45. 2015 Ranking webarchive.iihf.com. Viitattu 25.8.2022.
  46. a b 2017 Ranking webarchive.iihf.com. Viitattu 25.8.2022.
  47. 2018 Ranking (Feb.) webarchive.iihf.com. Viitattu 25.12.2021.
  48. IIHF - Naisten maailmanranking julkaistu IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 11.12.2019. (englanniksi)
  49. IIHF - World Ranking IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 11.12.2019. (englanniksi)
  50. IIHF - IIHF World Rankings published IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 25.12.2021. (englanniksi)
  51. IIHF - World Ranking web.archive.org. 17.1.2022. Arkistoitu 17.1.2022. Viitattu 30.6.2022.
  52. IIHF - World Ranking web.archive.org. 8.4.2022. Arkistoitu 8.4.2022. Viitattu 30.6.2022.
  53. IIHF - Canada remains first in World Ranking IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 12.9.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue.