Kekkilä on noin 200 asukkaan kylä kymmenen kilometrin päässä Saarijärven keskustasta Viitasaarelle vievän maantien 6510 varressa, Pyhäjärven rantamilla. Kylän keskustaksi miellettävä kohta on entisen, vuonna 1999 lakkautetun kansakoulun ja koko kyläkunnalle nimen antaneen Kekkilän talon vaiheilla, mutta varsinaista asutuskeskittymää kylällä ei ole, vaan talot ovat väljänä nauhana maantien vieressä sekä hajallaan Pyhäjärven rantojen lähettyvillä. Virallisesti Kekkilä ei ole kylä, vaan vain yksi Pyhäjärven rantoja kiertävän laajan Pyhäjärven kylän kyläkunnista.

Vuosina 1920–1999 toimineen[1] koulun lakkauttamisen jälkeen kylän ainot palvelut ovat olleet koulun pihapiirissä sijaitseva, kyläyhdistyksen ylläpitämä kokoontumispaikka Kylätupa ja kerran viikossa kulkeva kirjastoauto. Vielä 1970-luvulla kylällä oli kaksikin kauppaa, E-liike Mäkimatin myymälä sekä yksityinen Kankaisen kauppa. Vuonna 1925 valmistuneen puisen kyläkoulun lakkauttamisen jälkeen sen tiloissa oli vielä parin vuoden ajan lasten ryhmäpäivähoitotoimintaa, kunnes sekin lakkasi hoitolasten puutteen takia. Tämän jälkeen kunta laittoi koulukiinteistön myyntiin, ja se siirtyi yksityiseen omistukseen vuonna 2004.

Vuoden 2012 lopussa Kekkilässä asui 171 ihmistä, joista 36 oli yli 65-vuotiaita[2]. Kylän vähenevä työikäisten joukko käy pääasiassa töissä kuntakeskuksessa tai kauempana Jyväskylän ja Äänekosken talousalueilla. Perinteisistä elinkeinoista metsätaloudella on edelleen merkitystä, kuten myös hiipuvalla maataloudellakin. Teollista tuotantoa kylällä ei ole harrastettu sitten 1930-luvun, jolloin siellä toimi lyhyen aikaa tervatehdas.

Ruotsin vallan aikaan Kekkilää pidettiin aatelisten ja suursukujen kohtaamispaikkana. Kekkilässä pidettiin joka vuosi papiston markkinat, jonne rahvaiden ei sallittu osallistua. Kekkilän merkitystä Ruotsin suurvallan kannalta ei voi väheksyäkenen mukaan?. Nousu suurvallaksi olisi rutiköyhälle valtiolle ollut mahdotonta ilman valtakunnan itäisen osan resursseja. Ja pienten markkinapaikkojen kuten Kekkilän olemassaolo vauhditti suunnattomasti kaupankäyntiä. Kun kauppiaita saapui kauempaakin oli mahdollista saada hankituksi sellaisia tuotteita, joiden takia olisi muutoin pitänyt matkustaa pitkiä matkoja valtakunnan ulkopuolelle.

LähteetMuokkaa

  1. Pynnönen, Risto: Kiertokoulusta kansakouluun ja sieltä peruskouluun. Saarijärven Suvi, Saarijärvi-Seura r.y:n kesälehti 2015, 2015, s. 3. Saarijärvi: Saarijärvi-Seura. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 25.8.2018.
  2. Tilasto-osa (PDF) Saarijärven kaupunki. Viitattu 26.8.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Kekkilän kyläsuunnitelma 2004

.