Jyväskylän vaakuna

Jyväskylän vaakuna on Jyväskylän kaupungin virallinen tunnus, jonka aihe viittaa kauppaan ja alueen sisävesiliikenteeseen. Nykyinen vaakuna on Jussi Jäppisen suunnittelema.

Jyväskylän vaakuna

Vaakunan selitys kuluu: ”Jaettu kilpi, jonka yläkentässä on hopeanvärinen merkurion sauva sinisellä pohjalla ja alakentässä hopeanvärisellä pohjalla luonnonvärisenä sisäjärviveneen keula suoraan edestä katsottuna sekä sen alla kolme sinistä aaltoviivaa.”[1]

Jyväskylän vaakunan historiaMuokkaa

Jyväskylällä vahvistettiin ensimmäinen vaakuna vuonna 1838. Vaakunan sinisessä yläkentässä oli kuvattuna keisari Nikolai I:n monogrammi kruunuineen, sekä kaupungin perustamisajankohta roomalaisin numeroin. Vaakunan hopeiseen alakenttään oli sijoitettu Päijänteen vedenkulkua kuvaava perämela, sekä kaupankäyntiä kuvaava Merkuriuksen sauva. Vuonna 1861 venäläinen heraldikko Bernhard von Köhne laati oman ehdotuksensa Jyväskylän vaakunaksi Suomen muiden kaupunkien tapaan. Ehdotuksessa kilven värijako oli korvattu kokonaan sinisellä kilvellä ja Nikolai I:n monogrammin N-kirjain vaihdettu latinalaisesta kyyrilliseen. Myös roomalaiset numerot oli poistettu ja alakentän sauva vaihdettu kuokkaan. Kilven ympärille oli sijoitettu vehnäntähkiä, mahdollisesti kuvaamaan maanviljelystä. Von Köhnen ehdotusta ei kuitenkaan koskaan otettu käyttöön.

Venäläisvallan päättymisen jälkeen tuli ajankohtaiseksi poistaa kaupunkien vaakunoista kaikki tsaariin viitanneet tunnukset, ja Jyväskylänkin uudeksi vaakunaksi tehtiin suunnittelukilpailun tuloksena useita ehdotuksia. Muun muassa taiteilija Akseli Gallen-Kallela laati ehdotuksen, jossa keisarallinen monogrammi olisi korvattu avonaisella kirjalla, mahdollisesti kuvaamaan vuonna 1863 perustettua Jyväskylän yliopistoa. Useista ehdotuksista huolimatta suunnittelukilpailusta ei löydetty kaupungille sopivaa vaakunaa. Lopulta 11. joulukuuta 1931 tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud hyväksyi Kansallismuseon muinaistieteellisen toimikunnan ehdotuksen, jossa Merkuriuksen sauva siirettiin kilven yläkenttään ja alakentän perämela korvatiin laineiden päälle sijoitetulla veneen keulalla.

Vuoden 1931 vaakuna sisälsi kuitenkin heraldisia heikkouksia, ja kaupunki järjesti jälleen suunnittelukilpailun uudesta vaakunasta vuonna 1951. Kun kilpailun jälkeen kävi ilmi, ettei kokonaan uudesta vaakunasta saavuteta kaupungissa yhteisymmärrystä, kilpailun voittajaa, heraldikko Olof Erikssonia pyydettiin korjaamaan vanhaa vaakunaa heraldisesti oikeaoppisemmaksi. Erikssonin tärkein muutos oli korjata vanhan vaakunan suurin heraldinen heikkous, irtonaiset aallot kilven reunasta reunaan yltäviksi aaltoviivoiksi, ja uudelleen piirretty vaakuna otettiin käyttöön 1953. Vaakunasta oli olemassa useita hieman toisistaan poikkeavia versioita erilaisia käyttötarpeita varten.

Vaakuna on tämän jälkeen kokenut vielä yhden pienemmän muutoksen vuonna 2000, jolloin aiemmat versiot syrjäytti graafikko Jussi Jäppisen uudelleen piirtämä vaakuna, joka yksinkertaisti piirroskuvaa painotekniikan vaatimuksia vastaavaksi.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Europeana Heraldica extranet.narc.fi. Viitattu 30.7.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Kirjallisuutta venäjäksi
  • Бойко Дм. А. Геральдика Великого Княжества Финляндского. – Запорожье, 2013.