Joensuun vaakuna

Joensuun vaakuna on Joensuun kaupungin tunnus. Vaakunan selitys kuuluu ”kilpi kahdesti lohkoinen, ylempänä vallikoro, alempana aaltokoro; kentät punainen, hopeinen ja musta.” Aiheen aaltokoro viittaa kaupungin sijaintiin Pielisjoen varrella ja vallikoro asemaan itärajan tuntumassa, kun taas sen värejä mustaa ja punaista pidetään tyypillisinä väreinä Karjalalle.

Joensuun vaakuna

Vaakunan aaltokoro ja värijako ovat peräisin Eric O. W. Ehrströmin suunnittelemasta kaupungin edellisestä vaakunasta vuodelta 1923, jossa on kuvattuna sini-hopealaineinen Pielisjokea kuvaava virta. Virran yläpuolen punaisessa kentässä on Karjalan vaakunan miekkää pitelävä haarniskoitu käsivarsi, kun taas sen alapuolisessa mustassa kentässä Karjalan luontoa kuvaava kultainen honka.

Vuoden 1923 vaakunan aiheet esiintyivät myös kaupungin varhaisimmasta vaakunasta vuodelta 1850. Siinä kilpi oli jaettu siniseen yläkenttään, johon oli asettu kaupungin perustajaan keisari Nikolai I:een viittaava kruunu, hopeinen virta, sekä kaupungin perustamispäivämäärä. Kilven alakentässä taas oli Karjalan maakuntavaakunan käsivarret.[1]

Nykyisen vaakunan on suunnitellut Toivo Vuorela, ja Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 10. toukokuuta 1957. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 19. marraskuuta samana vuonna. Joensuun kaupunki käyttää vaakunan ohella myös siihen perustuvaa lippua, jossa vaakunan hopea on korvattu valkoisella.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Jussi Iltanen: Suomen kuntavaakunat, s. 150. Karttakeskus, 2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Kirjallisuutta venäjäksi
  • Бойко Дм. А. Геральдика Великого Княжества Финляндского. – Запорожье, 2013.