Kauhajoen vaakuna
Kauhajoen vaakunan on suunnitellut heraldikko Ahti Hammar ja se on vahvistettu 17. lokakuuta 1952. Kilven sinisessä yläkentässä on kaksi hopeista puhemiehen nuijaa ristikkäin. Nuijat viittaavat eduskunnan oleskeluun kunnassa talvisodan, tarkemmin 1. joulukuuta 1939 ja 12. helmikuuta 1940 välisenä aikana. Aaltokoro viittaa kunnan nimeen. Vaakunan hopeanvärisessä alakentässä on musta karhunpää, joka katsoo kohti. Karhun kieli on punainen. Pää viittaa Kauhajoen entisen emäpitäjän, Ilmajoen vanhaan sinettiin.[1][2]
Vaakunan selitys on: "Aaltokorokatkoisen kilven sinisessä yläkentässä kaksi hopeista puhemiehen nuijaa ristikkäin, hopeisessa alakentässä kohti katsova musta karhunpää, jonka kieli punainen."[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ Karhut Suomen kuntavaakunoissa Nalle.fi. Viitattu 23.5.2008.
- ↑ a b Suomen kuntavaakunat Kaarina - Köyliö Kunnat.net. Viitattu 20.2.2009.
Aiheesta muualla
muokkaaAlajärven vaakuna |
Alavuden vaakuna |
Evijärven vaakuna |
Ilmajoen vaakuna |
Isojoen vaakuna |
Isonkyrön vaakuna |
Karijoen vaakuna |
Kauhajoen vaakuna |
Kauhavan vaakuna
Kuortaneen vaakuna |
Kurikan vaakuna |
Lappajärven vaakuna |
Lapuan vaakuna |
Seinäjoen vaakuna |
Soinin vaakuna |
Teuvan vaakuna |
Vimpelin vaakuna |
Ähtärin vaakuna
Lakkautettujen kuntien vaakunat
Alahärmän vaakuna |
Jalasjärven vaakuna |
Jurvan vaakuna |
Kortesjärven vaakuna |
Lehtimäen vaakuna |
Nurmon vaakuna |
Peräseinäjoen vaakuna |
Seinäjoen maalaiskunnan vaakuna |
Töysän vaakuna |
Ylihärmän vaakuna |
Ylistaron vaakuna