Säämingin vaakuna

Säämingin kunnanvaakuna oli Säämingin kunnan tunnus, ja se oli saanut aiheensa kunnan historiasta. Vaakunan sakarakoro viittaa kunnan alueelle 1475 rakennettuun Olavinlinnaan. Myös oinaan pää liittyy Olavinlinnaan: linnassa pidettiin aikanaan mustaa pässiä, ”linnanpässiä”, valmistettavaksi Pyhän Olavin päivän juhla-ateriaksi. Erään pässeistä kerrotaan nousseen kerran muurille sarviaan heilutellen ja pitäen ääntä sorkillaan, jolloin hyökkäykseen valmistautunut vihollisjoukko oli paennut luullen tätä itse piruksi. Aaltokoroisen hirren kirkkovene muistuttaa aiemmista laajojen vesistöalueiden yli tehdyistä kirkkomatkoista.

Säämingin vaakuna (1950–1972)

Vaakunan ovat suunnitelleet Gustaf von Numers ja Viktor Räsänen, ja sen selitys on ”sakarakorokatkoisen kilven kultaisessa yläkentässä musta oinaanpää edestäpäin, mustassa alakentässä aaltokoroinen kultahirsi, jossa punainen, yhdeksänhankainen kirkkovene.” Säämingin kunnanvaltuusto hyväksyi vaakunan 14. maaliskuuta 1950, ja sisäasiainministeriö vahvisti sen käyttöön 4. heinäkuuta 1950.

Vaakuna muuttui epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi sen jälkeen kun Sääminki jaettiin Savonlinnan ja Punkaharjun kesken 1973.

Lähteet

• Suomen kunnallisvaakunat. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3.
• Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat 1949-1995 I:13 Sääminki Kansallisarkiston digitaaliarkisto. ^{[vanhentunut linkki]}