Avaa päävalikko
Joulukuussa 2017 juhlittiin Suomen itsenäisyyden satavuotispäivää. Silloin monet Helsingin rakennukset valaistiin sinisellä, kuten kuvassa oleva Finlandia-talo.
Vuosikymmenen tapauksia ovat olleet Talvivaaran kaivoksen aiheuttamat ympäristöongelmat. Niiden johdosta Helsingissä järjestettiin mielenosoitus marraskuussa 2012.

Suomi on 2010-luvulla jälkiteollinen noin 5,5 miljoonan ihmisen yhteiskunta. Lähes koko 2000-luvun ensivuosikymmenen kestänyt talouskasvu päättyi vuonna 2008 alkaneeseen finanssikriisiin, jonka jäljiltä Suomen talouskasvu oli edelleen vuonna 2016 hyvin heikkoa. Talouden suurimmat ongelmat 2010-luvulla johtuvat viennin ongelmista ja rakennemuutoksen jälkeisestä työttömyydestä.

Suomen presidenttinä on toiminut vuodesta 2012 Sauli Niinistö. Politiikassa Perussuomalaiset on vakiinnuttanut asemansa puoluekentällä, nousten vuoden 2015 eduskuntavaaleissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Samojen vaalien jälkeen RKP jäi ensimmäistä kertaa 36 vuoteen hallituksen ulkopuolelle. Vuosikymmenen politiikkaa ovat leimanneet säästöt ja maahanmuuttokeskustelu.

Maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä on kasvanut edelleen 2010-luvulla, väestön ikääntyminen jatkuu ja syntyvyys on laskenut ripeästi. Syntyneiden määrä on laskenut vuosikymmenen aikana yli 10 000:lla.

2010-luvulla suomalaisen viihteen suuria ilmiöitä ovat olleet televisiosarjat Putous ja Vain elämää. Musiikissa suosionsa ovat vakiinnuttaneet muun muassa Cheek, Haloo Helsinki! ja Robin. Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa vuonna 2011 ja 2019, mutta esimerkiksi olympialaisissa Suomen menestys on heikentynyt.

PolitiikkaMuokkaa

ValtioMuokkaa

 
Sauli Niinistö on ollut Suomen tasavallan presidentti vuodesta 2012.
 
Suomen toinen naispääministeri, Mari Kiviniemi, toimi virassaan vuoden ajan 2010–2011.

Tarja Halonen toimi tasavallan presidenttinä aina vuoteen 2012 asti. Vuoden 2012 presidentinvaaleissa Sauli Niinistö valittiin Suomen tasavallan presidentiksi kannatusluvuin 62,6 %. Vaaleissa toiseksi sijoittui Pekka Haavisto, joka oli ensimmäinen avoimesti homoseksuaali presidenttiehdokas. Vuoden 2018 presidentinvaaleissa Niinistö valittiin jatkamaan virassaan vuoteen 2024 asti.

Eduskuntavaaleja Suomessa järjestettiin 2010-luvulla kolme kappaletta:

2010-luvun suurimpia puolueita ovat olleet Suomen Keskusta, Kansallinen Kokoomus ja Perussuomalaiset. Perussuomalaiset ovat vakiinnuttaneet asemansa: puolueen kannatus on ollut huomattavasti suurempaa kuin 2000-luvun ensikymmenellä. SDP:n kannatus on ollut merkittävästi vähäisempää kuin aiempina vuosikymmeninä, joskin se palasi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa eniten ääniä saaneeksi puolueeksi. Vasemmistoliitto on lisännyt kannatustaan erityisesti nuorten kaupunkilaisten keskuudessa. Vuosikymmenen aikana perustettuja uusia puolueita ovat muun muassa Liberaalipuolue, Sininen tulevaisuus ja Feministinen puolue.

Naisten osuus kansanedustajista on lisääntynyt. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valituista kansanedustajista 92 eli lähes puolet oli naisia, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin.

Kuluneen vuosikymmenen aikana Suomella on ollut kuusi hallitusta. 2010-luvun pääministereitä ovat olleet: Matti Vanhanen, Mari Kiviniemi, Jyrki Katainen, Alexander Stubb, Juha Sipilä ja Antti Rinne. Edelliseen vuosikymmeneen verrattuna pääministerit ja hallitukset ovat vaihtuneet varsin tiheään. Suomen 2010-luvun hallitukset olivat:

KunnatMuokkaa

Kuntavaaleja Suomessa järjestettiin 2010-luvulla kaksi kappaletta:

2010-luvulla kuntien toimintaan on vaikuttanut suunniteltu sote-uudistus, jonka tarkoituksena on siirtää julkisten sote-palveluiden vastuu kunnilta maakunnille. Alun perin uudistus suunniteltiin toteutettavaksi heinäkuun alussa 2017, mutta uudistusta lykättiin useita kertoja ja lopulta uudistus kaatui 8. maaliskuuta 2019. Samalla Sipilän hallitus ilmoitti eroavansa.

Helsingin huippukokous 2018Muokkaa

Helsingissä järjestettiin 16. heinäkuuta 2018 huippukokous, jossa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat toisensa. Niinistökin tapasi Trumpin myös kahden kesken.

Merkittäviä poliitikkojaMuokkaa

Hallinnollinen jakoMuokkaa

 
Himangan kunta jäi historiaan kuntaliitoksen myötä vuoden 2010 alussa. Kuvassa entinen Himangan kunnanvirasto.

Läänilaitos oli siirtynyt historiaan vuoden 2009 viimeisenä päivänä.[1] Läänien tilalle tuli seitsemän aluehallintovirastoa, jotka käsittivät yhden tai useamman maakunnan. Länsi-Suomen läänistä muodostettiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ja Lounais-Suomen aluehallintovirasto, muutoin virastojen alueet vastasivat viimeiseksi jääneen läänijaon mukaisia läänejä.

1. tammikuuta 2010 perustetut aluehallintovirastot ovat:

Entisen Oulun läänin nimeäminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoksi herätti keskustelua, sillä kolmannes Suomen pinta-alasta sijaitsi "Pohjois-Suomen" pohjoispuolella.[2]

Vuonna 2010 Suomessa oli 342 kuntaa,[3] nykypäivään mennessä kuntien määrä on pudonnut 311:een.[4] Vuosikymmenellä on siis yhteensä 31 kuntaa kadonnut kartalta. Kuntaliitosten myötä esimerkiksi Kuopio, Lahti ja Oulu ovat kasvaneet 2010-luvulla.

DemografiaMuokkaa

 
Nopea väestönkasvu kasvukeskuksissa on jatkunut syrjäseutujen taantuessa. Uusia asuinkerrostaloja rakennetaan Oulun Toppilassa vuonna 2012.
 
Lappeenrannassa sijainnut Konnunsuon vankila lakkautettiin vuonna 2011 ja muutettiin vastaanottokeskukseksi seuraavana vuonna.

VäestönmuutoksetMuokkaa

Suomen väkiluku on kasvanut 2010-luvulla verkkaisesti. Väkiluku oli vuoden 2010 lopussa 5 375 276, vuoden 2016 heinäkuun lopussa 5 495 830. Väestönkasvua on siis puolessa vuosikymmenessä tapahtunut vain 2,2 %.

Suomalaisnaisten hedelmällisyys nousi tilapäisesti 2000-luvun ensivuosikymmenen lopulla, mutta 2010-luvulla se alkoi laskea tuntuvasti. Vielä vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87, eli korkeampi kuin kertaakaan vuoden 1969 jälkeen, mutta vuonna 2017 vastaava luku oli enää vain 1,49.[5] Syntyvyys on laskenut useita vuosia peräkkäin ja vuoden 2015 lopussa syntyi vähemmän lapsia kuin kertaakaan sitten 1860-luvun nälkävuosien.[6] Vuonna 2016 kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän ensimmäistä kertaa sotavuosia lukuun ottamatta.[7] Vielä vuonna 2009 Suomessa syntyi yli 60 000 lasta, mutta vuonna 2017 syntyi vain noin 50 000 lasta.[8][9][5][10]

2010-luvulla väestöä on kasvattanut lähinnä maahanmuutto syntyvyyden laskiessa.[11] Ulkomaalaisten määrä kaksinkertaistui vuosina 2005–2015. Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä nousi räjähdysmäisesti, mikä vaati yhteiskunnalta nopeita toimenpiteitä. Monia tyhjillään olevia kouluja, hotelleja ja kerrostaloja muutettiin vastaanottokeskuksiksi. Vuonna 2017 turvapaikanhakijoiden määrä putosi kuitenkin entiselleen.[12]

Suomessa oli vuonna 2017 384 123 ulkomaalaistaustaista henkilöä, eli 7,0 % Suomen väestöstä. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.[13][14] Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat:

  1.   Neuvostoliitto 75 801 (1,38 %)
  2.   Viro 51 539 (0,94 %)
  3.   Ruotsi 32 424 (0,59 %)
  4.   Irak 20 232 (0,37 %)
  5.   Somalia 19 807 (0,36 %)
  6.   Jugoslavia 12 229 (0,22 %)
  7.   Kiina 11 303 (0,21 %)
  8.   Vietnam 10 817 (0,20 %)
  9.   Thaimaa 10 517 (0,19 %)
  10.   Afganistan 8 930 (0,16 %)

Etenkin aasialaisten ja afrikkalaisten maahanmuuttajien määrä on noussut. Vuonna 2007 aasialaisia oli 39 664 ja afrikkalaisia 21 509, kun taas vuonna 2017 aasialaisia oli 107 319 ja afrikkalaisia 48 749.

Toisen maailmansodan jälkeiset suuret ikäluokat näkyivät edelleen vuosittain ylöspäin kohoavana pullistumana väestöpyramidissa, 2010-luvulla he olivat 60–75-vuotiaita.[15]

Pitkän ajan trendeistä jatkuivat väestön ikääntyminen ja keskimääräisen elinajanodotteen kasvu. Vuonna 2009 Suomessa syntyneiden poikien elinajanodote oli 76,5 vuotta ja tyttöjen 83,1 vuotta.[9] Vastasyntyneen elinajanodote vuonna 2017 oli 78,7 vuotta pojilla ja 84,2 vuotta tytöillä.[5] Keskimääräiset toteutuvat eliniät muodostunevat huomattavasti synnyinvuoden odotteita korkeammiksi, kuten aiempienkin sukupolvien.[16]

Kuntien välisessä muuttoliikkeessä ”Nurmijärvi-ilmiön” on todettu taittuneen 2010-luvulla, ja väestönkasvu on jälleen vilkastunut kasvukeskuksissa kehyskuntien sijaan. Väkilukuaan ovat kasvattaneet erityisesti Helsinki, Tampere, Oulu ja Espoo. Vuonna 2013 Suomessa oli jo yhdeksän yli sadantuhannen asukkaan kaupunkia: Helsinki (612 664 asukasta), Espoo (260 753 asukasta), Tampere (220 446 asukasta), Vantaa (208 098 asukasta), Oulu (193 798 asukasta), Turku (182 072 asukasta), Jyväskylä (134 658 asukasta), Kuopio (106 342 asukasta) ja Lahti (103 364 asukasta).[17] Väestömäärän lasku jatkuu Itä- ja Pohjois-Suomessa.

TalouselämäMuokkaa

 
Nokian pääkonttori oli Microsoftin omistuksessa vuosina 2013–2017. Tämän jälkeen rakennuksesta tuli Tiedon pääkonttori.

Suomen bruttokansantuote (BKT) on kasvanut hyvin vähän vuonna 2008 alkaneesta finanssikriisistä lähtien. Edellisellä vuosikymmenellä taloudelle tärkeä Nokia myytiin vuonna 2013 Microsoftille, minkä jälkeen Suomesta on lähtenyt ICT-alan työpaikkoja. Toisaalta peliteollisuus on kasvanut 2010-luvulla muun muassa Rovion ja Supercellin menestyksen myötä. Suomeen ovat investoineet muun muassa Google ja Yandex.

Vuonna 2015 BKT oli ennakkotietojen mukaan 207 miljardia euroa. Käytännössä BKT on suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2006.[18]

Suomen vaihtotase on 2010-luvulla ollut alijäämäinen johtuen viennin ongelmista ja Venäjälle langetetuista talouspakotteista.

Työttömyysaste on kasvanut 2010-luvun alkupuolella edeltävän vuosikymmenen lopun lukemista. Vuonna 2015 työttömyysaste oli 9,4 prosenttia.[19] Tämän jälkeen työttömyysaste on hieman laskenut: vuonna 2018 se oli 7,4 prosenttia.[20]

Suomen valtionvelka on ollut reippaassa kasvussa 2010-luvulla. Velan määrä ylitti 100 miljardia euroa vuonna 2016.[21] Velan määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2009. Syksyllä 2014 Standard & Poor's alensi Suomen luottoluokitusta parhaasta AAA-luokasta toiseksi parhaaseen AA+-luokkaan. Samoin tekivät myös Fitch ja Moody's vuonna 2016.[22]

Vuokrien kasvu on jatkunut 2010-luvulla erityisesti kasvukeskuksissa. Pienten yksiöiden arvo ja kysyntä kasvukeskusten keskusta-alueilla on noussut reippaasti 2010-luvulla[23].

Vähittäiskaupassa näkyvimpiä tapahtumia ovat olleet Suomen Lähikaupan myyminen Keskolle sekä Anttila-tavarataloketjun konkurssi. Verkosta ostaminen on yleistynyt selvästi.

RikollisuusMuokkaa

Rikollisuus ei juurikaan ole lisääntynyt Suomessa 2010-luvulla, joskin erityisesti Internetin kautta tapahtuneet petokset ovat lisääntyneet.[24] Henkirikokset ovat vähentyneet edellisvuosikymmeniin verrattuna.[25]

Seksuaalirikokset ja niistä langetetut rangaistukset ovat herättäneet runsaasti mediahuomiota ja kiivasta keskustelua 2010-luvulla. Seksuaalirikollisten tuomioita on usein pidetty liian lievinä.[26][27][28][29] Kansainvälisen, seksuaalisen häirinnän vastaisen Me Too -kampanjan vaikutukset ovat näkyneet myös Suomessa.

Aarnio-vyyhtiMuokkaa

Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio vangittiin marraskuussa 2013 epäiltynä törkeistä lahjus- ja virkarikoksista. Aarnion epäiltiin olleen tiiviisti mukana Trevoc-seurantalaiteyhtiön toiminnassa ja saaneen siltä runsaasti hämäriä etuuksia. Myöhemmin Aarnion hallusta löytyi suuria summia rahaa, josta suuren osan on epäilty olevan peräisin huumekaupasta. Tutkintavankeus kesti jopa kaksi vuotta, minkä jälkeen hänet laskettiin vapaalle jalalle odottamaan tuomiota. Vyyhdin oikeuskäsittely oli maaliskuuhun 2016 mennessä maksanut yli 7 miljoonaa euroa ja muodostunut Suomen historian kalleimmaksi rikosoikeudenkäynniksi.

Trevoc-jutussa Aarnio tuomittiin syyskuussa 2016 Helsingin hovioikeudessa kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Aarnio määrättiin pantavaksi viralta. Joulukuussa 2016 Helsingin käräjäoikeus langetti Aarniolle 10 vuoden vankeusrangaistuksen yhteensä 22 rikoksesta, muun muassa kuudesta törkeästä huumausainerikoksesta ja lukuisista törkeistä virkarikoksista. Aarnio valitti tuomiosta hovioikeuteen. Hänet päästettiin kesäkuussa 2018 vapaaksi odottamaan Helsingin hovioikeuden tuomiota, koska sen antaminen siirtyy vuoteen 2019.

Turun terrori-isku 2017Muokkaa

Pääartikkeli: Turun isku 2017

Elokuun 18. päivänä vuonna 2017 Turun keskustassa tapahtui Suomen historian ensimmäinen jihadistipohjalta tehty terroriteko, jossa marokkolainen turvapaikanhakija Abderrahman Bouanane hyökkäsi veitsellä kymmenen henkilön kimppuun. Heistä kaksi sai surmansa ja kahdeksan loukkaantui eriasteisesti. Myös Bouanane loukkaantui poliisin ammuttua häntä jalkaan. Ilmoituksensa mukaan Bouanane teki teon terroristijärjestö Isisin soturina järjestön puolesta, mutta Isis ei ottanut teosta vastuuta. Seuraavana vuonna Bouanane tuomittiin teosta elinkautiseen vankeuteen.

LiikenneMuokkaa

 
Länsimetron ensimmäinen vaihe Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään saatiin valmiiksi matkustajaliikenteelle marraskuussa 2017 useiden viivästysten jälkeen. Kuvassa Matinkylän metroasema.
 
Škoda Octavia on 2010-luvulla eräs Suomen suosituimmista automalleista.

RaideliikenneMuokkaa

2010-luvulla VR on edelleen monopoliasemassa rautateiden henkilöliikenteessä. Kaukojunaliikenne hoidetaan yleensä InterCity- tai Pendolino-junilla; suuri osa vanhoista sinisistä pikajunavaunuista on jo romutettu. VR:n ja Venäjän rautateiden yhteinen hanke, Helsingin ja Pietarin välinen nopea Allegro-juna aloitti liikennöinnin joulukuussa 2010. Pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteessä uudet, sveitsiläisvalmisteiset Flirt-junat ovat suurimmaksi osaksi syrjäyttäneet vanhat, Valmetin valmistamat Sm1- ja Sm2-junat. 2010-luvulle tultua lähes kaikki merkittävät rataosuudet oli jo sähköistetty. Seinäjoki-Vaasa-rata sähköistettiin 2011 ja Rovaniemi-Kemijärvi-rataosuus 2014.

Raideliikenteen suuria projekteja 2010-luvulla ovat olleet Kehärata (2015), joka toi junayhteyden Helsinki-Vantaan lentoasemalle sekä Länsimetro (2017) eli Helsingin metron jatke Espoon Matinkylään. Myös Tampereen pikaraitiotien ja Raide-Jokerin rakentaminen on aloitettu, mutta ne saadaan käyttöön vasta 2020-luvulla.

TieliikenneMuokkaa

Yksityisautoilu on edelleen suosittua 2010-luvun Suomessa. Läpi vuosikymmenen eniten ensirekisteröityjä automerkkejä ovat olleet Toyota, Volkswagen ja Škoda. Suosituimpia henkilöautomalleja ovat olleet Škoda Octavia, Volkswagen Golf, Nissan Qashqai, Toyota Auris ja Toyota Avensis.[30]

Osuuttaan kotimaanliikenteen matkustajista ovat kasvattaneet halpabussiyhtiöt, kuten vuonna 2011 perustettu Onnibus. Hintakilpailu on lisääntynyt.

Useissa Suomen kaupungeissa on otettu käyttöön moderni kaupunkipyöräjärjestelmä, esimerkiksi "Alepa-fillarit" Helsingissä 2016 ja "Viking Line -pyörät" Turussa 2018. Vuonna 2019 suurten kaupunkien katukuvaan ilmestyi vuokrattavia sähköpotkulautoja, jotka ovat herättäneet paitsi innostusta, myös huolta suurten nopeuksien aiheuttamista vaaratilanteista.[31]

Laiva- ja lentoliikenneMuokkaa

Matkustajamäärät Suomenlahden yli Viroon ovat rikkoneet aiempia ennätyksiä. Vuonna 2016 Helsingin ja Tallinnan välisen laivaliikenteen matkustajamääräksi tilastoitiin lähes 9 miljoonaa.[32]

Finnair on edelleen Suomen kansallinen lentoyhtiö. Yhtiö otti 2015 ensimmäisenä eurooppalaisena yhtiönä käyttöön uuden Airbus A350 XWB -koneen. Lyhyitä alueellisia lentoja sekä syöttöliikennettä Finnairille vuodesta 1998 lentänyt Finncomm Airlines myytiin osittain Finnairille sekä brittiläiselle Flybelle vuonna 2011. Vuonna 2015 yhtiö siirtyi kokonaan suomalaisomistukseen ja alkoi käyttää nimeä Nordic Regional Airlines (NORRA).

LiikenneturvallisuusMuokkaa

Liikenneturvallisuus jatkoi kohenemistaan 2010-luvulla. Vuosina 2010–2017 tieliikenteessä kuoli keskimäärin noin 250 ihmistä vuodessa. Vastaavasti vuosina 2003–2008 tieliikenteessä kuoli keskimäärin hieman yli 350 ihmistä vuodessa.[33]

Vuosikymmenen vakavimpia liikenneonnettomuuksia ovat olleet Jämijärven lento-onnettomuus 20.4.2014, Raaseporin tasoristeysturma 26.10.2017 ja Kuopion linja-autoturma 24.8.2018.

ArkkitehtuuriMuokkaa

 
Hotelli Torni Tampere valmistui vuonna 2014.

2010-luvulla korkea rakentaminen on jälleen lisännyt suosiotaan. Vuosikymmenen aikana valmistuneita tornitaloja ovat muun muassa Turun Ikituuri (2011), Hotelli Torni Tampere (2014), Jyväskylän Maailmanpylväs (2014) ja Espoon Niittyhuippu (2017). Vuonna 2019 Helsingin Kalasatamaan valmistunee Suomen ensimmäinen pilvenpiirtäjä, 35-kerroksinen ja 134 metriä korkea Majakka. Vuosikymmenelle tyypillisiä ovat olleet myös puurakenteiset ja erikoisen muotoiset rakennukset, esimerkkeinä Kampin kappeli (2012), Saamelaiskulttuurikeskus Sajos (2012), Suomen luontokeskus Haltia (2013), Löyly (2016) ja Helsingin keskustakirjasto Oodi (2018). Muita merkittäviä 2010-luvulla valmistuneita rakennuksia ovat muun muassa Vantaan Pyhän Laurin kappeli (2010), Helsingin Musiikkitalo (2011), Seinäjoen uusi kaupunginkirjasto Apila (2012), Kangasala-talo (2014) sekä Helsingin Uusi lastensairaala (2018).

Uusien kauppakeskusten nopeatahtinen rakentaminen on jatkunut 2010-luvulla. Siinä missä edellisinä vuosikymmeninä kauppakeskuksia avattiin lähinnä suurimpiin kasvukeskuksiin ja keskisuurten kaupunkien ydinkeskustoihin, 2010-luvulla kauppakeskukset ovat yleistyneet myös ruuhka-Suomen ulkopuolella sijaitsevien kaupunkien laitamilla. Tämä on heikentänyt keskustojen vetovoimaa.[34] Lahden Karisma avattiin vuonna 2011, Kouvolan Veturi 2012, Kuopion Matkus niin ikään 2012, Porin Puuvilla 2014, Jyväskylän Seppä 2017 ja Ideapark Seinäjoki 2019. Myös suurimpiin kaupunkeihin on noussut nopeatahtisesti useita uusia kauppakeskuksia: Helsinkiin avattiin Kaari vuonna 2013 ja Redi 2018, Ouluun avattiin Ideapark 2014 ja Valkea 2016, sekä Tampereelle avattiin kauppakeskus Ratina 2018. Vuonna 2019 Helsingin Pasilaan avattiin Pohjoismaiden suurin kauppakeskus Mall of Tripla.[35] Omalaatuisimpia kauppakeskuksia Suomessa on Vaalimaalla sijaitseva, vuonna 2018 valmistunut outlet-tyyppinen kauppakeskus Zsar. Koska kauppapaikkoja on jo niin paljon, useat kauppakeskukset ovat kärsineet asiakaskadosta.[36]

Uusia asuinalueita on jälleen noussut etenkin pääkaupunkiseudulle, esimerkiksi Helsingin Jätkäsaari, Kuninkaantammi ja Kalasatama, Espoon Suurpelto sekä Vantaan Kivistö. Muualla Suomessa sijaitsevia uusia asuinalueita ovat muun muassa Tampereen Niemenranta ja Vuores, Jyväskylän Äijälänranta sekä Kuopion Saaristokaupunki. 2010-luvun asuintaloarkkitehtuurissa korostuu runsas ja vaihteleva värimaailma.[37]

Guggenheim-museon suunnittelu Helsinkiin on jatkunut 2010-luvulla, ja kaupunkibulevardeja on suunniteltu tiivistämään asumista erityisesti pääkaupunkiseudulla. Joitakin vanhahkoja, merkittäviä rakennettuja ympäristöjä on uudisrakennettu perinteisiä arvoja kunnioittaen, esimerkiksi Espoon Tapiolaa.

KoulutusMuokkaa

Digitaalisten laitteiden merkitys osana opetusta on kasvanut merkittävästi. Perinteisiä koulukirjoja käytetään vähemmän kuin ennen. Oppilaiden osallistaminen koulun toimintaan on kasvanut: kouluissa on esimerkiksi oppilaskuntia, tukioppilaita ja ympäristöraateja.[38] Ylioppilaskirjoitukset muuttuivat vuosina 2016–2019 vaiheittain sähköisiksi.[39]

Vuosikymmenen ensimmäisenä päivänä aloitti toimintansa Aalto-yliopisto, kun Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu yhdistyivät. Samana päivänä myös Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi.

Pitkään peruskoulun yläluokkalaisten oppimistuloksia mittaavien PISA-tulosten kärkimaana ollut Suomi on alkanut 2010-luvulla taantua monella mittarilla niin absoluuttisesti kuin suhteessa muihin maihin. Viro on noussut Suomen ohi kaikessa paitsi lukutaidossa.[40] Suomalaisoppilaista luku- ja laskutaidon minimitason alitti 5–6 prosenttia 2000-luvun alussa ja 12–13 prosenttia vuonna 2012. Eniten huolenaiheita on herättänyt poikien, etenkin itä- ja pohjoissuomalaisten, heikentynyt suoriutuminen ja yrittäminen. Heistä jopa joka neljäs alitti minimitason.[41] Tytöillä taas on enemmän opiskelumotivaatiota ja uskoa tulevaisuuteen. Kaukana kotiseudulta olevan työelämän on tutkittu olevan pojille kovin vierasta.[42]

Uskonto ja siviilisäätyMuokkaa

 
Jyväskylän Kuokkalan kirkko valmistui vuonna 2010.

Vuoden 2009 lopussa 79,7 prosenttia suomalaisista kuului Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon[43] ja vuoden 2018 lopussa 69,7 prosenttia.[44] Ortodoksiseen kirkkoon kuului niin vuoden 2009 kuin vuoden 2017 lopussa reilut yksi prosentti suomalaisista.[9][5] Kirkosta eroaminen on yleistynyt voimakkaasti: vuosina 2010−2018 Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta on eronnut yli puoli miljoonaa ihmistä, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuosina 2000−2009 ja lähes kolme kertaa enemmän kuin vuosina 1990−1999. Huomattavia eropiikkejä on tapahtunut etenkin lokakuussa 2010 Yle TV2:n Homoilta-ohjelman jälkeen[45] sekä marras-joulukuussa 2014, kun eduskunta oli äänestänyt ns. tasa-arvoisesta avioliittolaista.[46]

Evankelis-luterilaisen kirkon suorittamien kirkollisten vihkimisten osuus kaikista vihkimisistä on laskenut alle puoleen. Vuonna 2010 kirkollisten vihkimisten osuus oli 55 prosenttia[43], ja vuonna 2017 vain 41,2 prosenttia.[47] Samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli Suomessa lailliseksi maaliskuun alussa 2017. Kaikki papit eivät kuitenkaan ole alkaneet vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, koska se on ristiriidassa perinteisen kirkon käsityksen ja Raamatun sanan kanssa.[48]

Matkapuhelimet ja tietotekniikkaMuokkaa

 
Nokia Lumia 800 julkaistiin lokakuussa 2011.

2010-luvulla erityisesti Applen iPhone-puhelimet ja Samsungin valmistamat puhelimet ovat olleet suosittuja. Etenkin vuosikymmenen alkupuoliskolla Nokia Lumia -puhelimet olivat suosittuja. Internet-yhteydet ovat nopeutuneet ja puhelinten toiminnot ovat kasvaneet. Matkapuhelimella ei enää pelkästään soiteta puheluita ja lähetetä tekstiviestejä, vaan myös käytetään internettiä, jaetaan sisältöä ja otetaan melko laadukkaitakin valokuvia. Sosiaalisen median suosio on noussut ja 2010-luvun suosittuja puhelinsovelluksia ovat muun muassa WhatsApp, Instagram, Snapchat, Airbnb ja Pokémon Go.

Vaikka Nokia myi matkapuhelinvalmistuksen Windowsille vuonna 2014, palasi Nokia brändinä muutaman vuoden päästä puhelinmarkkinoille. Vuonna 2017 HMD Global julkaisi uusia puhelimia Nokia-nimen alla. Eräs malleista perustuu suosittuun 3310-malliin.[49][50]

Myös vuosikymmenen uutuutta, tabletti- eli sormitietokoneita, kuten Applen iPad ja Samsung Galaxy Tab, myytiin vilkkaasti etenkin vuosikymmenen alussa ja puolivälissä. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla niiden myynti kuitenkin kääntyi laskuun.

Puhelinluettelot ovat käyneet jo vanhanaikaisiksi, koska matkapuhelimet ovat suurelta osin syrjäyttäneet lankapuhelimet, ja luetteloissa on ollut vain melko harvoja matkapuhelinnumeroita. Myös internetyhteyksien laajeneminen lähes kaikkien suomalaisten käyttöön on vähentänyt puhelinluetteloiden tarvetta. Suomessa viimeiset paperiset puhelinluettelot julkaistiin vuonna 2016, ja jaettiin alkuvuodesta 2017.

Suomen kieliMuokkaa

2010-luvun uudissanoja tai vuosikymmenen aikana runsaasti tiedostusvälineissä käytettyjä sanoja. Lähteenä 2010-luvun aikana julkaistujen Mitä missä milloin -kirjojen luettelot vuoden sanoista:

KirjallisuusMuokkaa

 
Tommi Kinnunen.
 
Katja Kettu.

2010-luvun kirjallisuudessa korostuu edellisen vuosikymmenen tavoin tyylien ja lajien runsaus sekä genreluokitusten epätarkkuus. Vuosikymmenen uusia kirjailijatulokkaita ovat muun muassa Tommi Kinnunen ja Pauliina Rauhala. Tommi Kinnunen tunnetaan historiallisista romaaneistaan, joista hänen esikoisteoksensa Neljäntienristeys (2014) on voittanut useita palkintoja.[51][52][53] Pauliina Rauhala debytoi vuonna 2013 lestadiolaisen naisen asemaa käsittelevällä menestysromaanillaan Taivaslaulu. Katja Kettu teki läpimurtonsa vuonna 2011 sota- ja rakkausromaanillaan Kätilö. Riikka Pulkkinen on erikoistunut romaaneihin, jotka käsittelevät vaikeita teemoja kuten sairauksia ja menetyksiä, esimerkkeinä Totta (2010) ja Vieras (2012).[54][55] Sofi Oksanen on menestyksekkäästi jatkanut omalla linjallaan, ja hänen historiallinen romaaninsa Kun kyyhkyset katosivat (2012) on ikään kuin jatko-osa hänen aiemmille romaaneilleen.

Myös vanhempi kirjailijapolvi on yhä menestynyt. Ilkka Remeksen kansainvälistä politiikkaa ja ajankohtaisia tapahtumia käsittelevät jännitysromaanit ovat toinen toisensa jälkeen nousseet Suomen myydyimpien romaanien joukkoon. Hänen suosituimpia teoksiaan ovat muun muassa Horna (2014) ja sen jatko-osa Jäätyvä helvetti (2015). Niin ikään Enni Mustosen perinteistä naisen elämää käsittelevät romaanit ovat olleet suosittuja, muun muassa Emännöitsijä (2015) ja Ruokarouvan tytär (2017). Jari Tervon teokset ovat myyneet yhä hyvin. Hänen inkeriläisten kohtaloa kuvaava romaaninsa Matriarkka (2016) herätti huomiota syyllistävyydellään.[56] Laila Hirvisaari jatkoi yhä menestyksekästä kirjailijanuraansa teoksillaan Minä, Katariina (2011), Me, Keisarinna (2013) sekä Hiljaisuus (2016). Leena Lehtolaiselta ilmestyi yhä suosittuja rikosromaaneja. Tuomas Kyrö kirjoitti suosittuja Mielensäpahoittaja-teoksia.[57][58][59][60][61][62]

Suosittuja ovat niin ikään olleet myös tasavallan presidentin vaimo Jenni Haukion runoantologia Katso pohjoista taivasta (2018)[63] sekä valtaisan suosituksi nettimeemiksi noussut Karoliina Korhosen sarjakuva Finnish Nightmares (2016).[64]

Finlandia-palkinnotMuokkaa

2010-luvun Finlandia-palkitut kirjat ovat:

TelevisioMuokkaa

 
Huippusuositun Putous-sarjan tunnetuimpia sketsihahmoja on muun muassa Riku Niemisen esittämä Munamies vuodelta 2011.
 
Sami Hedberg, Arman Alizad ja Joona Kortesmäki Lauantaiprojektin nauhoituksissa 2011.

LähetystekniikkaMuokkaa

2010-luvulla kaikki Suomen televisiolähetykset ovat digitaalisia. Vuosikymmenen aikana ollaan myös siirtymässä teräväpiirtolähetyksiin, kuitenkin normaalitasoiset SD-lähetykset loppuvat vasta vuonna 2020. Vuosina 2011–2014 Ylellä oli käytössä erillinen teräväpiirtokanava Yle HD, joka esitti sekä ykkös- että kakkosverkon ohjelmistoa. Jo ennen kyseisen kanavan käyttöönottoa Yle oli lähettänyt satunnaisesti kokeiluluonteisia teräväpiirtolähetyksiä. Tammikuun lopulla 2014 Yle HD:n tilalle tuli jokaista Ylen kanavaa varten oma teräväpiirtokanava.[65] MTV3 HD aloitti elokuussa 2011. Nelonen HD aloitti kaapelikanavana jo vuonna 2008, mutta antenniverkossa se alkoi näkyä vasta marraskuussa 2017.

Vuoden 2013 alussa televisiomaksun korvasi Yle-vero, jonka tarkoituksena on rahoittaa Yleisradion toimintaa. Televisiomaksusta poiketen Yle-veron maksaminen on pakollista myös niille, jotka eivät katso televisiota. Alle 18-vuotiaat sekä pienituloisimmat on kuitenkin vapautettu verosta. Ahvenanmaalla Yle-veron korvaa yhä paikallinen televisiomaksu.

Viihde- ja asiaohjelmatMuokkaa

2010-luvun suosituimpia viihdeohjelmia ovat olleet muun muassa humoristisuudestaan tunnetut Putous ja Posse, ajankohtaisia asioita käsittelevät satiirisarjat YleLeaks ja Noin viikon uutiset sekä musiikkiohjelmat Vain elämää ja SuomiLOVE. Varsinkin Putous on ollut kausi toisensa jälkeen valtava tv-hitti, joka on parhaimmillaan kerännyt ruudun ääreen lähes 1,5 miljoonaa katsojaa[66][67] ja tuonut julkisuuteen useita sketsihahmoja, kuten Marja Tyrni (2010) ja Munamies (2011). Vain elämää -sarjan jaksot ovat monella tuotantokaudella keränneet parhaimmillaan lähes miljoona katsojaa[68][69] sekä tuoneet uusia hittikappaleita radioiden soittolistoille.

2010-luvun suosittuja keskusteluohjelmia ovat olleet muun muassa Puoli seitsemän, Enbuske, Veitola & Salminen sekä jo edellisellä vuosikymmenellä aloittanut Arto Nyberg.

Tositelevisio-ohjelmatMuokkaa

Edellisellä vuosikymmenellä ilmiöksi muodostuneiden tositelevisiosarjojen suosio jatkui 2010-luvulla. Kultainen Venla -palkinnon saaneita tositelevisio-ohjelmia ovat muun muassa Kadonneen jäljillä, Ensitreffit alttarilla, Suomen huutokauppakeisari sekä Duudsonit tuli taloon. 2010-luvun tunnetuimpiin televisioesiintyjiin kuuluvat muun muassa Sami Hedberg, Arman Alizad, Riku Nieminen, Anni Hautala, Janne Kataja ja Jyrki Sukula. Arman Alizad käsittelee ohjelmissaan muun muassa äärimmäisissä oloissa eläviä ihmisiä ja suomalaisessa yhteiskunnassa puhuttavia aiheita. Jyrki Sukula taas tunnetaan erityisesti ruokaohjelmistaan.

Edellisellä vuosikymmenellä aloittaneet kilpailuohjelmat Idols ja Tanssii tähtien kanssa jatkoivat suosiotaan. Vuonna 2012 Idolsin rinnalle tuli toinen suosittu laulukilpailuohjelma The Voice of Finland. Suositut tietovisaohjelmat Haluatko miljonääriksi? ja Heikoin lenkki palasivat televisioon pitkän tauon jälkeen vuosikymmenen jälkipuoliskolla, kuten myös legendaarinen parisuhdevisailu Napakymppi.

Syksyllä 2013 esitetty Julkkis Big Brother keräsi ruudun ääreen runsaasti katsojia.[70] Hyvin uudenlainen televisiosarja on vuonna 2015 aloittanut Sohvaperunat, jossa näytetään televisionkatsojien reaktioita viime aikoina esitetyistä, usein mieleenpainuneista kohtauksista. Palkittu Docventures-sarja yhdisteli dokumenttien katselun, elokuvakerhomaiset keskustelut ja sosiaalisen median.

Draama ja komediaMuokkaa

2010-luvun tunnetuimpiin suomalaisiin fiktiivisiin televisiosarjoihin kuuluvat muun muassa draamasarja Taivaan tulet ja sketsisarja Siskonpeti. Erityisen suosittuja sarjoja ovat olleet esimerkiksi draamasarja Pirunpelto ja poliisisarja Roba, jotka ovat parhaimmillaan kerännyt television ääreen yli miljoona katsojaa.[71][72]

Myös pitkäaikainen draama- ja saippuasarja Salatut elämät jatkoi vankkaa suosiotaan, joskin jonkin verran pienemmässä mittakaavassa kuin edellisellä vuosikymmenellä. Vuosikymmenen alkupuolella esitetyt rikosdraamasarja Helppo elämä ja rakkausdraamasarja Klikkaa mua on palkittu Kultaisella Venlalla, myöhempiä palkittuja draamasarjoja ovat muun muassa Mustat lesket ja Koukussa.

TubettaminenMuokkaa

Internetkulttuurin kehittyminen on saanut aikaan uuden ilmiön, tubettamisen eli videoiden luomisen omaan YouTube-kanavaan. Videot ovat suosittuja erityisesti nuorison keskuudessa. Tunnetuiksi tubettajiksi ovat nousseet muun muassa Tuure Boelius, Eeddspeaks, Herbalisti, Lakko, Arttu Lindeman, Mansikkka, Mariieveronica, Mmiisas ja Soikku. Vuonna 2018 suosituin YouTube-kanava oli Duudsonien Dudesons, toiseksi suosituin oli Angry Birds -kanava ja kolmanneksi suosituin oli TheRelaxingEnd -kanava.[73]

Vuodesta 2014 Helsingissä on järjestetty Tubecon-tapahtuma, jossa tubettajat tapaavat fanejaan. Tapahtuma on kerännyt kymmeniä tuhansia nuoria ja ollut vuosi vuodelta suositumpi. Tapahtuma on levinnyt myös ulkomaille. Vuoden 2018 Tubecon-tapahtuman kävijämääräksi tilastoitiin yhteensä noin 17 000.[74]

MusiikkiMuokkaa

 
Haloo Helsinki esiintymässä Rakuuna Rockissa Lappeenrannassa 2014.
 
Robin esiintymässä Ilosaarirockissa Joensuussa 2015.
 
Saara Aalto edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 2018 kappaleellaan Monsters.

Vuosikymmenen menestyksetMuokkaa

2010-luku on Suomessa ollut erityisesti popin ja rapin aikakautta. Vuosikymmenen menestyneimpiin suomalaisiin kevyen musiikin esittäjiin kuuluvat muun muassa Jenni Vartiainen ja Robin. Jenni Vartiaisen albumi Seili (2010) on myynyt yli 150 000 kappaletta. Albumilla on esimerkiksi pitkään listojen kärkisijoilla ollut hitti Missä muruseni on. Teinipoppari Robin teki alkuvuonna 2012 vain 13-vuotiaana läpimurtonsa kappaleellaan Frontside Ollie, ja muun muassa kyseisen hitin sisältävä Robinin esikoisalbumi Koodi on myynyt lähes 120 000 kappaletta.[75]. Niin ikään Chisun hitit saivat runsaasti radiosoittoa: muun muassa hänen itse sanoittamansa ja säveltämänsä Kohtalon oma (2011) on eräs vuosikymmenen menestyssävellyksistä. Haloo Helsingin singlet nousivat toinen toisensa jälkeen Suomen radiolistan kärkeen. Runsaasti radiosoittoa ovat saaneet muun muassa Maailman toisella puolen (2011) ja Vapaus käteen jää (2013). 2010-luvun poplaulajien eturiviin kuuluu myös Sanni, jonka hittejä ovat muun muassa 2080-luvulla (2015) ja Vahinko (2016).

Suomiräppäreistä esimerkiksi Cheek ja JVG ovat vakiinnuttaneet suosionsa. Cheekin kappaleista listaykkösiksi ovat nousseet esimerkiksi Anna mä meen (2012) ja Timantit on ikuisia (2013), JVG:n menestyksiä ovat taas muun muassa Häissä (2011) ja Huominen on huomenna (2014). Rapin ja hip hopin menestyjiä ovat olleet myös muun muassa Petri Nygård, Mikael Gabriel ja Teflon Brothers.

Monen entisen yhtyeen laulaja on jatkanut menestystään soolouralla: Elonkerjuu-yhtyeestä irtautunut Lauri Tähkä jatkoi suosiotaan, vaikka ei laulanut enää edellisen vuosikymmenen tapaan pohjalaismurteella. Takavuosien huippusuosituista tyttöbändeistä irtautuneet Erin ja Vesala ovat menestyneet myös soolouralla: Erinin hiteistä on soinut tiheään radiossa muun muassa Ei taida tietää tyttö (2013) ja Vesalan hiteistä esimerkiksi Älä droppaa mun tunnelmaa (2016).

Perinteisemmän musiikin suurimpia nimiä ovat olleet muun muassa Suvi Teräsniska ja Arttu Wiskari. Wiskarin laulut ovat herättäneet huomiota rohkeilla sanoituksillaan, esimerkkeinä Sirpa (2014) ja Kahvimaito (2015). Myös muun muassa Kaija Koon, Juha Tapion, Jari Sillanpään ja Yö-yhtyeen suosiot ovat jatkuneet. Radioissa ovat soineet tiuhaan muun muassa Kaija Koon Vapaa (2010), Juha Tapion TSNEH (Tykkään susta niin että halkeen) (2013) ja Jari Sillanpään Sinä ansaitset kultaa (2014). J. Karjalainen palasi suosionsa huipulle vuonna 2013 hitillään Mennyt mies ja jatkaa yhä uraansa.

2010-luvulla edesmenneitä kevyen musiikin henkilöitä olivat muun muassa sinivalkoisesta äänestään tunnettu Topi Sorsakoski (1952–2011), pitkäaikaisimpiin kotimaisiin tanssi-iskelmälaulajiin kuulunut Annikki Tähti (1929–2017) ja legendaarisen Yö-yhtyeen keulakuva Olli Lindholm (1964–2019).

Laulukilpailut ja musiikkiohjelmatMuokkaa

Jo edellisellä vuosikymmenellä suosituiksi tulleiden Idols-tyyppisten televisio-ohjelmien suosio jatkui. Tosin näiden laulukilpailujen tuomien uusien esiintyjien menestys ei useinkaan yltänyt esikoisalbumia pidemmälle. 2010-luvun Idols-voittajia ovat muun muassa Martti Saarinen ja Diandra Flores. Uusi tulokas tällä vuosikymmenellä oli The Voice of Finland, jonka ensimmäinen tuotantokausi alkoi vuoden 2011 lopussa. The Voice of Finlandin ensimmäinen tuotantokausi toi julkisuuteen etenkin Saara Aallon ja Jesse Kaikurannan, tosin kauden voitti Mikko Sipola.

Vuonna 1985 aloitettuja Seinäjoen tangomarkkinoita on järjestetty joka vuosi myös 2010-luvulla. Tangomarkkinat ovat tuoneet julkisuuteen esimerkiksi Marko Maunukselan ja Kyösti Mäkimattilan. Legendaarinen iskelmälaulukilpailuohjelma Syksyn sävel teki paluun vuonna 2011, mutta sitä esitettiin viimeksi syksyllä 2013. 2010-luvulla Syksyn sävelen voittaneita kappaleita ovat olleet Jari Sillanpään En se olla saa (2011), Jesse Kaikurannan Järjetön rakkaus (2012) ja Suvi Teräsniskan Täydellinen elämä (2013).

Suomessa alettiin syksyllä 2012 näyttää Vain elämää -televisiosarjaa, joka perustuu hollantilaiseen formaattiin. Sarjassa artistit seurustelevat viikon ajan keskenään ja jokaisena päivänä yksi artisteista on päivän artistina. Muut artistit esittävät kunakin päivänä päivän artistin kappaleista omantyylisiä versioitaan. Sarja on saanut Kultainen Venla- ja Pro Iskelmä -palkintoja. Vain elämää -sarjan ensimmäisen tuotantokauden kokoelmalevy on myynyt lähes 180 000 kappaletta, mikä tekee siitä kaikkien aikojen kuudenneksi myydyimmän kotimaisen musiikkialbumin.[75] Korkeille listasijoituksille yltäneitä Vain elämää -sarjan kappaleita ovat muun muassa Erinin Mitä tänne jää (2012), Elastisen Naurava kulkuri (2014), Antti Tuiskun Sata salamaa (2015) ja Mikael Gabrielin Lumi teki enkelin eteiseen (2016).

Kansainvälinen menestysMuokkaa

Eräät suomalaiset artistit ja yhtyeet ovat yhä menestyneet paitsi kotimaassa, myös ulkomailla. Jo edellisellä vuosikymmenellä menestynyt pop rock -yhtye Sunrise Avenue jatkoi suosiotaan: muun muassa kappaleet Hollywood Hills (2011) ja Lifesaver (2013) kuuluvat vuosikymmenen menestyssävellyksiin.[76][77][78][79] Myös metalliyhtye Nightwish jatkoi menestystään, tosin yhtyeen naislaulaja ei ollut enää kotimainen kuten aiemmin. Muun muassa ruotsalaisen Anette Olzonin laulama Storytime (2011) on menestynyt kansainvälisesti.[80][81][82]

Uusi ulkomaillakin menestynyt tulokas on poplaulaja Alma, jonka tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa Dye My Hair (2016)[83] ja Chasing Highs (2017).[84] Myös Saara Aalto on niittänyt kansainvälistä mainetta muun muassa tekemällä uraa Kiinassa vuonna 2013 sekä sijoittumalla hopeasijalle Ison-Britannian The X Factor -laulukilpailussa vuonna 2016.

Suomen menestys Euroviisuissa on 2010-luvulla ollut pääosin melko heikkoa. Vuonna 2014 Suomea edustanut rock-yhtye Softengine kappaleellaan Something Better tuli kuitenkin finaalissa sijalle 11, mikä on Suomen toiseksi paras sijoitus suhteessa osallistujamäärään. Kappale menestyi kohtalaisesti myös Irlannin singlelistalla.[85]

Levymyynnin väheneminenMuokkaa

Levymyynti on vähentynyt 2010-luvulla, ja useat tavarataloketjut ovat lopettaneet äänilevyjen myymisen. Vuonna 2014 musiikin digitaalinen myynti ylitti fyysiset äänitteet Suomessa ensimmäistä kertaa.[86] CD-levyjen vuotuinen myyntimäärä romahti vuosina 2002−2017 yhdeksästä miljoonasta vain noin miljoonan tietämille. Suosituimpia digitaalisia musiikkipalveluja ovat muun muassa Spotify, Deezer ja Tidal. Levy-yhtiöitä on muutettu musiikkiyhtiöiksi.[87]

MuutaMuokkaa

Helsingin Musiikkitalo valmistui Töölönlahteen vuonna 2011. Sibelius-museon jälkeen Suomen toinen musiikkimuseo, Finnish Music Hall of Famen, valmistui Helsingin Pasilaan syksyllä 2019.

ElokuvaMuokkaa

 
Tiina Lymi on yksi vuosikymmenen uusista ohjaajista.
 
Aku Louhimies vuosikymmenen jättimenestyksen, Tuntemattoman sotilaan kuvauksissa.
 
Jussi Vatanen on eräs 2010-luvun merkittävimpiä kotimaisia näyttelijöitä. Hän on voittanut vuosikymmenen aikana kaksi Kultainen Venla -palkintoa.

Kotimaisen elokuvan katsojaluvut jatkoivat nousuaan 2010-luvulla. Vuonna 2015 kotimaiset elokuvat saivat yhteensä ennätykselliset 2,6 miljoonaa katsojaa.[88] Vuosikymmenen menestyneimpiä elokuvaohjaajia ovat olleet muun muassa edellisellä vuosikymmenellä esikoisohjauksensa tehneet Dome Karukoski ja Aku Louhimies sekä uudet ohjaajatulokkaat Taneli Mustonen, Antti J. Jokinen ja Tiina Lymi.

Komedia, draama ja jännitysMuokkaa

2010-luku käynnistyi suomalaisen elokuvan kannalta varsin komeasti. Vuonna 2010 useat kotimaiset elokuvat ovat keränneet paljon katsojia, muun muassa Dome Karukosken ohjaama komedia Napapiirin sankarit, Arto Halosen ohjaama tositapahtumiin perustuva draamaelokuva Prinsessa sekä Jalmari Helanderin ohjaama jouluaiheinen kauhuelokuva Rare Exports.[89]

Vuonna 2013 ilmestyi Johanna Vuoksenmaan komedia 21 tapaa pilata avioliitto, joka on yli 400 000 katsojallaan kaikkien aikojen katsotuin kotimainen naisohjaajan elokuva.[90] Komediat ovat olleet suosittuja läpi vuosikymmenen: vuonna 2011 menestyi erityisesti Taru Mäkelän draamakomedia Varasto, vuonna 2015 Taneli Mustosen komedia Luokkakokous ja vuonna 2017 Marja Pyykön komedia Yösyöttö. Erityisen suosittu komedia on ollut Dome Karukosken Mielensäpahoittaja (2014)[91], ja suosiota niitti myös sen jatko-osa, Tiina Lymin Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja (2018).

Paljon katsojia on kerännyt myös Mika Kaurismäen road movie -elokuva Tie pohjoiseen (2012), Dome Karukosken draamaelokuva Leijonasydän (2013) sekä Markku Pölösen romanttinen draamaelokuva Oma maa (2018). Myös lukuisat Vares-jännityselokuvat ovat vakiinnuttaneet suosionsa.

Historialliset elokuvatMuokkaa

Historialliset elokuvat ovat olleet yhä suosittuja. Heti vuosikymmenen alussa ilmestynyt, Kari Väänäsen ohjaama ja Veikko Huovisen romaaniin perustuva Havukka-ahon ajattelija keräsi runsaasti katsojia. Niin ikään Antti J. Jokisen ohjaama, vuonna 2012 ensi-iltansa saanut Sofi Oksasen romaaniin perustuva Puhdistus menestyi hyvin.[92]

Sotia, eritoten toista maailmansotaa, on käsitelty vielä 2010-luvun elokuvissakin. Antti J. Jokisen menestystuotantoa on myös Katja Ketun esikoisromaaniin perustuva sota- ja rakkausdraama Kätilö (2015). Todellinen suurmenestys on Aku Louhimiehen ohjaama, vuonna 2017 ensi-iltansa saanut Tuntematon sotilas, joka on kerännyt yli miljoona katsojaa ja noussut Suomen kaikkien aikojen katsotuimmaksi kotimaiseksi elokuvaksi.

Edellisellä vuosikymmenellä suosioon tulleet elämänkertaelokuvat jatkoivat suosiotaan: niistä katsotuimpia ovat Teppo Airaksisen Juice ja Timo Koivusalon Olavi Virta (molemmat 2018).

Perhe-elokuvatMuokkaa

Myös monet perhe-elokuvat nousivat vuosikymmenen katsotuimpien elokuvien joukkoon, kuten vuoden 2016 katsotuin kotimainen elokuva Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu! sekä monet Risto Räppääjä -elokuvat.[93][94]

Käytettyjä näyttelijöitäMuokkaa

Vuosikymmenen käytetyimpiä näyttelijöitä ovat muun muassa Laura Birn, Samuli Edelmann, Aku Hirviniemi, Krista Kosonen, Jasper Pääkkönen, Pamela Tola ja Jussi Vatanen. Hirviniemi on näytellyt merkittäviä rooleja muun muassa Luokkakokous-elokuvassa ja uusimmassa Tuntematon sotilas-elokuvassa. Pääkkönen on näytellyt muun muassa Napapiirin sankarit- ja Leijonasydän-elokuvien pääosia sekä aloittanut kansainvälisen uransa kanadalais-irlantilaisessa televisiosarjassa Viikingit ja yhdysvaltalaisessa elokuvassa BlacKkKlansman. Edelmann debytoi Hollywoodissa vuonna 2011 näytellen elokuvassa Mission: Impossible – Ghost Protocol.

Uusimpia kasvoja edustavat muun muassa Kalle Lamberg ja Armi Toivanen. Toivasen merkittävimpiin rooleihin kuuluu päähenkilö Sanna elokuvassa 21 tapaa pilata avioliitto. Hieman varttuneempaa näyttelijäpolvea edustivat muun muassa Eero Aho, Samuli Edelmann, Peter Franzén ja Tommi Korpela. Aho tunnetaan muun muassa Antero Rokan roolista uusimmassa Tuntematon sotilas -elokuvassa. Antti Litja on eräs vanhimpia 2010-luvulla käytettyjä näyttelijöitä, joka muistetaan etenkin päähenkilön roolista Mielensäpahoittaja-elokuvassa.

Jussi-palkinnot ja katsotuimmat elokuvatMuokkaa

Parhaan elokuvan Jussi -palkinnon on 2010-luvulla saaneet seuraavat kotimaiset elokuvat:

Katsotuimmat elokuvat vuodesta 2010 eteenpäin (Suomen elokuvateattereissa):

Päivitetty 11.2.2019.[94]

UrheiluMuokkaa

 
Helsingissä juhlitaan jääkiekon MM-kultamitalia 2011.
 
Leo-Pekka Tähti vuonna 2014.

Suomen jääkiekkomaajoukkue voitti historiansa toisen jääkiekon maailmanmestaruuskullan toukokuussa 2011, kaataen loppuottelussa Ruotsin lukemin 6–1. Toukokuussa 2019 Suomi voitti taas jääkiekon MM-kultaa kaataen loppuottelussa Kanadan lukemin 3–1. Suomen alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue voitti vuosikymmenen aikana jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskullan kolmesti: vuosina 2014, 2016 ja 2019. Vuosikymmenen merkittävimpiä suomalaisia jääkiekkoilijoita ovat olleet muun muassa Jarkko Immonen, Mikko Koivu, Sebastian Aho, Patrik Laine, Jesse Puljujärvi, Marko Anttila, Mikko Lehtonen, Kaapo Kakko, maalivahdit Pekka Rinne ja Kevin Lankinen, sekä Mikael Granlund, joka muistetaan esimerkiksi ilmaveivistä vuodelta 2011.

Matti Heikkinen voitti vuonna 2011 hiihdon maailmanmestaruuskultamitalin 15 kilometrin perinteisen tyylin matkalla. Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin kahdeksannen kerran Suomessa vuonna 2017, jolloin ne järjestettiin Lahdessa seitsemännen kerran. Suomi sijoittui kilpailussa viidenneksi saaden yhden kultamitalin, yhden hopeamitalin ja kolme pronssimitalia. Iivo Niskanen voitti kultamitalin niin ikään 15 kilometrin perinteisen tyylin matkalla. Sen sijaan vuoden 2013 ja 2015 hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa Suomi koki pettymyksen saaden molemmissa vain yhden pronssimitalin. Heikkisen ja Niskasen lisäksi 2010-luvun merkittävimpiin hiihtäjiin kuuluvat Sami Jauhojärvi, Krista Pärmäkoski sekä edellisellä vuosikymmenellä Suomen parhaisiin hiihtäjiin kuulunut Aino-Kaisa Saarinen. Kaisa Mäkäräinen voitti kultaa kymmenen kilometrin takaa-ajossa ampumahiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa 2011.

Suomalaisten olympiamenestys on heikentynyt 2010-luvulla. Vuoden 2016 kesäolympialaisissa Suomi voitti vain yhden pronssimitalin ja menestys oli siten huonompi kuin missään aiemmissa olympialaisissa. Talviolympialaisissa 2010 Suomi jäi yhdellä hopealla ja neljällä pronssilla mitalin voittaneista maista kolmanneksi viimeiselle sijalle, mutta paransi jonkin verran menestystään talviolympialaisissa 2014 voitettuaan yhden kullan, kolme hopeaa ja yhden pronssin. Talviolympialaisissa 2018 Suomi voitti yhden kullan, yhden hopean ja neljä pronssia. Olympiakullat on voittanut Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi vuonna 2014 parisprintissä ja Iivo Niskanen vuonna 2018 50 kilometrin hiihdossa.

Vuosikymmenen loppumetreillä pidetyissä jalkapallon EM-karsinnoissa Suomen jalkapallomaajoukkue pääsi historiansa ensimmäistä kertaa EM-lopputurnaukseen. Menestynein pelaaja näissä karsinnoissa on ollut Teemu Pukki. Lopputurnaus pelataan kesällä 2020.

Menestyneitä urheilijoita ovat myös koripalloilija Lauri Markkanen, suunnistaja Minna Kauppi, painija Petra Olli, keihäänheittäjä Tero Pitkämäki sekä pyörätuolikelaaja ja -koripalloilija Leo-Pekka Tähti. Tähti on voittanut pyörätuolikelauksen paralympiakultaa kahdesti vuosikymmenen aikana ja MM-kultaa kolmesti.

2010-luvun suomalaisia Formula 1 -kuljettajia ovat olleet Kimi Räikkönen, Heikki Kovalainen ja Valtteri Bottas. Vuosikymmenen parhaat sijoitukset suomalaisilta ovat olleet Bottaksen toinen sija kaudella 2019 sekä Räikkösen kolmas sija kausilla 2012 ja 2018.

Ruoka ja juomaMuokkaa

 
Härkis, suomalaisista härkäpavuista valmistettu kasviproteiinivalmiste lanseerattiin vuonna 2016.
 
K-Citymarket Järvenpää, maailman paras ruokakauppa 2019.

2010-luvun alussa muun muassa superruoka ja erityisruokavaliot ovat olleet polttavia puheenaiheita ja laajalti mediassa käsiteltyjä asioita. Ruuanvalinnassa painopiste perinteisestä ravitsemuslähtöisestä ajattelusta oli laajalti siirtynyt tunteeseen ja elämänasenteeseen.[95] Vuosikymmenen aikana kasvissyönnin ja veganismin suosiot ovat lisääntyneet. Tämän taustalla ovat olleet etenkin ympäristösyyt.[96] Suomessa on kehitetty useita erilaisia lihan korvikkeita, kuten Nyhtökaura, Härkis ja Mifu. Niin ikään täysin kasviperäiset maitotuotteiden korvikkeet, kuten kaurajuoma ja maidottomat jäätelöt, ovat yhä suositumpia. Nousussa ovat olleet myös ulkomaiset uusvanhat ruokailmiöt, kuten kefiiri ja kombutsa.[96]

Runsasproteiinisen ruokavalion suosio on kasvanut. Suomalaisten proteiininsaanti on lisääntynyt hitaasti mutta tasaisesti. Erilaisten runsaasti proteiinia sisältävien elintarvikkeiden määrä on kasvanut.[97]

Erilaisista pienpanimo-oluista ja erikoisoluista, kuten India pale alesta, on tullut muotijuomia. Vuoden 2018 alussa alkoholilakia höllennettiin hieman: muun muassa ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien enimmäisalkoholipitoisuutta nostettiin 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin ja anniskeluravintoloiden aukioloajat vapautettiin. Suomalaisten alkoholinkulutus oli vuosi vuodelta laskenut huippuvuoden 2007 jälkeen, ja lakimuutoksen jälkeen kulutus on noussut vain marginaalisesti. Aidot viinapohjaiset lonkerot lisäsivät roimasti suosiotaan sen jälkeen, kun ne tulivat ruokakauppoihin ja veivät suosiota muilta alkoholijuomilta.[98][99]

Ruokakaupassa käyminen on haluttu muuttaa pakkopullasta elämykseksi, ja useat ruokakaupat ovat alkaneet erottua joukosta palvelullaan, tunnelmallaan ja tuotevalikoimallaan.[100] Suomalaisia ruokakauppoja on arvostettu kansainvälisesti, esimerkiksi Järvenpään K-Citymarket valittiin vuonna 2019 maailman parhaaksi ruokakaupaksi.[101]

Ravintolamaailmassa esimerkiksi kasvisruokiin tai artesaaniruokiin keskittyneet ravintolat ovat lisääntyneet. Vuosikymmenen aikana Suomeen on rantautunut useita kansainvälisiä ravintola- ja kahvilaketjuja, kuten Starbucks, Burger King, Espresso House ja Taco Bell. Uusia kotimaisia ravintola- ja kahvilaketjuja ovat muun muassa Fafa’s, Chalupa, Friends & Brgrs ja Jungle Juice Bar.

Toukokuusta 2011 lähtien Suomessa usealla paikkakunnalla on järjestetty kolmen kuukauden välein Ravintolapäivä-niminen ruokakarnevaali. Karnevaalista tuli nopeasti hyvin suosittu, ja sen merkeissä on pystytetty tuhansia erilaisia pop up -ravintoloita. Nykyään Ravintolapäivä on maailman suurin ruokatapahtuma. Heti toisena Ravintolapäivänä tapahtuma levisi myös ulkomaille.

IlmastoMuokkaa

 
Heinäkuussa 2010 rikottiin Suomen kaikkien aikojen lämpöennätys. Ennätyspäivänä alkoi myös Suomen rallin 60-vuotisjuhlakisa, jonka voitti kuvassa oleva Jari-Matti Latvala.

Vuosikymmen alkoi Suomessa kylmän ja lumisen talven merkeissä.[102] Vuosina 2009–2013 talvet olivat tavanomaista lumisempia myös Etelä-Suomessa.[103] Loppuvuodesta 2013 alkaen talvet ovat Etelä-Suomessa olleet taas varsin lyhyitä, leutoja ja vähälumisia.[104][105][106][107] On epäilty, että viimevuotinen talvien lauhtuminen johtuu ilmastonmuutoksesta ja tulevat talvet ovat todennäköisesti yhä lauhempia.[106]

Myös kesien lämpötilat ovat vaihdelleet voimakkaasti, mutta niiden vaihteluissa ei ole ollut yhtä voimakasta trendiä kuin talvilämpötiloissa. Vuosikymmenen kaksi ensimmäistä kesää olivat hyvin kuumia, ja 29. heinäkuuta 2010 Pohjois-Karjalan Liperissä rikottiin Suomen kaikkien aikojen lämpöennätys (+37,2 celsiusastetta).[108] Niin ikään kesä 2018 oli erittäin kuuma: kun toukokuu lasketaan mukaan, kesä 2018 oli koko Suomessa mittaushistorian lämpimin.[109] Sen sijaan kesät 2012[110] ja 2017[111] ovat olleet tavanomaista viileämpiä.

KuolleitaMuokkaa

 
Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti Mauno Koivisto kuoli 12. toukokuuta 2017. Hänelle järjestettiin valtiolliset hautajaiset Helsingissä 25. toukokuuta 2017.

Suomessa on kuollut 2010-luvulla seuraavia merkkihenkilöitä:

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomi 2010-luvulla.

LähteetMuokkaa

  1. http://www.stat.fi/meta/luokitukset/laani/001-2009/index.html
  2. Kielikello.fi, Julkishallinnon erisnimet ja niiden suunnittelu
  3. Kuntien ja kaupunkien lukumäärä 1900-2013 (XLS) Kunnat.net: Suomen Kuntaliitto. Viitattu 2.1.2019.
  4. Kaupunkien ja kuntien lukumäärät Kuntaliitto.fi. 21.12.2017. Kuntaliitto-konserni. Viitattu 2.1.2019.
  5. a b c d Suomen tilastollinen vuosikirja 2018 doria.fi.
  6. http://yle.fi/uutiset/suomen_syntyvyys_alhaisimmalla_tasolla_sitten_1860-luvun_nalkavuosien/8624381
  7. Kuolleita enemmän kuin kertaakaan sodan jälkeen Yle Uutiset. Viitattu 11.4.2018.
  8. Syntyvyys laskee Suomessa, ja yhtenä syynä on miesten syrjäytyminen – Väestöliiton johtaja TE:lle: "Miehet syrjäytyvät perheellistymisestä" Kauppalehti. Viitattu 11.4.2018.
  9. a b c Suomen tilastollinen vuosikirja 2010 doria.fi.
  10. Grafiikka nuorten miesten syrjäytymisestä ja syntyvyydestä johtaa vääriin johtopäätöksiin mustread.fi.
  11. Suomi kasvoi maahanmuutolla – kuolleita enemmän kuin syntyneitä Uusi Suomi. Viitattu 11.4.2018.
  12. Suomi sata vuotta Jiipeenetti. Viitattu 7.3.2019.
  13. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_032.px/?rxid=726cd24d-d0f1-416a-8eec-7ce9b82fd5a4
  14. https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html
  15. http://www.stat.fi/tup/suomi90/joulukuu.html
  16. http://www.findikaattori.fi/fi/46
  17. Suomen tilastollinen vuosikirja 2014 Doria.
  18. http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html
  19. http://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-datasets/-/UNE_RT_M
  20. Työmarkkinat Tilastokeskus. Viitattu 4.3.2019.
  21. http://velkakello.fi/
  22. Luottoluokittaja Standard and Poor's pitää Suomen luottoluokituksen ennallaan tasolla AA+ Yle Uutiset. 17.3.2018. Viitattu 4.3.2019.
  23. Seppälä, Antti: Onko tässä enää mitään järkeä? Kasvukeskuksesta samalla rahalla yksiö, kaksio tai omakotitalo Yle Uutiset. 15.5.2017. Viitattu 4.2.2018.
  24. http://www.hs.fi/kotimaa/a1421635804342
  25. https://findikaattori.fi/fi/97
  26. Tapanilan raiskaustapaus sai oikeusministeriin vauhtia: Aikoo kiirehtiä rangaistusten uudelleenarviointia Ilta-Sanomat. 24.6.2015. Viitattu 1.1.2019.
  27. Kommentti: Kauhistelitko Tapanilan raiskausjuttua somessa? Sitten taisit alentaa rangaistusta MTV.fi. 11.4.2016. Viitattu 1.1.2019.
  28. Suostumus2018 suostumus2018.fi. Viitattu 1.1.2019.
  29. Näin puolueet päättivät: seksuaalirikollisille kovempia rangaistuksia, poliisille lisää toimivaltuuksia ja tuomituilta kansalaisuus pois Iltalehti. 15.1.2019. Viitattu 16.1.2019.
  30. Henkilöautojen vuosittaiset merkki- ja mallitilastot Autoalan Tiedotuskeskus. Viitattu 5.1.2019.
  31. Sähköpotkulauta on tämän kesän ilmiö, joka on tullut jäädäkseen Yle Uutiset. 1.7.2019. Viitattu 9.7.2019.
  32. Helsinki-Tallinna-liikenne Helsingin satama. Viitattu 5.1.2019.
  33. Tieliikenteessä kuolleet ja loukkaantuneet liikennejarjestelma.fi. Viitattu 5.1.2019.
  34. Maakuntakaupungit hiljenevät hurjimmillaan jo kello 17 – "Illanvietto jäi kesken kun kahvila sulkeutui" Yle Uutiset. Viitattu 24.10.2017.
  35. Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään Taloussanomat. 14.2.2019. Viitattu 17.4.2019.
  36. Redi ei ole ainoa - nämä kauppakeskukset ympäri Suomen ovat ahdingossa Iltalehti. 22.11.2018. Viitattu 17.4.2019.
  37. Opetetaanko arkkitehdeille lainkaan värien käyttöä? Uusista kaupunginosista tuli värien ilotulitusta, mutta Helsinkiä elävöittänyt ilmiö voi jäädä lyhytaikaiseksi Helsingin Sanomat. 15.12.2018. Viitattu 16.12.2018.
  38. Muistatko, millaista oli olla ekaluokkalainen? Näin suomalainen koulu on muuttunut 60-luvulta aina 2010-luvulle Yle 8.8.2018. Viitattu 30.1.2019.
  39. Ylioppilastutkinnon sähköistämisen aikataulu (https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_tutkinto/aikataulu.pdf)
  40. Näissäkin asioissa Viro on Suomen edellä – ”Jotain on Suomen kouluissa pielessä”, pohtii yliopistotutkija Helsingin Sanomat. 24.2.2018. Viitattu 30.1.2019.
  41. Itä- ja Pohjois-Suomen pojista lähes neljänneksellä vaikeuksia lukea lehteä Seura. 12.10.2016. Viitattu 30.1.2019.
  42. Pohjoisen pojat ahdistuvat yläkoulussa - tulevaisuus on muualla Yle Uutiset. 12.3.2014. Viitattu 30.1.2019.
  43. a b Kirkon tilastollinen vuosikirja 2010. Kirkkohallitus, Helsinki 2011.
  44. Kirkkoon kuuluu 69,7 prosenttia suomalaisista 28.1.2019 evl.fi
  45. Älä alistu -kampanjan eroaalto pienempi kuin Homoillan Savonsanomat.fi 29.3.2011
  46. Kirkosta erosi viikossa yli 20 000 ihmistä Iltalehti 5.12.2014.
  47. Kirkkoon kuuluvuus 2017 - Kastetut ja avioliitot Kirkontilastot.fi. Viitattu 18.2.2019.
  48. Oma Kotimaa www.kotimaa24.fi. Viitattu 1.9.2016.
  49. Tässä ne ovat: Uudet Nokia-puhelimet, Tekniikka ja talous 26.2.2017
  50. Nokia-puhelimet palaavat Suomen markkinoille – HMD:n mallit Suomen kaupoissa maanantaina, Yle 6.6.2017
  51. Suuren Journalistipalkinnon 2014 voittajat on valittu Web Archive (Suurijournalistipalkinto.fi). 17.2.2015. Viitattu 18.2.2019.
  52. Kiitos kirjasta -palkinto Tommi Kinnuselle 23.4.2015. Web Archive (Suomen kirjastoseura). Viitattu 18.2.2019.
  53. Nuori Aleksis -palkinto Tommi Kinnuselle Web Archive (Aamuset.fi). 24.10.2015. Viitattu 18.2.2019.
  54. Riikka Pulkkinen - Totta Adlibris. Viitattu 18.2.2019.
  55. Riikka Pulkkinen: Vieras Savon Sanomat. 19.9.2012. Viitattu 18.2.2019.
  56. Jari Tervo: Matriarkka Savon Sanomat. 15.9.2016. Viitattu 18.2.2019.
  57. Myydyimmät kotimaiset kaunokirjat vuonna 2011 Kustantajat.fi. Viitattu 18.2.2019.
  58. Myydyimmät kotimaiset kaunokirjat vuonna 2012 Kustantajat.fi. Viitattu 18.2.2019.
  59. Myydyimmät kotimaiset kaunokirjat vuonna 2013 Kustantajat.fi. Viitattu 18.2.2019.
  60. Myydyimmät kotimaiset kaunokirjat vuonna 2014 Kustantajat.fi. Viitattu 18.2.2019.
  61. Myydyimmät kotimaiset kaunokirjat vuonna 2015 Kustantajat.fi. Viitattu 18.2.2019.
  62. Mitä Suomi lukee? Kirjakauppaliitto. Viitattu 18.2.2019.
  63. Katso pohjoista taivasta Otava. Viitattu 18.2.2019.
  64. Finnish Nightmares Suomalainen Kirjakauppa. Viitattu 18.2.2019.
  65. Ylen TV1 ja TV2 teräväpiirtojakeluun kuun lopulla Yle Uutiset. 16.1.2014. Viitattu 11.1.2019. (suomeksi)
  66. Huusko, Markku: Putouksesta tuli valtava tv-hitti – Ylen kisa floppasi 27.2.2012. UusiSuomi.fi. Viitattu 11.1.2019.
  67. Putous ylsi jälleen upeisiin katsojalukuihin 27.1.2014. mtv.fi. Viitattu 11.1.2019.
  68. Finnpanel - TV-mittaritutkimus: Nelonen vk 38/2014 Finnpanel. Viitattu 11.1.2019.
  69. Katsotuimmat lähetykset, Nelonen, viikko 41/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 1.11.2019.
  70. Finnpanel finnpanel.fi.
  71. Finnpanel finnpanel.fi.
  72. Finnpanel finnpanel.fi.
  73. Suomen suosituimmat tubettajat ovat vaihtuneet - top kympissä ei yhtäkään suomenkielistä kanavaa Iltalehti. 17.9.2018. Viitattu 17.12.2018.
  74. Rautiainen, Miina: Uudistetussa Tubeconissa 17 000 kävijää - tässä vuoden parhaaksi valitut Youtube-videot Tekniikka & Talous. 20.8.2018. Viitattu 17.12.2018.
  75. a b Kaikkien aikojen myydyimmät kotimaiset albumit Musiikkituottajat. Viitattu 8.5.2017.
  76. German Singles Chart - Sunrise Avenue PHONONET GmbH.
  77. German Airplay Charts - Archive Nielsen Music Control.
  78. Austrian Charts - Sunrise Avenue Hung Medien.
  79. Swiss Charts - Sunrise Avenue Hung Medien.
  80. UK Top 40 Rock Singles Chart The Official Charts. 20. marraskuuta 2011. BBC Radio.
  81. Physical Single Top 20 Hung Medien.
  82. Archívum – Slágerlisták – Top 10 lista Mahasz. Magyar Hanglemezkiadók Szövetsége. Hungarian
  83. Dye My Hair by Alma acharts. Viitattu 17.2.2019. (englanniksi)
  84. Chasing Highs by Alma acharts. Viitattu 17.2.2019. (englanniksi)
  85. Top 100 Singles, Week Ending 15 May 2014 GFK. Viitattu 17.2.2019. (englanniksi)
  86. Musiikkituottajat suruissaan Stockmannin levymyynnin loppumisesta Yle. Viitattu 8.1.2018.
  87. CD:n romahtaminen muutti levytysdiilejä – "Levy-yhtiöt ottavat osansa artistin keikoista osallistumatta niiden myyntiin" Yle. Viitattu 8.1.2018.
  88. Vuositilastot Suomen elokuvasäätiö
  89. Top 20 kotimaista elokuvaa 2010 (pdf) (s. 22) Elokuvavuosi 2010. Suomen elokuvasäätiö. Viitattu 1.1.2019.
  90. 21 tapaa pilata avioliitto on suomalaisen elokuvan historian katsotuin naisohjaajan elokuva Elokuvauutiset.fi. 16.8.2013. Viitattu 1.1.2019.
  91. Suomalaisella elokuvalla hieno vuosi – Kaksi miljoonaa katsojaa ylittyi jälleen 29.12.2014. Suomen elokuvasäätiö. Viitattu 1.1.2019.
  92. Elokuvavuosi 2012 (pdf) Suomen elokuvasäätiö. Viitattu 1.1.2019.
  93. Vuoden 2016 kolme katsotuinta elokuvateatterielokuvaa olivat kaikki kotimaisia koko perheen elokuvia 2.1.2017. Suomen elokuvasäätiö. Viitattu 1.1.2019.
  94. a b Elokuvauutiset elokuvauutiset.fi. Viitattu 18.2.2018.
  95. Parempi ruoka – parempi elämä? Ilta-SanomatYle. Viitattu 11.1.20185.1.2018
  96. a b Kasvissyönti on nyt suurin ruokatrendi – tulevaisuudessa kasvispäivän sijaan lihapäivä? Ilta-Sanomat. Viitattu 5.1.2018.
  97. Tanja Vasama: Suomalaiset tankkaavat proteiinia, vaikka ei kannata – Runsasproteiininen ruokavalio lisää uusien tutkimusten mukaan diabeteksen riskiä ja suolistovaikutuksia selvitetään hs.fi. 8.4.2019. Viitattu 9.4.2019.
  98. Alkoholinkulutus kasvoi vain aavistuksen – sen sijaan long drink -juomien myynti nousi voimakkaasti Päivän Lehti. 28.2.2019. Viitattu 28.2.2019.
  99. Nyt tulivat tilastot: Näin paljon suomalaiset ostivat lonkeroa ja olutta lakimuutoksen jälkeen Iltamakasiini. 27.5.2018. Viitattu 28.2.2019.
  100. Turkki, Kirsi: K-ryhmä uusii ja räätälöi kaikki citymarketit erilaisiksi Aamulehti. 10.3.2016. Viitattu 19.11.2019.
  101. Järvenpään K-Citymarket valittiin maailman parhaaksi ruokakaupaksi: ”Aivan huippujuttu!” Helsingin Sanomat. 8.11.2019. Viitattu 19.11.2019.
  102. Etelä-Suomessa lumisin talvi kymmeniin vuosiin MTV. Viitattu 11.1.2018.
  103. Neljä kovaa lumitalvea Etelä-Suomessa – sattumaa vai jatkuvatko lumiset talvet? MTV. Viitattu 11.1.2018.
  104. Ilmatieteen laitos - talvi 2013-2014 ilmatieteenlaitos.fi.
  105. Ilmatieteen laitos - talvi 2014-2015 ilmatieteenlaitos.fi.
  106. a b Mitä ihmettä? Kevät alkoi paikoin jo tammikuussa – talvi voi jatkossa jäädä kokonaan väliin etelässä MTV. Viitattu 11.1.2018.
  107. Ilmatieteen laitos - talvi 2016-2017 ilmatieteenlaitos.fi.
  108. Kaikkien aikojen lämpöennätys rikki Liperissä: 37,2! iltasanomat.fi. .
  109. Nyt se varmistui: touko-elokuu oli mittaushistorian lämpimin! iltalehti.fi. Viitattu 2.10.2018.
  110. Ilmatieteen laitos ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 11.1.2018.
  111. Elokuu harvinaisen pilvinen, kesä viileä Ilmatieteen laitos. Viitattu 11.1.2018.