Suomi Eurovision laulukilpailussa
Suomi on osallistunut Euroviisuihin eli Euroopan Yleisradioliiton (EBU) Eurovision laulukilpailuun vuosina 1961–2024 yhteensä 57 kertaa.
Suomi | |
---|---|
Paikallinen TV-asema | Yle |
Toiminut isäntämaana | 2007 |
Esiintymiset | |
Esiintymiskerrat | 57 |
Ensiesiintyminen | 1961 |
Paras sijoitus | 1. (2006) |
Huonoin sijoitus | 25. (2009) |
Paras pistemäärä | 526 (2023) |
Huonoin pistemäärä | 0 |
Viimeinen sija | 11 (1963, 1965, 1968, 1980, 1982, 1990, 1992 , 1996, 2009, 2015:SF, 2019:SF) |
Ilman pisteitä | 3 (1963, 1965, 1982) |
Aiheesta muualla | |
Maan sivu Eurovision.tv:ssä |
Suomi on voittanut Eurovision laulukilpailun yhden kerran, vuonna 2006, jolloin maata edusti Lordi kappaleellaan ”Hard Rock Hallelujah”. Samalla Lordi rikkoi aiemman piste-ennätyksen.[1] Suomen toiseksi paras sijoitus on vuodelta 2023, jolloin maata edustanut Käärijä tuli toiselle sijalle kappaleellaan ”Cha cha cha”. Tuolloin Käärijä sai eniten yleisöääniä, mutta tuomariäänien perusteella voitto meni Ruotsiin.
Suomi oli vuoteen 2006 asti pisimpään voittamatta ollut maa. Titteli siirtyi siinä yhteydessä vuodesta 1964 asti osallistuneelle Portugalille. Kun Portugali voitti vuonna 2017, titteli siirtyi Maltalle, joka on ollut voittamatta vuodesta 1971 lähtien.
Suomi ei osallistunut Eurovision laulukilpailuun vuonna 1970, koska tuolloin Suomi boikotoi Eurovision laulukilpailua yhdessä Ruotsin, Norjan, Tanskan, Portugalin ja Itävallan kanssa edellisvuoden tasapelin vuoksi.[2] Vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003 Suomi ei päässyt mukaan edellisen vuoden huonon menestyksen vuoksi.
Suomi on esittänyt suurimman osan kappaleistaan suomen kielellä. Esityskielen ollessa vapaa 1973–1976 ja vuodesta 1999 lähtien kielenä on ollut pääsääntöisesti englanti. Esityskielen vapauden aikana suomeksi on laulettu vuosina 2008, 2010, 2015 ja 2023. Ruotsin kielellä Suomi on laulanut kaksi kertaa, vuosina 1990 ja 2012.
Suomen televisiossa kaikki euroviisukappaleet on tekstitetty suomeksi aina vuodesta 1971 lähtien, lukuun ottamatta suomenkielisiä lauluja. Muista maista laulut tekstitetään vain Virossa.[3] Vuosina 2007 ja 2014 sekä vuodesta 2016 alkaen myös juontajien juonnot on tekstitetty.
Televisio-ohjelmien nimet
muokkaaAlkuvuosina Suomen karsintojen otsikointi Yleisradiossa oli kirjavaa. Euroviisut vahvistui vasta vuonna 1975.
- 1961 Eurovision laulukilpailu – Suomen loppukilpailu [4]
- 1962 Eurovision laulukilpailu – Suomen loppukilpailu [5]
- 1963 Kilpailusävelmät esitettiin TV1:n ohjelmassa Ruletti [6]
- 1964 – 1972 otsikoitiin kansainvälisen loppukilpailupaikan mukaan kuten Kohti Kööpenhaminaa, [7] Kohti Wieniä, [8] tai Kohti Edinburgia [9]
- 1973 otsikkona oli Eurovision laulukilpailu 1973 – Kohti Luxemburgia [10]
- 1974 Eurovisio laulukilpailu – Suomen karsinta I – II [11]
- 1975 alettiin tuottaja Erkki Pohjanheimon aloitteesta käyttää otsikkoa Euroviisut aina vuoteen 1996 saakka. [12]
- Kansainvälisestä laulukilpailusta (Eurovision Song Contest – ESC) erotuksena Suomen karsinnoista Yleisradio käytti vuosina 1960 – 1997 otsikkoa Eurovision laulukilpailu. [13] Myöhemmin otsikoksi tuli hieman epämääräisesti Eurovision.
Suomen sijoitukset
muokkaaPistejärjestelmät ennen vuotta 1975
muokkaaVuosi | Esittäjä | Laulu | Säveltäjä | Sanoittaja | Sijoitus | Pisteet | Huom. | Pisteytysjärjestelmä |
1961 | Laila Kinnunen | ”Valoa ikkunassa” | Eino Hurme | Sauvo Puhtila | 10 / 16 | 6 | Kunkin televisioyhtiön tuomaristossa oli 10 jäsentä. Jokainen antoi 1 pisteen parhaimmaksi katsomalleen laululle. | |
1962 | Marion Rung | ”Tipi-tii” | Kari Tuomisaari | 7 / 16 | 4 | Kullakin televisioyhtiöllä käytössään pisteet 3-2-1 kolmelle parhaimmaksi katsomalleen laululle. | ||
1963 | Laila Halme | ”Muistojeni laulu” | Börje Sundgren | 13 / 16 | 0 | Jaettu viimeinen sija Norjan, Ruotsin ja Alankomaiden kanssa. | Kunkin televisioyhtiön tuomaristolla oli käytössään pisteet 5-4-3-2-1. | |
1964 | Lasse Mårtenson | ”Laiskotellen” | Lasse Mårtenson | Sauvo Puhtila | 7 / 16 | 9 | 10-henkisten tuomaristojen käytössä olivat pisteet 5-3-1. | |
1965 | Viktor Klimenko | ”Aurinko laskee länteen” | Toivo Kärki | Reino Helismaa | 15 / 18 | 0 | Jaettu viimeinen sija Belgian, Espanjan ja Saksan kanssa. | Sama kuin vuonna 1964. |
1966 | Ann-Christine | ”Playboy” | Ossi Runne | 10 / 18 | 7 | Sama kuin vuosina 1964 ja 1965. | ||
1967 | Fredi | ”Varjoon – suojaan” | Lasse Mårtenson | Alvi Vuorinen | 12 /17 | 3 | Kullakin televisioyhtiöllä käytössään vapaavalintaisesti 10 pistettä. Tästä vuodesta alkaen tuomaristoissa piti olla puolet alle ja puolet yli 30-vuotiaita. | |
1968 | Kristina Hautala | ”Kun kello käy” | Esko Linnavalli | Juha Vainio | 16 / 17 | 1 | Jaettu viimeinen sija Alankomaiden kanssa. | Sama kuin vuonna 1967. |
1969 | Jarkko ja Laura | ”Kuin silloin ennen” | Toivo Kärki | Juha Vainio | 12 / 16 | 6 | Sama kuin vuosina 1967 ja 1968. | |
1971 | Markku Aro & Koivistolaiset | ”Tie uuteen päivään” | Rauno Lehtinen | 8 / 18 | 84 | Kunkin televisioyhtiön kahden tuomarin oli annettava jokaiselle laululle pisteitä arvosteluasteikolla 5–1. | ||
1972 | Päivi Paunu & Kim Floor | ”Muistathan” | Juha Flinck, Nacke Johansson | Juha Flinck | 12 / 18 | 78 | Sama kuin vuonna 1971. | |
1973 | Marion Rung | ”Tom tom tom” | Rauno Lehtinen | Rauno Lehtinen (suomi) Bob Barratt (englanti) |
6 / 17 | 93 | Edustuskappale esitettiin Suomen karsinnassa suomeksi ja loppukilpailussa englanniksi. Paras sijoitus vuoteen 2006 asti. | Sama kuin vuosina 1971 ja 1972. |
1974 | Carita Holmström | ”Älä mene pois” / ”Keep Me Warm” | Eero Koivistoinen | Hector (suomi) Frank Robson (englanti) |
13 / 17 | 4 | Kappale esitettiin suomeksi Suomen karsinnassa ja englanniksi kansainvälisessa loppukilpailussa. | Kullakin televisioyhtiöllä oli käytössään yhteensä 10 pistettä. Minimi oli 1, maksimi 5. |
Pistejärjestelmä vuosina 1975–2015
muokkaaVuonna 1975 kehitettiin uusi äänestyskäytäntö. Jokaisesta osallistujavaltiosta annetaan ääniä 10 parhaimmalle esitykselle. Parhaalle esitykselle annetaan 12 pistettä, toiselle 10 pistettä ja seuraaville pisteet 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2 ja 1.
Kaksivaiheinen loppukilpailu
muokkaaVuonna 2003 EBU:ssa päätettiin muuttaa laulukilpailun rakennetta. Semifinaali ja finaali käytiin kahtena eri päivänä ja laulukilpailuun voi osallistua korkeintaan 40 valtiota. Kansainvälisessä finaalissa suora finaalipaikka on edellisenä vuonna 10 parhaiten menestyneellä valtiolla sekä suurimmilla laulukilpailun rahoittajamailla Saksalla, Ranskalla, Espanjalla ja Isolla-Britannialla. Ne valtiot, jotka eivät päässeet suoraan finaaliin, kilpailevat finaalipaikasta semifinaalissa. 10 parhaiten menestynyttä valtiota semifinaalissa pääsevät finaaliin.
Vuosi | Esittäjä | Laulu | Säveltäjä | Sanoittaja | Finaali | Semifinaali | Huom. | ||
Sijoitus | Pisteet | Sijoitus | Pisteet | ||||||
2004 | Jari Sillanpää | ”Takes 2 to Tango” | Mika Toivanen | Jari Sillanpää | – | – | 14 / 22 | 51 | Esitys ei läpäissyt semifinaalia |
2005 | Geir Rönning | ”Why?” | Mika Toivanen | Steven Stewart | – | – | 18 / 25 | 50 | |
2006 | Lordi | ”Hard Rock Hallelujah” | Mr. Lordi | 1 / 24 | 292 | 1 / 23 | 292 | Voittaja; semifinaalin ja finaalin silloinen piste-ennätys | |
2007 | Hanna Pakarinen | ”Leave Me Alone” | Martti Vuorinen, Miikka Huttunen | Hanna Pakarinen, Martti Vuorinen | 17 / 24 | 53 | – | – | Suora finaalipaikka edellisen vuoden voiton ansiosta |
Kaksi semifinaalia
muokkaaVuonna 2008 päätettiin ottaa käyttöön kahden semifinaalin järjestelmä, jossa suurimmat rahoittajamaat ja edellisen vuoden voittaja ovat automaattisesti finaalissa. Kaikki muut valtiot kilpailevat finaalipaikasta kahdessa semifinaalissa, joista jatkoon pääsee yhteensä 20 maata. Vuosina 2004–2010 Espanja, Iso-Britannia, Ranska ja Saksa pääsivät automaattisesti finaaliin. Italia palasi kisoihin vuonna 2011 ja isona rahoittajamaana on automaattisesti finaalissa.[14]
Vuosi | Esittäjä | Laulu | Säveltäjä | Sanoittaja | Finaali | Semifinaali | Huom. | ||
Sijoitus | Pisteet | Sijoitus | Pisteet | ||||||
2008 | Teräsbetoni | ”Missä miehet ratsastaa” | Jarkko Ahola | 22 / 25 | 35 | 8 / 19 | 79 | ||
2009 | Waldo’s People | ”Lose Control” | A. Lehtonen, Karima | Waldo, A. Lehtonen, Karima, Annie Kratz-Gutå |
25 / 25 | 22 | 12 / 18 | 42 | Viimeinen sija finaalissa; semifinaalista jatkoon tuomariäänin |
2010 | Kuunkuiskaajat | ”Työlki ellää” | Timo Kiiskinen | – | – | 11 / 17 | 49 | Esitys ei läpäissyt semifinaalia. | |
2011 | Paradise Oskar | ”Da Da Dam” | Axel Ehnström | 21 / 25 | 57 | 3 / 19 | 103 | ||
2012 | Pernilla Karlsson | ”När jag blundar” | Jonas W. Karlsson | – | – | 12 / 18 | 41 | Esitys ei läpäissyt semifinaalia. | |
2013 | Krista Siegfrids | ”Marry Me” | Krista Siegfrids, Erik Nyholm, Kristofer Karlsson, Jessika Lundström | 24 / 26 | 13 | 9 / 17 | 64 | ||
2014 | Softengine | ”Something Better” | Topi Latukka, Henri Oskár | 11 / 26 | 72 | 3 / 15 | 97 | Suomen neljänneksi paras sijoitus suhteessa osallistujamäärään (37 maata). | |
2015 | Pertti Kurikan Nimipäivät | ”Aina mun pitää” | Pertti Kurikka | Kari Aalto | – | – | 16 / 16 | 13 | Jäi 1. semifinaalissa viimeiselle sijalle. Kappale sai semifinaalissa kymmenenneksi eniten yleisöääniä mutta vähiten tuomariääniä.[15] |
Uusi pisteidenlaskujärjestelmä
muokkaaVuonna 2016 otettiin käyttöön uusi pisteidenlaskujärjestelmä, jolla halutaan pitää jännitys loppuun asti. Ennen vuotta 2016 voittaja saattoi selvitä jo hyvin varhaisessa vaiheessa pisteidenlaskua. Tämän ja usein moititun pisteiden vääristymisen takia haluttiin antaa molemmille äänestysryhmille täysin oma valta, joten pisteet jaettiin. Uudessa systeemissä jokaisen osallistujamaan raadit antavat pisteet 1–8, 10 ja 12. Sen jälkeen puhelinäänet julistetaan könttäsummina. Vuodesta 2023 alkaen semifinaaleissa pisteet antavat vain katsojat.
Vuosi | Esittäjä | Laulu | Lauluntekijät | Finaali | Semifinaali | Huom. | ||
Sijoitus | Pisteet | Sijoitus | Pisteet | |||||
2016 | Sandhja | ”Sing It Away” | Sandhja, Milos Rosas, Heikki Korhonen, Petri Matara, Markus Savijoki | – | – | 15 / 18 | 51 | Esitys ei läpäissyt semifinaalia |
2017 | Norma John | ”Blackbird” | Lasse Piirainen, Leena Tirronen | – | – | 12 / 18 | 92 | |
2018 | Saara Aalto | ”Monsters” | Saara Aalto, Joy Deb, Linnea Deb, Ki Fitzgerald | 25 / 26 | 46 | 10 / 19 | 108 | |
2019 | Darude & Sebastian Rejman | ”Look Away” | Ville Virtanen, Sebastian Rejman | – | – | 17 / 17 | 23 | Jäi 1. semifinaalissa viimeiselle sijalle. |
2020 | Aksel Kankaanranta | ”Looking Back” | Joonas Angeria, Whitney Phillips, Connor McDonough, Riley McDonough, Toby McDonough | Kilpailu peruttiin koronaviruspandemian vuoksi. | ||||
2021 | Blind Channel | ”Dark Side” | Niko Vilhelm, Joel Hokka, Joonas Porko, Aleksi Kaunisvesi, Olli Matela, Tommi Lalli | 6 / 26 | 301 | 5 / 17 | 234 | Suomen kolmanneksi paras sijoitus suhteessa osallistujamäärään (39 maata). |
2022 | The Rasmus | ”Jezebel” | Lauri Ylönen, Desmond Child | 21 / 25 | 38 | 7 / 18 | 162 | |
2023 | Käärijä | ”Cha cha cha” | Aleksi Nurmi, Jere Pöyhönen, Johannes Naukkarinen | 2 / 26 | 526 | 1 / 15 | 177 | Suomen toiseksi paras sijoitus sekä Suomen piste-ennätys. Kaikkien aikojen paras sijoitus suomen kielellä esitetyllä kappaleella. |
2024 | Windows95man feat. Henri Piispanen | ”No Rules” | Teemu Keisteri, Henri Piispanen, Jussi Roine | 19 / 25 | 38 | 7 / 15 | 59 |
Suomalaisia euroviisuja
muokkaaTähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Suomi on osallistunut Eurovision laulukilpailuun vuoteen 2023 mennessä 56 kertaa. Yhdestä voitosta huolimatta menestys on ollut suhteellisen vaatimatonta. Suomelle huonoin vuosikymmen oli 1990-luku, jolloin se ei yltänyt kertaakaan 15. sijaa paremmaksi. Kuitenkin on mielenkiintoista huomata, että Suomen menestys Eurovision laulukilpailussa ei ole ollut niin heikkoa kuin yleisesti uskotaan. Suomi on päässyt kymmenen parhaan joukkoon kilpailussa huomattavasti useammin kuin on jäänyt viimeiseksi. [16] 2020-luvulla Suomen viisumenestys on kohentunut, sillä Käärijä saavutti toisen sijan vuonna 2023 ja Blind Channel sijoittui kuudenneksi vuonna 2021.
1961
muokkaaSuomi osallistui ensimmäisen kerran Euroviisuihin vuonna 1961. Ensimmäinen edustaja oli Laila Kinnunen kappaleella ”Valoa ikkunassa”.[17] Kinnunen sai kansainvälisessä kilpailussa 6 pistettä ja jakoi 10. sijan Monacon ja Alankomaiden kanssa. Kinnunen yritti tämän jälkeen saada itselleen uutta edustusmatkaa 1966, 1967 ja 1969, mutta ilman menestystä. Kapellimestarina toimi George de Godzinsky.
1962
muokkaaSuomen euroviisukarsinnan voitti Kari Tuomisaaren sävellys ”Tipi-tii”, jonka esittivät karsinnassa Kai Lind ja vasta 16-vuotias kampaajaoppilas Marion Rung. Vaikka Lind oli tuohon aikaan yksi suosituimpia laulajia Suomessa, raadit pitivät enemmän Marionin tulkinnasta, ja hän sai kunnian edustaa Suomea Luxemburgissa. Suomi sai kilpailussa neljä pistettä ja sijoittui seitsemänneksi.
1963
muokkaaBörje Sundgrenin säveltämä ja sanoittama ”Muistojeni laulu” voitti Suomen karsinnat. Kappaleen esitti kaksi eri solistia kahden eri orkesterin kanssa (Irmeli Mäkelä ja Marjatta Leppänen). Esittäjä vaihdettiin lopulta Laila Halmeeseen. Halme toi Lontoosta Suomelle ensimmäisen kolmesta nollasaaliista ja samalla ensimmäisen jumbosijan. Suomi jakoi viimeisen sijan Ruotsin, Norjan ja Alankomaiden kanssa.
1964
muokkaaSuomea edusti Lasse Mårtensonin esittämä ja säveltämä nuorekas iskelmä ”Laiskotellen”, joka herätti huomiota big band -sovituksellaan. Laulun loppupuolella Lasse esitti muutaman säkeen englanniksi, mikä ei ollut kuitenkaan sääntöjen vastaista. Suomi sai kilpailussa yhdeksän pistettä sijoittuen seitsemänneksi.
1965
muokkaaKarsintojen kärkikolmikossa olivat Marjatta Leppäsen esittämä ”Iltaisin”, Viktor Klimenkon ”Aurinko laskee länteen” ja Katri Helenan letkajenkka ”Minne tuuli kuljettaa” tässä järjestyksessä. Eniten pisteitä kaupunkiraadeilta oli saanut Marjatta Leppänen, mutta Pohjola-raati oli ilmoittanut suosikikseen Klimenkon kappaleen. Edustajan valinta jäi Ylen johdon tehtäväksi. Yleisradio teki päätöksen Klimenkon hyväksi. Napolissa Suomi jäi nollille Belgian, Saksan ja Espanjan kanssa. Voittajakappale ”Poupée de cire, poupée de son” muistutti jossain määrin Katri Helenan ”Minne tuuli kuljettaa” -letkajenkkaa, mikä nostatti Suomessa uudelleen kritiikin väärän kappaleen lähettämisestä. Kapellimestarina toimi viidennen ja viimeisen kerran George de Godzinsky.
1966
muokkaaSuomea edusti Ann-Christine Nyström kappaleella ”Playboy”. Esityksen oli säveltänyt ja sanoittanut Ossi Runne, joka myös samoihin aikoihin aloitti työnsä Yleisradion orkesterin johtajana. Runne aloitti näissä kilpailussa pitkän kapellimestarin uransa Euroviisuissa, sillä hän johti yhteensä 22 Suomen Euroviisua. Saavutuksen on rikkonut vain Irlannin Noel Kelehan, joka hänkin toimi tuona vuonna ensimmäistä kertaa kapellimestarina. Lisäksi ranskalainen Franck Pourcel oli johtanut 23 viisua eli yhden enemmän kuin Runne, mutta osallistumiskertoja oli hänellä vähemmän. Suomi sai kilpailussa seitsemän pistettä ja sijoittui kymmenenneksi.
1967
muokkaaVuoden 1967 Eurovision laulukilpailu pidettiin Wienissä, Itävallassa 8. toukokuuta. Tapahtumapaikkana oli Wiener Hofburgin suuri juhlasali. Vuonna 1967 Yleisradio järjesti tuttuun tapaan avoimen sävellyskilpailun, josta ammattilaisraati valitsi yhdeksän sävelmää jatkoon. Suomen alkukarsinnan voitti Fredi laululla ”Varjoon - suojaan”. Kappale on Lasse Mårtensonin säveltämä ja Alvi Vuorisen sanoittama. Fredi tunnettiin myös nimellä Folk-Fredi, mutta nimen etuliite pudotettiin heti pois, kun folkmusiikki meni pois muodista. Poikkeavuus muista tuon vuoden euroviisuista ei miellyttänyt tuomaristoa sen kummemmin, eikä se tuonut Suomelle kuin kolme pistettä, ja laulu sijoittui jaetulle 12. sijalle. Suomi sai pisteen Alankomailta, Portugalilta sekä Italialta. Kapellimestarina toimi toista kertaa Ossi Runne.
1968
muokkaaSuomalaiset saivat ensimmäistä kertaa itse äänestää edustajansa Eurovision laulukilpailuun postikorttiäänestyksellä. Suomen edustajaksi valittiin yksi 1960-luvun suosituimmista poplaulajista, Kristina Hautala, joka esitti Esko Linnavallin sävellyksen ”Kun kello käy”. Esitys sai lopulta vain yhden pisteen (Norjasta) ja jäi jaetulle viimeiselle sijalle. Kapellimestarina toimi kolmatta kertaa Ossi Runne.
1969
muokkaaSuomen edustajiksi valittiin Jarkko ja Laura Toivo Kärjen ja Juha Vainion sanoittamalla laululla ”Kuin silloin ennen”. Suomi sai kuusi pistettä ja sijoittui 16 kilpailijamaan joukossa kahdenneksitoista. Ennen viimeistä äänestyskierrosta kilpailun uskottiin päättyvän kolmen maan voittoon, kunnes viimeisenä äänestänyt Suomi antoi yhden pisteen Britannialle ja sai aikaan sen, että kilpailu päättyi Alankomaiden, Espanjan, Ranskan ja Ison-Britannian väliseen yhteisvoittoon. Tästä suivaantuneena Suomi boikotoi yhdessä Ruotsin, Norjan, Tanskan, Portugalin ja Itävallan kanssa seuraavan vuoden kilpailua, joka järjestettiin Alankomaiden Amsterdamissa. Jotta vastaavilta tasatilanteilta vältyttäisiin, kilpailuihin luotiin sääntö, joka esti voiton jakamisen usean maan kesken.
1970
muokkaaVuonna 1970 Suomi boikotoi Eurovision laulukilpailua edellisvuoden yhteisvoiton takia.
1971
muokkaaSuomea edusti Eurovision laulukilpailussa Markku Aro & Koivisto Sisters kappaleella ”Tie uuteen päivään”. Kappale sai loppukilpailussa 84 pistettä sijoittuen kahdeksanneksi.
1972
muokkaaSuomea edustivat Päivi Paunu ja Kim Floor kappaleella ”Muistathan”. Kappale sai 78 pistettä ja sijoittui kahdenneksitoista.
1973
muokkaaSuomea edusti toistamiseen Marion Rung kappaleella ”Tom tom tom”. Marion oli ensimmäinen Suomen edustaja, joka on laulanut viisunsa englannin kielellä. Vuosina 1973–76 laulut sai esittää millä tahansa kielellä, näinä vuosina Suomikin vaihtoi laulukielensä kansainväliseen kisaan englanniksi. Marionin esiintymistä vaikeutti se, että kilpailupaikalta katkesi saliääni. Marion joutui laulamaan ns. sokkona. Suomi sai 93 pistettä ja sijoittui kuudenneksi. Se oli Suomen paras euroviisusijoitus vuoteen 2006 asti.
1974
muokkaaSuomea edusti kilpailussa Carita Holmström kappaleella ”Keep Me Warm” (alun perin ”Älä mene pois”), jonka sävelsi Eero Koivistoinen. Suomi sai neljä pistettä sijoittuen kolmanneksitoista.
1975
muokkaaSuomen edustajaksi valittiin folk-yhtye Pihasoittajat pelimannihenkisellä kappaleella ”Viulu-ukko”. Tiukkojen karsintojen jälkeen Pihasoittajat voitti Dannyn ”Seikkailijan” saadessaan Rovaniemen raadilta viimeiset pisteet. Laulukieli vaihtui Tukholmaan lähdettäessä englanniksi, ja kappaleen nimeksi tuli ”Old Man Fiddle”.
Vuonna 1975 otettiin käyttöön Heikki Seppälän ideoima pistejärjestelmä, jossa parhaimmalle maalle annetaan 12 pistettä, toiseksi parhaalle 10, kolmanneksi parhaalle 8 ja niin edelleen, kymmenenneksi paras saisi yhden pisteen. Järjestelmä osoittautui toimivaksi ja on käytössä edelleen.
Pihasoittajat oli ensimmäinen Suomen edustaja, joka sai täydet 12 pistettä. Ne tulivat Saksan liittotasavallalta ja Sveitsiltä. Kilpailussa yhtye sai yhteensä 74 pistettä ja sijoittui seitsemänneksi. Parhaimmillaan kappale oli äänestyksessä peräti kolmannella sijalla Alankomaiden ja Ison-Britannian perässä.
1976
muokkaaVuonna 1976 Suomesta lähetettiin Alankomaihin Haagiin Fredi ja ystävät kappaleella ”Pump pump”, josta on tullut eräänlainen camp-klassikko. Suomen joukkue oli hyvin ajan hermolla, The Bump (pumppi) oli maailmanlaajuinen tanssivillitys vuosina 1975 ja 1976. Tuomarit eivät kuitenkaan lämmenneet tanssityylille.
Huolellisesti valmisteltu ”Pump pump” -esitys herätti positiivista huomiota, mutta jäi lopulta sijalle 11. 44 pisteestä korkeimmat olivat Itävallan ja Monacon antamat seitsemän pistettä.
1977
muokkaaVuonna 1977 Suomen edustajaksi lähti Monica Aspelund Aarno Ranisen sävellyksellä ”Lapponia”. Vuosi 1977 oli ennen vuotta 2006 ainoa kerta, jolloin Suomi on koskaan johtanut kilpailua yksin (vuonna 1961 Laila Kinnusen ”Valoa ikkunassa” oli toisen äänestyskierroksen jälkeen jaetulla ykkössijalla Sveitsin kanssa). Suomi sai ensimmäiseltä pisteenjakajamaalta, Irlannilta täydet 12 pistettä (myös viimeinen täysi pistemäärä Suomelle ennen vuotta 2006) ja oli pitkään kolmen parhaan joukossa, mutta jäi lopulta kymmenenneksi. "Lapponia" oli ennen yleisöäänestysten käyttöönottoa ainoa suomenkielinen laulu, joka oli ollut jossakin vaiheessa äänestyksen johdossa.
1978
muokkaaSuomea edusti Eurovision laulukilpailussa Seija Simola kappaleella ”Anna rakkaudelle tilaisuus”. Kappale sai kaksi pistettä Norjasta ja oli sijalla 18.
1979
muokkaaSuomea kisoissa edusti Katri Helena kappaleellaan ”Katson sineen taivaan”. Kappale sai 38 pistettä (korkeimpana Sveitsistä 8 pistettä) ja sijoittui neljänneksitoista.
1980
muokkaaSuomea edusti Eurovision laulukilpailussa Vesa-Matti Loiri kappaleella ”Huilumies”. Suomi jäi kilpailun 19. eli viimeiselle sijalle kuudella pisteellään. Niistä viisi tuli Norjalta ja yksi Ranskalta. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, jolloin Suomi sijoittui viimeiselle sijalle yksin, sillä kaikki edelliset jumbosijat olivat olleet jaettuja.
1981
muokkaaSuomea edusti Riki Sorsa kappaleella ”Reggae OK”, joka sai 27 pistettä (korkeimpana 6 Ruotsista) ja sijoittui kuudenneksitoista. Kapellimestarina oli tällä kertaa Ossi Runnen sijaan Henrik Otto Donner, mutta Runne oli kuitenkin mukana Dublinissa, sillä hän selosti viisufinaalin Yleisradiolle.
1982
muokkaaVuonna 1982 Ison-Britannian Harrogateen lähetettiin Suomea edustamaan Kojo kappaleella ”Nuku pommiin”. Kappale ei saanut yhtään pistettä, joten se on nykyisen pistelaskutavan aikana heikoiten menestynyt Suomen euroviisuedustaja. Suomalainen lehdistö antoi Kojolle liikanimen ”Nolla-Kojo”. Kojo on myöhemmin ilmaissut että hänen kappaleensa kritisoi sillä hetkellä lännessä vallinnutta kylmää sotaa, mutta kappaletta ei suomen kielen takia ymmärretty.
1983
muokkaaSuomea kilpailussa edusti Ami Aspelund kappaleellaan ”Fantasiaa”. Kappale sai 41 pistettä (korkeimpana 8 pistettä Kreikasta) ja saavutti jaetun yhdennentoista sijan.
1984
muokkaaSuomi sijoittui yhdeksänneksi Kirkan esittämällä kappaleella ”Hengaillaan”. Se sai 46 pistettä, parhaimpana 7 pistettä ensimmäisenä pisteinä antaneelta Ruotsilta.
1985
muokkaaSuomea kilpailussa edusti Sonja Lumme kappaleella ”Eläköön elämä”. Se sai 58 pistettä ja sijoittui yhdeksänneksi. Suomi sai sekä Ruotsista ja Kreikasta 10 pistettä.
1986
muokkaaSuomea kilpailussa edusti Kari Kuivalainen kappaleella ”Päivä kahden ihmisen”. Kappale sijoittui viidenneksitoista saaden 22 pistettä, korkeimpana 8 pistettä kisan voittajamaa Belgiasta.
1987
muokkaaSuomea kilpailussa edusti Vicky Rosti kappaleellaan ”Sata salamaa”, se sijoittui viidenneksitoista saaden 32 pistettä. Ensimmäisenä pisteitä antanut Norja antoi Suomelle peräti kympin, mutta sen jälkeen tahti hiipui. Lisäksi Alankomaista tuli korkeat pisteet, 8.
1988
muokkaaSuomea kilpailussa edusti Boulevard kappaleella ”Nauravat silmät muistetaan”. Kappale jäi toiseksi viimeiselle eli 20. sijalle saaden Israelista kolme pistettä. Suomi löi kilpailussa ainoastaan Itävallan, joka ei saanut yhtään pistettä.
1989
muokkaaSuomen edustajaksi valittiin Anneli Saaristo flamenco-tyylisellä iskelmällä ”La dolce vita”. Kappale on laulettu suomeksi, mutta sen nimi on italiaa. Vastoin ennakko-odotuksia se sai 76 pistettä ja sijoittui seitsemänneksi. Sitäkin parempi tulos oli todella lähellä, sillä Suomi oli viiden parhaan joukossa vielä viiden maan pisteiden puuttuessa. Viiden ensimmäisen äänestyskierroksen jälkeen Suomi oli toisena, ja vielä kymmenen äänestyskierroksen jälkeen Suomi oli kolmantena. Kappale sai toiseksi korkeimman potin eli 10 pistettä peräti neljästä maasta: Israelista, Turkista, Ranskasta ja Jugoslaviasta.
Saariston tulosta voidaan tavallaan pitää Marion Rungin kuudetta sijaa parempana, sillä ”Tom tom tomin” sijoittuessa kuudenneksi 1973 kilpailijamaita oli vain 17, kun Anneli Saariston kilpailuvuonna niitä oli 22. Vasta vuonna 2014 tuli parempi ei-voittaneen laulun sijoitus suhteessa osallistujamäärään. Ossi Runne päätti näissä kilpailuissa pitkän kapellimestarin uransa Euroviisuissa. Hän johti Suomen edustuslauluja kaikkiaan 22 kertaa.
1990
muokkaaSuomi sijoittui Norjan kanssa kilpailun jaetulle viimeiselle sijalle Beat-yhtyeen kappaleella ”Fri?” (suom. vapaa). Kummatkin maista saivat kahdeksan pistettä ja jäivät sijalle 21. Islanti antoi Suomelle 5 pistettä ja Israel 3. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomi lauloi Euroviisuissa ruotsiksi. Olli Ahvenlahti toimi ensimmäistä kertaa kapellimestarina. Ossi Runne oli kommentaattorina Erkki Pohjanheimon kanssa.
1991
muokkaaSuomea kilpailussa edusti Kaija kappaleella ”Hullu yö”, joka sijoittui sijalle 20 ja sai vain kuusi pistettä. Suomi sai yhden pisteen Islannilta ja Kreikalta sekä neljä pistettä Irlannilta.
1992
muokkaaSuomen edustajaksi lähetettiin Pave Maijanen kappaleella ”Yamma Yamma”, joka jäi kilpailun viimeiseksi. Jugoslavia ja Israel antoivat Suomelle yhteensä neljä pistettä (Jugoslavia 3 ja Israel 1).
1993
muokkaaSuomea edusti Katri Helena kappaleella ”Tule luo”. Se sijoittui seitsemänneksitoista saaden 20 pistettä, korkeimpana Kreikalta 8 pistettä. Suomi ei joutunut vielä viettämään välivuotta, vaan pääsi mukaan seuraavan vuoden kilpailuun.
1994
muokkaaSuomea kilpailussa edusti CatCat kappaleella ”Bye Bye Baby”. Vaikka suomalaisten odotukset olivat korkealla ja kappaletta pidettiin yleisesti yhtenä ennakkosuosikkina, Suomi sai vain 11 pistettä (1 Bosnia-Hertsegovinasta ja peräti 10 Kreikasta) ja sijoittui vasta 22. sijalle.
1995
muokkaaSuomi joutui pitämään välivuotta Euroviisuista edellisvuoden huonon menestyksen takia. CatCatin olisi pitänyt edellisvuonna sijoittua vähintään 18. sijalle, jotta Suomi olisi päässyt mukaan. Viimeisen paikan vei Espanja, joka sijoittuikin vuonna 1995 erinomaisesti toiseksi.
1996
muokkaaSuomen edustajana oli melko tuntematon romanilaulaja Jasmine kappaleella ”Niin kaunis on taivas”. Kappale pääsi jatkoon kun kilpailuun osallistuneiden 30 maan määrää karsittiin ääninauhojen perusteella 23:een. Jasmine toi Suomelle euroviisuhistoriansa kahdeksannen jumbosijan yhdeksällä pisteellä (Norjasta 2 ja Islannista 7). ”Niin kaunis on taivas” on ”Yamma Yamman” ohella Suomen huonoiten sijoittunut edustuskappale: molempien sijoitus oli 23/23. Laulun säveltäjä ja sanoittaja, Rio-yhtyeen Timo Niemi oli tehnyt kappaleen alun perin miessolistin esitettäväksi Syksyn sävel -kilpailuun, mutta solisti sairastui kurkkukipuun. Ei ole tiedossa kenelle Niemi oli laulun alun perin tehnyt. Jasminelle sattui loppukilpailussa virhe kappaleen aikana hänen aloittaessaan kertosäkeen välisoiton aikana.
1997
muokkaaVuoden 1996 Euroviisujen alkukarsinnoissa ilmenneiden ongelmien vuoksi Euroopan yleisradiounioni esitteli uuden kilpailujärjestelmän vuodelle 1997. Maat, joilla on alhaisin pistekeskiarvo viimeiseltä neljältä vuodelta joutuisivat jättämään vuoden 1997 kilpailun väliin ja maat, joilla on alhaisin pistekeskiarvo viimeiseltä viideltä vuodelta joutuisivat jättämään tulevat kilpailut väliin. Jos maa joutuu jättämään yhden vuoden väliin, se saa osallistua automaattisesti seuraavana vuonna. Kilpailevien maiden lukumäärä laski 25:een ja Italia oli jo ilmoittanut, että tämä olisi heidän viimeinen vuotensa Euroviisuissa, mutta he kuitenkin palasivat vuonna 2011. Suomi jätti kilpailun väliin edellisen vuoden huonon menestyksen (ja viimeisen sijan) takia.
1998
muokkaaSuomen edustajana oli etnistä musiikkia soittava yhtye Edea kappaleella ”Aava”. Kappaleen sijoitus oli 15/25. Kyseessä oli Suomen 1990-luvun paras sijoitus sekä absoluuttisesti että suhteessa osallistujamaiden määrään. 22 pisteestä lähes kaikki tulivat Suomen naapureilta (Ruotsista ja Virosta 10 pistettä sekä Norjasta ja Makedoniasta 1 piste). Elävää orkesteria käytettiin Euroviisuissa viimeistä kertaa. Samalla päättyi Olli Ahvenlahden yhdeksänvuotinen euroviisukapellimestarin ura.
1999
muokkaaSuomi piti välivuotta, koska aiempien vuosien pistekeskiarvo ei oikeuttanut mukanaoloon.
2000
muokkaaSuomen edustajana oli melko tuntematon gospel-laulaja Nina Åström kappaleella ”A Little Bit”. Raati oli pannut karsinnoissa Nylon Beatin johtoon, ja toisena oli Anna Eriksson kappaleella ”Oot voimani mun”, Åström oli tässä vaiheessa kolmantena. Kun tuli kansalaisten vuoro äänestää, loppuratkaisu oli täynnä dramatiikkaa, sillä kansalaiset antoivat runsaasti ääniä Nightwishin ”Sleepwalkerille”. Tämän seurauksena Nylon Beat putosi viidenneksi ja Nightwish oli kolmas Erikssonin jäädessä toiseksi. Vaikka Åström oli katsojaäänestyksessä toinen ja tuomaripisteissä kolmas, yhteispisteet riittivät nostamaan hänet voittoon. ”A Little Bit” -kappaleen sijoitus kilpailussa oli 24 kilpailijan joukossa 18. Pistemäärä oli myös 18, joista Virosta tuli 7, Alankomaista 5, Romaniasta 4 ja Ruotsista 2 pistettä.
2001
muokkaaSuomi piti välivuotta, koska aiempien vuosien pistekeskiarvo ei oikeuttanut mukanaoloon.
2002
muokkaaSuomen edustajaksi valittiin Laura Voutilainen kappaleella ”Addicted to You”. Vaikka hän oli median suuri suosikki, sijoitus oli kilpailun loppupäässä (20/24).
2003
muokkaaSuomi joutui pitämään välivuotta Euroviisuista edellisvuoden huonon menestyksen takia. Tällä kertaa kysymyksessä ei kuitenkaan ollut enää huono pistekeskiarvo, vaan pelkästään edellisvuoden sijoitus. Mukaan päästäkseen Suomen olisi pitänyt olla edellisenä vuotena vähintään sijalla 18. Suomi jäi edellisvuonna kyseisestä sijasta vain 2 pisteellä.
2004
muokkaaSuomen karsinnat voitti suurella äänivyöryllä kotimaassaan suosittu vuoden 1995 tangokuningas Jari Sillanpää kappaleella ”Takes 2 to Tango”, mutta loppukilpailussa menestys jäi heikoksi: Sillanpää jäi ensimmäistä kertaa järjestetyn semifinaalin 14:nneksi eikä päässyt kisaamaan loppukilpailuun. Lisäksi Frederik syytti Sillanpäätä ”Tuu jo tangoon” -kappaleensa plagioinnista.[18]
2005
muokkaaVuonna 2005 Suomen edustajaksi valittiin useammankin kerran sekä Norjan että Suomen kansallisiin karsintoihin osallistunut melko tuntematon norjalainen Geir Rönning balladillaan ”Why?”, joka kertoo Beslanin koulukaappauksesta. Rönning jäi semifinaalin 18:nneksi eikä päässyt loppukilpailuun.
2006
muokkaaSuomen edustajaksi melko ylivoimaisesti valittu Lordi ja kappale ”Hard Rock Hallelujah” herättivät etukäteen kohua niin Suomessa kuin maailmallakin, ja hirviöyhtyeen esiintyminen tahdottiin jopa kieltää.[ ] Kuitenkin menestys loppukilpailussa oli valtava, ja Lordi sai kansainvälisessä finaalissa sekä semifinaalissa 292 pistettä eli enemmän kuin kukaan muu aiemmin. Vuonna 2007 Serbia sai Helsingin semifinaalissa enemmän pisteitä kuin Lordi, ja finaalin ennätyksen rikkoi Norja vuonna 2009.
2007
muokkaaLordin edellisen vuoden voiton myötä viisut järjestettiin vuonna 2007 Helsingissä. Suomea edusti Hanna Pakarinen kappaleella ”Leave Me Alone”, joka voitti Suomen karsinnoissa erittäin niukasti Thunderstonen. Suomi sai 53 pistettä ja sijoittui sijalle 17. Suomi sai Islannilta ja Ruotsilta täydet 12 pistettä.
2008
muokkaaVuoden 2008 kilpailuun Belgradiin lähetettiin Teräsbetoni kappaleellaan ”Missä miehet ratsastaa”. Kappale pääsi finaaliin sijoittuen semifinaaleissa kahdeksanneksi. Finaalissa Suomi oli lopputuloksissa 25 maan joukossa 22. sijalla. Puola, Saksa ja Iso-Britannia jäivät Suomen taakse.
2009
muokkaaVuonna 2009 Suomen edustajaksi valittiin Waldo’s People kappaleellaan ”Lose Control”. Kisoissa Suomi pääsi semifinaalista finaaliin ammattilaisraadin äänten perusteella, mutta sijoittui finaalissa viimeiselle sijalle 22:lla pisteellä. Vuorossa oli Suomen yhdeksäs jumbosija finaalissa. Suomi on kuitenkin useana vuonna jäänyt semifinaaliin, jolloin sijoitus on ollut huonompi. Vuonna 2009 osanottajamaita oli 42, ja näistä 17 karsiutui finaalista, joten Waldo’s Peoplen kokonaissijoitus oli 25/42.
2010
muokkaaVuonna 2010 Suomen karsinnan voittaja oli folkduo Kuunkuiskaajat kappaleella ”Työlki ellää”. Yhtye edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa Oslossa ja kilpaili ensimmäisessä semifinaalissa 25. toukokuuta. Aiemmin käytössä ollut pelkkä puhelinäänestys olisi oikeuttanut karsinnassa kuudenteen sijaan, mutta ammattilaisraatien äänet mukaan laskettuna Kuunkuiskaajat jäi yhden sijoituksen päähän loppukilpailusta. Viimeisen finaalipaikan Suomelta vei Moldova kolmella pisteellä. Kuunkuiskaajien ”Työlki ellää” -kappale oli myös historian ensimmäinen finaalin ulkopuolelle jäänyt suomenkielinen laulu, sillä sekä Jasmine että Teräsbetoni pääsivät karsinnasta läpi. Myös superfinaalin esityksiä kommentoineen Marco Bjurströmin väitetään vaikuttaneen äänestyksen lopputulokseen kritisoimalla humppayhtye Eläkeläisten esitystä.
2011
muokkaaVuonna 2011 Suomen edustajaksi valittiin Paradise Oskar kappaleella ”Da Da Dam”. Suomi oli semifinaalinsa kolmas 103 pisteellä, mutta finaalissa kappaleen pisteet lähes puolittuivat: 57 pisteellä irtosi sija 21. Suomi sai Norjalta täydet 12 pistettä ja Islannilta 10 pistettä.
2012
muokkaaVuonna 2012 Suomen edustajaksi valittiin Pernilla Karlsson, joka voitti Uuden Musiikin Kilpailun. Hän edusti Suomea ensimmäisessä semifinaalissa 22. toukokuuta 2012 kappaleella ”När jag blundar”, mutta ei päässyt finaaliin. Karlsson sai semifinaalissa 41 pistettä ja oli kahdestoista. Semifinaalipisteiden joukossa oli muun muassa täydet 12 pistettä Unkarilta, Tanskalta 8 pistettä ja Islannilta 7 pistettä.
2013
muokkaaVuonna 2013 Suomen edustajaksi valittiin Krista Siegfrids, joka voitti Uuden Musiikin Kilpailun. Hän lauloi euroviisuissa kappaleen ”Marry Me”. Hän pääsi semifinaalista jatkoon ja sijoittui finaalissa 24:nneksi. Pisteitä tuli 13.
2014
muokkaaVuonna 2014 Suomen edustajaksi valittiin Uuden Musiikin Kilpailun voittanut rockyhtye Softengine kappaleella ”Something Better”. Softengine pääsi finaaliin, jossa se sijoittui yhdenneksitoista 72 pisteellä. Se on Suomen kaikkien aikojen neljänneksi paras sijoitus suhteessa osallistujamäärään, joka oli 37 maata.
2015
muokkaaVuonna 2015 Suomen edustajaksi valittiin Uuden Musiikin Kilpailun voittanut punkyhtye Pertti Kurikan Nimipäivät kappaleellaan ”Aina mun pitää”. Kappale sijoittui 1. semifinaalissa viimeiselle sijalle saaden 13 pistettä, eikä selviytynyt finaaliin. Myöhemmin paljastetun äänijakauman mukaan kappale oli semifinaalissa yleisöäänten kymmenes ja tuomariäänten viimeinen. [19]
2016
muokkaaVuonna 2016 Suomen edustajaksi valittiin poplaulaja Sandhja, joka voitti Uuden Musiikin Kilpailun kappaleellaan ”Sing It Away”. Kappale kilpaili Tukholmassa ensimmäisessä semifinaalissa, jossa se sijoittui 18 maan joukossa 15:nneksi eikä selviytynyt finaaliin.[20]
2017
muokkaaVuonna 2017 Uuden Musiikin Kilpailun voitti Norma John kappaleellaan ”Blackbird”, joka näin ollen edusti Suomea Euroviisuissa Ukrainassa. Kappale kilpaili ensimmäisessä semifinaalissa jossa se sai 92 pistettä (puhelinäänestäjiltä 51 ja raadeilta 41), sijoittui 12:nneksi, eikä päässyt näin finaaliin asti.[21]
2018
muokkaaVuonna 2018 Suomea edusti Saara Aalto kappaleella ”Monsters”. Ensimmäisessä semifinaalissa Aalto sai 108 pistettä (puhelinäänestäjiltä 73 ja raadeilta 35), sijoittui 10. sijalle ja pääsi finaaliin. Finaalissa Suomi sijoittui 25. sijalle 46 pisteellä (23 pistettä sekä puhelin- että raatiäänestyksessä).
2019
muokkaaVuonna 2019 Suomea valittiin edustamaan Darude ja Sebastian Rejman kappaleella ”Look Away”. Kappale ei päässyt finaaliin asti, vaan sijoittui oman semifinaalinsa viimeiseksi sekä koko kilpailun kolmanneksi viimeiseksi, jätettyään ainoastaan Irlannin Sarah McTernanin sekä Itävallan Pændan taakseen. Kappale sai semifinaalissa vain 23 pistettä joista kaksitoista Virolta, kaksi Islannilta ja loput Australian, Espanjan, Kreikan sekä Puolan raadeilta.[22]
2020
muokkaaVuonna 2020 Suomen edustajaksi valittiin Aksel Kankaanranta kappaleellaan ”Looking Back”. Kankaanranta ei kuitenkaan päässyt edustamaan Suomea vuoden 2020 Euroviisuihin, sillä ne peruttiin koronaviruspandemian takia.
2021
muokkaaVuonna 2021 Suomen edustajaksi valittiin Uuden Musiikin Kilpailun voittanut rockyhtye Blind Channel kappaleellaan ”Dark Side”. Blind Channel pääsi jatkoon toisesta semifinaalista ja sijoittui siellä viidenneksi.[23][24] He edustivat Suomea lauantaina 22.5. järjestetyssä finaalissa ja ylsivät kuudennelle sijalle 301 pisteellä. Se on Suomen kaikkien aikojen kolmanneksi paras sijoitus suhteessa osallistujamäärään, joka oli 39 maata.[25]
2022
muokkaaVuonna 2022 Suomen edustajaksi valittiin Uuden Musiikin Kilpailun voittanut The Rasmus kappaleellaan ”Jezebel”. Yhtye pääsi jatkoon toisesta semifinaalista sijoittuen siellä seitsemänneksi. Finaalissa Suomi sijoittui sijalle 21 saatuaan 38 pistettä.[26]
2023
muokkaaVuonna 2023 Suomen edustajaksi valittiin Uuden Musiikin Kilpailun voittanut Käärijä kappaleellaan ”Cha cha cha”. Häntä pidettiin kilpailun yhtenä suurimmista ennakkosuosikeista.[27] Käärijä pääsi jatkoon ensimmäisestä semifinaalista ja esiintyi 13. toukokuuta järjestetyn finaalin ensimmäisellä puoliskolla esiintymispaikalla 13.[28] Suomi sijoittui finaalissa toiseksi 526 pisteellä, voittaen yleisöäänestyksen 376 pisteellä. Kyseessä on Suomen kaikkien aikojen toiseksi paras sijoitus suhteessa osallistujamäärään (37 maata) sekä kaikkien aikojen paras sijoitus suomenkielisellä kappaleella.[29]
2024
muokkaaVuonna 2024 Suomen edustajaksi valittiin Uuden Musiikin Kilpailun voittanut Windows95man feat. Henri Piispanen kappaleella ”No rules”.[30] Suomi sijoittui finaalissa 19. sijalle saaden yhteensä 38 pistettä, joista yleisöltä 31 ja raadeilta 7.[31] Tulos jäi selvästi finaalin aikana suoritetuista vedonlyöntiveikkauksista, joissa Suomi nousi sijalle 7.[32]
Suomen äänestyshistoria (vuodesta 1975 lähtien)
muokkaaSuomen antamat pisteet
muokkaaAinoastaan finaalissa annetut pisteet näkyvät taulukossa. Suomi ei osallistunut kilpailuihin vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003. Vuosina 2004, 2005, 2010, 2012, 2015, 2016, 2017 ja 2019 Suomi ei päässyt finaaleihin, mutta sai äänestää niissä. Vuodesta 2016 lähtien annetuissa pisteissä yhtäsuuruusmerkin vasemmalla puolella on ensin puhelinäänestyspisteet ja sitten raatipisteet, oikealla puolella on pisteet yhteensä.
Suomen antamat pisteet 1975 lähtien | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Maa | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989 | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1996 | 1998 | 2000 | 2002 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | Pisteet |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ruotsi | 6 | – | 0 | 4 | 0 | 0 | 1 | 3 | 10 | 8 | 12 | 5 | 0 | 0 | 0 | 0 | 8 | 0 | 7 | 0 | 8 | 6 | 7 | 7 | 12 | 6 | 7 | 8 | 5 | 7 | X | 6 | 12 | 4 | 10 | 12 | 10+12=22 | 6+12=18 | 0+8=8 | 7+12=19 | 3+5=8 | 8+12=20 | 0+12=12 | 0+7=7 | 295 |
Italia | 12 | 6 | 2 | 0 | 8 | 2 | – | – | 1 | 12 | 6 | – | 4 | 8 | 10 | 8 | 12 | 12 | 8 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 3 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0+2=2 | 8+7=15 | 6+4=10 | 3+5=8 | 8+6=14 | 0+2=2 | 0+6=6 | 0+0=0 | 177 |
Israel | 3 | 8 | 0 | 10 | 12 | – | 6 | 12 | 7 | – | 0 | 0 | 7 | 6 | 5 | 5 | 6 | 0 | 0 | – | – | 10 | 0 | 5 | X | 5 | 0 | X | 8 | 0 | 10 | X | X | X | X | 3 | 0+7=7 | 0+0=0 | 7+12=19 | 0+0=0 | 0+0=0 | X | 0+0=0 | 12+0=12 | 166 |
Sveitsi | 4 | 7 | 10 | 1 | 10 | 12 | 12 | 0 | 0 | 1 | 3 | 7 | 0 | 5 | 0 | 3 | 5 | 0 | 4 | 0 | 4 | 0 | 0 | 0 | X | 10 | 0 | X | X | X | X | 0 | X | X | 0 | X | X | X | X | 2+3=5 | 7+12=19 | 0+0=0 | 1+10=11 | 8+12=20 | 153 |
Ranska | 0 | 3 | 12 | 2 | 1 | 0 | 10 | – | 6 | 0 | 5 | 0 | 0 | 3 | 3 | 12 | 10 | 7 | 1 | 0 | 2 | 0 | 0 | 12 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 4 | 8 | 4 | 0 | 0 | 1 | 0 | 3+1=4 | 1+0=1 | 4+5=9 | 0+0=0 | 6+7=13 | 1+0=1 | 0+7=7 | 4+5=9 | 152 |
Norja | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 6 | 4 | 0 | 5 | 7 | 0 | 0 | 0 | 1 | 12 | 0 | 7 | 2 | 0 | – | 0 | 12 | 5 | X | 12 | 8 | 0 | X | 0 | 12 | 7 | 4 | X | 2+1=3 | 0+0=0 | 10+0=10 | 4+0=4 | 6+4=10 | 12+0=12 | 1+2=3 | 146 |
Viro | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 12 | 12 | 8 | 10 | X | X | X | X | X | 12 | X | 7 | 10 | 6 | X | 10 | X | X | 12+0=12 | 8+0=8 | X | 10+0=10 | 6+0=6 | 7+0=7 | 130 |
Iso-Britannia | 7 | 10 | 4 | 0 | 7 | 4 | 3 | 4 | 0 | 4 | 7 | 10 | 1 | 10 | 6 | 0 | 0 | 6 | 5 | 0 | 0 | 8 | 0 | 8 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0+0=0 | 0+2=2 | 0+0=0 | 0+0=0 | 0+0=0 | 4+10=14 | 0+4=4 | 0+0=0 | 124 |
Irlanti | 1 | 0 | 0 | 3 | 6 | 8 | 0 | 0 | – | 7 | 1 | 8 | 12 | 2 | 0 | 4 | 2 | 10 | 3 | 7 | 10 | 0 | 1 | – | 0 | X | 4 | 0 | X | X | 1 | 10 | 4 | 0 | X | X | X | X | 0+2=2 | X | X | X | X | 5+6=11 | 117 |
Alankomaat | 10 | 0 | 0 | 0 | 5 | 10 | 0 | 0 | 3 | 0 | – | 3 | 2 | 0 | 4 | 0 | – | 0 | 0 | 0 | 0 | 7 | 0 | – | 0 | X | X | X | X | X | X | X | X | 8 | 8 | X | 0+10=10 | 0+0=0 | 2+0=2 | 5+8=13 | 0+0=0 | 0+5=5 | X | X | 90 |
Saksa v. 1990 asti Länsi-Saksa |
0 | 0 | 0 | 12 | 3 | 2 | 7 | 10 | 4 | 0 | 10 | 2 | 10 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | – | 1 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 12 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0+0=0 | 0+0=0 | 0+1=1 | 0+0=0 | 0+0=0 | 0+0=0 | 5+0=5 | 0+3=3 | 89 |
Tanska | – | – | – | 0 | 0 | 7 | 0 | 0 | 0 | 5 | 0 | 0 | 8 | 4 | 12 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | 10 | 0 | X | 2 | 3 | X | 0 | 0 | 2 | 0 | 5 | 7 | 6 | X | X | 0+4=4 | 10+3=13 | 0+0=0 | X | X | X | X | 88 |
Belgia | 0 | 12 | 3 | 6 | 0 | 0 | 2 | 5 | 0 | 10 | 0 | 12 | 3 | 0 | 0 | 0 | 3 | 0 | 0 | – | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | X | X | X | X | X | 6 | X | X | 3 | X | 7 | 0+0=0 | 10+0=10 | X | X | 0+0=0 | 0+0=0 | 0+5=5 | X | 87 |
Espanja | 8 | 0 | 7 | 7 | 0 | 0 | 0 | 6 | 0 | 0 | 8 | 1 | 0 | 0 | 8 | 10 | 4 | 3 | 10 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 4 | 0 | 3 | 0 | 0 | 0 | 0+0=0 | 0+0=0 | 0+0=0 | 0+0=0 | 0+0=0 | 3+0=3 | 0+0=0 | 3+1=4 | 87 |
Islanti | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 0 | 0 | 0 | 7 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | – | 0 | – | 2 | X | X | X | 7 | 10 | 5 | 8 | 7 | 5 | 0 | X | X | X | X | 12+0=12 | 12+8=20 | 0+0=0 | X | X | 84 |
Venäjä | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | – | – | 5 | 3 | 4 | 7 | 12 | 3 | 10 | 0 | 0 | 0 | 8 | 2 | 0 | 8 | 8+0=8 | – | X | 4+0=4 | 1+4=5 | – | – | – | 79 |
Kypros | – | – | – | – | – | – | 0 | 8 | 0 | 0 | 0 | 0 | 6 | – | 0 | 6 | 0 | 8 | 0 | 10 | 6 | 0 | 0 | 4 | 7 | 0 | X | X | X | X | 0 | X | 0 | X | – | 0 | 1+0=1 | 0+5=5 | 1+6=7 | 0+0=0 | 0+0=0 | X | 0+1=1 | 0+0=0 | 69 |
Ukraina | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 8 | 0 | 2 | 6 | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | – | 12+0=12 | 0+0=0 | 0+0=0 | – | 10+0=10 | 12+0=12 | 0+0=0 | 6+8=14 | 69 |
Kreikka | – | 4 | 6 | 5 | 0 | 0 | 0 | – | 5 | – | 0 | – | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 5 | 6 | 4 | 0 | 0 | – | 0 | 6 | 3 | 1 | 0 | 0 | 0 | 7 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | X | 0+0=0 | X | 0+0=0 | 0+2=2 | 0+6=6 | X | 0+0=0 | 62 |
Australia | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 5 | 7+8=15 | 0+10=10 | 0+0=0 | 6+10=16 | X | 0+8=8 | 8+0=8 | X | 62 |
Itävalta | – | 5 | 1 | 0 | 0 | 5 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 6 | 0 | 0 | 1 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | 3 | 0 | 0 | X | – | X | – | – | – | 1 | X | 0 | 12 | 0 | 6+4=10 | 0+0=0 | 3+7=10 | X | X | X | 2+2=4 | 2+0=2 | 62 |
Unkari | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 12 | – | 0 | – | – | – | 0 | – | 10 | X | X | – | 12 | 0 | 10 | 5 | 0 | 0+0=0 | 4+0=4 | 8+0=8 | X | – | – | – | – | 61 |
Luxemburg | 5 | 0 | 8 | 0 | 4 | 3 | 4 | 7 | 8 | 0 | 0 | 4 | 0 | 12 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0+4=4 | 59 |
Portugali | 0 | 1 | 0 | 0 | 2 | 1 | 0 | 2 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 7 | 2 | 2 | 5 | 3 | 0 | – | – | X | X | X | X | 0 | 0 | 0 | X | X | – | X | 0 | – | 12+8=20 | 0+0=0 | X | 0+0=0 | 0+0=0 | 0+3=3 | 0+0=0 | 52 |
Bulgaria | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | X | X | 5 | X | X | X | X | X | X | – | – | 4+0=4 | 7+6=13 | 0+10=10 | – | 0+10=10 | X | – | – | 42 |
Turkki | 0 | – | – | 0 | – | 0 | 5 | 1 | 0 | 3 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | 5 | 0 | 4 | 0 | 5 | 0 | 0 | 4 | 4 | 5 | 3 | X | 0 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 41 |
Jugoslavia v.1992 Jugoslavian liittotasavalta |
0 | 0 | – | – | – | – | 8 | 0 | 12 | 2 | – | 0 | 0 | 1 | 7 | 1 | 0 | 4 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 35 |
Kroatia | – | – | – | – | – | – | – | - | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 0 | 0 | 3 | 6 | 0 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | X | X | X | X | – | – | 0+0=0 | 0+0=0 | X | X | X | X | 4+0=4 | 10+10=20 | 35 |
Malta | 0 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 0 | 0 | 6 | 0 | 5 | 0 | 2 | 0 | 8 | 0 | X | X | 3 | X | X | 0 | 0 | 3 | 0 | 0+5=5 | X | X | 0+1=1 | 0+1=1 | X | X | X | 34 |
Latvia | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 12 | 6 | X | 4 | 0 | 0 | 0 | X | X | X | X | X | X | 6 | 2+0=2 | X | X | X | X | X | X | 0+0=0 | 30 |
Serbia | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 12 | 0 | X | 0 | 2 | 2 | X | – | 0 | 0+0=0 | X | 0+0=0 | 0+0=0 | 0+0=0 | 7+7=14 | 0+0=0 | 0+0=0 | 30 |
Tšekki | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | X | X | X | – | – | – | – | – | X | 0+3=3 | X | 5+0=5 | 0+4=4 | X | 0+0=0 | 10+8=18 | X | 30 |
Bosnia ja Hertsegovina | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 2 | 1 | – | – | 0 | 0 | 0 | 10 | 0 | 6 | 6 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | X | – | – | – | – | – | – | – | 25 |
Liettua | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | – | – | – | 0 | X | X | 8 | 0 | X | 0 | X | 0 | 0 | 0 | X | 0 | 0+6=6 | X | 0+0=0 | X | 5+3=8 | 2+0=2 | 0+0=0 | 0+0=0 | 24 |
Moldova | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 0 | 2 | X | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | X | X | X | 5+3=8 | 0+0=0 | X | 2+0=2 | 5+0=5 | 3+0=3 | X | 20 |
Slovenia | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | – | 0 | 4 | – | 0 | X | X | X | 0 | X | X | X | 0 | X | X | 0 | 1 | X | X | 0+0=0 | 1+6=7 | X | X | 7+0=7 | 0+0=0 | 19 |
Monaco | 2 | 2 | 5 | 8 | 0 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | X | X | X | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 17 |
Puola | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 8 | 0 | 0 | – | – | 0 | X | X | X | 0 | X | X | X | – | – | 0 | 0 | 5+0=5 | 0+0=0 | X | X | X | 0+0=0 | 0+0=0 | X | 13 |
Azerbaidžan | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 2 | 0 | 5 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0+0=0 | 0+0=0 | X | 0+2=2 | 0+0=0 | 0+3=3 | X | X | 12 |
Serbia ja Montenegro | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 10 | 0 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 10 |
Albania | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 3 | 0 | X | X | 0 | 0 | 0 | X | 6 | X | X | 0 | X | X | 0+0=0 | 0+0=0 | 0+0=0 | X | 0+0=0 | X | 9 |
Romania | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | – | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | 3+0=3 | X | X | X | 0+0=0 | X | – | 9 |
Pohjois-Makedonia v. 2018 asti Makedonia |
– | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | X | X | X | X | 0 | X | X | X | X | X | X | 0+7=7 | X | X | – | – | 8 |
Georgia | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 7 | 0 | – | 0 | 0 | X | 0 | X | 0 | 0+0=0 | X | X | X | X | X | X | 0+0=0 | 7 |
Armenia | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | X | – | 0 | 4 | 0 | 0+0=0 | 0+0=0 | X | X | – | 0+1=1 | 0+0=0 | 0+0=0 | 6 |
Lähteet | [33] | [34] | [35] | [36] | [37] | [38] | [39] | [40] | [41] | [42] | [43] | [44] | [45] | [46] | [47] | [48] | [49] | [50] | [51] | [52] | [53] | [54] | [55] | [56] | [57] | [58] | [59] | [60] | [61] | [62] | [63] | [64] | [65] | [66] | [67] | [68] | [69] | [70] | [71] | [72] | [73] | [74] | [75] | [76] | |
X = maa ei selviytynyt finaaliin, – = maa ei osallistunut kilpailuun |
Suomen saamat pisteet
muokkaaMukaan on laskettu ainoastaan Suomen finaalissa saadut pisteet. Suomi ei osallistunut kilpailuihin vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003. Vuosina 2004, 2005, 2010, 2012, 2015, 2016, 2017 ja 2019 Suomi ei selviytynyt finaaleihin. Vuodesta 2004 lähtien myös semifinaaleissa karsiutuneet maat ovat voineet äänestää finaalissa. Vuodesta 2016 lähtien annetuissa pisteissä yhtäsuuruusmerkin vasemmalla puolella on ensin puhelinäänestyspisteet ja sitten raatipisteet, oikealla puolella on pisteet yhteensä.
Suomen saamat pisteet 1975 lähtien | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Maa | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989 | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1996 | 1998 | 2000 | 2002 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2011 | 2013 | 2014 | 2018 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | Pisteet |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ruotsi | 3 | – | 2 | 0 | 0 | 0 | 6 | 0 | 0 | 7 | 10 | 0 | 3 | 0 | 4 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 10 | 2 | 10 | 12 | 12 | 7 | 4 | 7 | 0 | 6 | 6+3=9 | 12+0=12 | 7+0=7 | 12+12=24 | 5+0=5 | 162 |
Viro | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 0 | 10 | 7 | 5 | 12 | 6 | 10 | 4 | 7 | 0 | 6 | 10+2=12 | 12+7=19 | 8+5=13 | 12+10=22 | 8+0=8 | 141 |
Islanti | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 6 | 0 | 0 | 0 | 5 | 1 | 0 | 5 | 0 | 7 | – | 0 | – | 12 | 12 | 7 | 8 | 10 | 0 | 5 | 3+0=3 | 12+5=17 | 0+0=0 | 12+10=22 | 1+0=1 | 121 |
Norja | 10 | 4 | 8 | 2 | 0 | 5 | 0 | 0 | 2 | 5 | 0 | 0 | 10 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 0 | – | 12 | 4 | 4 | 0 | 12 | 0 | 7 | 0+0=0 | 6+0=6 | 0+0=0 | 12+12=24 | 1+0=1 | 119 |
Israel | 8 | 6 | 7 | 0 | 0 | – | 2 | 0 | 7 | – | 1 | 0 | 0 | 3 | 10 | 3 | 0 | 1 | 0 | – | – | 0 | 0 | 0 | 7 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 0 | 0+6=6 | 4+0=4 | 0+0=0 | 12+8=20 | 0+0=0 | 89 |
Irlanti | 5 | 5 | 12 | 0 | 0 | 0 | 5 | 0 | – | 0 | 6 | 0 | 0 | 0 | 8 | 0 | 4 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | 10 | 0 | 0 | 0 | 3 | 0 | 0 | 0+0=0 | 5+0=5 | 0+0=0 | 12+8=20 | 3+0=3 | 86 |
Kreikka | – | 0 | 2 | 0 | 7 | 0 | 0 | – | 8 | – | 10 | – | 1 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 8 | 10 | 0 | 0 | – | 0 | 12 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0+0=0 | 6+0=6 | 0+0=0 | 10+0=10 | 0+0=0 | 75 |
Saksa v. 1990 asti Länsi-Saksa |
12 | 6 | 0 | 0 | 5 | 0 | 0 | 0 | 7 | 1 | 0 | 3 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | 0 | 0 | 0 | 10 | 1 | 0 | 0 | 2 | 1 | 4 | 0+0=0 | 8+0=8 | 0+0=0 | 12+0=12 | 0+0=0 | 73 |
Tanska | – | – | – | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | 0 | 3 | 12 | 4 | 0 | 0 | 5 | 2 | 4 | 0+0=0 | 7+8=15 | 0+0=0 | 12+8=20 | 2+0=2 | 73 |
Sveitsi | 12 | 0 | 5 | 0 | 8 | 0 | 5 | 0 | 4 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 8 | 1 | 0 | 0 | 5 | 0 | 4 | 0+0=0 | 4+1=5 | 0+0=0 | 8+0=8 | 0+0=0 | 67 |
Iso-Britannia | 4 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 6 | 0 | 7 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 12 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 6 | 0+4=4 | 7+4=11 | 0+0=0 | 12+0=12 | 3+0=3 | 67 |
Alankomaat | 0 | 1 | 4 | 0 | 0 | 0 | 5 | 0 | 0 | 0 | – | 1 | 8 | 0 | 6 | 0 | – | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 5 | – | 7 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0+0=0 | 4+0=4 | 0+0=0 | 12+10=22 | 0+0=0 | 65 |
Ranska | 0 | 0 | 4 | 0 | 5 | 1 | 1 | – | 1 | 5 | 0 | 0 | 0 | 0 | 10 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 8 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 0 | 0+0=0 | 1+0=1 | 0+0=0 | 6+8=14 | 0+0=0 | 53 |
Itävalta | – | 7 | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 5 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | 0 | 0 | – | 0 | – | – | 0 | 0 | 4 | 0+0=0 | 4+1=5 | 0+0=0 | 12+8=20 | 0+0=0 | 52 |
Espanja | 1 | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 0 | 1 | 6 | 0 | 2 | 0 | 7 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 10 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0+0=0 | 2+0=2 | 0+0=0 | 12+1=13 | 0+0=0 | 50 |
Belgia | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 8 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | 0 | 0 | 0 | 0 | 8 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 0+0=0 | 6+8=14 | 0+0=0 | 12+5=17 | 0+0=0 | 50 |
Italia | 0 | 0 | 0 | 0 | 7 | 0 | – | – | 0 | 0 | 7 | – | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 0 | 6 | 0+0=0 | 8+10=18 | 0+1=1 | 6+0=6 | 0+0=0 | 45 |
Serbia | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | 0+0=0 | 7+10=17 | 0+6=6 | 12+7=19 | 0+0=0 | 42 |
Puola | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 0 | 0 | – | – | 12 | 0 | 2 | 0 | 5 | – | 3 | 0+0=0 | 6+2=8 | 0+0=0 | 10+0=10 | 1+0=1 | 41 |
Kypros | – | – | – | – | – | – | 0 | 0 | 0 | 4 | 6 | 3 | 0 | – | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 5 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | 0+0=0 | 4+3=7 | 0+0=0 | 7+3=10 | 0+0=0 | 40 |
Liettua | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | – | – | – | 0 | 10 | 5 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0+0=0 | 7+0=7 | 0+0=0 | 12+3=15 | 0+0=0 | 38 |
Malta | 0 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 7 | 0 | 0 | 3 | 0 | 0 | 0 | 0+0=0 | 7+2=9 | 1+0=1 | 8+8=16 | 0+0=0 | 38 |
Latvia | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 0 | 8 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 3 | 0+0=0 | 8+4=12 | 1+0=1 | 12+0=12 | 1+0=1 | 38 |
Turkki | 0 | – | – | 0 | – | 0 | 0 | 0 | 3 | 6 | 3 | 1 | 0 | 0 | 10 | 0 | 0 | 0 | 3 | – | 0 | 0 | 0 | 0 | 7 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | – | – | 33 |
Kroatia | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 10 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | 0+0=0 | 6+0=6 | 0+0=0 | 10+7=17 | 0+0=0 | 33 |
Romania | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | – | 0 | 4 | 0 | 4 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0+0=0 | 6+8=14 | 0+0=0 | 10+0=10 | – | 32 |
Ukraina | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 7 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0+0=0 | 8+0=8 | 4+0=4 | 10+0=10 | 2+0=2 | 31 |
Australia | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 4+0=4 | 3+0=3 | 0+0=0 | 12+5=17 | 4+3=7 | 31 |
Portugali | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 3 | 0 | 0 | 4 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | 0 | 0+0=0 | 5+0=5 | 0+0=0 | 10+0=10 | 0+0=0 | 30 |
San Marino | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | – | 0 | 3 | 3 | 0+0=0 | 4+1=5 | 0+0=0 | 12+0=12 | 0+4=4 | 27 |
Slovenia | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | – | 0 | 0 | – | 0 | 8 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0+0=0 | 4+4=8 | 0+0=0 | 10+0=10 | 0+0=0 | 26 |
Tšekki | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | X | X | X | – | – | – | 0+3=3 | 4+1=5 | 1+0=1 | 10+5=15 | 0+0=0 | 24 |
Jugoslavia v.1992 Jugoslavian liittotasavalta |
5 | 0 | – | – | – | – | 0 | 0 | 0 | 3 | – | 0 | 1 | 0 | 10 | 0 | 0 | 3 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 22 |
Andorra | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 10 | 7 | 4 | 0 | – | – | – | – | – | – | – | – | 21 |
Luxemburg | 6 | 0 | 0 | 0 | 6 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 4 | 0 | 0 | 0 | 2 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0+0=0 | 21 |
Moldova | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0+0=0 | 5+0=5 | 0+0=0 | 7+0=7 | 0+0=0 | 18 |
Bulgaria | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 5 | 0 | 0 | 3 | 0 | 0 | 0 | 0+0=0 | 8+1=9 | 0+0=0 | – | – | 17 |
Venäjä | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | – | – | 0 | 0 | 8 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0+0=0 | 8+0=8 | – | – | – | 16 |
Azerbaidžan | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0+0=0 | 5+0=5 | 0+0=0 | 8+3=11 | 0+0=0 | 16 |
Monaco | 8 | 7 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 15 |
Pohjois-Makedonia v. 2018 asti Makedonia |
– | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 1 | 0 | 1 | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0+5=5 | 2+0=2 | 0+0=0 | – | – | 15 |
Albania | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0+0=0 | 3+3=6 | 2+0=2 | 6+0=6 | 0+0=0 | 14 |
Armenia | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0+0=0 | – | 0+0=0 | 6+8=14 | 0+0=0 | 14 |
Bosnia ja Hertsegovina | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 1 | 0 | 0 | – | 3 | 7 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | – | – | 11 |
Georgia | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0+0=0 | 0+0=0 | 2+0=2 | 8+1=9 | 0+0=0 | 11 |
Muu maailma[a] | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 10 | 0 | 10 |
Valko-Venäjä | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 7 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0+0=0 | – | – | – | – | 8 |
Serbia ja Montenegro | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 7 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 7 |
Unkari | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | 0 | 0 | – | 0 | – | – | – | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 6 | 0+0=0 | – | – | – | – | 6 |
Lähteet | [33] | [34] | [35] | [36] | [37] | [38] | [39] | [40] | [41] | [42] | [43] | [44] | [45] | [46] | [47] | [48] | [49] | [50] | [51] | [52] | [53] | [54] | [55] | [56] | [59] | [60] | [61] | [62] | [64] | [66] | [67] | [71] | [73] | [74] | [75] | [76] | |
– = maa ei osallistunut kilpailuun |
Kapellimestarit
muokkaaVuosina 1956–1998 Eurovision laulukilpailussa lauluja säesti suuri viihdeorkesteri jousineen, puhaltimineen ja komppiryhmineen. Jokainen maa lähetti kilpailuun oman kapellimestarin, joka vastasi laulun sovituksesta ison orkesterin säestämänä.[77] Suomen kapellimestarina toimivat George de Godzinsky, Ossi Runne, Henrik Otto Donner sekä Olli Ahvenlahti.
Suomen kapellimestarit 1961–1998 | |||
Vuosi | Nimi | ||
---|---|---|---|
1961 | George de Godzinsky | ||
1962 | |||
1963 | |||
1964 | |||
1965 | |||
1966 | Ossi Runne | ||
1967 | |||
1968 | |||
1969 | |||
1971 | |||
1972 | |||
1973 | |||
1974 | |||
1975 | |||
1976 | |||
1977 | |||
1978 | |||
1979 | |||
1980 | |||
1981 | Henrik Otto Donner | ||
1982 | Ossi Runne | ||
1983 | |||
1984 | |||
1985 | |||
1986 | |||
1987 | |||
1988 | |||
1989 | |||
1990 | Olli Ahvenlahti | ||
1991 | |||
1992 | |||
1993 | |||
1994 | |||
1996 | |||
1998 |
Kommentaattorit
muokkaaTelevisio
muokkaaHistorian kuluessa Yleisradion kommentaattoreina ovat toimineet useat kokeneet radio- ja televisiojuontajat, kuten Erkki Toivanen, Heikki Harma, Maria Guzenina, Aarre Elo, Vesa Nuotio ja Erkki Pohjanheimo. Jaana Pelkonen toimi selostajana vuodesta 2005 vuoteen 2010. Vuonna 2011 hänet korvasi Tarja Närhi, joka juonsi yhdessä Asko Murtomäen kanssa. Vuosina 2014 ja 2015 televisiossa ja radiossa käytettiin samaa juontoparia. Vuosina 1960, 2013 ja 2015 suomenkielinen selostus tehtiin kilpailupaikan sijasta Yleisradion studioilta Pasilasta. Euroviisulähetykset (mukaan lukien Suomen karsinnat) on näyttänyt Suomessa vuosina 1960–2001 ja vuodesta 2021 eteenpäin Yle TV1 ja vuosina 2002–2019 Yle TV2, tosin vuoden 2017 ensimmäinen semifinaali tuli jalkapallo-ottelun takia poikkeuksellisesti TV1:n puolelta. Uuden Musiikin Kilpailu lähetettiin vuosina 2012–2019 Yle TV2:lla ja vuodesta 2020 alkaen Yle TV1:llä. Vuoden 2018 Uuden Musiikin Kilpailu nähtiin TV1:n puolella.
Ruotsinkieliset kommentaattorit
muokkaaVuosi/vuodet | Kommentoijat |
---|---|
2002–2008 | Thomas Lundin |
2009–2010 | Tobias Larsson |
2011– [80] | Eva Frantz Johan Lindroos |
Radio
muokkaaVuodesta 1960 vuoteen 1969 radiossa ja televisiossa oli sama kommentaattori, Aarno Walli. Vuodesta 1971 alkaen lukuun ottamatta vuotta 1974 radiossa on ollut televisiosta oma erillinen selostuksensa. Vuonna 1970 Suomi ja Yleisradio eivät osallistuneet Eurovision laulukilpailuun eikä kilpailua lähetetty Suomen televisiossa ja radiossa. Vuosina 2014 ja 2015 televisiossa ja radiossa käytettiin samaa juontoparia.
Vuosi/vuodet | Kommentoijat |
---|---|
1971–1972 | Poppe Berg |
1973 | tuntematon |
1974 | Matti Paalosmaa |
1975 | Erkki Melakoski |
1976–1981 | tuntematon |
1982–1985 | Jake Nyman |
1986 | Heimo Holopainen ja Erkki Vihtonen |
1987–1988 | tuntematon |
1989–1991 | Jake Nyman ja Kati Bergman |
1992 | Heimo Holopainen |
1993 | Sanna Kojo ja Outi Popp |
1994–1996 | Aki Sirkesalo ja Kati Bergman |
1997 | Marko Miettinen ja Kati Bergman |
1998–1999 | Aki Sirkesalo ja Kati Bergman |
2000–2003 | Iris Mattila [lähde? ] ja Tarja Närhi |
2004–2013 | Sanna Kojo ja Jorma Hietamäki |
2014 | Jorma Hietamäki ja Sanna Pirkkalainen |
2015 | Aino Töllinen ja Cristal Snow |
2016–2017[81] | Jorma Hietamäki ja Sanna Pirkkalainen |
2018 | Anna Keränen[82] |
2019 | Sanna Pirkkalainen ja Toni Laaksonen (Semifinaalit) Sanna Pirkkalainen ja Sami Sykkö (Finaali)[80] |
2021 | Sanna Pirkkalainen ja Toni Laaksonen |
Pisteidenlukijat
muokkaaSuomi on pääosin ilmoittanut pisteensä englanniksi, paitsi vuosina 1961, 1962 ja 1978 ne ilmoitettiin ranskaksi.
- 1961–1969: Poppe Berg
- 1971 (Suomen tuomarit Dublinissa): Vieno Kekkonen, Markku Veijalainen
- 1972 (Suomen tuomarit Edinburghissa): Åke Granholm, Marita Merikoski
- 1973 (Suomen tuomarit Luxemburgissa): Kristiina Kauhtio, Heikki Sarmanto
- 1974: Aarre Elo
- 1975: Kaarina Pönniö
- 1976: Erkki Vihtonen
- 1977–1980: Kaarina Pönniö
- 1981: Annemi Genetz
- 1982–1984: Solveig Herlin
- 1985: Annemi Genetz
- 1986–1990: Solveig Herlin
- 1991: Heidi Kokki
- 1992–1994: Solveig Herlin
- 1996: Solveig Herlin
- 1998: Marjo Wilska
- 2000: Pia Mäkinen
- 2002: Marion Rung
- 2004: Anna Stenlund
- 2005: Jari Sillanpää
- 2006: Nina Tapio
- 2007: Laura Voutilainen
- 2008: Mikko Leppilampi
- 2009: Jari Sillanpää
- 2010: Johanna Pirttilahti
- 2011: Susan Aho
- 2012: Mr. Lordi
- 2013: Kristiina Wheeler
- 2014: Redrama
- 2015: Krista Siegfrids
- 2016: Jussi-Pekka Rantanen
- 2017: Jenni Vartiainen[83]
- 2018: ABREU[84]
- 2019: Christoffer Strandberg[85]
- 2021: Katri Norrlin[86]
- 2022: Aksel Kankaanranta
- 2023: Bess[87]
- 2024: Toni Laaksonen[88] (Alun perin Käärijän piti kertoa pisteet, mutta hän kieltäytyi ennen lähetystä)
Katso myös
muokkaaHuomautukset
muokkaa- ↑ Vain yleisöäänet.
Lähteet
muokkaa- Pajala, Mari: Erot järjestykseen! Eurovision laulukilpailu, kansallisuus ja televisiohistoria. (Väitöskirja, Turun yliopisto. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen tutkimuksia 88) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2006. ISBN 951-39-2583-8.
Viitteet
muokkaa- ↑ Pajala 2006 s. 366
- ↑ Latva, Tony: Muistathan: Eurovision laulukilpailu 1970 viisukuppila.fi. 15.8.2010. Viitattu 5.12.2017.
- ↑ Vesala, Olli: Portugali sen osoitti: millainen laulu tahansa voi voittaa Euroviisut Turun Sanomat (ts.fi). 14.5.2017. Viitattu 5.7.2023.
- ↑ Helsingin Sanomat, radio- ja televisiopalsta 12.2.1961
- ↑ Helsingin Sanomat, radio- ja televisiopalsta 15.2.1962
- ↑ Helsingin Sanomat, radio- ja televisiopalsta 16.2.1963
- ↑ Helsingin Sanomat, radio- ja televisiopalsta 15.2.1964
- ↑ Helsingin Sanomat, radio- ja televisiopalsta 11.2.1967
- ↑ Helsingin Sanomat, radio- ja televisiopalsta 29.1.1972
- ↑ Helsingin Sanomat, radio- ja televisiopalsta 3.2.1973
- ↑ Helsingin Sanomat, radio- ja televisiopalsta 19.2.1974
- ↑ Helsingin Sanomat, radio- ja televisiopalsta 18.1.1975
- ↑ Helsingin Sanomat, radio- ja televisiopalsta 3.5.1997
- ↑ 43 nations on 2011 participants list! www.eurovision.tv. 31.12.2010. EBU. Arkistoitu 28.3.2023. Viitattu 3.3.2012. (englanniksi)
- ↑ William Lee Adams: Semi final split results: Who the jury hurt at Eurovision 2015 wiwibloggs. 25.5.2015. Viitattu 21.5.2023. (englanti)
- ↑ Euroviisut | Suomella ei ole mennyt aivan niin huonosti Euroviisuissa kuin moni luulee Helsingin Sanomat. 13.5.2023. Viitattu 25.6.2023.
- ↑ Pajala 2006 s. 13
- ↑ Frederik ja Jari Sillanpää kisaavat Iskelmä-Finlandiasta Ilta-Sanomat. 15.3.2005. Viitattu 18.5.2022.
- ↑ William Lee Adams: Semi final split results: Who the jury hurt at Eurovision 2015 wiwibloggs. 25.5.2015. Viitattu 21.5.2023. (englanti)
- ↑ Semifinaalien pisteet julki, Sandhja oli neljänneksi viimeinen 15.5.2016. Kaleva. Viitattu 24.5.2016.
- ↑ Norma John putosi komeasti ja tyylillä Euroviisujen finaalista Yle Uutiset. Viitattu 9.5.2017.
- ↑ Mikä katastrofi - Suomi oli Euroviisuissa semifinaalinsa viimeinen! iltalehti.fi.
- ↑ Euroviisut | Suomen Blind Channel pääsi Euroviisujen finaaliin: ”Siitä tulee rock-myllytys”– Lauantaille jatkavat myös Sveitsin ennakkosuosikki ja Islannin videoesitys Helsingin Sanomat. 20.5.2021. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Second Semi-Final of Rotterdam 2021 Eurovision.tv. Viitattu 23.5.2021. (englanti)
- ↑ Suomi sijoittui kuudenneksi euroviisuissa! Blind Channel sai yleisöltä uskomattoman äänivyöryn Ilta-Sanomat. 23.5.2021. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Ukraina voitti euroviisut – Suomi 21. Ilta-Sanomat. 15.5.2022. Viitattu 15.5.2022.
- ↑ Viisufanit äänestivät Käärijän Euroviisujen voittajaksi Yle. 30.4.2023. Viitattu 10.5.2023.
- ↑ Käärijä esiintyy ensimmäisellä puoliajalla finaalissa – näin kävi Loreenille Ilta-Sanomat. 10.5.2023. Viitattu 10.5.2023.
- ↑ Suomi historialliselle toiselle sijalle viisuissa, Ruotsi voitti – Käärijä: Pientä pettymystä on rinnassa Yle Uutiset. 14.5.2023. Viitattu 13.5.2023.
- ↑ Windows95man villitsi yleisön ja bailasi tiensä UMK:n voittoon – näin pisteet jakautuivat Yle.fi. 11.2.2024. Viitattu 12.3.2024.
- ↑ Euroviisujen voittaja on Sveitsi, Suomi sijalle 19 – Israel sai suuren yleisöäänipotin ja sijoittui viidenneksi Turun Sanomat. 12.5.2024. Viitattu 12.5.2024.
- ↑ Latvala, Jussi: Sveitsi voitti Euroviisut, Suomen Windows95man jäi sijalle 19 yle.fi. 12.5.2024. Viitattu 12.5.2024.
- ↑ a b Stockholm 1975 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b The Hague 1976 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b London 1977 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Paris 1978 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Jerusalem 1979 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b The Hague 1980 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Dublin 1981 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Harrogate 1982 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Munich 1983 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Luxembourg 1984 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Gothenburg 1985 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Bergen 1986 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Brussels 1987 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Dublin 1988 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Lausanne 1989 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Zagreb 1990 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Rome 1991 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Malmö 1992 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Millstreet 1993 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Dublin 1994 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Oslo 1996 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Birmingham 1998 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Stockholm 2000 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Tallinn 2002 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ Istanbul 2004 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ Kyiv 2005 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Athens 2006 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Helsinki 2007 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Belgrade 2008 eurovision.tv. Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Moscow 2009 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ Oslo 2010 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Düsseldorf 2011 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ Baku 2012 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Malmö 2013 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Copenhagen 2014 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ Vienna 2015 eurovision.tv. Viitattu 2.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Stockholm 2016 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ Kyiv 2017 eurovision.tv. Viitattu 16.5.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Lisbon 2018 eurovision.tv. Viitattu 13.5.2018. (englanniksi)
- ↑ Tel Aviv 2019 eurovision.tv. Viitattu 20.8.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Rotterdam 2021 eurovision.tv. Viitattu 23.5.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Turin 2022 eurovision.tv. Viitattu 21.5.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Liverpool 2023 eurovision.tv. Viitattu 14.5.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Malmö 2024 eurovision.tv. Viitattu 12.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Facts & figures eurovision.tv. eurovision.tv. Viitattu 17.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Detailed overview: conductors for Finland andtheconductoris.eu. Arkistoitu 17.3.2018. Viitattu 17.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Selostajat ja taustalaulajat läpi vuosien? viisukuppila.fi. 18.4.2005. Viisukuppila.
- ↑ a b c Euroviisut Ylen kanavilla – Darude taistelee finaalipaikasta tiistaina 14.5. yle.fi. 14.3.2019. Yle. Viitattu 14.3.2019.
- ↑ Lumijärvi, Kasperi: Näin seuraat lähetyksiä Ylen kanavilla ja äänestät Euroviisujen Semifinaali 1:ssä yle.fi. 8.5.2017. Yle. Viitattu 9.5.2017.
- ↑ Takkinen, Nuutti: Tiistain semifinaalin esiintyjät ja äänestysohjeet - Saara Aalto numerolla 15 yle.fi. 5.5.2018. Yle. Viitattu 5.5.2018.
- ↑ Hevonoja, Jaana: Laulaja Jenni Vartiainen antaa Suomen pisteet Euroviisuissa yle.fi. 11.5.2017. Yle. Viitattu 10.5.2018.
- ↑ Takkinen, Nuutti: ABREU kertoo Suomen antamat viisupisteet: “Tämä on kunniatehtävä” yle.fi. 10.5.2018. Yle. Viitattu 10.5.2018.
- ↑ Saulo, Sandra: Christoffer Strandberg kertoo Suomen viisupisteet: “Pientä flirttiä voi olla, mutta haluan hoitaa tehtävän tyylikkäästi” yle.fi. 16.5.2019. Yle. Viitattu 16.5.2019.
- ↑ Blind Channelin katseet tiukasti Euroviisujen semifinaalissa – kuule bändin tuoreimmat kuulumiset YouTube-livessä tänä iltana kello 21 yle.fi. 17.5.2021. Yle. Viitattu 17.5.2021.
- ↑ Lassila, Juhani: Euroviisuviikko alkaa maanantaina – Käärijä-huuma valtasi Liverpoolin, BESS antaa Suomen raadin pisteet yle.fi. 5.5.2023. Yle. Viitattu 13.5.2023.
- ↑ Latvala, Jussi & Mattila, Matias: Käärijä ei kerrokaan Suomen pisteitä Euroviisujen finaalissa – pisteet antaa Radio Suomen juontaja Toni Laaksonen www.yle.fi. 11.5.2024. Yle. Viitattu 11.5.2024.
Kirjallisuutta
muokkaa- Murtomäki, Asko: Finland 12 points!. Helsinki: Teos, 2007. ISBN 978-951-851-106-2.
Aiheesta muualla
muokkaaAktiiviset |
Alankomaat · Albania · Armenia · Australia · Azerbaidžan · Belgia · Espanja · Georgia · Irlanti · Islanti · Israel · Italia · Itävalta · Kreikka · Kroatia · Kypros · Latvia · Liettua · Luxemburg · Malta · Moldova · Montenegro · Norja · Portugali · Puola · Ranska · Ruotsi · Saksa · San Marino · Serbia · Slovenia · Suomi · Sveitsi · Tanska · Tšekki · Ukraina · Viro · Yhdistynyt kuningaskunta |
---|---|
Epäaktiiviset |
Andorra · Bosnia ja Hertsegovina · Bulgaria · Marokko · Monaco · Pohjois-Makedonia · Romania · Slovakia · Turkki · Unkari · Valko-Venäjä · Venäjä |
Entiset | |
Epäonnistuneet yritykset |
Kazakstan · Kosovo · Libanon · Liechtenstein · Neuvostoliitto · Qatar · Tunisia |
1950-luku | |
---|---|
1960-luku |
1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 |
1970-luku |
1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 |
1980-luku |
1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 |
1990-luku |
1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 |
2000-luku |
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009 |
2010-luku |
2010 · 2011 · 2012 · 2013 · 2014 · 2015 · 2016 · 2017 · 2018 · 2019 |
2020-luku |
1950– | |
---|---|
1960– |
Lontoo · Cannes · Luxemburg · Lontoo · Kööpenhamina · Napoli · Luxemburg · Wien · Lontoo · Madrid |
1970– |
Amsterdam · Dublin · Edinburgh · Luxemburg · Brighton · Tukholma · Haag · Lontoo · Pariisi · Jerusalem |
1980– |
Haag · Dublin · Harrogate · München · Luxemburg · Göteborg · Bergen · Bryssel · Dublin · Lausanne |
1990– |
Zagreb · Rooma · Malmö · Millstreet · Dublin · Dublin · Oslo · Dublin · Birmingham · Jerusalem |
2000– |
Tukholma · Kööpenhamina · Tallinna · Riika · Istanbul · Kiova · Ateena · Helsinki · Belgrad · Moskova |
2010– |
Oslo · Düsseldorf · Baku · Malmö · Kööpenhamina · Wien · Tukholma · Kiova · Lissabon · Tel Aviv |
2020– |