Suomi Eurovision laulukilpailussa

Suomi on osallistunut Euroviisuihin eli Euroopan Yleisradioliiton (EBU) Eurovision laulukilpailuun vuosina 1961–2024 yhteensä 57 kertaa.

Suomi
Paikallinen TV-asema Yle
Toiminut isäntämaana 2007
Esiintymiset
Esiintymiskerrat 57
Ensiesiintyminen 1961
Paras sijoitus 1. (2006)
Huonoin sijoitus 25. (2009)
Paras pistemäärä 526 (2023)
Huonoin pistemäärä 0
Viimeinen sija 11 (1963, 1965, 1968, 1980, 1982, 1990, 1992 , 1996, 2009, 2015:SF, 2019:SF)
Ilman pisteitä 3 (1963, 1965, 1982)
Aiheesta muualla
Paikallinen verkkosivu
Maan sivu Eurovision.tv:ssä

Suomi on voittanut Eurovision laulukilpailun yhden kerran, vuonna 2006, jolloin maata edusti Lordi kappaleellaan ”Hard Rock Hallelujah”. Samalla Lordi rikkoi aiemman piste-ennätyksen.[1] Suomen toiseksi paras sijoitus on vuodelta 2023, jolloin maata edustanut Käärijä tuli toiselle sijalle kappaleellaan ”Cha cha cha”. Tuolloin Käärijä sai eniten yleisöääniä, mutta tuomariäänien perusteella voitto meni Ruotsiin.

Suomi oli vuoteen 2006 asti pisimpään voittamatta ollut maa. Titteli siirtyi siinä yhteydessä vuodesta 1964 asti osallistuneelle Portugalille. Kun Portugali voitti vuonna 2017, titteli siirtyi Maltalle, joka on ollut voittamatta vuodesta 1971 lähtien.

Suomi ei osallistunut Eurovision laulukilpailuun vuonna 1970, koska tuolloin Suomi boikotoi Eurovision laulukilpailua yhdessä Ruotsin, Norjan, Tanskan, Portugalin ja Itävallan kanssa edellisvuoden tasapelin vuoksi.[2] Vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003 Suomi ei päässyt mukaan edellisen vuoden huonon menestyksen vuoksi.

Suomi on esittänyt suurimman osan kappaleistaan suomen kielellä. Esityskielen ollessa vapaa 19731976 ja vuodesta 1999 lähtien kielenä on ollut pääsääntöisesti englanti. Esityskielen vapauden aikana suomeksi on laulettu vuosina 2008, 2010, 2015 ja 2023. Ruotsin kielellä Suomi on laulanut kaksi kertaa, vuosina 1990 ja 2012.

Suomen televisiossa kaikki euroviisukappaleet on tekstitetty suomeksi aina vuodesta 1971 lähtien, lukuun ottamatta suomenkielisiä lauluja. Muista maista laulut tekstitetään vain Virossa.[3] Vuosina 2007 ja 2014 sekä vuodesta 2016 alkaen myös juontajien juonnot on tekstitetty.

2023 (2)
Suomen sijoitus suhteessa osallistujamäärään.

Televisio-ohjelmien nimet

muokkaa

Alkuvuosina Suomen karsintojen otsikointi Yleisradiossa oli kirjavaa. Euroviisut vahvistui vasta vuonna 1975.

  • 1961 Eurovision laulukilpailu – Suomen loppukilpailu [4]
  • 1962 Eurovision laulukilpailu – Suomen loppukilpailu [5]
  • 1963 Kilpailusävelmät esitettiin TV1:n ohjelmassa Ruletti [6]
  • 1964 – 1972 otsikoitiin kansainvälisen loppukilpailupaikan mukaan kuten Kohti Kööpenhaminaa, [7] Kohti Wieniä, [8] tai Kohti Edinburgia [9]
  • 1973 otsikkona oli Eurovision laulukilpailu 1973 – Kohti Luxemburgia [10]
  • 1974 Eurovisio laulukilpailu – Suomen karsinta I – II [11]
  • 1975 alettiin tuottaja Erkki Pohjanheimon aloitteesta käyttää otsikkoa Euroviisut aina vuoteen 1996 saakka. [12]
  • Kansainvälisestä laulukilpailusta (Eurovision Song Contest – ESC) erotuksena Suomen karsinnoista Yleisradio käytti vuosina 1960 – 1997 otsikkoa Eurovision laulukilpailu. [13] Myöhemmin otsikoksi tuli hieman epämääräisesti Eurovision.

Suomen sijoitukset

muokkaa
Huom! Vuosien 1961–1974 pisteet eivät ole vertailukelpoisia vuodesta 1974 eteenpäin olevien pisteiden kanssa erilaisten pisteytysjärjestelmien vuoksi.

Vuosien 1975–2015 pisteet eivät ole vertailukelpoisia vuodesta 2016 eteenpäin olevien pisteiden kanssa erilaisen pisteytysjärjestelmän vuoksi.

Pistejärjestelmät ennen vuotta 1975

muokkaa
Vuosi Esittäjä Laulu Säveltäjä Sanoittaja Sijoitus Pisteet Huom. Pisteytysjärjestelmä
1961 Laila Kinnunen Valoa ikkunassa Eino Hurme Sauvo Puhtila 10 / 16 6 Kunkin televisioyhtiön tuomaristossa oli 10 jäsentä. Jokainen antoi 1 pisteen parhaimmaksi katsomalleen laululle.
1962 Marion Rung Tipi-tii Kari Tuomisaari 7 / 16 4 Kullakin televisioyhtiöllä käytössään pisteet 3-2-1 kolmelle parhaimmaksi katsomalleen laululle.
1963 Laila Halme Muistojeni laulu Börje Sundgren 13 / 16 0 Jaettu viimeinen sija Norjan, Ruotsin ja Alankomaiden kanssa. Kunkin televisioyhtiön tuomaristolla oli käytössään pisteet 5-4-3-2-1.
1964 Lasse Mårtenson Laiskotellen Lasse Mårtenson Sauvo Puhtila 7 / 16 9 10-henkisten tuomaristojen käytössä olivat pisteet 5-3-1.
1965 Viktor Klimenko Aurinko laskee länteen Toivo Kärki Reino Helismaa 15 / 18 0 Jaettu viimeinen sija Belgian, Espanjan ja Saksan kanssa. Sama kuin vuonna 1964.
1966 Ann-Christine Playboy Ossi Runne 10 / 18 7 Sama kuin vuosina 1964 ja 1965.
1967 Fredi Varjoon – suojaan Lasse Mårtenson Alvi Vuorinen 12 /17 3 Kullakin televisioyhtiöllä käytössään vapaavalintaisesti 10 pistettä. Tästä vuodesta alkaen tuomaristoissa piti olla puolet alle ja puolet yli 30-vuotiaita.
1968 Kristina Hautala Kun kello käy Esko Linnavalli Juha Vainio 16 / 17 1 Jaettu viimeinen sija Alankomaiden kanssa. Sama kuin vuonna 1967.
1969 Jarkko ja Laura Kuin silloin ennen Toivo Kärki Juha Vainio 12 / 16 6 Sama kuin vuosina 1967 ja 1968.
1971 Markku Aro & Koivistolaiset Tie uuteen päivään Rauno Lehtinen 8 / 18 84 Kunkin televisioyhtiön kahden tuomarin oli annettava jokaiselle laululle pisteitä arvosteluasteikolla 5–1.
1972 Päivi Paunu & Kim Floor Muistathan Juha Flinck, Nacke Johansson Juha Flinck 12 / 18 78 Sama kuin vuonna 1971.
1973 Marion Rung Tom tom tom Rauno Lehtinen Rauno Lehtinen (suomi)
Bob Barratt (englanti)
6 / 17 93 Edustuskappale esitettiin Suomen karsinnassa suomeksi ja loppukilpailussa englanniksi. Paras sijoitus vuoteen 2006 asti. Sama kuin vuosina 1971 ja 1972.
1974 Carita Holmström Älä mene pois” / ”Keep Me Warm” Eero Koivistoinen Hector (suomi)
Frank Robson (englanti)
13 / 17 4 Kappale esitettiin suomeksi Suomen karsinnassa ja englanniksi kansainvälisessa loppukilpailussa. Kullakin televisioyhtiöllä oli käytössään yhteensä 10 pistettä. Minimi oli 1, maksimi 5.

Pistejärjestelmä vuosina 1975–2015

muokkaa

Vuonna 1975 kehitettiin uusi äänestyskäytäntö. Jokaisesta osallistujavaltiosta annetaan ääniä 10 parhaimmalle esitykselle. Parhaalle esitykselle annetaan 12 pistettä, toiselle 10 pistettä ja seuraaville pisteet 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2 ja 1.

Vuosi Esittäjä Laulu Säveltäjä Sanoittaja Sijoitus Pisteet Huom.
1975 Pihasoittajat Viulu-ukko” / ”Old Man Fiddle” Kim Kuusi Hannu Karlsson (suomi)
Arthur Ridgway Spencer (englanti)
7 / 19 74 Edustuskappale esitettiin Suomen karsinnassa suomeksi ja loppukilpailussa englanniksi.
1976 Fredi & Ystävät Pump pump Matti Siitonen Vexi Salmi (suomi)
Pertti Reponen (englanti)
11 / 18 44 Kappale esitettiin Suomen karsinnassa suomeksi ja loppukilpailussa englanniksi.
1977 Monica Aspelund Lapponia Aarno Raninen Monica Aspelund 10 / 18 50
1978 Seija Simola Anna rakkaudelle tilaisuus Reijo Karvonen Reijo Karvonen, Seija Simola 18 / 20 2 Jaettu viimeistä edellinen sija Turkin kanssa.
1979 Katri Helena Katson sineen taivaan Matti Siitonen Vexi Salmi 14 / 19 38
1980 Vesa-Matti Loiri Huilumies Aarno Raninen Vexi Salmi 19 / 19 6
1981 Riki Sorsa Reggae OK Jim Pembroke Olli Ojala 16 / 20 27
1982 Kojo Nuku pommiin Jim Pembroke Juice Leskinen 18 / 18 0
1983 Ami Aspelund Fantasiaa Kari Kuusamo Kaisu Liuhala 11 / 20 41
1984 Kirka Hengaillaan Jukka Siikavire Jussi Tuominen 9 / 19 46
1985 Sonja Lumme Eläköön elämä Petri Laaksonen VeePee Lehto 9 / 19 58
1986 Kari Kuivalainen Päivä kahden ihmisen” / ”Never the End” Kari Kuivalainen 15 / 20 22 Kappaleen nimi vaihdettiin loppukilpailussa englanninkieliseksi.
1987 Vicky Rosti & Boulevard Sata salamaa Petri Laaksonen VeePee Lehto 15 /22 32
1988 Boulevard Nauravat silmät muistetaan Pepe Willberg Kirsti Willberg 20 / 21 3
1989 Anneli Saaristo La dolce vita Matti Puurtinen Turkka Mali 7 / 22 76 Vuoteen 2006 asti paras ja vuoteen 2014 asti toiseksi paras sijoitus suhteessa osallistujamaiden määrään. Vuoteen 2023 saakka paras sijoitus suomenkielisellä kappaleella.
1990 Beat Fri? Kim Engblom, Janne Englom, Tina Krause Stina Engblom 21 / 22 8 Jaettu viimeinen sija Norjan kanssa.
1991 Kaija Kärkinen Hullu yö Ile Kallio Jukka Välimaa 20 / 22 6
1992 Pave Maijanen Yamma Yamma Pave Maijanen Hector 23 / 23 4
1993 Katri Helena Tule luo Matti Puurtinen Jukka Saarinen 17 / 25 20
1994 CatCat Bye Bye Baby Kari Salli, Markku Lentonen 22 / 25 11
1996 Jasmine Niin kaunis on taivas Timo Niemi 23 / 23 9
1998 Edea Aava Alexi Ahoniemi Tommy Mansikka-aho 15 / 25 22
2000 Nina Åström A Little Bit Luca Genta Gerrit aan 't Goor 18 / 24 18
2002 Laura Voutilainen Addicted to You Maki Kolehmainen Janina Frostell, Tracy Lipp 20 / 24 24

Kaksivaiheinen loppukilpailu

muokkaa

Vuonna 2003 EBU:ssa päätettiin muuttaa laulukilpailun rakennetta. Semifinaali ja finaali käytiin kahtena eri päivänä ja laulukilpailuun voi osallistua korkeintaan 40 valtiota. Kansainvälisessä finaalissa suora finaalipaikka on edellisenä vuonna 10 parhaiten menestyneellä valtiolla sekä suurimmilla laulukilpailun rahoittajamailla Saksalla, Ranskalla, Espanjalla ja Isolla-Britannialla. Ne valtiot, jotka eivät päässeet suoraan finaaliin, kilpailevat finaalipaikasta semifinaalissa. 10 parhaiten menestynyttä valtiota semifinaalissa pääsevät finaaliin.

Vuosi Esittäjä Laulu Säveltäjä Sanoittaja Finaali Semifinaali Huom.
Sijoitus Pisteet Sijoitus Pisteet
2004 Jari Sillanpää Takes 2 to Tango Mika Toivanen Jari Sillanpää 14 / 22 51 Esitys ei läpäissyt semifinaalia
2005 Geir Rönning Why? Mika Toivanen Steven Stewart 18 / 25 50
2006 Lordi Hard Rock Hallelujah Mr. Lordi 1 / 24 292 1 / 23 292 Voittaja; semifinaalin ja finaalin silloinen piste-ennätys
2007 Hanna Pakarinen Leave Me Alone Martti Vuorinen, Miikka Huttunen Hanna Pakarinen, Martti Vuorinen 17 / 24 53 Suora finaalipaikka edellisen vuoden voiton ansiosta

Kaksi semifinaalia

muokkaa

Vuonna 2008 päätettiin ottaa käyttöön kahden semifinaalin järjestelmä, jossa suurimmat rahoittajamaat ja edellisen vuoden voittaja ovat automaattisesti finaalissa. Kaikki muut valtiot kilpailevat finaalipaikasta kahdessa semifinaalissa, joista jatkoon pääsee yhteensä 20 maata. Vuosina 2004–2010 Espanja, Iso-Britannia, Ranska ja Saksa pääsivät automaattisesti finaaliin. Italia palasi kisoihin vuonna 2011 ja isona rahoittajamaana on automaattisesti finaalissa.[14]

Vuosi Esittäjä Laulu Säveltäjä Sanoittaja Finaali Semifinaali Huom.
Sijoitus Pisteet Sijoitus Pisteet
2008 Teräsbetoni Missä miehet ratsastaa Jarkko Ahola 22 / 25 35 8 / 19 79
2009 Waldo’s People Lose Control A. Lehtonen, Karima Waldo, A. Lehtonen,
Karima, Annie Kratz-Gutå
25 / 25 22 12 / 18 42 Viimeinen sija finaalissa; semifinaalista jatkoon tuomariäänin
2010 Kuunkuiskaajat Työlki ellää Timo Kiiskinen 11 / 17 49 Esitys ei läpäissyt semifinaalia.
2011 Paradise Oskar Da Da Dam Axel Ehnström 21 / 25 57 3 / 19 103
2012 Pernilla Karlsson När jag blundar Jonas W. Karlsson 12 / 18 41 Esitys ei läpäissyt semifinaalia.
2013 Krista Siegfrids Marry Me Krista Siegfrids, Erik Nyholm, Kristofer Karlsson, Jessika Lundström 24 / 26 13 9 / 17 64
2014 Softengine Something Better Topi Latukka, Henri Oskár 11 / 26 72 3 / 15 97 Suomen neljänneksi paras sijoitus suhteessa osallistujamäärään (37 maata).
2015 Pertti Kurikan Nimipäivät Aina mun pitää Pertti Kurikka Kari Aalto 16 / 16 13 Jäi 1. semifinaalissa viimeiselle sijalle. Kappale sai semifinaalissa kymmenenneksi eniten yleisöääniä mutta vähiten tuomariääniä.[15]

Uusi pisteidenlaskujärjestelmä

muokkaa

Vuonna 2016 otettiin käyttöön uusi pisteidenlaskujärjestelmä, jolla halutaan pitää jännitys loppuun asti. Ennen vuotta 2016 voittaja saattoi selvitä jo hyvin varhaisessa vaiheessa pisteidenlaskua. Tämän ja usein moititun pisteiden vääristymisen takia haluttiin antaa molemmille äänestysryhmille täysin oma valta, joten pisteet jaettiin. Uudessa systeemissä jokaisen osallistujamaan raadit antavat pisteet 1–8, 10 ja 12. Sen jälkeen puhelinäänet julistetaan könttäsummina. Vuodesta 2023 alkaen semifinaaleissa pisteet antavat vain katsojat.

Vuosi Esittäjä Laulu Lauluntekijät Finaali Semifinaali Huom.
Sijoitus Pisteet Sijoitus Pisteet
2016 Sandhja Sing It Away Sandhja, Milos Rosas, Heikki Korhonen, Petri Matara, Markus Savijoki 15 / 18 51 Esitys ei läpäissyt semifinaalia
2017 Norma John Blackbird Lasse Piirainen, Leena Tirronen 12 / 18 92
2018 Saara Aalto Monsters Saara Aalto, Joy Deb, Linnea Deb, Ki Fitzgerald 25 / 26 46 10 / 19 108
2019 Darude & Sebastian Rejman Look Away Ville Virtanen, Sebastian Rejman 17 / 17 23 Jäi 1. semifinaalissa viimeiselle sijalle.
2020 Aksel Kankaanranta Looking Back Joonas Angeria, Whitney Phillips, Connor McDonough, Riley McDonough, Toby McDonough Kilpailu peruttiin koronaviruspandemian vuoksi.
2021 Blind Channel Dark Side Niko Vilhelm, Joel Hokka, Joonas Porko, Aleksi Kaunisvesi, Olli Matela, Tommi Lalli 6 / 26 301 5 / 17 234 Suomen kolmanneksi paras sijoitus suhteessa osallistujamäärään (39 maata).
2022 The Rasmus Jezebel Lauri Ylönen, Desmond Child 21 / 25 38 7 / 18 162
2023 Käärijä Cha cha cha Aleksi Nurmi, Jere Pöyhönen, Johannes Naukkarinen 2 / 26 526 1 / 15 177 Suomen toiseksi paras sijoitus sekä Suomen piste-ennätys. Kaikkien aikojen paras sijoitus suomen kielellä esitetyllä kappaleella.
2024 Windows95man feat. Henri Piispanen No Rules Teemu Keisteri, Henri Piispanen, Jussi Roine 19 / 25 38 7 / 15 59

Suomalaisia euroviisuja

muokkaa

Suomi on osallistunut Eurovision laulukilpailuun vuoteen 2023 mennessä 56 kertaa. Yhdestä voitosta huolimatta menestys on ollut suhteellisen vaatimatonta. Suomelle huonoin vuosikymmen oli 1990-luku, jolloin se ei yltänyt kertaakaan 15. sijaa paremmaksi. Kuitenkin on mielenkiintoista huomata, että Suomen menestys Eurovision laulukilpailussa ei ole ollut niin heikkoa kuin yleisesti uskotaan. Suomi on päässyt kymmenen parhaan joukkoon kilpailussa huomattavasti useammin kuin on jäänyt viimeiseksi. [16] 2020-luvulla Suomen viisumenestys on kohentunut, sillä Käärijä saavutti toisen sijan vuonna 2023 ja Blind Channel sijoittui kuudenneksi vuonna 2021.

Suomi osallistui ensimmäisen kerran Euroviisuihin vuonna 1961. Ensimmäinen edustaja oli Laila Kinnunen kappaleella ”Valoa ikkunassa”.[17] Kinnunen sai kansainvälisessä kilpailussa 6 pistettä ja jakoi 10. sijan Monacon ja Alankomaiden kanssa. Kinnunen yritti tämän jälkeen saada itselleen uutta edustusmatkaa 1966, 1967 ja 1969, mutta ilman menestystä. Kapellimestarina toimi George de Godzinsky.

Suomen euroviisukarsinnan voitti Kari Tuomisaaren sävellys ”Tipi-tii”, jonka esittivät karsinnassa Kai Lind ja vasta 16-vuotias kampaajaoppilas Marion Rung. Vaikka Lind oli tuohon aikaan yksi suosituimpia laulajia Suomessa, raadit pitivät enemmän Marionin tulkinnasta, ja hän sai kunnian edustaa Suomea Luxemburgissa. Suomi sai kilpailussa neljä pistettä ja sijoittui seitsemänneksi.

 
Marion Rung esiintymässä vuoden 1962 kilpailussa Luxemburgissa.

Börje Sundgrenin säveltämä ja sanoittama ”Muistojeni laulu” voitti Suomen karsinnat. Kappaleen esitti kaksi eri solistia kahden eri orkesterin kanssa (Irmeli Mäkelä ja Marjatta Leppänen). Esittäjä vaihdettiin lopulta Laila Halmeeseen. Halme toi Lontoosta Suomelle ensimmäisen kolmesta nollasaaliista ja samalla ensimmäisen jumbosijan. Suomi jakoi viimeisen sijan Ruotsin, Norjan ja Alankomaiden kanssa.

Suomea edusti Lasse Mårtensonin esittämä ja säveltämä nuorekas iskelmä ”Laiskotellen”, joka herätti huomiota big band -sovituksellaan. Laulun loppupuolella Lasse esitti muutaman säkeen englanniksi, mikä ei ollut kuitenkaan sääntöjen vastaista. Suomi sai kilpailussa yhdeksän pistettä sijoittuen seitsemänneksi.

Karsintojen kärkikolmikossa olivat Marjatta Leppäsen esittämä ”Iltaisin”, Viktor KlimenkonAurinko laskee länteen” ja Katri Helenan letkajenkka ”Minne tuuli kuljettaa” tässä järjestyksessä. Eniten pisteitä kaupunkiraadeilta oli saanut Marjatta Leppänen, mutta Pohjola-raati oli ilmoittanut suosikikseen Klimenkon kappaleen. Edustajan valinta jäi Ylen johdon tehtäväksi. Yleisradio teki päätöksen Klimenkon hyväksi. Napolissa Suomi jäi nollille Belgian, Saksan ja Espanjan kanssa. Voittajakappale ”Poupée de cire, poupée de son” muistutti jossain määrin Katri Helenan ”Minne tuuli kuljettaa” -letkajenkkaa, mikä nostatti Suomessa uudelleen kritiikin väärän kappaleen lähettämisestä. Kapellimestarina toimi viidennen ja viimeisen kerran George de Godzinsky.

Suomea edusti Ann-Christine Nyström kappaleella ”Playboy”. Esityksen oli säveltänyt ja sanoittanut Ossi Runne, joka myös samoihin aikoihin aloitti työnsä Yleisradion orkesterin johtajana. Runne aloitti näissä kilpailussa pitkän kapellimestarin uransa Euroviisuissa, sillä hän johti yhteensä 22 Suomen Euroviisua. Saavutuksen on rikkonut vain Irlannin Noel Kelehan, joka hänkin toimi tuona vuonna ensimmäistä kertaa kapellimestarina. Lisäksi ranskalainen Franck Pourcel oli johtanut 23 viisua eli yhden enemmän kuin Runne, mutta osallistumiskertoja oli hänellä vähemmän. Suomi sai kilpailussa seitsemän pistettä ja sijoittui kymmenenneksi.

Vuoden 1967 Eurovision laulukilpailu pidettiin Wienissä, Itävallassa 8. toukokuuta. Tapahtumapaikkana oli Wiener Hofburgin suuri juhlasali. Vuonna 1967 Yleisradio järjesti tuttuun tapaan avoimen sävellyskilpailun, josta ammattilaisraati valitsi yhdeksän sävelmää jatkoon. Suomen alkukarsinnan voitti Fredi laululla ”Varjoon - suojaan”. Kappale on Lasse Mårtensonin säveltämä ja Alvi Vuorisen sanoittama. Fredi tunnettiin myös nimellä Folk-Fredi, mutta nimen etuliite pudotettiin heti pois, kun folkmusiikki meni pois muodista. Poikkeavuus muista tuon vuoden euroviisuista ei miellyttänyt tuomaristoa sen kummemmin, eikä se tuonut Suomelle kuin kolme pistettä, ja laulu sijoittui jaetulle 12. sijalle. Suomi sai pisteen Alankomailta, Portugalilta sekä Italialta. Kapellimestarina toimi toista kertaa Ossi Runne.

Suomalaiset saivat ensimmäistä kertaa itse äänestää edustajansa Eurovision laulukilpailuun postikorttiäänestyksellä. Suomen edustajaksi valittiin yksi 1960-luvun suosituimmista poplaulajista, Kristina Hautala, joka esitti Esko Linnavallin sävellyksen ”Kun kello käy”. Esitys sai lopulta vain yhden pisteen (Norjasta) ja jäi jaetulle viimeiselle sijalle. Kapellimestarina toimi kolmatta kertaa Ossi Runne.

Suomen edustajiksi valittiin Jarkko ja Laura Toivo Kärjen ja Juha Vainion sanoittamalla laululla ”Kuin silloin ennen”. Suomi sai kuusi pistettä ja sijoittui 16 kilpailijamaan joukossa kahdenneksitoista. Ennen viimeistä äänestyskierrosta kilpailun uskottiin päättyvän kolmen maan voittoon, kunnes viimeisenä äänestänyt Suomi antoi yhden pisteen Britannialle ja sai aikaan sen, että kilpailu päättyi Alankomaiden, Espanjan, Ranskan ja Ison-Britannian väliseen yhteisvoittoon. Tästä suivaantuneena Suomi boikotoi yhdessä Ruotsin, Norjan, Tanskan, Portugalin ja Itävallan kanssa seuraavan vuoden kilpailua, joka järjestettiin Alankomaiden Amsterdamissa. Jotta vastaavilta tasatilanteilta vältyttäisiin, kilpailuihin luotiin sääntö, joka esti voiton jakamisen usean maan kesken.

Vuonna 1970 Suomi boikotoi Eurovision laulukilpailua edellisvuoden yhteisvoiton takia.

Suomea edusti Eurovision laulukilpailussa Markku Aro & Koivisto Sisters kappaleella ”Tie uuteen päivään”. Kappale sai loppukilpailussa 84 pistettä sijoittuen kahdeksanneksi.

Suomea edustivat Päivi Paunu ja Kim Floor kappaleella ”Muistathan”. Kappale sai 78 pistettä ja sijoittui kahdenneksitoista.

Suomea edusti toistamiseen Marion Rung kappaleella ”Tom tom tom”. Marion oli ensimmäinen Suomen edustaja, joka on laulanut viisunsa englannin kielellä. Vuosina 1973–76 laulut sai esittää millä tahansa kielellä, näinä vuosina Suomikin vaihtoi laulukielensä kansainväliseen kisaan englanniksi. Marionin esiintymistä vaikeutti se, että kilpailupaikalta katkesi saliääni. Marion joutui laulamaan ns. sokkona. Suomi sai 93 pistettä ja sijoittui kuudenneksi. Se oli Suomen paras euroviisusijoitus vuoteen 2006 asti.

Suomea edusti kilpailussa Carita Holmström kappaleella ”Keep Me Warm” (alun perin ”Älä mene pois”), jonka sävelsi Eero Koivistoinen. Suomi sai neljä pistettä sijoittuen kolmanneksitoista.

Suomen edustajaksi valittiin folk-yhtye Pihasoittajat pelimannihenkisellä kappaleella ”Viulu-ukko”. Tiukkojen karsintojen jälkeen Pihasoittajat voitti Dannyn ”Seikkailijan” saadessaan Rovaniemen raadilta viimeiset pisteet. Laulukieli vaihtui Tukholmaan lähdettäessä englanniksi, ja kappaleen nimeksi tuli ”Old Man Fiddle”.

Vuonna 1975 otettiin käyttöön Heikki Seppälän ideoima pistejärjestelmä, jossa parhaimmalle maalle annetaan 12 pistettä, toiseksi parhaalle 10, kolmanneksi parhaalle 8 ja niin edelleen, kymmenenneksi paras saisi yhden pisteen. Järjestelmä osoittautui toimivaksi ja on käytössä edelleen.

Pihasoittajat oli ensimmäinen Suomen edustaja, joka sai täydet 12 pistettä. Ne tulivat Saksan liittotasavallalta ja Sveitsiltä. Kilpailussa yhtye sai yhteensä 74 pistettä ja sijoittui seitsemänneksi. Parhaimmillaan kappale oli äänestyksessä peräti kolmannella sijalla Alankomaiden ja Ison-Britannian perässä.

Vuonna 1976 Suomesta lähetettiin Alankomaihin Haagiin Fredi ja ystävät kappaleella ”Pump pump”, josta on tullut eräänlainen camp-klassikko. Suomen joukkue oli hyvin ajan hermolla, The Bump (pumppi) oli maailmanlaajuinen tanssivillitys vuosina 1975 ja 1976. Tuomarit eivät kuitenkaan lämmenneet tanssityylille.

Huolellisesti valmisteltu ”Pump pump” -esitys herätti positiivista huomiota, mutta jäi lopulta sijalle 11. 44 pisteestä korkeimmat olivat Itävallan ja Monacon antamat seitsemän pistettä.

 
Fredi ja Ystävät esiintymässä vuoden 1976 kilpailussa Haagissa.

Vuonna 1977 Suomen edustajaksi lähti Monica Aspelund Aarno Ranisen sävellyksellä ”Lapponia”. Vuosi 1977 oli ennen vuotta 2006 ainoa kerta, jolloin Suomi on koskaan johtanut kilpailua yksin (vuonna 1961 Laila Kinnusen ”Valoa ikkunassa” oli toisen äänestyskierroksen jälkeen jaetulla ykkössijalla Sveitsin kanssa). Suomi sai ensimmäiseltä pisteenjakajamaalta, Irlannilta täydet 12 pistettä (myös viimeinen täysi pistemäärä Suomelle ennen vuotta 2006) ja oli pitkään kolmen parhaan joukossa, mutta jäi lopulta kymmenenneksi. "Lapponia" oli ennen yleisöäänestysten käyttöönottoa ainoa suomenkielinen laulu, joka oli ollut jossakin vaiheessa äänestyksen johdossa.

Suomea edusti Eurovision laulukilpailussa Seija Simola kappaleella ”Anna rakkaudelle tilaisuus”. Kappale sai kaksi pistettä Norjasta ja oli sijalla 18.

Suomea kisoissa edusti Katri Helena kappaleellaan ”Katson sineen taivaan”. Kappale sai 38 pistettä (korkeimpana Sveitsistä 8 pistettä) ja sijoittui neljänneksitoista.

Suomea edusti Eurovision laulukilpailussa Vesa-Matti Loiri kappaleella ”Huilumies”. Suomi jäi kilpailun 19. eli viimeiselle sijalle kuudella pisteellään. Niistä viisi tuli Norjalta ja yksi Ranskalta. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, jolloin Suomi sijoittui viimeiselle sijalle yksin, sillä kaikki edelliset jumbosijat olivat olleet jaettuja.

Suomea edusti Riki Sorsa kappaleella ”Reggae OK”, joka sai 27 pistettä (korkeimpana 6 Ruotsista) ja sijoittui kuudenneksitoista. Kapellimestarina oli tällä kertaa Ossi Runnen sijaan Henrik Otto Donner, mutta Runne oli kuitenkin mukana Dublinissa, sillä hän selosti viisufinaalin Yleisradiolle.

Vuonna 1982 Ison-Britannian Harrogateen lähetettiin Suomea edustamaan Kojo kappaleella ”Nuku pommiin”. Kappale ei saanut yhtään pistettä, joten se on nykyisen pistelaskutavan aikana heikoiten menestynyt Suomen euroviisuedustaja. Suomalainen lehdistö antoi Kojolle liikanimen ”Nolla-Kojo”. Kojo on myöhemmin ilmaissut että hänen kappaleensa kritisoi sillä hetkellä lännessä vallinnutta kylmää sotaa, mutta kappaletta ei suomen kielen takia ymmärretty.

Suomea kilpailussa edusti Ami Aspelund kappaleellaan ”Fantasiaa”. Kappale sai 41 pistettä (korkeimpana 8 pistettä Kreikasta) ja saavutti jaetun yhdennentoista sijan.

Suomi sijoittui yhdeksänneksi Kirkan esittämällä kappaleella ”Hengaillaan”. Se sai 46 pistettä, parhaimpana 7 pistettä ensimmäisenä pisteinä antaneelta Ruotsilta.

Suomea kilpailussa edusti Sonja Lumme kappaleella ”Eläköön elämä”. Se sai 58 pistettä ja sijoittui yhdeksänneksi. Suomi sai sekä Ruotsista ja Kreikasta 10 pistettä.

Suomea kilpailussa edusti Kari Kuivalainen kappaleella ”Päivä kahden ihmisen”. Kappale sijoittui viidenneksitoista saaden 22 pistettä, korkeimpana 8 pistettä kisan voittajamaa Belgiasta.

Suomea kilpailussa edusti Vicky Rosti kappaleellaan ”Sata salamaa”, se sijoittui viidenneksitoista saaden 32 pistettä. Ensimmäisenä pisteitä antanut Norja antoi Suomelle peräti kympin, mutta sen jälkeen tahti hiipui. Lisäksi Alankomaista tuli korkeat pisteet, 8.

Suomea kilpailussa edusti Boulevard kappaleella ”Nauravat silmät muistetaan”. Kappale jäi toiseksi viimeiselle eli 20. sijalle saaden Israelista kolme pistettä. Suomi löi kilpailussa ainoastaan Itävallan, joka ei saanut yhtään pistettä.

Suomen edustajaksi valittiin Anneli Saaristo flamenco-tyylisellä iskelmällä ”La dolce vita”. Kappale on laulettu suomeksi, mutta sen nimi on italiaa. Vastoin ennakko-odotuksia se sai 76 pistettä ja sijoittui seitsemänneksi. Sitäkin parempi tulos oli todella lähellä, sillä Suomi oli viiden parhaan joukossa vielä viiden maan pisteiden puuttuessa. Viiden ensimmäisen äänestyskierroksen jälkeen Suomi oli toisena, ja vielä kymmenen äänestyskierroksen jälkeen Suomi oli kolmantena. Kappale sai toiseksi korkeimman potin eli 10 pistettä peräti neljästä maasta: Israelista, Turkista, Ranskasta ja Jugoslaviasta.

Saariston tulosta voidaan tavallaan pitää Marion Rungin kuudetta sijaa parempana, sillä ”Tom tom tomin” sijoittuessa kuudenneksi 1973 kilpailijamaita oli vain 17, kun Anneli Saariston kilpailuvuonna niitä oli 22. Vasta vuonna 2014 tuli parempi ei-voittaneen laulun sijoitus suhteessa osallistujamäärään. Ossi Runne päätti näissä kilpailuissa pitkän kapellimestarin uransa Euroviisuissa. Hän johti Suomen edustuslauluja kaikkiaan 22 kertaa.

Suomi sijoittui Norjan kanssa kilpailun jaetulle viimeiselle sijalle Beat-yhtyeen kappaleella ”Fri?” (suom. vapaa). Kummatkin maista saivat kahdeksan pistettä ja jäivät sijalle 21. Islanti antoi Suomelle 5 pistettä ja Israel 3. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomi lauloi Euroviisuissa ruotsiksi. Olli Ahvenlahti toimi ensimmäistä kertaa kapellimestarina. Ossi Runne oli kommentaattorina Erkki Pohjanheimon kanssa.

Suomea kilpailussa edusti Kaija kappaleella ”Hullu yö”, joka sijoittui sijalle 20 ja sai vain kuusi pistettä. Suomi sai yhden pisteen Islannilta ja Kreikalta sekä neljä pistettä Irlannilta.

Suomen edustajaksi lähetettiin Pave Maijanen kappaleella ”Yamma Yamma”, joka jäi kilpailun viimeiseksi. Jugoslavia ja Israel antoivat Suomelle yhteensä neljä pistettä (Jugoslavia 3 ja Israel 1).

Suomea edusti Katri Helena kappaleella ”Tule luo”. Se sijoittui seitsemänneksitoista saaden 20 pistettä, korkeimpana Kreikalta 8 pistettä. Suomi ei joutunut vielä viettämään välivuotta, vaan pääsi mukaan seuraavan vuoden kilpailuun.

Suomea kilpailussa edusti CatCat kappaleella ”Bye Bye Baby”. Vaikka suomalaisten odotukset olivat korkealla ja kappaletta pidettiin yleisesti yhtenä ennakkosuosikkina, Suomi sai vain 11 pistettä (1 Bosnia-Hertsegovinasta ja peräti 10 Kreikasta) ja sijoittui vasta 22. sijalle.

Suomi joutui pitämään välivuotta Euroviisuista edellisvuoden huonon menestyksen takia. CatCatin olisi pitänyt edellisvuonna sijoittua vähintään 18. sijalle, jotta Suomi olisi päässyt mukaan. Viimeisen paikan vei Espanja, joka sijoittuikin vuonna 1995 erinomaisesti toiseksi.

Suomen edustajana oli melko tuntematon romanilaulaja Jasmine kappaleella ”Niin kaunis on taivas”. Kappale pääsi jatkoon kun kilpailuun osallistuneiden 30 maan määrää karsittiin ääninauhojen perusteella 23:een. Jasmine toi Suomelle euroviisuhistoriansa kahdeksannen jumbosijan yhdeksällä pisteellä (Norjasta 2 ja Islannista 7). ”Niin kaunis on taivas” on ”Yamma Yamman” ohella Suomen huonoiten sijoittunut edustuskappale: molempien sijoitus oli 23/23. Laulun säveltäjä ja sanoittaja, Rio-yhtyeen Timo Niemi oli tehnyt kappaleen alun perin miessolistin esitettäväksi Syksyn sävel -kilpailuun, mutta solisti sairastui kurkkukipuun. Ei ole tiedossa kenelle Niemi oli laulun alun perin tehnyt. Jasminelle sattui loppukilpailussa virhe kappaleen aikana hänen aloittaessaan kertosäkeen välisoiton aikana.

Vuoden 1996 Euroviisujen alkukarsinnoissa ilmenneiden ongelmien vuoksi Euroopan yleisradiounioni esitteli uuden kilpailujärjestelmän vuodelle 1997. Maat, joilla on alhaisin pistekeskiarvo viimeiseltä neljältä vuodelta joutuisivat jättämään vuoden 1997 kilpailun väliin ja maat, joilla on alhaisin pistekeskiarvo viimeiseltä viideltä vuodelta joutuisivat jättämään tulevat kilpailut väliin. Jos maa joutuu jättämään yhden vuoden väliin, se saa osallistua automaattisesti seuraavana vuonna. Kilpailevien maiden lukumäärä laski 25:een ja Italia oli jo ilmoittanut, että tämä olisi heidän viimeinen vuotensa Euroviisuissa, mutta he kuitenkin palasivat vuonna 2011. Suomi jätti kilpailun väliin edellisen vuoden huonon menestyksen (ja viimeisen sijan) takia.

Suomen edustajana oli etnistä musiikkia soittava yhtye Edea kappaleella ”Aava”. Kappaleen sijoitus oli 15/25. Kyseessä oli Suomen 1990-luvun paras sijoitus sekä absoluuttisesti että suhteessa osallistujamaiden määrään. 22 pisteestä lähes kaikki tulivat Suomen naapureilta (Ruotsista ja Virosta 10 pistettä sekä Norjasta ja Makedoniasta 1 piste). Elävää orkesteria käytettiin Euroviisuissa viimeistä kertaa. Samalla päättyi Olli Ahvenlahden yhdeksänvuotinen euroviisukapellimestarin ura.

Suomi piti välivuotta, koska aiempien vuosien pistekeskiarvo ei oikeuttanut mukanaoloon.

Suomen edustajana oli melko tuntematon gospel-laulaja Nina Åström kappaleella ”A Little Bit”. Raati oli pannut karsinnoissa Nylon Beatin johtoon, ja toisena oli Anna Eriksson kappaleella ”Oot voimani mun”, Åström oli tässä vaiheessa kolmantena. Kun tuli kansalaisten vuoro äänestää, loppuratkaisu oli täynnä dramatiikkaa, sillä kansalaiset antoivat runsaasti ääniä Nightwishin ”Sleepwalkerille”. Tämän seurauksena Nylon Beat putosi viidenneksi ja Nightwish oli kolmas Erikssonin jäädessä toiseksi. Vaikka Åström oli katsojaäänestyksessä toinen ja tuomaripisteissä kolmas, yhteispisteet riittivät nostamaan hänet voittoon. ”A Little Bit” -kappaleen sijoitus kilpailussa oli 24 kilpailijan joukossa 18. Pistemäärä oli myös 18, joista Virosta tuli 7, Alankomaista 5, Romaniasta 4 ja Ruotsista 2 pistettä.

Suomi piti välivuotta, koska aiempien vuosien pistekeskiarvo ei oikeuttanut mukanaoloon.

Suomen edustajaksi valittiin Laura Voutilainen kappaleella ”Addicted to You”. Vaikka hän oli median suuri suosikki, sijoitus oli kilpailun loppupäässä (20/24).

Suomi joutui pitämään välivuotta Euroviisuista edellisvuoden huonon menestyksen takia. Tällä kertaa kysymyksessä ei kuitenkaan ollut enää huono pistekeskiarvo, vaan pelkästään edellisvuoden sijoitus. Mukaan päästäkseen Suomen olisi pitänyt olla edellisenä vuotena vähintään sijalla 18. Suomi jäi edellisvuonna kyseisestä sijasta vain 2 pisteellä.

Suomen karsinnat voitti suurella äänivyöryllä kotimaassaan suosittu vuoden 1995 tangokuningas Jari Sillanpää kappaleella ”Takes 2 to Tango”, mutta loppukilpailussa menestys jäi heikoksi: Sillanpää jäi ensimmäistä kertaa järjestetyn semifinaalin 14:nneksi eikä päässyt kisaamaan loppukilpailuun. Lisäksi Frederik syytti Sillanpäätä ”Tuu jo tangoon” -kappaleensa plagioinnista.[18]

Vuonna 2005 Suomen edustajaksi valittiin useammankin kerran sekä Norjan että Suomen kansallisiin karsintoihin osallistunut melko tuntematon norjalainen Geir Rönning balladillaan ”Why?”, joka kertoo Beslanin koulukaappauksesta. Rönning jäi semifinaalin 18:nneksi eikä päässyt loppukilpailuun.

 
Lordi esiintymässä vuoden 2006 kilpailussa Ateenassa.

Suomen edustajaksi melko ylivoimaisesti valittu Lordi ja kappale ”Hard Rock Hallelujah” herättivät etukäteen kohua niin Suomessa kuin maailmallakin, ja hirviöyhtyeen esiintyminen tahdottiin jopa kieltää.[lähde? ] Kuitenkin menestys loppukilpailussa oli valtava, ja Lordi sai kansainvälisessä finaalissa sekä semifinaalissa 292 pistettä eli enemmän kuin kukaan muu aiemmin. Vuonna 2007 Serbia sai Helsingin semifinaalissa enemmän pisteitä kuin Lordi, ja finaalin ennätyksen rikkoi Norja vuonna 2009.

 
Hanna Pakarinen esiintymässä vuoden 2007 kilpailussa Helsingissä.

Lordin edellisen vuoden voiton myötä viisut järjestettiin vuonna 2007 Helsingissä. Suomea edusti Hanna Pakarinen kappaleella ”Leave Me Alone”, joka voitti Suomen karsinnoissa erittäin niukasti Thunderstonen. Suomi sai 53 pistettä ja sijoittui sijalle 17. Suomi sai Islannilta ja Ruotsilta täydet 12 pistettä.

 
Teräsbetoni esiintymässä vuoden 2008 kilpailussa Belgradissa.

Vuoden 2008 kilpailuun Belgradiin lähetettiin Teräsbetoni kappaleellaan ”Missä miehet ratsastaa”. Kappale pääsi finaaliin sijoittuen semifinaaleissa kahdeksanneksi. Finaalissa Suomi oli lopputuloksissa 25 maan joukossa 22. sijalla. Puola, Saksa ja Iso-Britannia jäivät Suomen taakse.

Vuonna 2009 Suomen edustajaksi valittiin Waldo’s People kappaleellaan ”Lose Control”. Kisoissa Suomi pääsi semifinaalista finaaliin ammattilaisraadin äänten perusteella, mutta sijoittui finaalissa viimeiselle sijalle 22:lla pisteellä. Vuorossa oli Suomen yhdeksäs jumbosija finaalissa. Suomi on kuitenkin useana vuonna jäänyt semifinaaliin, jolloin sijoitus on ollut huonompi. Vuonna 2009 osanottajamaita oli 42, ja näistä 17 karsiutui finaalista, joten Waldo’s Peoplen kokonaissijoitus oli 25/42.

Vuonna 2010 Suomen karsinnan voittaja oli folkduo Kuunkuiskaajat kappaleella ”Työlki ellää”. Yhtye edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa Oslossa ja kilpaili ensimmäisessä semifinaalissa 25. toukokuuta. Aiemmin käytössä ollut pelkkä puhelinäänestys olisi oikeuttanut karsinnassa kuudenteen sijaan, mutta ammattilaisraatien äänet mukaan laskettuna Kuunkuiskaajat jäi yhden sijoituksen päähän loppukilpailusta. Viimeisen finaalipaikan Suomelta vei Moldova kolmella pisteellä. Kuunkuiskaajien ”Työlki ellää” -kappale oli myös historian ensimmäinen finaalin ulkopuolelle jäänyt suomenkielinen laulu, sillä sekä Jasmine että Teräsbetoni pääsivät karsinnasta läpi. Myös superfinaalin esityksiä kommentoineen Marco Bjurströmin väitetään vaikuttaneen äänestyksen lopputulokseen kritisoimalla humppayhtye Eläkeläisten esitystä.

Vuonna 2011 Suomen edustajaksi valittiin Paradise Oskar kappaleella ”Da Da Dam”. Suomi oli semifinaalinsa kolmas 103 pisteellä, mutta finaalissa kappaleen pisteet lähes puolittuivat: 57 pisteellä irtosi sija 21. Suomi sai Norjalta täydet 12 pistettä ja Islannilta 10 pistettä.

Vuonna 2012 Suomen edustajaksi valittiin Pernilla Karlsson, joka voitti Uuden Musiikin Kilpailun. Hän edusti Suomea ensimmäisessä semifinaalissa 22. toukokuuta 2012 kappaleella ”När jag blundar”, mutta ei päässyt finaaliin. Karlsson sai semifinaalissa 41 pistettä ja oli kahdestoista. Semifinaalipisteiden joukossa oli muun muassa täydet 12 pistettä Unkarilta, Tanskalta 8 pistettä ja Islannilta 7 pistettä.

 
Krista Siegfrids ja taustalla laulanut naislaulaja suutelemassa vuoden 2013 kilpailussa.

Vuonna 2013 Suomen edustajaksi valittiin Krista Siegfrids, joka voitti Uuden Musiikin Kilpailun. Hän lauloi euroviisuissa kappaleen ”Marry Me”. Hän pääsi semifinaalista jatkoon ja sijoittui finaalissa 24:nneksi. Pisteitä tuli 13.

 
Softengine esiintymässä vuoden 2014 kilpailussa Kööpenhaminassa.

Vuonna 2014 Suomen edustajaksi valittiin Uuden Musiikin Kilpailun voittanut rockyhtye Softengine kappaleella ”Something Better”. Softengine pääsi finaaliin, jossa se sijoittui yhdenneksitoista 72 pisteellä. Se on Suomen kaikkien aikojen neljänneksi paras sijoitus suhteessa osallistujamäärään, joka oli 37 maata.

Vuonna 2015 Suomen edustajaksi valittiin Uuden Musiikin Kilpailun voittanut punkyhtye Pertti Kurikan Nimipäivät kappaleellaan ”Aina mun pitää”. Kappale sijoittui 1. semifinaalissa viimeiselle sijalle saaden 13 pistettä, eikä selviytynyt finaaliin. Myöhemmin paljastetun äänijakauman mukaan kappale oli semifinaalissa yleisöäänten kymmenes ja tuomariäänten viimeinen. [19]

Vuonna 2016 Suomen edustajaksi valittiin poplaulaja Sandhja, joka voitti Uuden Musiikin Kilpailun kappaleellaan ”Sing It Away”. Kappale kilpaili Tukholmassa ensimmäisessä semifinaalissa, jossa se sijoittui 18 maan joukossa 15:nneksi eikä selviytynyt finaaliin.[20]

Vuonna 2017 Uuden Musiikin Kilpailun voitti Norma John kappaleellaan ”Blackbird”, joka näin ollen edusti Suomea Euroviisuissa Ukrainassa. Kappale kilpaili ensimmäisessä semifinaalissa jossa se sai 92 pistettä (puhelinäänestäjiltä 51 ja raadeilta 41), sijoittui 12:nneksi, eikä päässyt näin finaaliin asti.[21]

 
Saara Aalto esiintymässä vuoden 2018 kilpailussa Lissabonissa.

Vuonna 2018 Suomea edusti Saara Aalto kappaleella ”Monsters”. Ensimmäisessä semifinaalissa Aalto sai 108 pistettä (puhelinäänestäjiltä 73 ja raadeilta 35), sijoittui 10. sijalle ja pääsi finaaliin. Finaalissa Suomi sijoittui 25. sijalle 46 pisteellä (23 pistettä sekä puhelin- että raatiäänestyksessä).

Vuonna 2019 Suomea valittiin edustamaan Darude ja Sebastian Rejman kappaleella ”Look Away”. Kappale ei päässyt finaaliin asti, vaan sijoittui oman semifinaalinsa viimeiseksi sekä koko kilpailun kolmanneksi viimeiseksi, jätettyään ainoastaan Irlannin Sarah McTernanin sekä Itävallan Pændan taakseen. Kappale sai semifinaalissa vain 23 pistettä joista kaksitoista Virolta, kaksi Islannilta ja loput Australian, Espanjan, Kreikan sekä Puolan raadeilta.[22]

Vuonna 2020 Suomen edustajaksi valittiin Aksel Kankaanranta kappaleellaan ”Looking Back”. Kankaanranta ei kuitenkaan päässyt edustamaan Suomea vuoden 2020 Euroviisuihin, sillä ne peruttiin koronaviruspandemian takia.

Vuonna 2021 Suomen edustajaksi valittiin Uuden Musiikin Kilpailun voittanut rockyhtye Blind Channel kappaleellaan ”Dark Side”. Blind Channel pääsi jatkoon toisesta semifinaalista ja sijoittui siellä viidenneksi.[23][24] He edustivat Suomea lauantaina 22.5. järjestetyssä finaalissa ja ylsivät kuudennelle sijalle 301 pisteellä. Se on Suomen kaikkien aikojen kolmanneksi paras sijoitus suhteessa osallistujamäärään, joka oli 39 maata.[25]

Vuonna 2022 Suomen edustajaksi valittiin Uuden Musiikin Kilpailun voittanut The Rasmus kappaleellaan ”Jezebel”. Yhtye pääsi jatkoon toisesta semifinaalista sijoittuen siellä seitsemänneksi. Finaalissa Suomi sijoittui sijalle 21 saatuaan 38 pistettä.[26]

 
Käärijä esiintymässä vuoden 2023 kilpailussa Liverpoolissa.

Vuonna 2023 Suomen edustajaksi valittiin Uuden Musiikin Kilpailun voittanut Käärijä kappaleellaan ”Cha cha cha”. Häntä pidettiin kilpailun yhtenä suurimmista ennakkosuosikeista.[27] Käärijä pääsi jatkoon ensimmäisestä semifinaalista ja esiintyi 13. toukokuuta järjestetyn finaalin ensimmäisellä puoliskolla esiintymispaikalla 13.[28] Suomi sijoittui finaalissa toiseksi 526 pisteellä, voittaen yleisöäänestyksen 376 pisteellä. Kyseessä on Suomen kaikkien aikojen toiseksi paras sijoitus suhteessa osallistujamäärään (37 maata) sekä kaikkien aikojen paras sijoitus suomenkielisellä kappaleella.[29]

Vuonna 2024 Suomen edustajaksi valittiin Uuden Musiikin Kilpailun voittanut Windows95man feat. Henri Piispanen kappaleella ”No rules”.[30] Suomi sijoittui finaalissa 19. sijalle saaden yhteensä 38 pistettä, joista yleisöltä 31 ja raadeilta 7.[31] Tulos jäi selvästi finaalin aikana suoritetuista vedonlyöntiveikkauksista, joissa Suomi nousi sijalle 7.[32]

Suomen äänestyshistoria (vuodesta 1975 lähtien)

muokkaa

Suomen antamat pisteet

muokkaa

Ainoastaan finaalissa annetut pisteet näkyvät taulukossa. Suomi ei osallistunut kilpailuihin vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003. Vuosina 2004, 2005, 2010, 2012, 2015, 2016, 2017 ja 2019 Suomi ei päässyt finaaleihin, mutta sai äänestää niissä. Vuodesta 2016 lähtien annetuissa pisteissä yhtäsuuruusmerkin vasemmalla puolella on ensin puhelinäänestyspisteet ja sitten raatipisteet, oikealla puolella on pisteet yhteensä.

Suomen antamat pisteet 1975 lähtien
Maa 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2021 2022 2023 2024 Pisteet
  Ruotsi 6 0 4 0 0 1 3 10 8 12 5 0 0 0 0 8 0 7 0 8 6 7 7 12 6 7 8 5 7 X 6 12 4 10 12 10+12=22 6+12=18 0+8=8 7+12=19 3+5=8 8+12=20 0+12=12 0+7=7 295
  Italia 12 6 2 0 8 2 1 12 6 4 8 10 8 12 12 8 3 0 0 0 2 0+2=2 8+7=15 6+4=10 3+5=8 8+6=14 0+2=2 0+6=6 0+0=0 177
  Israel 3 8 0 10 12 6 12 7 0 0 7 6 5 5 6 0 0 10 0 5 X 5 0 X 8 0 10 X X X X 3 0+7=7 0+0=0 7+12=19 0+0=0 0+0=0 X 0+0=0 12+0=12 166
  Sveitsi 4 7 10 1 10 12 12 0 0 1 3 7 0 5 0 3 5 0 4 0 4 0 0 0 X 10 0 X X X X 0 X X 0 X X X X 2+3=5 7+12=19 0+0=0 1+10=11 8+12=20 153
  Ranska 0 3 12 2 1 0 10 6 0 5 0 0 3 3 12 10 7 1 0 2 0 0 12 0 0 0 0 2 4 8 4 0 0 1 0 3+1=4 1+0=1 4+5=9 0+0=0 6+7=13 1+0=1 0+7=7 4+5=9 152
  Norja 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 4 0 5 7 0 0 0 1 12 0 7 2 0 0 12 5 X 12 8 0 X 0 12 7 4 X 2+1=3 0+0=0 10+0=10 4+0=4 6+4=10 12+0=12 1+2=3 146
  Viro 0 12 12 8 10 X X X X X 12 X 7 10 6 X 10 X X 12+0=12 8+0=8 X 10+0=10 6+0=6 7+0=7 130
  Iso-Britannia 7 10 4 0 7 4 3 4 0 4 7 10 1 10 6 0 0 6 5 0 0 8 0 8 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0+0=0 0+2=2 0+0=0 0+0=0 0+0=0 4+10=14 0+4=4 0+0=0 124
  Irlanti 1 0 0 3 6 8 0 0 7 1 8 12 2 0 4 2 10 3 7 10 0 1 0 X 4 0 X X 1 10 4 0 X X X X 0+2=2 X X X X 5+6=11 117
  Alankomaat 10 0 0 0 5 10 0 0 3 0 3 2 0 4 0 0 0 0 0 7 0 0 X X X X X X X X 8 8 X 0+10=10 0+0=0 2+0=2 5+8=13 0+0=0 0+5=5 X X 90
  Saksa
v. 1990 asti Länsi-Saksa
0 0 0 12 3 2 7 10 4 0 10 2 10 0 0 0 0 0 0 3 1 2 0 0 0 0 1 0 0 12 0 1 0 0 0 0+0=0 0+0=0 0+1=1 0+0=0 0+0=0 0+0=0 5+0=5 0+3=3 89
  Tanska 0 0 7 0 0 0 5 0 0 8 4 12 0 0 0 0 10 0 X 2 3 X 0 0 2 0 5 7 6 X X 0+4=4 10+3=13 0+0=0 X X X X 88
  Belgia 0 12 3 6 0 0 2 5 0 10 0 12 3 0 0 0 3 0 0 0 0 0 0 0 X X X X X 6 X X 3 X 7 0+0=0 10+0=10 X X 0+0=0 0+0=0 0+5=5 X 87
  Espanja 8 0 7 7 0 0 0 6 0 0 8 1 0 0 8 10 4 3 10 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 4 0 3 0 0 0 0+0=0 0+0=0 0+0=0 0+0=0 0+0=0 3+0=3 0+0=0 3+1=4 87
  Islanti 0 0 0 0 7 0 0 0 1 0 0 2 X X X 7 10 5 8 7 5 0 X X X X 12+0=12 12+8=20 0+0=0 X X 84
  Venäjä 0 5 3 4 7 12 3 10 0 0 0 8 2 0 8 8+0=8 X 4+0=4 1+4=5 79
  Kypros 0 8 0 0 0 0 6 0 6 0 8 0 10 6 0 0 4 7 0 X X X X 0 X 0 X 0 1+0=1 0+5=5 1+6=7 0+0=0 0+0=0 X 0+1=1 0+0=0 69
  Ukraina 8 0 2 6 3 0 0 0 0 0 2 12+0=12 0+0=0 0+0=0 10+0=10 12+0=12 0+0=0 6+8=14 69
  Kreikka 4 6 5 0 0 0 5 0 0 0 0 0 1 5 6 4 0 0 0 6 3 1 0 0 0 7 0 0 1 0 0 X 0+0=0 X 0+0=0 0+2=2 0+6=6 X 0+0=0 62
  Australia 5 7+8=15 0+10=10 0+0=0 6+10=16 X 0+8=8 8+0=8 X 62
  Itävalta 5 1 0 0 5 0 0 0 0 0 6 0 0 1 2 0 0 0 0 0 3 0 0 X X 1 X 0 12 0 6+4=10 0+0=0 3+7=10 X X X 2+2=4 2+0=2 62
  Unkari 12 0 0 10 X X 12 0 10 5 0 0+0=0 4+0=4 8+0=8 X 61
  Luxemburg 5 0 8 0 4 3 4 7 8 0 0 4 0 12 0 0 0 0 0 0+4=4 59
  Portugali 0 1 0 0 2 1 0 2 2 0 0 0 0 0 2 0 7 2 2 5 3 0 X X X X 0 0 0 X X X 0 12+8=20 0+0=0 X 0+0=0 0+0=0 0+3=3 0+0=0 52
  Bulgaria X X 5 X X X X X X 4+0=4 7+6=13 0+10=10 0+10=10 X 42
  Turkki 0 0 0 5 1 0 3 2 0 0 0 0 0 0 0 0 5 0 4 0 5 0 0 4 4 5 3 X 0 41
  Jugoslavia
  v.1992 Jugoslavian liittotasavalta
0 0 8 0 12 2 0 0 1 7 1 0 4 35
  Kroatia - 0 0 0 3 6 0 1 1 0 0 0 0 X X X X 0+0=0 0+0=0 X X X X 4+0=4 10+10=20 35
  Malta 0 0 0 0 6 0 5 0 2 0 8 0 X X 3 X X 0 0 3 0 0+5=5 X X 0+1=1 0+1=1 X X X 34
  Latvia 12 6 X 4 0 0 0 X X X X X X 6 2+0=2 X X X X X X 0+0=0 30
  Serbia 12 0 X 0 2 2 X 0 0+0=0 X 0+0=0 0+0=0 0+0=0 7+7=14 0+0=0 0+0=0 30
  Tšekki X X X X 0+3=3 X 5+0=5 0+4=4 X 0+0=0 10+8=18 X 30
  Bosnia ja Hertsegovina 0 2 1 0 0 0 10 0 6 6 0 0 0 X 25
  Liettua 0 0 X X 8 0 X 0 X 0 0 0 X 0 0+6=6 X 0+0=0 X 5+3=8 2+0=2 0+0=0 0+0=0 24
  Moldova 0 0 2 X 0 0 0 0 0 X X X 5+3=8 0+0=0 X 2+0=2 5+0=5 3+0=3 X 20
  Slovenia 0 0 4 0 X X X 0 X X X 0 X X 0 1 X X 0+0=0 1+6=7 X X 7+0=7 0+0=0 19
  Monaco 2 2 5 8 0 X X X 17
  Puola 8 0 0 0 X X X 0 X X X 0 0 5+0=5 0+0=0 X X X 0+0=0 0+0=0 X 13
  Azerbaidžan 0 2 0 5 0 0 0 0 0+0=0 0+0=0 X 0+2=2 0+0=0 0+3=3 X X 12
  Serbia ja Montenegro 10 0 10
  Albania 3 0 X X 0 0 0 X 6 X X 0 X X 0+0=0 0+0=0 0+0=0 X 0+0=0 X 9
  Romania 0 0 0 0 0 0 6 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3+0=3 X X X 0+0=0 X 9
  Pohjois-Makedonia
v. 2018 asti Makedonia
0 0 1 0 0 0 0 X X X X 0 X X X X X X 0+7=7 X X 8
  Georgia 7 0 0 0 X 0 X 0 0+0=0 X X X X X X 0+0=0 7
  Armenia 0 0 0 1 0 X 0 4 0 0+0=0 0+0=0 X X 0+1=1 0+0=0 0+0=0 6
Lähteet [33] [34] [35] [36] [37] [38] [39] [40] [41] [42] [43] [44] [45] [46] [47] [48] [49] [50] [51] [52] [53] [54] [55] [56] [57] [58] [59] [60] [61] [62] [63] [64] [65] [66] [67] [68] [69] [70] [71] [72] [73] [74] [75] [76]
X = maa ei selviytynyt finaaliin, – = maa ei osallistunut kilpailuun

Suomen saamat pisteet

muokkaa

Mukaan on laskettu ainoastaan Suomen finaalissa saadut pisteet. Suomi ei osallistunut kilpailuihin vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003. Vuosina 2004, 2005, 2010, 2012, 2015, 2016, 2017 ja 2019 Suomi ei selviytynyt finaaleihin. Vuodesta 2004 lähtien myös semifinaaleissa karsiutuneet maat ovat voineet äänestää finaalissa. Vuodesta 2016 lähtien annetuissa pisteissä yhtäsuuruusmerkin vasemmalla puolella on ensin puhelinäänestyspisteet ja sitten raatipisteet, oikealla puolella on pisteet yhteensä.

Suomen saamat pisteet 1975 lähtien
Maa 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1996 1998 2000 2002 2006 2007 2008 2009 2011 2013 2014 2018 2021 2022 2023 2024 Pisteet
  Ruotsi 3 2 0 0 0 6 0 0 7 10 0 3 0 4 0 0 0 0 0 0 10 2 10 12 12 7 4 7 0 6 6+3=9 12+0=12 7+0=7 12+12=24 5+0=5 162
  Viro 0 0 10 7 5 12 6 10 4 7 0 6 10+2=12 12+7=19 8+5=13 12+10=22 8+0=8 141
  Islanti 6 0 0 0 5 1 0 5 0 7 0 12 12 7 8 10 0 5 3+0=3 12+5=17 0+0=0 12+10=22 1+0=1 121
  Norja 10 4 8 2 0 5 0 0 2 5 0 0 10 0 0 0 0 0 0 0 2 1 0 12 4 4 0 12 0 7 0+0=0 6+0=6 0+0=0 12+12=24 1+0=1 119
  Israel 8 6 7 0 0 2 0 7 1 0 0 3 10 3 0 1 0 0 0 0 7 0 0 0 0 4 0 0+6=6 4+0=4 0+0=0 12+8=20 0+0=0 89
  Irlanti 5 5 12 0 0 0 5 0 0 6 0 0 0 8 0 4 0 0 0 0 0 0 10 0 0 0 3 0 0 0+0=0 5+0=5 0+0=0 12+8=20 3+0=3 86
  Kreikka 0 2 0 7 0 0 8 10 1 0 0 0 1 0 8 10 0 0 0 12 0 0 0 0 0 0 0+0=0 6+0=6 0+0=0 10+0=10 0+0=0 75
  Saksa
v. 1990 asti Länsi-Saksa
12 6 0 0 5 0 0 0 7 1 0 3 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 1 0 0 2 1 4 0+0=0 8+0=8 0+0=0 12+0=12 0+0=0 73
  Tanska 0 0 0 0 0 0 6 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 12 4 0 0 5 2 4 0+0=0 7+8=15 0+0=0 12+8=20 2+0=2 73
  Sveitsi 12 0 5 0 8 0 5 0 4 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 1 0 0 5 0 4 0+0=0 4+1=5 0+0=0 8+0=8 0+0=0 67
  Iso-Britannia 4 2 0 0 0 0 0 0 6 0 7 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 12 0 0 0 0 0 6 0+4=4 7+4=11 0+0=0 12+0=12 3+0=3 67
  Alankomaat 0 1 4 0 0 0 5 0 0 0 1 8 0 6 0 0 0 0 0 0 5 7 0 0 0 0 0 2 0+0=0 4+0=4 0+0=0 12+10=22 0+0=0 65
  Ranska 0 0 4 0 5 1 1 1 5 0 0 0 0 10 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 0 0 0 0 3 0 0+0=0 1+0=1 0+0=0 6+8=14 0+0=0 53
  Itävalta 7 6 0 0 0 0 0 2 5 0 0 0 0 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 0+0=0 4+1=5 0+0=0 12+8=20 0+0=0 52
  Espanja 1 6 0 0 0 0 2 0 0 1 6 0 2 0 7 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 0 0 0 0 0 0 0+0=0 2+0=2 0+0=0 12+1=13 0+0=0 50
  Belgia 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 0 0 0 0 0 3 0+0=0 6+8=14 0+0=0 12+5=17 0+0=0 50
  Italia 0 0 0 0 7 0 0 0 7 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 0+0=0 8+10=18 0+1=1 6+0=6 0+0=0 45
  Serbia 0 0 0 0 0 0+0=0 7+10=17 0+6=6 12+7=19 0+0=0 42
  Puola 0 0 0 12 0 2 0 5 3 0+0=0 6+2=8 0+0=0 10+0=10 1+0=1 41
  Kypros 0 0 0 4 6 3 0 3 0 0 0 0 0 0 0 0 2 5 0 0 0 0 0 0+0=0 4+3=7 0+0=0 7+3=10 0+0=0 40
  Liettua 0 0 10 5 0 0 1 0 0 0+0=0 7+0=7 0+0=0 12+3=15 0+0=0 38
  Malta 0 0 0 2 0 0 0 0 0 7 0 0 3 0 0 0 0+0=0 7+2=9 1+0=1 8+8=16 0+0=0 38
  Latvia 0 0 8 0 1 0 0 0 3 0+0=0 8+4=12 1+0=1 12+0=12 1+0=1 38
  Turkki 0 0 0 0 0 3 6 3 1 0 0 10 0 0 0 3 0 0 0 0 7 0 0 0 0 33
  Kroatia 0 0 0 0 0 0 10 0 0 0 0 0 0+0=0 6+0=6 0+0=0 10+7=17 0+0=0 33
  Romania 0 0 4 0 4 0 0 0 0 0 0 0+0=0 6+8=14 0+0=0 10+0=10 32
  Ukraina 7 0 0 0 0 0 0 0+0=0 8+0=8 4+0=4 10+0=10 2+0=2 31
  Australia 4+0=4 3+0=3 0+0=0 12+5=17 4+3=7 31
  Portugali 0 0 0 0 0 0 1 0 0 3 0 0 4 0 1 0 0 0 0 0 0 0 6 0 0 0 0 0 0+0=0 5+0=5 0+0=0 10+0=10 0+0=0 30
  San Marino 0 0 3 3 0+0=0 4+1=5 0+0=0 12+0=12 0+4=4 27
  Slovenia 0 0 0 0 8 0 0 0 0 0 0 0+0=0 4+4=8 0+0=0 10+0=10 0+0=0 26
  Tšekki X X X 0+3=3 4+1=5 1+0=1 10+5=15 0+0=0 24
  Jugoslavia
  v.1992 Jugoslavian liittotasavalta
5 0 0 0 0 3 0 1 0 10 0 0 3 22
  Andorra 10 7 4 0 21
  Luxemburg 6 0 0 0 6 0 0 0 1 0 0 0 2 0 4 0 0 0 2 0+0=0 21
  Moldova 6 0 0 0 0 0 0 0+0=0 5+0=5 0+0=0 7+0=7 0+0=0 18
  Bulgaria 0 5 0 0 3 0 0 0 0+0=0 8+1=9 0+0=0 17
  Venäjä 0 0 0 8 0 0 0 0 0 0 0+0=0 8+0=8 16
  Azerbaidžan 0 0 0 0 0 0+0=0 5+0=5 0+0=0 8+3=11 0+0=0 16
  Monaco 8 7 0 0 0 0 15
  Pohjois-Makedonia
v. 2018 asti Makedonia
1 0 1 6 0 0 0 0 0 0 0+5=5 2+0=2 0+0=0 15
  Albania 0 0 0 0 0 0 0 0+0=0 3+3=6 2+0=2 6+0=6 0+0=0 14
  Armenia 0 0 0 0 0 0 0 0+0=0 0+0=0 6+8=14 0+0=0 14
  Bosnia ja Hertsegovina 0 1 0 0 3 7 0 0 0 0 11
  Georgia 0 0 0 0 0 0 0+0=0 0+0=0 2+0=2 8+1=9 0+0=0 11
Muu maailma[a] 10 0 10
  Valko-Venäjä 7 1 0 0 0 0 0 0+0=0 8
  Serbia ja Montenegro 7 7
  Unkari 0 0 0 0 0 0 0 0 6 0+0=0 6
Lähteet [33] [34] [35] [36] [37] [38] [39] [40] [41] [42] [43] [44] [45] [46] [47] [48] [49] [50] [51] [52] [53] [54] [55] [56] [59] [60] [61] [62] [64] [66] [67] [71] [73] [74] [75] [76]
– = maa ei osallistunut kilpailuun

Kapellimestarit

muokkaa
 
Ossi Runne johti Suomen esitystä 22 kertaa kansainvälisessä loppukilpailussa ja toimi Yleisradion kommentaattorina kahdesti.

Vuosina 1956–1998 Eurovision laulukilpailussa lauluja säesti suuri viihdeorkesteri jousineen, puhaltimineen ja komppiryhmineen. Jokainen maa lähetti kilpailuun oman kapellimestarin, joka vastasi laulun sovituksesta ison orkesterin säestämänä.[77] Suomen kapellimestarina toimivat George de Godzinsky, Ossi Runne, Henrik Otto Donner sekä Olli Ahvenlahti.

Suomen kapellimestarit
1961–1998
Vuosi Nimi
1961 George de Godzinsky
1962
1963
1964
1965
1966 Ossi Runne
1967
1968
1969
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981 Henrik Otto Donner
1982 Ossi Runne
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990 Olli Ahvenlahti
1991
1992
1993
1994
1996
1998

[78]

Kommentaattorit

muokkaa

Televisio

muokkaa

Historian kuluessa Yleisradion kommentaattoreina ovat toimineet useat kokeneet radio- ja televisiojuontajat, kuten Erkki Toivanen, Heikki Harma, Maria Guzenina, Aarre Elo, Vesa Nuotio ja Erkki Pohjanheimo. Jaana Pelkonen toimi selostajana vuodesta 2005 vuoteen 2010. Vuonna 2011 hänet korvasi Tarja Närhi, joka juonsi yhdessä Asko Murtomäen kanssa. Vuosina 2014 ja 2015 televisiossa ja radiossa käytettiin samaa juontoparia. Vuosina 1960, 2013 ja 2015 suomenkielinen selostus tehtiin kilpailupaikan sijasta Yleisradion studioilta Pasilasta. Euroviisulähetykset (mukaan lukien Suomen karsinnat) on näyttänyt Suomessa vuosina 1960–2001 ja vuodesta 2021 eteenpäin Yle TV1 ja vuosina 2002–2019 Yle TV2, tosin vuoden 2017 ensimmäinen semifinaali tuli jalkapallo-ottelun takia poikkeuksellisesti TV1:n puolelta. Uuden Musiikin Kilpailu lähetettiin vuosina 2012–2019 Yle TV2:lla ja vuodesta 2020 alkaen Yle TV1:llä. Vuoden 2018 Uuden Musiikin Kilpailu nähtiin TV1:n puolella.

Vuosi/vuodet Kommentoijat
19601969 Aarno Walli
1970 Ei lähetetty Suomessa
19711972 Heikki Seppälä
1973 Erkki Pohjanheimo
1974 Matti Paalosmaa
1975 Heikki Seppälä
1976 Vesa Nuotio
19771978 Erkki Toivanen
1979 Anja-Maija Leppänen
1980 Heikki Harma
Aarre Elo
1981 Ossi Runne
1982 Erkki Toivanen
1983 Erkki Pohjanheimo
1984 Heikki Seppälä
19851986 Heikki Harma
Kari Lumikero
1987 Erkki Toivanen
1988 Erkki Pohjanheimo
1989 Heikki Harma
1990 Erkki Pohjanheimo
Ossi Runne
1991 Erkki Pohjanheimo
1992 Erkki Pohjanheimo
Kati Bergman
19931994 Erkki Pohjanheimo
Kirsi-Maria Niemi
1995 Erkki Pohjanheimo
Olli Ahvenlahti
1996 Erkki Pohjanheimo
Sanna Kojo
1997 Aki Sirkesalo
Olli Ahvenlahti
1998 Maria Guzenina
Sami Aaltonen
19992000 Jani Juntunen
2001 Jani Juntunen
Asko Murtomäki
20022003 Maria Guzenina
Asko Murtomäki
2004 Markus Kajo[79]
Asko Murtomäki
20052006 Jaana Pelkonen
Heikki Paasonen
Asko Murtomäki
2007 Heikki Paasonen
Ellen Jokikunnas
Asko Murtomäki
20082009 Jaana Pelkonen
Mikko Peltola
Asko Murtomäki
2010 Jaana Pelkonen
Asko Murtomäki
2011 Tarja Närhi
Asko Murtomäki
2012 Tarja Närhi
Tobias Larsson
2013 Juuso Mäkilähde
Aino Töllinen
2014 Jorma Hietamäki
Sanna Pirkkalainen
2015 Aino Töllinen
Cristal Snow
20162018 Mikko Silvennoinen
2019[80] Mikko Silvennoinen
Krista Siegfrids
2020 Kilpailu peruttiin
20212022 Mikko Silvennoinen
2023 Mikko Silvennoinen
Katri Norrlin (2. semifinaali)

Ruotsinkieliset kommentaattorit

muokkaa
Vuosi/vuodet Kommentoijat
20022008 Thomas Lundin
20092010 Tobias Larsson
2011[80] Eva Frantz
Johan Lindroos

Vuodesta 1960 vuoteen 1969 radiossa ja televisiossa oli sama kommentaattori, Aarno Walli. Vuodesta 1971 alkaen lukuun ottamatta vuotta 1974 radiossa on ollut televisiosta oma erillinen selostuksensa. Vuonna 1970 Suomi ja Yleisradio eivät osallistuneet Eurovision laulukilpailuun eikä kilpailua lähetetty Suomen televisiossa ja radiossa. Vuosina 2014 ja 2015 televisiossa ja radiossa käytettiin samaa juontoparia.

Vuosi/vuodet Kommentoijat
19711972 Poppe Berg
1973 tuntematon
1974 Matti Paalosmaa
1975 Erkki Melakoski
19761981 tuntematon
19821985 Jake Nyman
1986 Heimo Holopainen ja Erkki Vihtonen
19871988 tuntematon
19891991 Jake Nyman ja Kati Bergman
1992 Heimo Holopainen
1993 Sanna Kojo ja Outi Popp
19941996 Aki Sirkesalo ja Kati Bergman
1997 Marko Miettinen ja Kati Bergman
19981999 Aki Sirkesalo ja Kati Bergman
20002003 Iris Mattila [lähde? ] ja Tarja Närhi
20042013 Sanna Kojo ja Jorma Hietamäki
2014 Jorma Hietamäki ja Sanna Pirkkalainen
2015 Aino Töllinen ja Cristal Snow
20162017[81] Jorma Hietamäki ja Sanna Pirkkalainen
2018 Anna Keränen[82]
2019 Sanna Pirkkalainen ja Toni Laaksonen (Semifinaalit)
Sanna Pirkkalainen ja Sami Sykkö (Finaali)[80]
2021 Sanna Pirkkalainen ja Toni Laaksonen

Pisteidenlukijat

muokkaa

Suomi on pääosin ilmoittanut pisteensä englanniksi, paitsi vuosina 1961, 1962 ja 1978 ne ilmoitettiin ranskaksi.

Katso myös

muokkaa

Huomautukset

muokkaa
  1. Vain yleisöäänet.

Lähteet

muokkaa
  • Pajala, Mari: Erot järjestykseen! Eurovision laulukilpailu, kansallisuus ja televisiohistoria. (Väitöskirja, Turun yliopisto. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen tutkimuksia 88) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2006. ISBN 951-39-2583-8.

Viitteet

muokkaa
  1. Pajala 2006 s. 366
  2. Latva, Tony: Muistathan: Eurovision laulukilpailu 1970 viisukuppila.fi. 15.8.2010. Viitattu 5.12.2017.
  3. Vesala, Olli: Portugali sen osoitti: millainen laulu tahansa voi voittaa Euroviisut Turun Sanomat (ts.fi). 14.5.2017. Viitattu 5.7.2023.
  4. Helsingin Sanomat, radio- ja televisiopalsta 12.2.1961
  5. Helsingin Sanomat, radio- ja televisiopalsta 15.2.1962
  6. Helsingin Sanomat, radio- ja televisiopalsta 16.2.1963
  7. Helsingin Sanomat, radio- ja televisiopalsta 15.2.1964
  8. Helsingin Sanomat, radio- ja televisiopalsta 11.2.1967
  9. Helsingin Sanomat, radio- ja televisiopalsta 29.1.1972
  10. Helsingin Sanomat, radio- ja televisiopalsta 3.2.1973
  11. Helsingin Sanomat, radio- ja televisiopalsta 19.2.1974
  12. Helsingin Sanomat, radio- ja televisiopalsta 18.1.1975
  13. Helsingin Sanomat, radio- ja televisiopalsta 3.5.1997
  14. 43 nations on 2011 participants list! www.eurovision.tv. 31.12.2010. EBU. Arkistoitu 28.3.2023. Viitattu 3.3.2012. (englanniksi)
  15. William Lee Adams: Semi final split results: Who the jury hurt at Eurovision 2015 wiwibloggs. 25.5.2015. Viitattu 21.5.2023. (englanti)
  16. Euroviisut | Suomella ei ole mennyt aivan niin huonosti Euroviisuissa kuin moni luulee Helsingin Sanomat. 13.5.2023. Viitattu 25.6.2023.
  17. Pajala 2006 s. 13
  18. Frederik ja Jari Sillanpää kisaavat Iskelmä-Finlandiasta Ilta-Sanomat. 15.3.2005. Viitattu 18.5.2022.
  19. William Lee Adams: Semi final split results: Who the jury hurt at Eurovision 2015 wiwibloggs. 25.5.2015. Viitattu 21.5.2023. (englanti)
  20. Semifinaalien pisteet julki, Sandhja oli neljänneksi viimeinen 15.5.2016. Kaleva. Viitattu 24.5.2016.
  21. Norma John putosi komeasti ja tyylillä Euroviisujen finaalista Yle Uutiset. Viitattu 9.5.2017.
  22. Mikä katastrofi - Suomi oli Euroviisuissa semifinaalinsa viimeinen! iltalehti.fi.
  23. Euroviisut | Suomen Blind Channel pääsi Euroviisujen finaaliin: ”Siitä tulee rock-myllytys”– Lauantaille jatkavat myös Sveitsin ennakkosuosikki ja Islannin videoesitys Helsingin Sanomat. 20.5.2021. Viitattu 23.5.2021.
  24. Second Semi-Final of Rotterdam 2021 Eurovision.tv. Viitattu 23.5.2021. (englanti)
  25. Suomi sijoittui kuudenneksi euroviisuissa! Blind Channel sai yleisöltä uskomattoman äänivyöryn Ilta-Sanomat. 23.5.2021. Viitattu 23.5.2021.
  26. Ukraina voitti euroviisut – Suomi 21. Ilta-Sanomat. 15.5.2022. Viitattu 15.5.2022.
  27. Viisufanit äänestivät Käärijän Euroviisujen voittajaksi Yle. 30.4.2023. Viitattu 10.5.2023.
  28. Käärijä esiintyy ensimmäisellä puoliajalla finaalissa – näin kävi Loreenille Ilta-Sanomat. 10.5.2023. Viitattu 10.5.2023.
  29. Suomi historialliselle toiselle sijalle viisuissa, Ruotsi voitti – Käärijä: Pientä pettymystä on rinnassa Yle Uutiset. 14.5.2023. Viitattu 13.5.2023.
  30. Windows95man villitsi yleisön ja bailasi tiensä UMK:n voittoon – näin pisteet jakautuivat Yle.fi. 11.2.2024. Viitattu 12.3.2024.
  31. Euroviisujen voittaja on Sveitsi, Suomi sijalle 19 – Israel sai suuren yleisöäänipotin ja sijoittui viidenneksi Turun Sanomat. 12.5.2024. Viitattu 12.5.2024.
  32. Latvala, Jussi: Sveitsi voitti Euroviisut, Suomen Windows95man jäi sijalle 19 yle.fi. 12.5.2024. Viitattu 12.5.2024.
  33. a b Stockholm 1975 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  34. a b The Hague 1976 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  35. a b London 1977 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  36. a b Paris 1978 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  37. a b Jerusalem 1979 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  38. a b The Hague 1980 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  39. a b Dublin 1981 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  40. a b Harrogate 1982 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  41. a b Munich 1983 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  42. a b Luxembourg 1984 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  43. a b Gothenburg 1985 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  44. a b Bergen 1986 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  45. a b Brussels 1987 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  46. a b Dublin 1988 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  47. a b Lausanne 1989 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  48. a b Zagreb 1990 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  49. a b Rome 1991 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  50. a b Malmö 1992 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  51. a b Millstreet 1993 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  52. a b Dublin 1994 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  53. a b Oslo 1996 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  54. a b Birmingham 1998 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  55. a b Stockholm 2000 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  56. a b Tallinn 2002 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  57. Istanbul 2004 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  58. Kyiv 2005 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  59. a b Athens 2006 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  60. a b Helsinki 2007 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  61. a b Belgrade 2008 eurovision.tv. Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  62. a b Moscow 2009 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  63. Oslo 2010 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  64. a b Düsseldorf 2011 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  65. Baku 2012 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  66. a b Malmö 2013 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  67. a b Copenhagen 2014 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  68. Vienna 2015 eurovision.tv. Viitattu 2.3.2018. (englanniksi)
  69. Stockholm 2016 eurovision.tv. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  70. Kyiv 2017 eurovision.tv. Viitattu 16.5.2017. (englanniksi)
  71. a b Lisbon 2018 eurovision.tv. Viitattu 13.5.2018. (englanniksi)
  72. Tel Aviv 2019 eurovision.tv. Viitattu 20.8.2019. (englanniksi)
  73. a b Rotterdam 2021 eurovision.tv. Viitattu 23.5.2021. (englanniksi)
  74. a b Turin 2022 eurovision.tv. Viitattu 21.5.2022. (englanniksi)
  75. a b Liverpool 2023 eurovision.tv. Viitattu 14.5.2023. (englanniksi)
  76. a b Malmö 2024 eurovision.tv. Viitattu 12.5.2024. (englanniksi)
  77. Facts & figures eurovision.tv. eurovision.tv. Viitattu 17.3.2018. (englanniksi)
  78. Detailed overview: conductors for Finland andtheconductoris.eu. Arkistoitu 17.3.2018. Viitattu 17.3.2018. (englanniksi)
  79. Selostajat ja taustalaulajat läpi vuosien? viisukuppila.fi. 18.4.2005. Viisukuppila.
  80. a b c Euroviisut Ylen kanavilla – Darude taistelee finaalipaikasta tiistaina 14.5. yle.fi. 14.3.2019. Yle. Viitattu 14.3.2019.
  81. Lumijärvi, Kasperi: Näin seuraat lähetyksiä Ylen kanavilla ja äänestät Euroviisujen Semifinaali 1:ssä yle.fi. 8.5.2017. Yle. Viitattu 9.5.2017.
  82. Takkinen, Nuutti: Tiistain semifinaalin esiintyjät ja äänestysohjeet - Saara Aalto numerolla 15 yle.fi. 5.5.2018. Yle. Viitattu 5.5.2018.
  83. Hevonoja, Jaana: Laulaja Jenni Vartiainen antaa Suomen pisteet Euroviisuissa yle.fi. 11.5.2017. Yle. Viitattu 10.5.2018.
  84. Takkinen, Nuutti: ABREU kertoo Suomen antamat viisupisteet: “Tämä on kunniatehtävä” yle.fi. 10.5.2018. Yle. Viitattu 10.5.2018.
  85. Saulo, Sandra: Christoffer Strandberg kertoo Suomen viisupisteet: “Pientä flirttiä voi olla, mutta haluan hoitaa tehtävän tyylikkäästi” yle.fi. 16.5.2019. Yle. Viitattu 16.5.2019.
  86. Blind Channelin katseet tiukasti Euroviisujen semifinaalissa – kuule bändin tuoreimmat kuulumiset YouTube-livessä tänä iltana kello 21 yle.fi. 17.5.2021. Yle. Viitattu 17.5.2021.
  87. Lassila, Juhani: Euroviisuviikko alkaa maanantaina – Käärijä-huuma valtasi Liverpoolin, BESS antaa Suomen raadin pisteet yle.fi. 5.5.2023. Yle. Viitattu 13.5.2023.
  88. Latvala, Jussi & Mattila, Matias: Käärijä ei kerrokaan Suomen pisteitä Euroviisujen finaalissa – pisteet antaa Radio Suomen juontaja Toni Laaksonen www.yle.fi. 11.5.2024. Yle. Viitattu 11.5.2024.

Kirjallisuutta

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa