Anna Eriksson

suomalainen laulaja

Anna Sofia Eriksson (s. 22. huhtikuuta 1977 Rauman maalaiskunta[1]) on suomalainen laulaja ja taiteilija. Hänen tunnetuimpiin levytyksiinsä kuuluu muun muassa kappaleet ”Kun katsoit minuun”, ”Huojuva talo” ja ”Kaikista kasvoista”. Eriksson on myynti­tilastoissa yksi parhaiten menestyneistä suomalaisista artisteista.[2]

Anna Eriksson
Anna Eriksson vuonna 2018
Anna Eriksson vuonna 2018
Henkilötiedot
Koko nimi Anna Sofia Eriksson
Syntynyt22. huhtikuuta 1977 (ikä 44)
Rauman maalaiskunta
Ammatti laulaja, taiteilija
Lapset 1
Muusikko
Laulukielet suomi, englanti
Tyylilajit pop, rock
Levy-yhtiöt UMG
Aiheesta muualla
Kotisivut
Anna Eriksson Vihreät Niityt -musiikki­tapahtumassa heinä­kuussa 2004.
Anna Eriksson vuonna 2004.

UraMuokkaa

Kiitorata ja kolme albumia (1995–1999)Muokkaa

Anna Eriksson tuli tunnetuksi osallistuttuaan vuonna 1995 MTV3:lla esitettyyn Kiitorata-ohjelmaan.[3] Esikois­albumi Anna Eriksson ilmestyi vuonna 1997. Levyä on myyty yli 81 000 kappaletta eli tupla­platinaa.[4] Albumilta julkaistiin menestyssinglet ”Juliet ja Joonatan” sekä ”Kesä yhdessä”. Esikois­levyn myötä Eriksson palkittiin vuoden nais­tulokkaan Emma-patsaalla.[5] Hän sai vuonna 1999 myös Sauli Lehtosen muisto­rahaston kannustus­stipendin.lähde?

Jouluksi 1998 Eriksson julkaisi joulu­levyn Anna joulu, joka ei sijoittunut lainkaan albumi­listalle, mutta myi vähitellen kultaa.[4] Seuraavana vuonna julkaistiin kolmas albumi Odota mua, joka sisälsi hitiksi nousseen kappaleen ”Ilta yöhön kuljettaa”.

Euroviisukarsinnat ja kaksi menestyslevyä (2000–2004)Muokkaa

Vuonna 2000 Eriksson osallistui euro­viisu­karsintoihin Petri Laaksosen säveltämällä kappaleella ”Oot voimani mun”. Hän sijoittui finaalissa toiseksi häviten voittajalle kolmella pisteellä.[6] Kappale voitti kuitenkin myöhemmin ensimmäisenä suomalaisena kappaleena euro­viisu­fanien OGAE:n OGAE Second Chance Contest -varjo­kilpailun, jossa valitaan euro­viisuista karsiutuneista kappaleista paras.[7]

Vuonna 2001 Erikssonin ”Kun katsoit minuun” -kappale valittiin vuoden 2001 parhaaksi iskelmäksi Iskelmä-radion järjestämässä yleisö­äänestyksessä.[8] Yli 57 000 kappaletta myyneen Kun katsoit minuun -albumin myötä Eriksson palkittiin jälleen Emma-palkinnolla, kun hänet valittiin vuoden nais­artistiksi.[9]

Marras­kuussa 2003 julkaistu Kaikista kasvoista -albumi myi platinaa ja levyn nimi­kappaleesta tuli yksi Erikssonin tunnetuimmista kappaleista.

Sinusta sinuun ja Ihode (2005–2009)Muokkaa

Syksyllä 2005 Eriksson piti 16 paikka­kunnan konsertti­kiertueen kymmen­vuotis­taiteilija­juhlan kunniaksi Sinusta sinuun -albumin ilmestyttyä. Albumia myytiin yli 50 000 kappaletta ja se sisälsi jälleen hiteiksi nousseita kappaleita, muun muassa ”Ei se mennyt niin” -kappaleen. Sinusta sinuun -albumin kappaleista suurin osa on Anna Erikssonin ja Sipe Santa­pukin tekemiä.[10]

Syksyllä 2007 julkaistiin Erikssonin uran seitsemäs albumi, joka sai nimensä artistin koti­paikan mukaan, Ihode.lähde?

Uusi tyyli (2010–)Muokkaa

Erikssonin kahdeksas ja samalla ensimmäinen englannin­kielinen studio­albumi Garden of Love julkaistiin 25. helmi­kuuta 2010. Albumi oli tyyliltään täysin erilainen kuin artistin aiemmat julkaisut. Aiemmin pop-iskelmään luokiteltavaa musiikkia esittänyt artisti siirtyi uudella albumilla henkilö­kohtaisempaan ja dramaattisempaan ilmaisuun. Kaikki Garden of Love -albumin kappaleet ovat Erikssonin itsensä säveltämiä ja sanoittamia.[11]

Vuonna 2012 Eriksson julkaisi uusimman studio­albuminsa Manan, jonka hän sävelsi, sanoitti ja tuotti itse. Vuonna 2013 Erikssonille myönnettiin Teosto-palkinto, jonka perusteluissa todettiin Mana-levyn olleen ”rohkea pesä­ero” Erikssonin aiempaan tuotantoon.[12] Mana rikkoi vuonna 2012 kulta­levy­rajan 14 000 kappaleen myynnillään.[4]

Hän aloitti vuonna 2012 myös Turun Sanomien kolumnistina.[2]

Syys­kuussa 2018 Anna Erikssonin ohjaama sekä tuottama kokeellinen elo­kuva M julkaistiin Rakkautta & Anarkiaa -elo­kuva­festivaaleilla.[13][14] Eriksson näyttelee elo­kuvassa pää­roolin ja on tehnyt siihen käsi­kirjoituksen, musiikin, ääni­suunnittelun, sekä leikkauksen itse. M osallistui Venetsian elo­kuva­juhlilla kriitikkojen viikon kilpa­sarjaan.[15] Aiempina vuosina kyseiseen sarjaan on valittu vain yksi suomalainen elo­kuva.[16] M voitti 2019 järjestetyillä Prahan Independent Film Festivaleilla Grand Prix’n ja parhaan elo­kuvan palkinnot.[17] Samana vuonna elokuva voitti Wienissä parhaan elokuvan ja parhaan kuvauksen palkinnot.[18] M palkittiin myös parhaasta ohjauksesta Tarkovsky-palkinnolla The Blow-up Arthouse -filmi­festivaaleilla Chicagossa.

Erikssonilla ei ole aikomusta julkaista uutta omaa musiikkia lähi­vuosina. Esiintymisiä laulajana hän aikoo kuitenkin jatkaa. Hän suunnittelee seuraavaksi elo­kuvan kuvaamista Yhdys­valloissa.[16]

Loka­kuussa 2018 Eriksson julkaisi Stam1nan kanssa yhteis­työssä tehdyn kappaleen ”Gaian lapsi”.[19]

Vuonna 2020 julkaistiin M-taide­kirja.[20] Syys­kuussa 2020 avautui Anna Erikssonin ensimmäinen taide­näyttely M – The Rituals of a Lonely Bitch Rauman Taide­museossa.[20][21][22]

YksityiselämäMuokkaa

Eriksson asui lapsena insinöörinä työskennelleen isänsä työn vuoksi Intiassa, Saudi-Arabiassa ja Tansaniassa.[2] Hän harrastaa maalaamista.[23]

Eriksson avioitui 9. elo­kuuta 2008 valokuvaaja Matti Pyykön kanssa. He saivat pojan touko­kuussa 2013[24] ja perhe asuu Uudessa­kaupungissa.[25]

DiskografiaMuokkaa

 
Ihoden kansikuva.
Studioalbumit

FilmografiaMuokkaa

  • M (2018)

LähteetMuokkaa

  1. Kuka kukin on 2007, Otava 2006
  2. a b c Pallaste, Tuija: Anna Eriksson oli iskelmä­taivaan super­tähti, mutta kärsi joka hetkestä. Helsingin Sanomat. 6.4.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 9.4.2013. Viitattu 7.6.2014.
  3. Vesander, Lari: Muistatko vielä tämän laulu­kisan vuodelta 1995? Savon Sanomat. 4.4.2013. Kuopio: Savon Media Oy. Viitattu 7.6.2014.
  4. a b c Anna Eriksson Musiikkituottajat. Viitattu 16.5.2014.
  5. Emma Gaala – Arkistovuosi 1997 Emma Gaala. Viitattu 7.6.2014.
  6. Kokkola, Susanna: Anna Eriksson: Oot voimani mun Yle Elävä arkisto. 12.4.2010. Yleisradio Oy. Viitattu 16.5.2014.
  7. OGAE Second Chance Contest 2000 OGAE. Viitattu 7.6.2014.
  8. Kun katsoit minuun on vuoden 2001 paras iskelmä MTV Uutiset. MTV Oy. Viitattu 7.6.2014.
  9. Emma Gaala – Arkisto­vuosi 2001 Emma Gaala. Viitattu 7.6.2014.
  10. Anna Eriksson – Sinusta sinuun (levy­arvio) Soundi. Viitattu 10.8.2014.
  11. Garden of love Fono – Äänite­tieto­kanta. Viitattu 7.6.2014.
  12. Teosto-palkinto Anna Erikssonille ja Matthew Whittallille Yle Uutiset. 10.4.2013. Viitattu 7.6.2014.
  13. Mankkinen, Jussi: Mitä yhteistä on Marilyn Monroella, David Lynchillä ja vaarallisella seksuaalisuudella? Anna Erikssonin uudessa elo­kuvassa näillä kaikilla on oma merkityksensä Yle Uutiset. 18.4.2018. Viitattu 29.5.2018.
  14. Typpö, Juho: Anna Eriksson ohjasi rajun feministisen elo­kuvan, jossa hän esittää Marilyn Monroeta ja jossa alaston nainen ei ole esillä miehen katsetta varten – tällainen on Erikssonin viisi vuotta salassa tekemä ”M”. Helsingin Sanomat. 11.5.2018. Arkistoitu 11.5.2018. Viitattu 29.5.2018.
  15. Anderson, Ariston: Venice Critics’ Week Lineup Puts Spot­light on Young Global Cinema The Hollywood Reporter. 23.7.2018. Los Angeles. Viitattu 24.7.2018. (englanniksi)
  16. a b Vanha-Majamaa, Anton: Anna Erikssonin elo­kuva valittiin Venetsian kriitikkojen viikon kilpa­sarjaan – Laulaja pohtii nyt, kannattaako uutta musiikkia enää julkaista. Helsingin Sanomat. 23.7.2018. Arkistoitu 23.7.2018. Viitattu 24.7.2018.
  17. Laulaja-elo­kuvan­tekijä Anna Eriksson voitti M-elo­kuvallaan pää­palkinnon Prahan indie­festareilla Episodi.
  18. Anna Erikssonin elokuva palkittiin kansain­välisesti Uuden Kaupungin Sanomat.
  19. Anna Erikssonin tähdittämä Stam1na-kappale kuunneltavissa Rumba. Viitattu 19.10.2018.
  20. a b Anna Erikssonin M-näyttelystä julkaistu taide­kirja yhteistyössä Rauman taidemuseon kanssa 26.5.2020. Rauman kaupunki. Viitattu 28.8.2021.
  21. Anna Erikssonin näyttely jatkuu 31.1.2021 asti 22.9.2020. Rauman kaupunki. Viitattu 28.8.2021.
  22. Airola, Laura: Anna Eriksson teki Marilyn Monroesta inspiroituneen elo­kuvan, ja nyt teema jatkuu kirjassa ja näyttelyssä: ”Yksityis­kohtaiset kuvaukset hänen kuolemastaan jäivät pyörimään pakko­mielteisesti mieleeni” Helsingin Sanomat. 2.6.2020. Viitattu 3.6.2020.
  23. Rantanen, Kimmo: Anna Eriksson, 40, tekee jättipaluun festari­lavoille! Muutti pois Helsingistä, ei omista edes äly­puhelinta – tältä iskelmä­tähti näyttää nyt Ilta-Sanomat. 28.2.2018. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 28.2.2018.
  24. Anna Eriksson synnytti esikoisensa Ilta-Sanomat. 16.5.2013. Viitattu 24.12.2013.
  25. Hopi, Anna: Anna Eriksson viihtyy pikkukaupungin arjessa: ”Voin mennä likaisissa verkkareissa Lidliin, eikä kukaan tuijota” Ilta­lehti. 1.3.2018. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 2.3.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa